- PDF Free Download

karjasillan koulun alueen täydennysrakentaminen varjotutkielma 30.11.2017 varjot kesäkuu. klo 9 arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / 90100 oulu / puh (08) 557 3036 www.arkkitehdit-m3.fi / email: toimisto @ arkkitehdit-m3.fi

karjasillan koulun alueen täydennysrakentaminen varjotutkielma 30.11.2017 varjot kesäkuu klo 12 arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / 90100 oulu / puh (08) 557 3036 www.arkkitehdit-m3.fi / email: toimisto @ arkkitehdit-m3.fi

karjasillan koulun alueen täydennysrakentaminen varjotutkielma 30.11.2017 varjot maaliskuu ja syyskuu klo 9 arkkitehdit m3 oy / m3 architects ltd kauppurienkatu 23 / 90100 oulu / puh (08) 557 3036 www.arkkitehdit-m3.fi / email: toimisto @ arkkitehdit-m3.fi

Ympäristömelu Raportti PR4201-Y01 Sivu 1 (8) Hartela Pohjois-Suomi Oy Matti Tarkiainen Kasarmintie 23 90101 Oulu Turku 10.4.2017 TIELIIKENNEMELUSELVITYS Karjasillan Verstas, Oulu Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 4 Melutasojen laskenta... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 5 4.3 Liikennetiedot... 5 5 Laskentatulokset... 6 5.1 Piha-alueet... 6 5.2 Asuinrakennusten julkisivut... 6 5.2.1 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset... 7 5.2.2 Parvekkeiden lasitus... 7 6 Yhteenveto... 8 7 Lisätietoa... 8 8 Kirjallisuus... 8 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2016 liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Rakennusten julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B). Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) liikennemelua vastaan. Asuinrakennusten parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) liikennemelua vastaan. 2

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa asemakaavan muutoskohteessa Karjasillan Verstas, Oulu. Asemakaavan muutoksella nykyisen Karjasillan koulun alueelle osoitetaan täydennysrakentamista. Nykyinen suojeltu koulurakennus säilytetään ja sen tiloihin osoitetaan päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja. Lisäksi alueelle suunnitellaan kerrostaloasuntoja leikkija oleskelupihoineen. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskennalla on määritetty suunniteltujen oleskelupiha-alueiden melutasot ja rakennusten julkisivujen sekä parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Asemakaavan muutoskohde sijaitsee Oulun Höyhtyän kaupunginosassa noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Oulun keskustasta. Kohteeseen on suunniteltu yhteensä 11 asuinkerrostaloa. Nykyiseen Karjasillan koulurakennukseen on suunniteltu sijoittuvan päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja. Suunniteltujen oleskelupiha-alueiden melutasojen kannalta merkittävimmät melulähteet ovat Joutsentien ja Lintulammentien liikenne. Kuva 1. Kohteen sijainti (kuvassa keskellä sinisellä). 3

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu 3 MELUTASON OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Ulkoalueiden ohjearvot Taulukossa 1 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A-painotettu keskiäänitaso LAeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen ohjearvot Taulukossa 2 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvan melun melutasolle. Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A-painotettu keskiäänitaso LAeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas- ja majoitushuone 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistila 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - 4

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina tieliikennetietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este- ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 3. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 2 Piha-alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallin muodostamisessa on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvaa 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN, korkeusjärjestelmä N2000). Olemassa olevien rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvista. Suunnitellut asuinrakennukset ja oleskelupiha-alueiden sijainnit perustuvat arkkitehdilta (Kari Nykänen, Arkkitehdit m3 Oy) 3.4.2017 saatuun materiaaliin. 4.3 Liikennetiedot Laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne) on esitetty taulukossa 4. Tiedot perustuvat SITO Oy:n (Jani Karjalainen) toimittamaan 1.12.2016 päivättyyn liikennemääräkarttaan, jossa oli esitettynä vuorokauden liikennemäärä nykytilanteessa ja ennustevuonna 2030 (sisältäen rakentuvan alueen tuottaman uuden liikenteen). Laskennoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan ja kaikilla tieosuuksilla raskaan liikenteen osuus on 5 %. 5

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu Taulukko 4. Tieliikennetiedot Tie (osuus) KVL vuonna 2016 [ajon.] KVL vuonna 2030 [ajon.] Nopeusrajoitus [km/h] Joutsentie (Lintulammentie Nokelantie) 10 000 11 900 50 Joutsentie (Nokelantieltä itään) 10 600 12 500 50 Joutsentie (Lintulammentieltä länteen) 17 700 21 600 50 Lintulammentie (Joutsentie Latokartanontie) 11 500 16 300 50 Lintulammentie (Latokartanontieltä etelään) 8 200 11 600 50 Leevi Madetojankatu 10 700 14 900 40 Latokartanontie 3 900 4 900 40 Nokelantie 3 400 4 300 40 5 LASKENTATULOKSET 5.1 Piha-alueet Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Ulko-oleskelualueiden päiväajan melutason tarkastelussa on asuin- ja hoitolaitosten alueilla käytetty valtioneuvoston päätöksen ohjearvoa L Aeq,7-22 55 db(a). Asuinalueiden osalta melutasoa on tarkasteltu myös yöajan kannalta soveltaen vanhojen alueiden ohjearvoa L Aeq,22-7 50 db(a) ja uusien alueiden ohjearvoa L Aeq,22-7 45 db(a). Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty tieliikenteen aiheuttama melutaso nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2016 liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) enimmillään noin 90 metrin etäisyydellä Joutsentiestä ja noin 50 metrin etäisyydellä Lintulammentiestä. Nykyisen Karjasillan koulun oletetulla oleskelupiha-alueella ja urheilukentällä päiväajan keskiäänitason ohjearvo alittuu. Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty tieliikenteen aiheuttama melutaso suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä. Suunniteltujen rakennusmassojen tuoman suojan vuoksi suunnitelluilla oleskelupiha-alueilla alittuu päiväajan ohjearvo 55 db(a) ja yöajan ohjearvo 50 db(a) sekä uusien asuinalueiden ohjearvo 45 db(a). Erillistä meluntorjuntaa oleskelualueiden suojaamiseksi ei näin ollen ole tarpeen esittää. 5.2 Asuinrakennusten julkisivut Melukarttaliitteissä 3A ja 3B on esitetty tieliikenteen aiheuttama rakennusten julkisivuihin kohdistuva keskiäänitaso. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan 64 65 db(a) Joutsentien ja Lintulammentien varren rakennusten tien puoleisilla julkisivuilla. Liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen päiväajan keskiäänitaso on noin 7 db yöajan tasoa suurempi. Tästä syystä päiväajan keskiäänitaso on ääneneristävyysvaatimuksien määrittämisen kannalta määräävä (yöajan keskiäänitason ohjearvo asuinhuoneelle on 5 db alhaisempi eli jos päiväajan ohjearvo täyttyy, niin myös yöajan ohjearvo täyttyy). 6

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu 5.2.1 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus tasoerona lasketaan julkisivuun kohdistuvan tieliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisääänitason ohjearvoja. Määritetyt ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 4. Esitetyt ääneneristävyysvaatimukset koskevat asuinrakennusten asuinhuoneita ja oleskelutiloja, päiväkodin oleskelutiloja sekä opetus- ja kokoontumistiloja. Toimisto- ja liiketilojen osalta käytetään esitettyjä 10 db alhaisempia vaatimuksia. Vaatimukset sisältävät varmuusvarana 1 3 db. Esitetyt vaatimukset ovat korkeimmillaan 32 db(a) Lintulammentien ja Joutsentien varren rakennusten tien puoleisilla julkisivuilla. Tämän tasoinen vaatimus on normaalia tasoa ja saavutettavissa tavanomaisella julkisivurakentamisella. Nykyisen Karjasillan koulurakennuksen osalta vaatimuksen täyttyminen (esim. päiväkodin oleskelutilojen osalta) sen nykyisillä rakenteilla on syytä suunnittelun edetessä selvittää erillisellä julkisivujen ääneneristävyysselvityksellä. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [3]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.2.2 Parvekkeiden lasitus Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyysvaatimuksen mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a). Parvekkeille kohdistuvien melutasojen ja asetetun tavoitearvon 55 db(a) perusteella on määritetty ääneneristävyysvaatimukset asuinrakennusten parvekelasituksille (liite 5). Esitetty eristävyysluku (äänitasoeroluku) kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja päiväajan ohjearvon välistä äänitasoeroa. Vaatimusten määrittämisessä on huomioitu, että seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parveke on tarpeen lasittaa, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 52 db(a). 7

Tieliikennemeluselvitys Karjasillan Verstas, Oulu Asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ollessa korkeimmillaan 64 db(a) on parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus korkeimmillaan 9 db(a). Lasituksen ääneneristävyysvaatimus 7 db(a) asti saavutetaan normaalisti tavanomaisella raollisella 6 mm parvekelasituksella. Ääneneristävyysvaatimus 9 db(a) voidaan myös saavuttaa tavanomaisella raollisella 6 mm parvekelasituksella (riippuen parvekkeen muista ominaisuuksista), mutta jotta vaatimus varmuudella täyttyy, on suositeltavampaa käyttää paksumpaa 10 mm parvekelasitusta. 6 YHTEENVETO Ulko-oleskelualueiden päiväajan melutason tarkastelussa on asuin- ja hoitolaitosten alueilla käytetty valtioneuvoston päätöksen ohjearvoa L Aeq,7-22 55 db(a). Asuinalueiden osalta melutasoa on tarkasteltu myös yöajan kannalta soveltaen vanhojen alueiden ohjearvoa L Aeq,22-7 50 db(a) ja uusien alueiden ohjearvoa L Aeq,22-7 45 db(a). Laskennallisen melumallinnuksen mukaan suunniteltujen rakennusmassojen tuoman suojan vuoksi suunnitelluilla oleskelupiha-alueilla ohjearvo alittuu sekä päivä- että yöaikaan. Erillistä meluntorjuntaa oleskelualueiden suojaamiseksi ei näin ollen ole tarpeen esittää. Julkisivujen laskennallinen ääneneristävyystarve on suurimmillaan 32 db(a). Tämän tasoinen vaatimus on normaalia tasoa ja saavutettavissa tavanomaisin julkisivurakentein. Nykyiseen Karjasillan koulurakennukseen suunnitellun päiväkodin osalta vaatimuksen täyttyminen nykyisillä rakennuksen julkisivuratkaisuilla on syytä selvittää erillisellä julkisivun ääneneristävyysselvityksellä. Parvekkeet suositellaan lasitettavan kaikkien asuinrakennusten lähes kaikilla julkisivuilla. Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus (äänitasoerovaatimus) on suurimmillaan 7 9 db(a). Tämän tasoinen vaatimus on normaalisti saavutettavissa 6 10 mm raollisella parvekelasituksella. Asemakaavan muutoskohteen rakennusmassan lisäyksen vaikutukset ympäristön asuinkohteiden melutasoon ovat vähäiset. Suoritettujen melutarkastelujen perusteella kohteella ei ole merkittäviä melun heijastusvaikutuksia ympäristön melulle herkkiin kohteisiin. Suunniteltu rakennusmassa tuo vähäisesti suojaa kohteen itäpuolella sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueelle. 7 LISÄTIETOA Jani Kankare Johanna Toivonen Promethor Oy Promethor Oy puh. 0405740028 puh. 0404552469 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. johanna.toivonen@promethor.fi 8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 3. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 8

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 3 x 3 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 2 7209300 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Joutsentie Lintulammentie 7209000 7209000 7209050 7209050 7209100 7209100 7209150 7209150 7209200 7209200 7209250 7209250 7208950 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2016 liikenne. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 10.04.2017 428650 7208950

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 3 x 3 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 2 7209300 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Joutsentie Lintulammentie 7209000 7209000 7209050 7209050 7209100 7209100 7209150 7209150 7209200 7209200 7209250 7209250 7208950 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Nykyinen maankäyttö ja vuoden 2016 liikenne. Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 10.04.2017 428650 7208950

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 3 x 3 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 2 7209300 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Joutsentie 7209200 I VII I VII 7209200 LEIKKI OLESKELU Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja PÄIVÄKODIN PIHA I 7209150 Lintulammentie VII 7209150 OLESKELU I VII 7209100 LEIKKI I VII I 7209000 7209000 7209050 7209050 7209250 7209250 7209100 7208950 Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 10.04.2017 428650 7208950

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentaruudukon koko: 3 x 3 m Melutason laskentaetäisyys: 1000 m Laskentakorkeus: 2 m maan pinnasta Heijastusten lukumäärä: 2 7209300 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Joutsentie 7209200 I VII I VII 7209200 LEIKKI OLESKELU Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja PÄIVÄKODIN PIHA I 7209150 Lintulammentie VII 7209150 OLESKELU I VII 7209100 LEIKKI I VII I 7209000 7209000 7209050 7209050 7209250 7209250 7209100 7208950 Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 10.04.2017 428650 7208950

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentakorkeus: kerroksittain, kerroskorkeus 3 m Heijastusten lukumäärä: 2 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 7209300 Joutsentie 7209200 7209150 7209100 64 63 63 64 60 62 61 65 I 61 64 64 58 62 58 59 VII 60 65 59 58 60 64 55 I 58 54 57 64 57 57 VII 61 64 52 53 47 53 58 62 63 63 52 57 60 47 LEIKKI 64 OLESKELU 56 59 47 PÄIVÄKODIN 53 54 I 64 PIHA 56 55 47 56 58 57 53 57 64 49 47 57 51 VII 53 52 57 65 48 51 50 OLESKELU 48 I 65 56 55 55 53 59 49 56 47 50 65 VII 60 49 55 47 57 55 65 LEIKKI 50 60 50 50 61 Lintulammentie Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja 7209200 59 58 63 52 I 63 54 60 59 54 53 51 56 51 VII 57 I 58 57 56 50 50 51 52 53 54 53 55 55 7209000 7209000 7209250 7209250 7209150 7209100 7209050 7209050 7208950 Liite 3A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 10.04.2017 428650 7208950

7209300 428500 428550 428600 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus 428650 LASKENTA-ASETUKSET Laskentakorkeus: kerroksittain, kerroskorkeus 3 m Heijastusten lukumäärä: 2 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 7209300 Joutsentie 7209200 7209150 7209100 56 56 56 56 53 55 53 57 I 53 57 57 51 55 51 52 VII 52 57 52 51 52 56 48 I 50 47 49 56 50 50 VII 53 57 46 46 50 55 45 Lintulammentie 57 57 Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja 57 57 57 PÄIVÄKODIN PIHA 57 57 54 53 LEIKKI OLESKELU 48 47 52 53 50 48 48 48 49 45 49 46 45 OLESKELU 54 55 49 53 48 52 46 46 I 48 51 50 LEIKKI VII I 45 49 47 48 VII 48 7209200 7209150 7209100 7209050 52 51 55 45 I 56 47 53 52 47 45 49 VII 50 51 49 49 I 45 45 47 46 48 48 7209000 7209000 7209250 7209050 7208950 7209250 Liite 3B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 10.04.2017 428650 7208950

428500 428550 Esitetyt ääneneristävyysvaatimukset koskevat: - asuinrakennusten asuinhuoneita ja oleskelutiloja - päiväkodin oleskelutiloja - opetus- ja kokoontumistiloja. 7209300 Toimisto- ja liiketilojen osalta käytetään esitettyjä 10 db alhaisempia vaatimuksia. Esitetyt vaatimukset sisältävät varmuusvarana 1-3 db. 428600 428650 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 7209300 Joutsentie 7209200 I VII I VII 7209200 LEIKKI OLESKELU Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja PÄIVÄKODIN PIHA I 7209150 Lintulammentie VII 7209150 OLESKELU I VII 7209100 LEIKKI I VII I 7209000 7209000 7209050 7209050 7209250 7209100 7208950 7209250 Liite 4 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tieliikenteen melua vastaan. 10.04.2017 428650 7208950

428500 428550 428600 Vaatimusten määrittämisessä on huomioitu, että parvekkeen seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parveke on tarpeen lasittaa, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 52 db(a). 7209300 428650 = Olemassa oleva asuinrakennus = Olemassa oleva muu rakennus = Suunniteltu asuinrakennus = Suunniteltu muu rakennus 7209300 Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Joutsentie 7209200 I VII I VII 7209200 LEIKKI OLESKELU Päiväkoti sekä toimisto- ja liiketiloja PÄIVÄKODIN PIHA I 7209150 Lintulammentie VII 7209150 OLESKELU I VII LEIKKI I VII I 7209000 7209000 7209050 7209050 7209100 7209100 7209250 7209250 7208950 Liite 5 = 1-2 db(a) = 3-4 db(a) = 5-6 db(a) = 7-8 db(a) = 9-10 db(a) = 11-12 db(a) = 13-14 db(a) 428500 428550 PR4201-Y01 428600 Mittakaava 1:1500 (A4) Liikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Karjasillan Verstas, Oulu. Suunniteltu maankäyttö ja vuoden 2030 liikenne. Asuinrakennusten parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoero) tieliikenteen melua vastaan. 10.04.2017 428650 7208950

Muistio 1/5 3.2.2017 Höyhtyän kaupunginosan korttelia 1, korttelin 3 tontteja nro 9-11 sekä puistoaluetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos, 564-2182, sekä katujen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu (Lintulammentie 7, Latokartanontie 1-5, Karjasillan koulu ja lukio, Aropuisto, Höyhtyän ostoskeskus, Karjasillan Verstas) tiedotus- ja keskustelutilaisuus 25.1.2016 klo 17.30 19.05 Ympäristötalon kahvila Leeta, Solistinkatu 2 muistio Osallistujat: puheenjohtaja, sihteeri ja esittelijät, yhteensä 8 henkilöä lisäksi läsnä 11 henkilöä Tilaisuuden avaus Risto Kalliorinne, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Kalliorinne avasi tilaisuuden ja toimii puheenjohtajana. Irma Hyry laatii muistion. Asemakaavan muutoksen lähtökohdat, asemakaavan muutosluonnos Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Klami esitteli kaavamuutoksen lähtökohtia. Taustalla on Oulun yleiskaava ja täydennysrakentamisselvitys. Höyhtyän alueella on järjestetty aiemmin suunnittelutapahtumia, joissa on haettu yhdessä asukkaiden kanssa alueen vahvuuksia ja pohdittu ryhmissä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Oulun kaupunki järjesti 2014 tontinluovutuskilpailun, jossa painotettiin innovatiivisia ratkaisuja ja tuotekehitystä sekä kumppaniverkoston roolia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdyskuntalautakunta päätti 24.3.2015 yhteistoimintasopimuksesta Hartela-Forum Oy:n kanssa alueen kehittämisestä. Team Hartelan hakemuksessa esitettiin toimintamalli Karjasilta Business Lab, jonka tarkoituksena on tukea yritysten kotimaista ja kansainvälistä liiketoimintaa. Yhteistyössä on järjestetty suunnittelutyöpajoja. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto oli mukana järjestämässä ideakilpailua arkkitehtiopiskelijoille. Asemakaavan muutosluonnoksen mukaan alueelle voidaan rakentaa noin 500 uutta asuntoa 750 asukkaalle. Koulurakennus on osin suojeltu asemakaavassa ja säilyy lukuun ottamatta ruokalaa ja toimii palveluiden sydämenä. Ostoskeskuksen alue on mukana kaavamuutoksessa liikennejärjestelyjen takia. Asemakaavan muutosluonnos on nähtävillä 3.2.2017 asti Karjasillan Verstas -hanke Helena Moring, projektipäällikkö, Business Lab -projekti, Hartela Pohjois-Suomi Oy Matti Tarkiainen, rakennuttajapäällikkö, Rakentamisprojekti, Hartela Pohjois-Suomi Oy Tarkiainen esitteli hanketta, tavoitteena on monipuolinen ja aktiivinen kokonaisuus: työn, asumisen ja viihtymisen lintukoto. Koulurakennukseen on tulossa englanninkielinen yksityinen päiväkoti, lähiravintola, toimistotilaa, kaupan palveluita sekä liikuntasali. Business Lab tuo uusia ratkaisuja arjen toimintoihin. Moring kertoi lisää Business Lab -hankkeesta. Koulun eteläpäähän avataan tuotteiden ja palveluiden esittely- ja testaustila. Tilaa on suunniteltu ja saneeraustyöt ovat alkamassa, tila on tavoitteena avata yleisölle muutaman viikon sisällä. Alueelle muodostuu jatkossa living lab, jossa asukkaat ovat mukana palveluiden kehittämisessä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2

Muistio 2/5 3.2.2017 Maankäytön suunnitelmat Kari Nykänen, arkkitehti, Arkkitehdit m3 Oy Alueelle on suunniteltu 11 kerrostaloa, jotka ovat pääosin korttelin reunoilla, keskelle muodostuu suojaisa ja laaja pihaalue monipuolisine toimintoineen. Kerrostaloja yhdistävät toisiinsa yksikerroksiset rakennusosat. Autopaikat on suunniteltu pääosin pihakannen alle. Alueen läpi on suunniteltu Puhtibulevardi, aktiviteettipainoitteinen julkinen reitti. Rakennuksille haetaan ilmettä ja pyritään kytkemään se ympäröivään rakentamistapaan esimerkiksi käyttämällä tiili- ja rappauspintoja julkisivuissa. Katu- ja liikennesuunnitelmat Jani Karjalainen, osastopäällikkö, DI, Liikennesuunnittelu, Sito Oy On selvitetty vaikutuksia ympäröivään katuverkkoon sekä tontin sisäisiä yhteyksiä ja järjestelyjä. Liikenne-ennusteissa on otettu huomioon maankäytön muutokset. Joutsentie on liikenteen pääväylä ja Lintulammentie kokoojaväylä. Joutsentien liittymä jää pois käytöstä, uusi yhteys osoitetaan Latokartanontieltä. Sille on tutkittu reittiä, joka ei vähennä autopaikkojen määrää. Nykyinen koulun liittymä Lintulammentieltä jää ja palvelee jatkossa koulurakennukseen suunniteltavien palveluiden käyttäjiä, esim. päiväkodin saattoliikenne. Ahjo-Kalevan pohjoispuolelle on suunniteltu Joutsentien alittavaa kevyen liikenteen alikulkua ja kiertoliittymän parantamista. Lintulammentie on joukkoliikenteen pääreitti, sen varrelle on ajateltu pysäkkejä kiertoliittymän pohjoispuolelle. Vaikutusta ympäröivään katuverkkoon on mietitty, mm. kääntymiskaistoja liikennevalo-ohjauksen tueksi sekä valojen optimointia. Katualueista tehdään yleissuunnitelma. Ympäristösuunnitelmat Kalle Kemppainen, maisema-arkkitehti, Ramboll Finland Oy On luotu puitteita pihasuunnitteluun. Alueen läpi kulkevan julkisen yhteyden, Puhtibulevardin, yhteyteen on ideoitu leikkija kuntoilupaikkoja sekä asukkaiden oleskelu- ja kohtaamispaikkoja. On mietitty periaatteita alueen pihan kalusteiden ja varusteiden, kestävien ja värikkäiden pintamateriaalien, kasvillisuuden sekä valaistuksen suunnitteluun. Keskustelu Kalliorinne: Kommentit kirjataan ylös ja hyödynnetään jatkosuunnittelussa ja otetaan huomioon. Oulun tavoitteena on tiivistyvä kaupunkirakenne: kaupunkialueella lisätään asumista ja palveluja ja pidetään kaikki kaupunginosat elävinä ja eteenpäin menevinä. Vanhan kaupunkirakenteen alueille tulisi saada syntymään lisää rakentamista, muuten palvelut hyytyvät. Tämä on yksi kaupungin kehittämistä ohjaavista näkökulmista. Jarkko Väisänen: Asun Karjasillalla. Meitä huolestuttaa lisääntyvä liikenne Nokelantien ja Joutsentien risteyksessä. Nytkin liikenne on niin kovaa, ettei tahdo päästä päätielle, on pimeitä kulmia. Nokelantien ja Joutsentien liikennevaloissa on hankala on kääntyä vasemmalle ja oikealle, aika on lyhyt ja näkyvyys huono. Liikenneympyrä olisi paljon parempi. Karjasillan koulun yhteydessä ei ole puhuttu lähidemokratiasta, puuttuu kokonaan asukastupa koulun tiloista tai jostakin lähettyviltä. Karjasillan asukasyhdistyksellä ei ole enää tupaa. Pitäisi saada yhteinen tila Karjasillan koululle käyttöön, lisäisi asukasviihtyvyyttä alueella. Kenelle talot ovat tarkoitettu, ovatko kalliita asuntoja? Karjalainen: Nokelantien ja Joutsentien liittymän nykyistä valo-ohjausta on tutkittu, miten voitaisiin parantaa sujuvuutta. Vasemmalle kääntyvät kaistat osaltaan parantavat jo tilannetta. Kiertoliittymäidea on ihan hyvä, sitä voidaan tutkia lisää. Moring: Business Lab tulee olemaan vain pienessä osassa koulua. Tilavarausta asukastuvalle on mahdollista miettiä. Tarkiainen: Asuntojen hintavariaatioita mietitään. Lähiseudun hankkeet antavat viitekehyksen asuntojen hintatasosta, esim. se olisi mitä Höyhtyän Tuija, Tuomi ja Pihlaja. Hyvin paljon potentiaalisia asiakkaita asuu Karjasillan ja Höyhtyän alueella. Sitä kautta olemme selvittäneet kiinteistöjen arvoja. Tavoitteena on kohtuuhintainen asuntojen hinnoittelu. Koulu on yksi mahdollisuus asukastuvalle, myös tulevat kiinteistöt ja niiden kivijalat voisivat olla mahdollisia. Minuun voi ottaa yhteyttä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2

Muistio 3/5 3.2.2017 Jorma Viitala: Olen asunut Karjasillalla kohta 60 vuotta. Kiitos järjestäjille hyvistä puheenvuoroista, tilaisuudesta ja aiemmista työpajoista. Kun asumistehokkuutta on puntaroitu kaupungissa, Karjasillan pientaloaluetta on pidetty haasteena. Kun asumistehokkuutta lisätään tällä rakentamisella, se tarkoittaa, että pientaloalue voi säilyä ja kehittyä pientaloalueena, paineet sen suhteen vähenevät. Living Lab on hyvin mielenkiintoinen. Työpajoissa käytiin keskusteluja siitä, että yhteisöllisyys olisi yksi keskeinen kantava voima näissä taloissa ja asuinalueessa. Tarkoittaako se sitä, että jatkuvasti yhdessä kehitetään ympäristöä ja mietitään, miten saadaan asumista paremmaksi, tehdään innovaatioita ja parannuksia? Moring: Tarkoittaa, kehityksen kohteeksi valittuja asioita voidaan testata asukasryhmällä, niillä asukkailla, jotka haluavat osallistua. Tavoitteena on parempi asuminen. Tämä alkaa Business Lab -projektina, koska asukkaita koulun alueella ei vielä ole. Labiin voidaan myös kutsua ihmisiä testaamaan eri asioita. Aluksi kootaan yritykset, jotka haluavat tulla mukaan ja kootaan tilaaja-asiakkaita sekä selvitetään, minkälaisia tarpeita on. Pyritään hakemaan parhaat ratkaisut. Klami: Karjasillan perinteisen jälleenrakennuskauden pientaloalueen osalta jatkuvuus on turvattu. Suojeluperusteinen kaava on valmisteilla. Ei ole näköpiirissä, että pientaloalueella on täydennysrakentamispainetta. Tonttikohtaisia laajennustarpeita toki mahdollistetaan. Karjasillalla laajemmin katsoen on muita kaavahankkeita vireillä. Varsinaiselle Karjasillan pientaloalueelle ei ole tämän tyyppisiä hankkeita suunnitteilla. Kalliorinne: Kaupunkirakenteen tiivistämistä on pientalovaltaisilla alueella tehty pääosin mahdollistamalla suurten tonttien jakamista. Ei niin, että tehtäisiin isoja kerrostalohankkeita pientaloalueille. Suurimmat kohteet ovat useimmiten esimerkiksi kouluilta tai teollisuudelta käytöstä poistuneita alueita, jotka muutetaan muuhun käyttöön. On järkevää ottaa kaupungin hyvillä paikoilla olevat tyhjilleen jääneet alueet ihmisten käyttöön, kunnallistekniikka ja liikenneyhteydet ovat valmiina. Tämä on samansuuntainen hanke: koulu muuttuu yhteisön, asumisen ja elinkeinoelämän käyttöön. Jouni Petäjäaho: Tuleeko alueelle muita kuin omistusasuntoja? Tarkiainen: Tulee. Yhteistyötahona on yleishyödyllinen rakennuttaja TA-yhtymä. Sen kautta tullaan kehittämään asumista, jossa on vuokra- ja asumisoikeustuotantoa. Kalliorinne: Kaupunki pyrkii kaavoittamaan alueita niin, että syntyy monipuolista asuntotuotantoa ja kaikissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ei aiheuteta alueiden eriarvoistumista. Tarja Ainassaari: Edustan Höyhtyän grilliä. Alkuvaiheessa olemme kuulleet hankkeesta, kiitos siitä. Onko taloihin tarkoitus rakentaa liikerakennuksia muualle kuin koululle? Koululle sanottiin tulevan kauppa ja ravintolatoimintaa, onko siitä tarkempaa tietoa? Kaikkein tärkeintä on, mistä ohjataan rakennusaikainen liikenne. Se ei saa aiheuttaa häiriöitä liiketoiminnalle. Tarkiainen: Koulun eteläpuoleiseen siipeen on ajateltu liiketilaa ja alueen liikennettäkin on suunniteltu sillä tavalla, että siinä olisi lähikauppa. Meihin on ollut yhteydessä kaupallinen toimija, alustavia neuvotteluja on käyty. Koulun ja ostoskeskuksen väliin suunniteltavaan taloon on ajateltu lähiravintolaa. Asia oli jo tontinhakuvaiheessa mukana. Ravintolan koko tulisi olemaan samaa luokkaa kuin kansainvälisessä opiskelijatalo Aurorassa Kasarmintien varressa. Ravintola palvelisi alueen asukkaita ja elävöittäisi aluetta. Koulun liikuntasalille löytyy uusi toimija. Koulurakennukseen tulee iso kuusiryhmäinen päiväkoti. Pohjoispuolelle koulua tulisi toimitilaa. Meihin on ollut yhteydessä toimija, joka etsii työpaikkatilaa. Pitseriaa tai sekatavarakauppaa alueelle ei suunnitella. Pyrimme sijoittamaan kerrostalojen ensimmäiseen kerrokseen yhteistilaa asunnoille. Rakentaminen alkaa alueen eteläpäästä.rakennusaikainen liikenne suunnitellaan siten, ettei se haittaa esimerkiksi grillin toimintaa. Käytetään olevaa koulun liittymä länteen päin, rekka-autot eivät voi kulkea työmaalle grillin vierestä. Mikko Lukkarinen: Rakentamistehokkuus on viety viimeiseen tappiin ja puristettu taloja alueen ihan ulkoreunoille asti. Joutsentien varressa ensimmäisen talon nurkka on metrin päässä tiealueesta. Muuria ei tulisi viedä liian lähelle Joutsentietä. Kaikki muut talot, Haasiokatu 8 ja Höyhtyällä rakentuvat talot, ovat tiestä kauempana. Tämä rintama puskisi huonosti Joutsentiehen päin. Onko olemassa säännöksiä etäisyydestä tienrajasta? Miten vaikuttaa merkittävä kaukolämpöverkkolinja joka menee pyörätien kohdalla? Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2

Muistio 4/5 3.2.2017 Nykänen: Maanalaisen paikoituksen järjestely on yksi suunnitteluun vaikuttava lähtökohta. Autot on todella tiukkaan mitoitettu. Yleensä pohjois- ja itäpuolella olevasta maa-alueesta ei ole hyötyä, koska se jää varjon puolelle rakennuksia. Reuna-alueella Joutsentien varressa on melua ja liikennettä, eikä se sovellu virkistykseen. Tilasta on enemmän hyötyä asukkaiden oleskelupihana. Rakennukset ovat paksurunkoisia ja tulevat aika lähelle katualuetta. Kevyen liikenteen väylältä tulee pystyä auraamaan lumet. Rakennusta voidaan tutkia sovitettavaksi sisemmäksikin. Esitetty on kaupunkimainen tapa katualueen ja rajauksen suhteen: on jalkakäytävä ja sen vieressä viherkaista. Klami: Tontin reunalla tutkitaan, onko tarkennettavaa, liittyen liikenneturvallisuuteen ja näkymiin. Jatkossa tullaan tekemään havainnekuva katutasolta kiertoliittymän suunnasta, jossa näkyy paremmin liittyminen ympäristöön ja hahmottuu, että vihreääkin alueelle jää. Suunnitelmassa on ollut pyrkimys käännellä talojen koordinaatistoa ja saada elävyyttä katutilaan. Oulun Energia on mukana hankeen projekti- ja ohjausryhmässä, siirrettävät mahdolliset linjat tai niiden päät ovat pääosin varsinaisella tonttialueella. Ainakaan vielä ei ole tullut ilmi, että katualueella oleville linjoille joudutaan tekemään muutoksia. Jos tulee, asia tarkentuu ehdotusvaiheessa ja sopimuksissa. Kalliorinne: Rakennusten sijoitteluun voi vielä vaikuttaa. Helsingissä perheet haluavat asua aivan ydinkeskustassa, johon tämänkin voi lukea. Kaikki eivät välttämättä tavoittele autopaikkaa. Tuleeko meillä olla ihan jokaiselle pysäköintikannen alla sijaitsevat autopaikat, jotka nostavat aika paljon neliöhintaa? Onko pysäköintinormi kiveen hakattu tällaisella alueella, joka on 1,8 km Rotuaarilta. Onko asialle tehtävissä mitään? Jere Klami: Kaavaselostuksen yhteydessä on liikennesuunnittelijan tekemä taulukko, jossa on pysäköinnin tehostamisajatuksia. Ajatus tässä hankkeessa on miettiä yhteiskäyttöautojen toteutusmahdollisuutta sekä nimikoimattomien ja vuorottaiskäytössä olevien pysäköintipaikkojen mahdollisuutta. Alueelle tulee sekä palveluja että asukkaita. Arviolta 20 % voitaisiin säästää perinteisestä pysäköintinormituksesta. Samaan aikaan kaupungilla on käynnissä kerrostaloalueiden pysäköintinormin selvitystyö. Se tarjoaa varmaankin tämän kevään aikana eväitä jatkotyöhön. Martti Nikkanen: Edustan 50-luvun kerrostalon hallitusta. Muutama osakkeenomistaja on ollut minuun yhteydessä. He ovat olleet huolissaan siitä, että luonnoksen mukaan talo tulee suoraan pyörätien kohdalle ja vie kaiken valon ja näkymän. Tulikin osittain vastausta, ettei tarkasti ole vielä lyöty lukkoon talojen sijainteja. Yhden talon nurkka taitaa olla aivan pyörätien vieressä. Suunnitelma pimentää vanhan asuntokannan näkymiä. Klami: Jos katsotaan tarkemmin kaavakarttaa, rakennusten väliin jää puistoa aika paljon. Kevyen liikenteen väylä ja puiston rajaa ei nykytilanteessa maastossa huomaa, koska idän puoleinen koulun tyhjä tontti on rakentamaton, metsittynyt alue. Näkymä muuttuu paljon. Valoa ja varjoa on mahdollista tutkia 3D-mallina varjostusvaihtoehtoja. Tehdään tarkastelu varjostuksesta asemakaavan muutosehdotusta varten. Hankkeen yhteydessä on pohdittu, voiko asemakaava olla tavanomaista joustavampi. Taustalla on ajatus, että kun aluetta toteutetaan pitkässä vaiheessa, voidaan varautua muuttuviin tarpeisiin paremmin. On muodostettu isompia rakennusaloja, joiden sisällä on ohjeellisia rakennusmassoja. Keskeinen idea on, että rakennusten välillä on yksikerroksinen yhdistävä rakennusosa. Kaavaehdotusvaiheessa tehdään kaavamerkintöjä tarkentava kolmiomääräys, jossa on tarkempia määräyksiä: otetaan kantaa esimerkiksi värityksiin, materiaaleihin ja piha-alueen toteutukseen. Rakennusten väleihin jää näkymäaukkoja, ei ole tarkoitus toteuttaa korkeita pitkiä massoja. Lukkarinen: Tänä päivänä ihmisillä on paljon autoja. Grillin eteen jää pysäköintiruutuja, henkilöautojen mukaan mitoitettu. Grillillä käy asiakkaita pakettiautoilla, jotka ovat metrin pitempiä. Eivät mahdu ruutuihin, jolloin taloille kulku estyy. Puhumattakaan siitä, että jakeluautojen tulisi päästä ostarin taakse. Jakeluautot eivät käänny takapihalla. Autokoululla on isoja autoja, kuten linja-autoja. Eivät ne mahdu tuolle alueelle parkkeeraamaan. Sinne tulee puute parkkipaikoista. Klami: Olemme käyneet keskusteluja grillin lisäksi ostoskeskuksen omistajien ja isännöitsijöiden kanssa ja käyneet läpi tarpeita. Heillä ei ole kiinnostusta lähteä kaavamuutokseen mukaan, jossa olisi tutkittu esim. täydennysrakentamista tai laajentamista. Siihen ehkä palataan joskus myöhemmin. Olemme saaneet tietoomme huolen pysäköintipaikkojen riittävyydestä. Jatkossa tutkitaan, voidaanko pysäköintialueella tehdä pientä järjestelyä ja saada hieman lisäpaikkoja. Pysäköintialue jää ostarin käyttöön. Voidaan keskustella, onko mahdollista tehdä yhteistoimintaa toisen tontin kanssa. Helppoa muuta ratkaisua tähän ei tunnu olevan. Pidän hyvänä liikennesuunnittelijan ajatusta, että ajoyhteys pystytään osoittamaan ilman pysäköintipaikkojen lukumäärällistä menetystä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2

Muistio 5/5 3.2.2017 Karjalainen: Pysäköintiruuduilla, jotka tulevat grillin eteen, on peruutusvaraa 1 ½ -2 metriä, eivät ruudusta poistuessaan tuki ajoneuvoliikenteen väylää. Kalliorinne: Ostoskeskuskin joutuu varmaankin miettimään toiminnan kehittämistä seuraavina vuosikymmeninä. Kaupunki ei voi määrätä kiinteistön omistajaa tekemään muutoksia, vaan pitää olla oma aloite. Väisänen: Latokartanontie on aika kapea, hankala päästä ohi, jos joku parkkeeraa tielle. Tulee vaikeuksia liikenteen kanssa. Kadun varressa on vanhoja huonokuntoisia puita, jotka joutaisi kaataa. Voisiko katua leventää sinne päin? Kemppainen: Höyhtyän eteläpuolen pää on jäänyt ympäristösuunnittelussa vähemmälle huomiolle, koska ostoskeskus ei lähtenyt mukaan kaavoitusprosessiin. Vaikutukset kaavoitettavalla alueella ovat pienemmät tänne eteläpäätyyn. Puiden kuntoa ja arvoja ei ole tutkittu tarkemmin. Ainassaari: Puut voidaan kaataa, peittävät näkyvyyttä. Martikainen: Katutila on nykyisessä asemakaavassa kohtuullisen rajallinen, ei kovin helposti saada lisää tilaa. Risteysten riittävä välityskykyä voidaan tarkastella. Kadun levennyksissä on toinenkin puoli: jos katua levennetään, tarkoittaa käytännössä sitä, että ajonopeus nousee ja liikenneturvallisuus huononee. Latokartanontiellä on tärkeä ylityspaikka kaupan alueelle. Nikkanen: Kysyisin talojen korkeuksista, kuinka ne sijoittuvat ohjeellisiin lukuihin. Ajattelen, että asukasmääriä voitaisiin sillä säätää tuolla alueella. Varjostuskin poistuisi, jos rakennuksia madallettaisiin. Klami: Kaavassa on maksimi kahdeksan kerrosta koko alueella, sitä ei voi ylittää. On mahdollisuus tehdä matalampaa, sitä kaava ei estä. Petäjäaho: On puhuttu viherlaatikoista, onko niitä tulossa, entä viherkattoja? Kemppainen: Näitä ajatuksia on pidetty yllä. Kaupunkiviljelylle varattuja tiloja on esitetty luonnoksessa. Toteutus riippuu asukkaista ja heidän tarpeistaan. Tavoitteena on talvella ja kesällä, viljelykseen ja myös muussa toiminnassa toimiva monitoiminen alue. Klami: Havainnekuvissa näkyy yksikerroksisten osien katolla vihreätä pintaa. Olen sen tulkinnut näin, että voisi olla hyvä paikka viherkatoille, toisi viihtyisyyttä asukkaiden näkymiin. Korkeiden talojen katolla en pitäisi niin hyödyllisenä. Myös piharakennusten, kuten jätetilojen, katoilla voisi olla vihreää. Tiedusteltiin kuka omistaa Karjasillan koulun. Klami: Koulun omistaa vielä Oulun kaupunki. Kaavahankkeen valmistuttua koulu myydään rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Olen pitänyt onnistuneena ja tärkeänä lähtökohtana, että alueella säilyy ja korostuu palvelut ja työpaikat. Ei tehdä vain asumisen alueita, nukkumalähiöitä. Monipuolisuus tässä on onnistunut lähtökohta. Kalliorinne: Palveluja tarvitaan, koska asukasmäärät lisääntyvät. Oli erittäin onnistunut tilaisuus, saatiin paljon hyviä kysymyksiä ja asiallisia eväitä jatkosuunnittelulle. Ne ovat kirjattu muistioon ja tulevat huomioiduksi jatkosuunnittelussa. Klami: Muistio on viimeistään kaavaehdotuksen yhteydessä selostuksen liitteenä sekä hankkeen verkkosivuilla http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/karjasillan-koulu. Tilaisuuden päätös Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 19.05. Tilaisuuden lopuksi esiteltiin alueen luonnossuunnitelmia virtuaalimallin avulla aulan CAVE 3D-tilassa. Muistio 3.2.2017 / Irma Hyry, Jere Klami Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 8.7. 29.8.2014. Asiasta jätettiin yksi mielipide ja yksi lausunto. Museovirasto Pirjo Uino ja Olli Soininen kirjoittavat 27.8.2014: Oulun kaupunki/yhdyskunta ja ympäristöpalvelut on lähettänyt Museovirastoon tiedotteen Oulun Höyhtyän kaupunginosaa koskevan asemakaavan muutostyön aloittamisesta ja liitteenä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), jonka on laatinut Oulun kaupunki/asemakaavoitus 10.6.2014. Museovirasto ilmoittaa, että se toimii hankkeessa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavana viranomaisena. Alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä eikä Museovirastolla ole huomautettavaa kaavamuutoksen johdosta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun kulttuuriperinnön ja maiseman osalta vastuullinen viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan museo. Kaavoitus: Lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Mikko Lukkarinen kirjoittaa 24.8.2014: Kaavan valmistelussa tulee tarkastella erityisesti liikenteen sujuvuutta ja liikennejärjestelyjä alueella. Nykyinen koulun pihaliittymä Joutsentielle ei ole toimiva. Liittymiä Joutsentielle ei tule sallia. Sama koskee kevyen liikenteen järjestelyjä. Nykyiset kevyen liikenteen väylät keskustaan päin tulee säilyttää ainoina reitteinä. Näitä ovat Joutsentien alitus Kollaantienjatkeella sekä Lintulammentien ja Joutsentien kiertoliittymä. Suora kulku alueelta Ketokadulle, mitä koululaiset ovat käyttäneet, on vaarallinen liikenneturvallisuuden kannalta. Kaavoitus: Mielipiteessä esiin otetut asiat on otettu huomioon suunnitelmissa. Joutsentielle ei sallita ajoliittymiä autoille. Kevyen liikenteen väylät suunnittelualueelta keskustaan säilyvät. Mielipide ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa.

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 13.12.2016 3.2.2017. Asiasta jätettiin kolme lausuntoa ja kuusi mielipidettä. Höyhtyän Grilli Oy, Tarja Ainassaari, kirjoittaa 26.1.2017: RAKENNUSAIKAINEN LIIKENNE: Kaavan valmistelussa tulee tarkastella erityisesti sujuvuutta ja liikennejärjestelyjä alueella jo rakentamisen aikana. Latokartanontielle tulevaa liittymää liikenteelle rakennusvaiheessa ei tule missään nimessä sallia. Rakennusvaiheen liikenne aiheuttaa runsaasti lika, pöly, melu, paikoitus ja turvallisuus ongelmia elintarvikeyrityksille liikekiinteistössä sekä erityisesti Höyhtyän Grillin kiinteistön liiketoiminnalle. Rakennusaikainen liikenne aiheuttaisi suurta liiketaloudellista haittaa alueen yrittäjille. Koska rakennusvaihe kestää vuosia, tulee rakentajien kuten isojen kuorma-, betoniautojen ja maansiirtokoneiden liikenne ohjata ehdottomasti muualta kuin Latokartanontien kautta. Rakennusaikainen liikenne tulee ohjata esimerkiksi lintulammentien liittymän kautta. AJO-PYÖRÄTEIDEN SUUNNAT JA PARKKIPAIKAT: Kaavan valmistelussa tulee tarkastella myös liikennesujuvuutta uuden Latokartanontien liittymän kohdalla grillin alueella ja nykyisten parkkipaikkojen pitäminen mahdollisimman laajana. Nykytilanteessa alueella on jo nyt ruuhka-aikana riittämättömät parkkipaikat. Parkkipaikkojen suunnittelussa on otettava myös huomioon, että alueen nykyisissä yrityksissä käy päivittäin kymmeniä isojen autojen kuljettajia asiakkaina, sekä alueelle tuodaan tavaraa isoilla autoilla. Ostoskeskuksen alueella toimii myös autokoulu yritys jolla on useita isoja autoja. Pyydämme tutkimaan mahdollisuutta poistaa osa nykyisestä viheralueesta ja ottaa se käyttöön uudelle suunnitellulle tie ja pyörätie alueelle. Auto- ja pyörätien liittymä kohta tulisi tutkia myös mahdollisimman optimaalisesti säilyttäen näin parkkipaikat myös isoille autoille grillin edustalla. Jos uusi ajotie tulee suoraan Latokartanontielle, se estää isojen autojen parkkeeraamisen grillin eteen. Jos ajo- ja pyörätie menisivät viistoon, antaisi se mahdollisuuden myös isojen autojen parkkeeraamiseen. Samalla alueesta tulisi myös liikenteellisesti turvallisempi. Viistoon rakennettu pyörätie tulisi myös vastapäätä Latokartanontien toiselle puolelle jatkuvaan pyörätiehen, joka lähtee tien ylityksen kohdalla voimakkaasti vasempaan. Viistous olisi siis luonnollinen jatkumo jo olemassa olevalle pyörätielle puiston puolella. Samalla ajotie voidaan rakentaa samaan linjaan. Kaavoitus: Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeeseen liittyvä toteuttamissopimus hyväksytään samanaikaisesti asemakaavan muutoksen kanssa. Siinä sovitaan, että työmaa-aikaista liikennettä ei tuoda Latokartanontien kautta. Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205 mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Rakennuttajan on mm. huolehdittava siitä, että rakennushanketta suunniteltaessa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Rakennuttajan on laadittava rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja.

Aropuiston viheralue korttelin 3 idän puolella on säilytetty ennallaan. Sen läpi kulkee merkittävä kävely- ja pyöräilyreitti Latokartanontieltä Joutsentien ali Karjasillalle. Liikenneturvallisuus voisi vaarantua, jos puistoalueelle tehtäisiin muutoksia. Nykyinen reitti johtaa suojatielle, jonka vastapäätä on kävely- ja pyöräilyreitti Allinpuistossa. Tätä on pidetty viistosti osoitettavaa reittiä toimivapana ratkaisuna. Liikenteen yleissuunnitelma on asemakaavan selostuksen liitteenä. Mielipiteellä ei ole vaikutuksia asemakaavaan. Sakari Eskelinen, Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy, kirjoittaa 29.1.2017: Esitän kaavahankkeeseen seuraavan mielipiteen: Kaupungin kehityksen kannalta tarpeellinen täydennysrakennushanke Havainnekuvien ilmentämä rakennusten värimaailma on miellyttävä ja sopii yhteen naapuriin rakentuvan Ahjo -korttelin 3 korkeimman ja näkyvimmän rakennuksen kanssa. Ne yhdessä sopivat Karjasillan pientalojen perinteiseen vaihtelevaan värimaailmaan muodostaen kerrostalovaltaisen jatkumon Karjasillan pientalokortteleille. Hyvä että osa Karjasillan koulua säilyy korttelin osana. Kaavoitus: Mielipiteellä ei ole vaikutuksia asemakaavaan. Asunto Oy Oulun Haasiopuisto 2 / hallitus sekä isännöitsijä Timo Hanhela, Kiinteistö-Tahkola Oulu Oy, kirjoittavat 30.1.2017: Taloyhtiön hallitus on perehtynyt huolellisesti kaavamuutoshankkeeseen dokumenttien perusteella sekä osallistumalla asiaa koskevaan tiedotustilaisuuteen. Hallitus käsitteli kokouksessaan 26.1.2017 asiaa ja suhtautuu alueen kehittämiseen myönteisesti, mutta pyytää kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin, jotta ennakoitavissa olevilta haitoilta vältyttäisiin. Mahdollisen perustamisvaiheessa tapahtuvan paalutuksen ja sen aiheuttaman tärinävaurioiden riskin huomioiminen lähialueen kiinteistöjen rakenteita koskien. Onko urakoitsijavelvoitteissa lähialueen rakennusten seinien valokuvaus etukäteen? Uusien rakennusten korkeuden aiheuttamaa mahdollista varjostushaittaa nykyisille asuinrakennuksille pyydetään vielä havainnollistamaan ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa. Nokelantien läpiajoliikenne on jo nyt vilkasta läpiajokiellosta huolimatta, siihen pyydämme kiinnittämään huomiota, kuten myös muilla alueen kaduilla kasvavien liikennevirtojen haittojen ennaltaehkäisyyn mahdollisin istutuksin tai muilla keinoin (melu ja pölyhaittojen ehkäisy). Kollaantien liikennevirtojen kasvun huomioiminen (kapea katu, jossa samalla kaistalla pyörä- ja autoliikennettä aiheuttaa jo nyt vaaratilanteita). Työmaa-aikaisen raskaan liikenteen järjestämiseen mahdollisimman vähän nykyistä asutusta ja liikennettä haittaavalla tavalla. Rakennusaikaisesta pakkaus- ym. jätteistä huolehtiminen siten, että ne eivät leviä ympäristöön mm. tuulen mukana - velvoite urakoitsijoille.

Pyydämme Teitä ottamaan nämä kommentit huomioon ja mikäli mahdollista ilmoittamaan meille miten em. asiat huomioidaan hankkeen toteutuksessa. Kaavoitus: Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205 mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Rakennuttajan on mm. huolehdittava siitä, että rakennushanketta suunniteltaessa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Rakennuttajan on laadittava rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja. Suunnitelmaa on tarkennettu asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheessa siten, että pulpettikatot on muutettu harjakatoiksi, mikä vähentää rakennusten varjostavaa vaikutusta ympäristöön, kun rakennusten räystäskorkeus madaltuu. Lisäksi rakennusalueen rajaa on siirretty suunnittelualueen itäosassa kauemmas tontinrajasta ja rakennusalueen rajoja muotoiltu siten, että tontille nro 14 suunniteltu rakennus kääntyy enemmän pohjois-eteläsuuntaiseksi ja sijoittuu kauemmas idän puolella sijaitsevasta lähimmästä olevasta rakennuksesta. Rakennusten välinen pienin mahdollinen etäisyys on lisääntynyt noin seitsemän metriä. Tontin pohjoisreunassa rakentamisalaa on vedetty asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolon jälkeen sisään päin tontin rajasta 2-4 metriä, mistä on aiheutunut pieniä tarkennuksia rakennusten sijoitteluun. Arkkitehtitoimisto M3 Oy on laatinut 15.6.2017 suunnitelmasta varjostusselvityksen, jossa on tarkasteltu varjotilanne maaliskuussa, kesäkuussa ja syyskuussa klo 9, 12, 15, 16 ja 18 sekä sen vaikutus lähialueelle. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen mukaan suunnitellut rakennukset varjostavat As Oy Haasiopuiston korttelin lähimpien rakennusten julkisivuja lyhytaikaisesti maaliskuussa ja syyskuussa klo 15-16. Kello 18 jälkeen koko alue on varjossa johtuen pimeän tulosta. Päivällä varjostavaa vaikutusta ei ole. Kesäkuussa varjostavaa vaikutusta ei ole ollenkaan. Suunnitelma ei aiheuta merkittävästi varjostavaa vaikutusta Asunto Oy Oulun Haasiopuistolle. Kaavahankkeen yhteydessä on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jonka avulla voidaan parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Nokelantien läpiajo on kielletty. Asemakaavan muutokseen liittyvä lisääntyvä liikenne kohdistuu lähinnä pääväylään Joutsentiehen, alueellisiin kokoojaväyliin (Lintulammentie ja Leevi Madetojan katu) sekä Latokartanontiehen, joka on paikallinen kokoojaväylä. Rakentaminen ei vaikuta merkittävästi Nokelantien ja Kollaantien liikenteeseen. Työmaa-aikaisen liikenteen järjestämisessä lähtökohtana on, että se ei saa häiritä Höyhtyän ostoskeskuksen ja grillin toimintaedellytyksiä. Rakentamisen alkuvaiheessa tultaneen käyttämään tilapäisesti Joutsentien liittymää, joka lopputilanteessa poistuu kokonaan käytöstä. Mielipiteen perusteella asemakaavakartalla on muutettu rakennusalueen rajoja suunnittelualueen itäreunassa. Mielipiteellä ei ole muita vaikutuksia asemakaavaan. Asunto Oy Nokelantie 46 / Isännöinti Vuorma Oy Juho Vuorma, isännöitsijä, kirjoittaa 30.1.2017: 1. Kaavan sopivuus alueella ennestään olevaan rakennuskantaan ja yleiskaavaan

Leevi Madetojan kadun / Lintulammentien ja Pohjantien välinen alue yhdessä Nokelan kaupunginosan kanssa muodostaa toisen maailmansodan jälkeen eri vuosikymmeninä vyöhykkeittäin rakennetun Oulun keskustasta ulkonevan alueen, jossa vuosirenkaat ovat yhä selkeästi nähtävissä. Eri vuosikymmeninä kaavoitetut rakennusvyöhykkeet ovat alueella säilyttäneet omaleimaiset ilmeensä alkaen 1940-50-luvuilla rakennetusta Karjasillan valtakunnallisesti ainutlaatuiseksi luokitellusta pientalovaltaisesta alueesta, jatkuen etelään Höyhtyän ja Nokelan 1950-60-luvulla rakennettuna matalana kerros-, selvaaki- ja pientaloalueena, edelleen etelään 1960-70-luvulla rakennettuna Lintulan korkeampien kerrostalojen alueena ja seuraavina vuosikymmeninä siitä edelleen etelään rakennettuna Mäntylän kaupunginosana. Aiemmin maltillisesta ja vanhaan rakennuskantaan mukautetusta matalasta täydennysrakentamisesta johtuen Karjasillan-Höyhtyän-Nokelan-Lintulan-Mäntylän alue on säilynyt rakentamisvuosikymmeniänsä ilmentävänä omaleimaisena kokonaisuutena. Lähdettäessä Oulun keskustasta mihin tahansa muuhun suuntaan ei tämän alueen kaltaista vyöhykkeittäistä asuinaluekerrostumaa ole säilynyt. Alueen aiempaan rakennuskantaan verraten ylettömän korkeina rakennuksina Karjasillan koulun alueelle kaavoitetut 7-8-kerroksiset talot katkaisisivat omaleimaisen alueen lähihistoriallisen rakennuskerrostuman, johon suunnittelualueen lähimpänä naapurina kuuluu etelä- ja itäpuolella oleva omaa rakennusaikaansa ilmentävä Nokelantien ja Allitien 4-kerroksisten kerrostalojen alue, tätä aluetta pohjoisessa rajaava valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitu Karjasillan pientalovaltainen alue, etelä- ja kaakkoispuolella maakunnallisesti merkittäväksi arvioitu selvaakitalojen alue ja välittömästi Nokelantien kerrostalojen itäpuolella oleva Karjasillan kirkko, joka läheisesti liittyy alueen kaupunkikuvaan. Aluekokonaisuuden säilyttäminen yhtenäisenä ilman ylikorkeiden kerrostalojen aiheuttamaa katkosta on mahdollista, mikäli hyvää tahtoa ja rakennushistoriallista ja -taiteellista silmää Oulun kaavoittajalta ja päättäjiltä löytyy. Karjasillan koulun alueen täydennysrakentamisen ei tarvitse olla poissuljettua, mutta se tulee tehdä ottaen huomioon olemassa oleva rakennuskanta ja myös se, että suunnittelualue on RAKENNUSPERINNÖN, KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA KAUPUNKIKUVAN KANNALTA PAIKALLISESTI ARVOKASTA ALUETTA (lainaus kaavamuutostiedotteen kohdasta 3.2.1. Yleiskaava). Mahtaakohan olla kulttuuriympäristön tai kaupunkikuvan kannalta tarkoituksenmukaista ympäröidä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määritetty erittäin matala Karjasillan koulu joka puolelta tiiviisti 7-9-kerroksisilla taloilla? Mikäli täydennysrakentaminen tehdään olemassa olevaan rakennuskantaan sopivalla tavalla, voi lopputulos olla kokonaisuuden kannalta hyvinkin kaunista katseltavaa. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä alueen naapuriin aiemman rakennuskannan mittakaavan mukaisesti rakennetut 3-kerroksiset Haasiopuiston talot sekä Joutsentien ja Hanhitien väliin rakennetut / rakenteilla olevat 4-kerroksiset talot. Mielestämme kaavoitushistoriallisesti merkittävän aluevyöhykkeistön yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi rakennuskorkeuden Lintulammentien itäpuolisella kaava-alueella tulisi olla aiempaan rakennuskantaan sopien 4- tai korkeintaan 5-kerroksinen. Uuden Oulun yleiskaavan kaavakartassa 1 (https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=80af581d- 8b42-497b-8603-d69ddcbf39b8&groupId=64220) Karjasillan-Höyhtyän-Nokelan-Lintulan-Mäntylän alue on määritetty olemaan KAUPUNKIKEHITTÄMISVYÖHYKE 3, KAUPUNKIKEHÄ. Kake-3. Kaavakartasta 1 selviää hyvin Karjasillalta Mäntylään ja Nokelaan ulottuvan alueen yhtenäinen luonne. Ollaanko alueen yhtenäisyyden katkaisemiseksi nyt lyömässä kiilaa Karjasillan koulun alueen kaavan korkealla rakentamisella? Karjasillan koulun alueen kohdalla em. kaavakartassa punaisessa ympyrässä oleva merkintä C4 tarkoittaa kaupunginosakeskuksena kehitettävää ympäristöä. Tarkemman käsityksen kaupunginosakeskuksena kehitettävän alueen rajauksesta saa yleiskaavan kaavakartasta 2, (ks. http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=44c015cd-cfaa-4a29-a7d6-732abd950140&groupid=64220) Kaupunkikehittämisvyöhyke 3:n suunnittelumääräyksissä on mainittu mm., että vyöhykettä tulee kehittää alueiden erityispiirteitä vaalien. Karjasillan koulun alueen suunnittelussa on lähialueiden aiemmasta täydennysrakentamisesta merkittävästi poiketen jätetty noudattamatta tätä yleiskaavassa annettua

suunnittelumääräystä. Suunniteltavaa kaupunginosakeskusta voidaan ja tulee mielestämme kehittää alueiden erityispiirteitä vaalien. Suunnittelua ei tule tehdä alueiden erityispiirteitä huomioimatta pelkkiä tehokkuusnäkökohtia silmällä pitäen, kuten mielestämme nyt ollaan tehty. 2. Kaavan vaikutukset Asunto Oy Nokelantie 46:n asukkaiden ja osakkeenomistajien asemaan Esitteen sivulla 20 olevaa arkkitehtiopiskelijakilpailun voittajatyötä (kuva 6) jonkinlaisena aasinsiltana käyttäen on kaavasuunnittelu tehty mahdollisimman tehokkaasti kerrosalaa lisäten. Opiskelijakilpailun voittajatyö itsessäänkin on rakennusten sijoittelultaan hyvin tiivis ja rakennuskorkeudeltaan melko korkea. Kaavasuunnitelmassa kerroksia on edelleen lisätty ja myös lisätty korkeiden rakennusten väliin niitä yhdistävät yksikerroksiset osat. Vertaamalla kuvaa 6 sivun 24 kuvaan 8, voi todeta eron. Asunto Oy Nokelantie 46:n kannalta tämä merkitsee sitä, että vihreä nurmi ja sininen taivas tulevat auringon puoleisesta näkömaisemasta poistumaan pyörätien viereen jäävää hyvin kapeaa nurmikaistaletta lukuun ottamatta. Etenkin B-talon (Nokelantie 44) länsipuolen ikkunoista näkymä tulee olemaan musertavan synkkä, jos viereen hyvinkin lähelle kohoaa kaavan mukainen 7-kerroksinen rakennus. Nokelantien puolella olevassa A-talossakaan (46) ei mieli mettä keitä, mikäli 7-8-kerroksinen talorivistö tulee varjostamaan kotiamme ja pihaamme. Olemme hankkineet asuntomme viihtyisältä matalasti rakennetulta alueelta, jolta valon ja vihreyden tarjoama viihtyisyys ollaan nyt poistamassa. Tätä ei kukaan meistä ole osannut ottaa ennalta huomioon, saati sitten halunnut. Mielestämme kaavan toteutuminen suunnitelman mukaisesti aiheuttaa huomattavaa asumisviihtyvyyden laskua kodeissamme. Kaava-alueen maanalaiseen asukaspysäköintihalliin Latokartanontieltä rakennettava ajoluiska vähentää pysäköintipaikkoja ostoskeskuksen liepeillä, eikä massiivisen kerrosalan sisältävälle kaava-alueelle ole suunniteltu kuin 38 maanpäällistä pysäköintipaikkaa alueen lounaiskulmaan. Näille vähäisille paikoille pitäisi mahtua neljänsadan asunnon vieraiden lisäksi yleiseen käyttöön jäävän koulun liikuntahallin, kouluun sijoittuvan päiväkodin lapsikuljetusten ja kouluun sijoitettavien ravintoloiden, Business Lab'in ja muiden liiketoimintojen pysäköinti. Maanalaisia asukaspysäköintipaikkoja suunnitelmassa on vähennetty mitoitusnormiin verrattuna 17 %, käyttäen vähentämisperusteena tulevien asukkaiden yhteisiä yhteiskäyttöautoja. Pelkäämme, että autopaikkoja ei tule olemaan riittävästi. Ehdotamme autopaikkojenmäärä uudelleen arviointia. 3. Kaavan vaikutukset Höyhtyän alueen liikenteeseen sekä asukkaiden ja alueen yritysten asemaan Edellä on jo Nokelantie 46:n yhteydessä sivuttu alueen pysäköintiongelmaa. Tähän liittyen mainittakoon vielä, että Höyhtyän ostoskeskuksen etelän puoleinen pysäköintipaikka on nytkin päiväsaikaan usein niin täynnä, ettei sinne autolla ole asiaa. Grillin luona ostoskeskuksen itäpäässä paikkoja on yleensä ollut vähän paremmin. Näistä paikoista osa poistuu Latokartanontieltä alueen maanalaiseen asukaspysäköintiin tulevan ajoluiskan takia. Ostoskeskuksen, kirkon ja kouluun sijoittuvien toimijoiden asiakaspaikoituksen lisäksi tarvinnee ostoskeskuksessa toimiva autokoulu paikkoja henkilö-, kuorma- ja linja-autoilleen, kuten tähänkin asti. Kaavan pysäköintitilanne näyttää niin kehnolta, että autokoululle ja asiakaspysäköintiä tarvitseville yrityksille saattaa tulla lähtö muihin maisemiin, mikä tekisi kovasti hallaa alueen palveluille. Mikäli alueen palveluja yleiskaavan mukaisesti olisi tarkoitus kaupunginosakeskuksena kehittää, olisi muille kuin asukkaille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja lisättävä, eikä vähennettävä. Kulkuyhteyden rakentaminen Latokartanontieltä noin 400 auton asukaspysäköintihalliin tulee lisäämään merkittävästi Latokartanontien liikennettä. Latokartanontie on kokoonsa nähden tiheästi liikennöity ja sille liittyminen on toisinaan vaikeaa, johtuen jonosta Lintulammentien liikennevaloihin tai jonosta Nokelantien ja Hanhitien risteykseen. Tulijoita reilun sadan metrin tienpätkälle on jo nyt aika monesta kohdasta, Allitieltä, kahdelta ostoskeskuksen pysäköintialueelta ja Nokelantie 48:n pihalta. Toisinaan on grillin kohdalle pysäköitynä nälkäisen kuljettajan rekka- tai linja-auto, jolloin käytössä on vain toinen ajorata, jota pitkin yritetään vuorotellen luovia molempiin suuntiin. Latokartanontien liikenne tulee lisääntymään myös Hanhitien suunnasta, kun lisää uusia taloja kirkon taakse valmistuu. Jos tähän ahtaaseen sumppuun johdetaan uudella liittymällä 400 auton parkkihallin liikenne, kaaosta tuskin voi välttää. Latokartanontietä käytetään Nokelantien kautta myös Lintulammentien ja Joutsentien väliseen läpikulkuliikenteeseen.

Latokartanontien liikenteen lisääntymisellä on siten vaikutusta myös Nokelantien varressa kirkon kohdalla olevien kiinteistöjen liittymiin, joista nytkin on ajoittain vaikea päästä pihaliittymää ohittavan liikennevirran sekaan. Kaavassa ollaan tiiviin rakentamisen nimissä poistamassa myös alueen asukkaita vuosikymmenet palloilu- ja luistelukenttänä palvellut Arokenttä ja näin viemässä tärkeä lähiliikuntamahdollisuus alueelta, jolle olemassa olevien asuntojen lisäksi ollaan suunnittelemassa läheiset Ahjo-Kalevan korttelin ja huonekaluliikkeiden pysäköintipaikkojen kerrostalolueet mukaan lukien jopa tuhansien uusien asuntojen rakentamista. Olisiko syytä edelleen antaa mahdollisuus alueella asuvien liikkumistarpeiden tyydyttämiseen? Nykyinen liikuntakenttähän on ainut alueella ympärivuotisessa käytössä oleva. Yleiskaavaan kirjattu kaupunkikehän suunnittelumääräys viheralueiden laadun kehittämisestä on Arokentän hävittämissuunnitelman lisäksi jätetty ottamatta huomioon poistamalla kaavasta arkkitehtiopiskelijakilpailun voittajatyön mukaiset rakennusten väliset viherkäytävät korvaten ne yksikerroksisilla välirakennuksilla. Viheralueiden poistamisella maisemasta on asumisviihtymistä merkittävästi heikentävä vaikutus. Huolemme on, että joukkoliikenteen palvelutaso ei tule tyydyttämään alueen asukkaiden kasvavia kuljetustarpeita. Toivomme, että asia huomioidaan jo asemakaavan muutosvaiheessa. 4. Yhteenveto ja ehdotus Karjasillan koulun alueen kaavaa koskeviksi jatkotoimiksi Kuten edellä olevasta ilmenee, ei kaavan suunnittelussa ole kaikilta osin noudatettu yleiskaavan suunnittelumääräyksiä, ei ole otettu riittävästi huomioon alueen erityispiirteitä, ei alueella jo olevien ja alueelle muuttavien asukkaiden tarpeita, eikä riittävästi varauduttu lisääntyvään liikenteeseen. Esitämme kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi seuraavin muutoksin: - alueen vanhojen ja uusien asukkaiden lähiliikuntamahdollisuuksia palveleva Arokenttä säilytetään - alueen kerrosalaa vähennetään muuttamalla uudisrakennusten rakennuskorkeus vanhaa rakennuskantaa mukaillen 4-5-kerroksiseksi, jolloin alueen luonteeseen sopimattomat korkeat rakennukset eivät katkaise laajan aluekokonaisuuden muodostamaa lähihistoriallisesti merkittävää kaupunkimaisemaa. - uudisrakennusten ulkoseinäpintojen värit ja materiaalit suunnitellaan aluekokonaisuuden vanhan rakennuskannan muodostamaan kaupunkimaisemaan sopiviksi (Haasiopuiston ja Joutsentien varren uudet talot hieno esimerkki). - maanpäällisiä pysäköintipaikkoja kaavoitetaan alueella olevien ja alueelle tulevien palvelujen käyttäjiä ja suunnitelluissa asunnoissa käyviä vierailijoita varten riittävästi. Joukkoliikennesuunnitelman mukaan alue on jatkossakin joukkoliikenteellä huonosti tavoitettavissa, mikä lisää painetta henkilöautopysäköintiin. Tämän vuoksi korostamme joukkoliikenteen kehittämisen merkitystä jo kaavasuunnittelun yhteydessä. - maanalaiseen asukaspysäköintiin varataan normien mukaisesti pysäköintitilaa asukkaille ja yrityksille ilman suunniteltua yhteiskäyttöautoihin perustuvaa prosenttivähennystä, jotta maanpäällinenkin pysäköintitila ei täyty maan alle pysäköitäväksi suunnitelluista autoista. Maanpäällisen asuinkerrosalan vähentäminen ratkaisee ongelman automaattisesti, mikäli maanalaista pysäköintitilaa ei merkittävästi vähennetä. - maanalaisen pysäköintihallin liittymä pyritään siirtämään Latokartanontieltä liikenteellisesti sopivampaan paikkaan. Voisiko liittymän siirtää Lintulammentien puolelta tulevaksi ja Lintulammentietä leventää esimerkiksi nelikaistaiseksi? - Nokelantie 44:ään nähden aivan liian lähelle sijoitettavaksi suunniteltua alueen itäreunan taloa mahdollisen madaltamisen lisäksi siirretään länteen päin (mikäli sitä ei Arokentän säilyttämisen takia kokonaan poisteta) siten, että talon uusi sijainti tulee seuraavan lännen puoleisen uudisrakennuksen ja Nokelantie 44:n puolivälin tienoille. Puhtibulevardin linjausta voitaneen siirrettävän talon kohdalla tarvittavalta osalta muuttaa. - maiseman kaunistukseksi arkkitehtiopiskelijakilpailun voittajatyöhön piirretyt uudisrakennusten väliset viherkäytävät toteutetaan poistamalla kaavasta rakennusten väliset yksikerroksiset osat. Kaavoitus:

Kaavoituksen näkemyksen mukaan Karjasillan koulun alueelle suunniteltu rakentaminen luo uuden omaleimaisen kerrostuman alueelle mielipiteessä mainittujen kerrostumien lisäksi. Karjasillan koulun säilyvä yksikerroksinen osa tukee suunnitelman kerrostuneisuutta. Suunnitellut kerrosluvut sopeutuvat olevien rakennusten lisäksi myös Lintulammentien länsipuolelle Lekatie 1:n alueelle kaavoitettuun ja rakenteilla olevaan kokonaisuuteen. Asemakaavassa ei ole osoitettu vähimmäisvaatimusta kerrosluvuille, joten niiden jatkosuunnitteluun jää valinnanvaraa. Haasiopuiston ja Hanhitien varren alueiden lähtökohdat täydennysrakentamisen tehokkuudelle ja kerrosluvuille ovat olleet erilaiset, joten niistä ei voida suoraan ottaa mallia tämän alueen suunnitteluun. Karjasillan koulun alue on yleiskaavassa osoitettu kaupunginosakeskukseksi, muut mainitut alueet ovat asuntorakentamisen alueita. Joutsentien pohjoispuolella Karjasillan koulun alueen vieressä on valtakunnallisesti arvokas Karjasillan jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueen lounaiskulmaa on täydennetty korttelissa 34 alueen mittakaavaan sovitetulla II- III-kerroksisella rakentamisella Haasiokadun varressa. Karjasillan koulun alueen ja Haasiokadun varren väliin jää reilusti tilaa. Karjasillan koulun alueen pohjoispuolella Karjasillalla on Kollaanpuisto, joka toimii välittävänä vyöhykkeenä alueiden välillä. Uuden suunnitelman mukainen rakentaminen muodostaa uuden kerrostuman myös Karjasillan pientalovaltaisen alueen suunnasta ja toimii Joutsentien varren katukuvaa täydentävänä jatkumona Haasiokadun varteen rakennettujen III-kerroksisten kerrostalojen kanssa. Suunnitelma ei kaavoituksen näkemyksen mukaan vaaranna jälleenrakennuskauden alueen arvoja. Myös Hanhitien pohjoispuolelle on viime vuosina kaavoitettu Joutsentien vartta täydentävää IV-kerroksista kerrostalorakentamista, jonka viimeinen vaihe Joutsentien varressa on rakenteilla. 20.6.2016 voimaan tulleessa Uuden Oulun yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä C-4, kaupunginosakeskus, keskustatoimintojen alue. Alue varataan yhden tai useamman kaupunginosan toiminnalliseksi keskukseksi, johon saa sijoittaa julkisia ja yksityisiä palveluja, ostoskeskuksia, asumista sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja. Yleiskaavoitus on osallistunut asemakaavan muutoksen ohjausryhmään. Hanke ei ole ristiriidassa yleiskaavan tai sen suunnittelumääräysten kanssa. Suunnitelma toteuttaa Höyhtyän alueesta yleiskaavaselostuksessa todettua periaatetta: Aluetta kehitetään lähinnä pääkatujen eli Leevi Madetojan kadun, Lintulammentien, Joutsentien ja Poikkimaantien varressa tiivistämällä ja elävöittämällä kaupunkikuvaa sekä monipuolistamalla toimintoja. Rakennusmassoja yhdistävät yksikerroksiset osat tuovat suojaisuutta ja estävät ympäristömelun kulkeutumista piha-alueelle. Asemakaavan ehdotusvaiheessa on lisätty kaavamääräyksiä tarkentava kolmiomääräys, jonka mukaan I-kerroksisissa rakennusosissa voi olla kävelylle ja pyöräilylle varattuja kulkuaukkoja, joiden tulee olla katettuja. Rakennusten sijaan on mahdollista toteuttaa rakennusten ulkoseinälinjaan muurit, jotka suojaavat piha-aluetta ympäristömelulta. Korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaavamääräysten mukaan kiinnittää erityistä huomiota jalankulkijan näkökulmaan ja varmistaa, että rakennusten maantasokerros muodostaa miellyttävää kaupunkikuvaa. Suunnitelmaa on tarkennettu asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheessa siten, että pulpettikatot on muutettu harjakatoiksi, mikä vähentää rakennusten varjostavaa vaikutusta ympäristöön, kun rakennusten räystäskorkeus madaltuu. Lisäksi rakennusalueen rajaa on siirretty suunnittelualueen itäosassa kauemmas tontinrajasta ja rakennusalueen rajoja muotoiltu siten, että tontille nro 14 suunniteltu rakennus kääntyy enemmän pohjois-eteläsuuntaiseksi ja sijoittuu kauemmas idän puolella sijaitsevasta lähimmästä olevasta rakennuksesta. Rakennusten välinen pienin mahdollinen etäisyys on lisääntynyt noin seitsemän metriä. Arkkitehtitoimisto M3 Oy on laatinut 15.6.2017 suunnitelmasta varjostusselvityksen, jossa on tarkasteltu varjotilanne maaliskuussa, kesäkuussa ja syyskuussa klo 9, 12, 15, 16 ja 18 sekä sen vaikutus lähialueelle. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksen mukaan suunnitellut rakennukset varjostavat idän puolella suunnittelualuetta sijaitsevan kahden lähimmän rakennusten julkisivua kesäkuun lopulla illalla klo 18. Varjo siirtyy kello 18 jälkeen ohi talojen julkisivuista. Päivällä ja iltapäivällä varjostavaa vaikutusta ei ole. Suunnitellut rakennukset varjostavat idän puolella suunnittelualuetta sijaitsevan toiseksi lähimmän rakennuksen julkisivua maaliskuussa ja syyskuussa klo 15-16. Kello 18 jälkeen koko alue on varjossa johtuen pimeän tulosta. Päivällä varjostavaa vaikutusta ei ole.

Oulun kaupunginhallitus päätti 8.9.2014 365, että Karjasillan koulun alueen kehittämiseksi haetaan yhteistyökumppania avoimella tontinluovutuskilpailulla. Urheilukentän sisältävä alue Aropuistosta oli mukana hakualueessa, joten sitä ei olla säilyttämässä liikuntakenttänä. Kaava-alueen maanalaiseen asukaspysäköintihalliin Latokartanontieltä on suunniteltu ajoyhteys siten, ettei se vähennä pysäköintipaikkoja ostoskeskuksen käyttöön varatulla pysäköintialueella. Ajoliittymää ei ole mahdollista ottaa Lintulammentieltä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on laadittu liikenneselvitys, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksessä on kuvattu hankkeen liikenteelliset vaikutukset ja esitetty toimenpide-ehdotukset liikenteen toimivuuden kehittämiseksi. Selvityksen mukaan Alueen kautta kulkevat joukkoliikennereitit ja -yhteydet ovat kohtuullisen hyvät, tosin ne ovat jakaantuneet eri katuosuuksille. Paikallisliikenteen käytössä olevat aluetta palvelevat pysäkit ovat Lintulammen-tiellä koulun tontin liittymän kohdalla sekä Nokelantien ja Hanhitien liittymäalueella oleva pysäkkipari. Näistä Lintulammentiellä oleva pysäkkipari palvelee parhaiten uutta aluetta ollen selvästi lähimpänä ja sen kautta on parempi vuorotarjonta. Lisäksi Joutsentiellä on pysäkkipari Nokelantien liittymän yhteydessä, mutta niiden kautta ei toistaiseksi kulje linjareittejä. Joutsentien ja Lintulammentien kiertoliittymän pohjoispuolelle on pohdittu uutta pysäkkiparia. Lintulammentien ja Joutsentien kiertoliittymän pohjoispuolelle lisättävä pysäkkipari voisi olla perusteltu kaupan ja liiketoimintojen korttelin kehittymisellä ja sillä, jos myös Joutsentietä pitkin kulkisi linja kääntyen kohti Oulun keskustaa. Latokartanontiellä ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa jonkin verran, mikä lisää jonkin verran liikenneturvallisuusriskiä etenkin suojateiden kohdilla. Tämä perustuu enemmän yleiseen liikenteen kasvuun Lintulammentiellä ja Joutsentiellä kuin kaavasuunnitelman toimintojen synnyttämään uuteen liikenteeseen. Selvityksessä esitetään toimenpiteiksi Latokartanontien ja Lintulammentien risteyksen valoohjauksen optimointia ja kääntymiskaistoja Latokartanontieltä Lintulammentielle. Mielipiteen perusteella asemakaavakartalla on muutettu rakennusalueen rajoja suunnittelualueen itäreunassa. Mielipiteellä ei ole muita vaikutuksia asemakaavaan. Mikko Lukkarinen kirjoittaa 31.1.2017: Karjasillan koulun itäpuolinen metsikkö ja eteläpuolinen urheilukenttä on tarkoitus kaavamuutoksella täyttää varsin tiiviisti, aivan liian tiiviisti, yhdellätoista kerrostalolla. Tässä menetetään alueen ainoa urheilukenttä. Liikennejärjestelyt tulevat olemaan haastelliset, varsinkin riittävien parkkitilojen löytyminen uusille asukkaille ei tule onnistumaan. Arvioidut laskennalliset maanalaiset parkkipaikat eivät tule palvelemaan kaikkia asukkaita, jolloin omatoimisesta maanpäällisestä pysäköinnistä alueella tulee ongelma. Kun uutta rakentamista rajoittaa alueelle lähes kokonaan jäävä koulurakennus ja ostoskeskusalue, jää kerrostaloille hyvin ahdas alue. Rakentamistehokkuus on liian suuri. Tämä aiheuttaa sen, että Joutsentien varteen sijoittuvat kolme taloa on jouduttu sijoittamaan lähes kiinni katualueeseen. Toisin on lähialueella, kun Joutsentien varteen Karjasillalla (Haasiokatu 8) ja Höyhtyällä (Hanhitie 13) rakennetut uudiskerrostalot sijaitsevat maisemallisesta riittävän kaukana Joutsentiestä. Mielipidepyynnön mukana tulleessa aineistossa ei ole havainnekuvia Joutsentien suunnalta, joista tämä maisemallinen näkemys ilmenisi. Liian lähelle tiealuetta rakentaminen rajoittaa myös mahdollista Joutsentien laajentamista uusia liikennetarpeita vastaaviksi. Lisäksi näiden talojen rakentamista aivan pyörätien varteen hankaloittaa pääkaukolämpöputken sijainti pyörätien vieressä. Esitän, että Joutsentien varteen suunniteltuja taloja (3-4 kpl) siirretään 4 (neljä) metriä kauemmas Joutsentiestä sekä madalletaan talojen korkeutta kahdella kerroksella. Näiden neljän talon kahden kerroksen madaltaminen vähentää alueen asukasmäärää kymmenellä (10) prosentilla. Tämä helpottaisi myös pysäköintiä alueella. Maisemallisesti esittämäni toimenpide parantaisi näkymää Lintulammentielle ja Joutsentielle ja näin parantaisi kaupunkikuvaa. Se toisi ympäristöön mielenkiintoisemman ja vaihtelevamman

näkymän. Järjestely ei myöskään muuta merkittävästi piha-alueen toimivuutta. Lisäksi matalamman rakennuksen perustaminen mahdollisesti saviseen maaperään helpottuu. Esitän lisäksi, että asemakaavamääräyksiä tarkentavassa kolmiomerkinnässä mainitaan Joutsentien reunaan tulevien talojen tien puoleisen julkisivun rakentamisesta siten, että seinä vaimentaa heijastuvaa liikennemelua Karjasillan pientaloalueelle päin. Kaavoitus: Oulun kaupunginhallitus päätti 8.9.2014 365, että Karjasillan koulun alueen kehittämiseksi haetaan yhteistyökumppania avoimella tontinluovutuskilpailulla. Urheilukentän sisältävä alue Aropuistosta oli mukana hakualueessa. Hankkeen yhteydessä on laadittu asemakaavan muutosehdotuksen selostuksen liitteenä oleva liikenteen yleissuunnitelma, jossa on kuvattu pysäköintipaikkojen laskentaperusteet, joita asemakaavamääräykset täydentävät. Kaavoituksen näkemyksen mukaan pysäköintipaikkoja on osoitettu riittävästi. Asemakaavan selostuksen kohtaa 5.4.1, Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, on täydennetty ja kuvattu vaikutuksia kulttuuriympäristöön laajemmin. Havainnekuva Joutsentien suunnasta on täydennetty aineistoon asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä. Haasiokatu 8:n ja Hanhitie 13:n alueiden lähtökohdat täydennysrakentamisen tehokkuudelle ja kerrosluvuille ovat olleet erilaiset: Haasiokatu 8 sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle ja Hanhitie 13 osittain entiselle puistoalueelle. Tontin pohjoisreunassa rakentamisalaa on vedetty asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolon jälkeen sisäänpäin tontin rajasta 2-4 metriä, mistä on aiheutunut pieniä tarkennuksia rakennusten sijoitteluun. Kaavoituksen näkemyksen mukaan rakentamista ei ole järkevää siirtää tätä kauemmas Joutsentiestä, jotta suunnittelun keskeinen idea, korttelipiha-alue Puhtibulevardeineen ja päiväkodin pihoineen, ei jää liian pieneksi. Rakennusten pohjoispuolelle jäävä alue Joutsentien varressa on pohjoisen puolella, eikä ole ilmansuunnan ja ympäristömelun takia hyödynnettävissä asuntojen piha-alueena. Kaavoituksen näkemyksen mukaan suunnitelman mukainen rakentaminen rajaa selkeästi katutilaa Joutsentien varressa, eikä rakennusten suurinta sallittua kerroslukua ole tarpeen madaltaa. Suunnitellut kerrosluvut sopeutuvat olevien rakennusten lisäksi myös Lintulammentien länsipuolelle Lekatie 1:n alueelle kaavoitettuun kokonaisuuteen. Asemakaavassa ei ole osoitettu vähimmäisvaatimusta kerrosluvuille, joten niiden jatkosuunnitteluun jää valinnanvaraa. Ympäristömeluselvityksessä on tutkittu vaikutuksia suunnittelualueella. Julkisivujen rakentamisella ei ole mahdollista vaimentaa liikennemelua pientaloalueelle nykytilanteeseen verrattuna, mutta selvityksen mukaan asemakaavan muutoskohteen rakennusmassan lisäyksen vaikutukset ympäristön asuinkohteiden melutasoon ovat vähäiset. Suoritettujen melutarkastelujen perusteella kohteella ei ole merkittäviä melun heijastusvaikutuksia ympäristön melulle herkkiin kohteisiin. Mielipiteen perusteella asemakaavakartalla on muutettu rakennusalueen rajaa alueen pohjoisreunalla. Mielipiteellä ei ole muita vaikutuksia asemakaavaan. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Taina Törmikoski, kirjoittaa 2.2.2017: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Asemakaavaluonnoksen tavoitteena on kehittää Karjasillan koulun aluetta täydennysrakentamiskohteena. Tavoitteena on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja monipuolinen alue, jolla on asumista, työpaikkoja ja palveluita. Suunnittelualue sopii hyvin täydennysrakentamisen kohteeksi sijaintinsa puolesta. Höyhtyän ostoskeskus sisältyy kaava-alueeseen ja lähialueilta löytyy myös muita palveluja. ELY-keskus toteaa, että kaavoituksen tavoite muodostaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen alue on hyvä. Kaavaluonnoksessa ei ole annettu uudisrakentamisen laatua koskevia määräyksiä, mutta kaavaselostuksen mukaan ehdotusvaiheessa annetaan asemakaavamääräyksiä tarkentava kolmiomerkintä, jossa määrätään tarkemmin mm. julkisivumateriaaleista, värityksistä ja muista kaupunkikuvallisista asioista. Karjasillan koulusta on laadittu rakennushistoriaselvitys vuonna 2008. Selvityksessä arvioidaan, että Karjasillan paviljonkikoulu on paikallisesti ainutlaatuinen esimerkki 1950 -luvun lopun koulurakentamisesta. Rakennuksen tyylipuhtauden, harvinaisuuden ja aluekokonaisuuden kannalta koulun suojelemista voidaan pitää perusteltuna. Pohjois-Pohjanmaan museo on todennut 7.5.2008 lausunnossaan, että rakennushistoriaselvitys on hyvä. ELY-keskus toteaa, että Karjasillan koulun rakennushistorialliset arvot on selvitetty ja koulun vanhin osa on suojeltu asemakaavaluonnoksessa merkinnällä sr-20. Suunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistorialliset arvot on otettu kaavaluonnoksessa huomioon. Kaava-alueen läheisyydessä Joutsentien toisella puolella sijaitsee Karjasillan valtakunnallisesti merkittävä jälleenrakennuskauden asuinalue (RKY-2009). Osa em. RKY-alueesta sijaitsee OAS:ssa arvioidulla alueella, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Kaavaselostuksen kappaleessa 5.4 Kaavan vaikutukset ei ole arvioitu kaavoituksen mahdollisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Koulun ja sen uuden käyttötarkoituksen sekä ruokalaosan poistumisen rakennushistoriallista merkitystä on arvioitu kohdassa 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. ELY-keskuksen mielestä kaavaselostuksessa olisi hyvä arvioida kaavoituksen vaikutuksia kulttuuriympäristöön laajemmin kuin pelkästään koulurakennuksen osalta. Uuden Oulun yleiskaavassa alue on osoitettu rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Uudisrakentamisen vaikutuksia on arvioitu kaupunkikuvan, kaupunkitilojen ja näkymien kannalta kohdassa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, mikä on tärkeä lähtökohta alueen suunnittelulle. Asemakaavaluonnos toteuttaa Oulun kaupunkistrategian tavoitteita muodostaa moni-ilmeisiä alueita, jotka tukevat asumisen muotoja ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Tavoiteltu korkeatasoinen kaupunkikuvallinen lopputulos edellyttää rakennusten suunnittelulta ja toteuttamiselta laadukasta arkkitehtuuria. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu täydennysrakentamisen aiheuttama lisäliikenne ja sen vaikutukset alueen liikenneturvallisuuteen mm. varautumalla Joutsentien kiertoliittymän laajentamiseen. Karjasillan koulun ympäristössä on muitakin täydennysrakennuskohteita mm. Lintulammentien toisella puolen sijaitsevalla Ahjo-Kalevan alueella. Oulun kaupungin tulisi varata riittävät resurssit alueen liikenteen sujuvoittamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen varsin nopealla aikataululla. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole Karjasillan koulun ja Aropuiston alueen asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaavoitus: Asemakaavan selostuksen kohtaa 5.4.1, Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, on täydennetty ja kuvattu vaikutuksia kulttuuriympäristöön laajemmin. Hankkeen yhteydessä on laadittu asemakaavan

muutosehdotuksen selostuksen liitteenä oleva liikenteen yleissuunnitelma, jossa on selvitetty, miten voidaan parantaa alueen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta verrattuna nykytilanteeseen. Lausunnolla ei ole muita vaikutuksia asemakaavaan. DNA Oyj, Paula Huttu, kirjoittaa 3.2.2017: Tiedustelemme olisiko tässä vaiheessa vielä mahdollisuus ottaa käsittelyyn DNA Oyj:n teleaseman tarve kaavamuutosalueelle 564-2182 / Karjasillan koulu? Nykyisten kaapelireittien kannalta toivoisimme, että sijoituspaikka olisi Karjasillan koulun pohjoispuolella Joutsentien lähellä. Karjasillan koulun eteläpuolella oleva alue ei ole myöskään poissuljettu. Laitetilarakennuksen koko tulisi olemaan n. 3,4x6,0m. Mikäli alueelta löytyisi molemmin puolin soveltuva sijoitus, niin laitetilan mitoitusta yms. julkisivuasioita voidaan katsoa tarkemmin. Nykyinen DNA Oyj:n kiinteän verkon laitetila sijaitsee Kalevan rakennuksen kellarissa osoitteessa Lekatie 1. Tämä rakennus tulee purkautumaan vuonna 2018, jonka johdosta on tärkeä löytää ko. laitetilalle korvaava sijoituspaikka ennen kuin rakennus puretaan pois. Kaavoitus: Asia on saatettu rakennuttajan tietoon ja DNA Oyj:n kannattaa olla siitä suoraan yhteydessä jatkossa. Asemakaava ei estä tutkimasta laitetilan sijoittamista tarvittaessa alueelle, kunhan se otetaan huomioon jatkosuunnittelussa kaupunkikuvan, huoltoyhteyksien ja turvallisuustekijöiden kannalta. Lausunnolla ei ole vaikutuksia asemakaavaan. Oulun pyöräilijät ry, Pasi Haapakorva, kirjoittaa 3.2.2017: Olemme tutustuneet Lintulammentie 7:n, Latokartanontie 1:n, Karjasillan koulun ja Aropuiston asemakaavaluonnokseen ja esitämme mielipiteenämme seuraavaa: Kiitämme suunnitelmaa hyvästä täydennysrakentamiskohteesta. Keskustan tai keskustan läheinen täydennysrakentaminen osaltaan lisää kestävien kulkumuotojen, jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiota Oulussa. Kiitämme myös suunniteltua mahdollisuutta vähentää autopaikkatarvetta vuorottaiskäytöllä, nimikoimattomilla autopaikoilla ja yhteiskäyttöautoilla. Toivomme kuitenkin poikkeamista pysäköintinormiin, joka on vanhanaikainen. Oulun kaupungin omien linjausten mukaisesti pysäköintinormista voidaan poiketa sellaisissa tapauksissa, joissa tontilla on erityisasumismuotoja tai se sijaitsee aluekeskuksessa tai sen läheisyydessä. Tässä tapauksessa matkaa keskustaan on vain reilu kilometri ja lisäksi alueelle on suunnitteilla myös opiskelija- ja palveluasumista, joten normia olisi mahdollista pienentää. Autotta eläminen yleensä edellyttää melko lähellä keskustaa asumista, jotta palveluiden saavutettavuus on riittävän hyvä, mutta samalla lähellä keskustaa autoton asukas maksaa eniten muiden pysäköinnistä. Tässäkin suunnitelmassa autopaikkoja sijoitetaan yli kolmesataa maan alle korkeaan hintaan. Normista poikkeaminen mahdollistaisi entistä useamman asunnon rakentamisen. Erityisen huolissamme olemme pyöräliikenteen tulevaisuudesta Joutsentien ja Lintulammentien liittymän kiertoliittymässä, joka on kahden vilkkaasti liikennöidyn pyöräilyreitin risteyskohta. Nykyinen ratkaisu on ollut

pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta huono, koska pyörätien jatkeet / suojatiet on linjattu kauas kiertoliittymän keskipisteestä ja kiertoliittymän loivat kaarresäteet nostavat autoilijoiden nopeutta. Pyöräilijän ja autoilijan välisiä törmäyksiä tai läheltä piti -tilanteita sattuu kiertoliittymässä usein. Tutkimustiedonkin mukaan kaupunkinopeuksilla kiertoliittymä keskimäärin tuplaa pyöräilyonnettomuuksien määrän tavalliseen liittymään verrattuna, joskin onnettomuudet eivät yleensä ole vakavia. Liikenneturvallisuus saattaa kiertoliittymän ansiosta parantua maantienopeuksissa, joista ei nyt pitäisi olla kyse (Jensen, S.U., Safe roundabouts for cyclists. Accid. Anal. Prev. (2016), http://dx.doi.org/10.1016/j.aap.2016.09.005). Sekä Hollannissa että Iso-Britanniassa on saatu huonoja kokemuksia turbokiertoliittymien turvallisuudesta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta. Turbokiertoliittymä on kotimaassaan Alankomaissa moottoritiekiertoliittymä. Meillä sitä ollaan tuomassa aivan keskustan kylkeen, paikkaan jossa ajonopeuksia pitäisi pikemminkin rauhoittaa kuin kasvattaa. Maailmalla viesti on ylipäänsä, että kyseinen liittymädesign on otettu käyttöön väärissä paikoissa. Esitämme, että Lekatienkin kaavassa mainitut alustavat suunnitelmat turbokiertoliittymän rakentamisesta otetaan uudestaan tarkasteluun. Turbokiertoliittymä olisi entistä vaarallisempi pyöräilyn ja jalankulun kannalta, eikä ole tässä sijainnissa oikea ratkaisu. Kuitenkin tämä alustava suunnitelma vaikuttaa tässä kaavassa pyörätien linjaukseen (kuvio 1). Pidämme ratkaisua linjata pyörätietä tässä kaavassa toisen alustavan suunnitelman vuoksi ennenaikaisena. Suunnittelualueen länsilaitaa pitkin kulkee pyöräilyn pääreitti. Suunnittelutyössä tulisi huomioida kaksisuuntaisen pyörätien ja jalkakäytävän leveys, joka on noin kuusi metriä. Lintulammentien Leevi Madetojan Kadun reitti on pyöräilyn pääreitti Oulun seudun pyöräilyn pääreittisuunnitelma 2030:n tavoiteverkossa. Kuvio 1: Sinisellä pyörätien nykyinen linjaus, punaisella suunnitelman linjaus