Yleisötilaisuus Kiilan ajankohtaisista asioista 6.3.2018
Seutulan tulevaisuustyöpaja 11.5.2017 Järjestettiin osana Vantaan Tulevaisuuskuvat-hanketta Tilaisuuteen osallistui 21 paikallista asukasta. Työpajassa nousi esille mm. seuraavia teemoja: Seutulan alueelliset ominaispiirteet Terveellinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö Virkistys Liikkumisen mahdollisuudet Palvelut Yhteisöllisyys Vuorovaikutus ja vaikuttaminen 19.3.2018 2
Seutulan tulevaisuustyöpaja 11.5.2017 On saatu tuloksellinen vuorovaikutusyhteys Vuorovaikutteisuuden laajentuminen Tiedonkulku parani 19.3.2018 3
Ohjelma 18.00 Tervetuloa Ajankohtaista Kiilan alueella Yleiskaava2020 Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Tuusulan ajankohtaiset Kaavasuunnittelija Petteri Puputti Selvitys Kiilan alueen nykytilasta Suunnittelija Antonina Myllymäki ja WSP Finlandin edustaja Ilkka Niskanen Kiilan vesihuolto Suunnitteluinsinööri Elina Kettunen Valvontakäytännöt Johtava ympäristötarkastaja Maarit Rantataro 19.3.2018 4
Ohjelma 19.00 Teemapisteet 1) Melu, hule- ja pohjavedet sekä valvonta Maarit Rantataro, Antonina Myllymäki, WSP Finlandin edustaja 2) Kiilan vesihuolto Elina Kettunen sekä Minna Järvenpää ja Kalle Hakkarainen HSY:stä 3) Seudulliset kysymykset Mari Siivola ja Petteri Puputti 4) Vuorovaikutus ja viestintä Eija Hasu ja Pia Tasanko 19.30 Teemapisteiden yhteenveto 20.00 Päätös 19.3.2018 5
TIETOA KAUPUNKISUUNNITTELUSTA JA KAAVATÖISTÄ Kiilan alueen asioille on perustettu oma nettisivu http://www.vantaa.fi/kiila Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön asiakaspalvelu (Kielotie 13) Vantaa-infot (Tikkurila, Korso, Myyrmäki) Asukaslehti Kaavoituskatsaus kerran vuodessa Ajankohtaisia juttuja joka lehdessä www.vantaa.fi Asuminen ja ympäristö ja maankäyttö Ajankohtaiset kaavat Alueelliset uutiskirjeet http://www.vantaa.fi/uutiskirjeet kaavoitus Vantaan Sanomat Sanomalehti, tapahtumakalenteri Facebook Vantaan kaupunki Vantaa suunnittelee ja rakentaa Alueiden FB-ryhmät Twitter, Instagram Vantaan kaupunki Sähköpostit, kirjeet, puhelut jne. https://kartta.vantaa.fi/ 6
Riipiläntien kevyenliikenteen väylä Riipiläntien tiesuunnitelmasta tehtiin valitus, jonka myötä hanke pitkittyi, ja kaupunki joutui hakemaan jatkoaikaa Vantaanjoen ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentamisen aloittamiselle. Aluehallintovirasto antoi 22.4.2015 päätöksen, jolla Riipiläntien kevyen liikenteen sillan rakentamiselle myönnetylle vesilain mukaiselle luvalle myönnettiin jatkoaika. Päätöksen myötä sillan rakennustyöt on lupa aloittaa 3.11.2019 mennessä, jolloin rakennustyöt tulisi saattaa olennaisin osin loppuun 3.11.2021 mennessä. Sittemmin 4.6.2015 korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, jolla Riipiläntien tiesuunnitelmasta tehty valitus hylättiin. Päätöksen myötä Riipiläntien tiesuunnitelma on lainvoimainen, ja on voimassa kesäkuuhun 2019 asti, jolloin sille voidaan hakea vielä neljän vuoden jatkoaikaa. Kuntatekniikan keskuksen 19.12.2017 hyväksytyssä rakentamisohjelmassa 2018/taloussuunnitelmassa 2018-2021, Riipiläntien kevyen liikenteen väylän (ja sillan) rakentamiseen on ohjelmoitu varoja vuosille 2019-2021. Ennen kuin rakentamisen voi aloittaa, on kevyen liikenteen väylästä ja Vantaanjoen ylittävästä kevyen liikenteen sillasta tehtävä/teetettävä rakennussuunnitelmat. 19.3.2018 7
KIILAN ASUKASTILAISUUS muutama sana yleiskaavasta 6.3.2018 Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola
Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun kohtuullistaminen Yleiskaava 1978: liikenneratkaisujen kehittäminen Yleiskaava 1983: pientaloja, Kehäradan ensimmäinen linjaus Yleiskaava 1992: Marja-Vantaa, Kehärata, Keski-Vantaa Yleiskaava 2007: eheyttäminen ja verkostokaupunki
Vuorovaikutus ja vaikutusten arvioinnit Yleiskaavan työvaiheet Yleiskaavan laadinta käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä 22.5.2017. Miksi: muutoksen tarve ja syyt Mitä: tavoitetilan määrittely priorisointi Ovatko ratkaisut ok? Miten: Toimenpiteet, suunnitelman ratkaisut ja valinnat Mahdolliset muutokset, aineiston viimeistely ja hyväksyminen Taustatyö Tavoitteet 2017 (kh 22.1.2018) Yleiskaavaluonnos 2018 Yleiskaavaehdotus 2019-2020
YLEISKAAVAN TAVOITTEET Raamina kestävyys, joka muodostaa perustan kolmeen eri mittakaavaan ja toiminnalliseen kokonaisuuteen kootuille tavoitteille.
Yleiskaavaluonnoksen pohjaksi selvitetään mm. työpaikka-alueita Yleiskaava turvaa riittävät ja monipuoliset työpaikkarakentamisen mahdollisuudet. Kaupungin strategian mukaisesti luomme edellytyksiä mm. kiertotaloudelle. Eri puolilta kaupunkia on varattu alueita ympäristöhäiriöitä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille, joista osa on teollisuutta ja osa kaupungin toimivuuteen liittyviä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Yksi näistä alueista on Kiila, jonka nykytilanteesta tehdään nyt omaa selvitystä mm. yleiskaavaratkaisujen pohjaksi. Kiertotalous
Liikenneselvitykset Liikenneselvityksistä on käynnissä Kivistö- Klaukkala joukkoliikenneselvitys. Lisäksi tullaan laatimaan selvitys ns. Kehä IV / maantie 152 jatkeesta. Nyt linjaus yleiskaavassa Seutulan ja Riipilän välissä.
VIHERRAKENNE ja reitit Seudullisen viherrakenteen turvaaminen. Viherrakenneselvitys valmis, nyt laaditaan selvityksiä: Luonnonsuojelualueista Ekologisista yhteyksistä Kulttuuriympäristöstä Ulkoilureiteistä
YLEISKAAVA YHTEENSOVITTAA SEUDULLISIA ASIOITA
Yleiskaavan tehtävänä on yhteen sovittaa seudullisia asioita KLAUKKALA TUUSULAN FOCUS
Karttakysely luonnoksen pohjaksi on auki yleiskaavan nettisivuilla http://www.vantaa.fi/yleiskaava2020
Seutula 6.3.2018
Etelä-Tuusulan kaavoituskohteet
FOCUS-kokonaisuus
Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaava (+ Focus oyk)
Kiilan nykytilaselvitysasukastilaisuus Seutulan koululla 6.3.2018
Kiilan alueen nykytilan selvitystyö Taustaselvitys Historiaselvitys Miten nykytilaan on päädytty? Nykytilaselvitys Nykytilan kuvaus Mitkä ovat alueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt ja niiden lähteet? Valtuuston tehtävänanto Konsulttiselvitykset Hule- ja pohjavesien selvitys Alueellinen meluselvitys Jatkotoimenpiteet Valtuustoinfo 5.4. 2018 Yleiskaavatyö 2020 valmisteilla Syksy 2017 Talvi 2017-2018 Kevät 2018 2
Kiilan alueen maankäytön kehittyminen 1952 Helsinki-Vantaan lentokenttä 1962-1987 Seutulan kaatopaikka 1987 Seutulan kaatopaikan sulkeminen aluksi väliaikaisesti laajentamissuunnitelmien vuoksi 1992 Vauhtikeskus 2010 Hanskalliontien alueen kehittyminen ja asemakaavamuuto kset 2009 Kesäkylän asemakaava 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1956 Kesäkylä- Koivikko Oy 1993 Kuusakoski 2003 Seepsula Oy:n kiviainesottotoiminta 1999 Alueelle ensimmäinen asemakaava Seutulan kaatopaikka 340300 2016 Lahokaviosammalesiintymä 19.3.2018 3
Kiilan alueen nykytila Alueen toiminnanharjoittajat 1. Circulation Oy 2. Circulation Oy 3. Evilja Oy 4. HSY:n kuonankäsittelyalue 5. HSY:n puujätteen käsittelykenttä 6. Kuusakoski 7. Lemminkäinen Infra Oy (asfalttiasema & YVA-tontti) 8. Lemminkäinen Infra OY 9. Paperinkeräys Oy 10.Purkupiha 11.Romu Keinänen 12.Romuautojen varastointialue 13.Seutulan suljettu kaatopaikka 14.Suomen Paalauskeskus Oy 15.Vantaan moottorikerho Ry 16.Vantaan Rahtikeskus Oy 17.Vantaan Vauhtikeskus 19.3.2018 4
Kiilan alueen nykytila 19.3.2018 5
Kiilan alueen nykytila 19.3.2018 6
Kiilan alueen nykytila 19.3.2018 7
Kiilan alueen nykytila 19.3.2018 8
Kiilan alueen nykytila 19.3.2018 9
Kiilan alueen nykytilan selvitystyö Taustaselvitys Historiaselvitys Miten nykytilaan on päädytty? Nykytilaselvitys Nykytilan kuvaus Mitkä ovat alueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt ja niiden lähteet? Valtuuston tehtävänanto Konsulttiselvitykset Hule- ja pohjavesien selvitys Alueellinen meluselvitys Jatkotoimenpiteet Valtuustoinfo 5.4. 2018 Yleiskaavatyö 2020 valmisteilla Syksy 2017 Talvi 2017-2018 Kevät 2018 10
Hule- ja pohjavesiselvitys Kiila, Vantaa 2.3.2018 WSP Finland Oy
Hule- ja pohjavesiselvityksen sisältö Tavoitteena oli selvittää Vantaan Kiilan alueen hule- ja pohjavesien virtaamia viereisessä kuvassa rajatulla alueella Selvityksessä toimijoiden alueilta tulevat vesimäärät suhteutettiin ympäröiviltä valuma-alueilta tuleviin hulevesiin Työn lähtötietoina käytettiin Vantaan kaupungilta saatua materiaalia, joka sisälsi muun muassa alueen toimijoiden ympäristöluvat, pohjavesitiedot ja hulevesien esiselvityksen Työn aikana (13.12.2017) suoritettiin maastokäynti, jonka alussa tavattiin alueen asukkaita. Asukkailta saatiin tietoa havaituista ongelmapaikoista. Työssä ei selvitetty vesien laatua vaan vain hulevesien määriä sekä hule- ja pohjavesien virtaamareittejä Tulosten esittämisessä on hyödynnetty alueesta laadittua virtuaalimallia
Virtuaalimalli Kiilan alueelta tehty 3Dvirtuaalimalli esittää: - Korkeuserot ja korkeuserojen vaikutuksen hulevesien virtaussuuntiin - Alueen maaperäkartan tiedot ja pohjavesien virtaussuunnan Virtuaalimallissa esitettävät tasot/ryhmät: - Alueen opaskartta 3Dformaatissa - Kantakartta korkeuskäyrineen - Ortokartta eli ilmakuva - Maaperäkartta - Karttamerkintöinä hulevesi-, ojavesi- ja pohjavesinuolet, hulevesien valuma-alueiden rajat, toimijoiden tiedot ja tonttirajat
Hulevedet Kuva: Eija Liinakoski
Maastokatselmus 13.12.2017 Maastokatselmuksen havainnot: Pururadalla oli edelleen hieman lammikoitunutta hulevettä (1). Hanskalliontien pohjoispuoleiseen avo-ojaan virtasi vettä hulevesiviemäristä Degermosantien suunnalta ja Romu Keinänen Oy:n kiinteistön lounaispuolella sijaitsevasta avo-ojasta (3). Kuusakoski Oy:n koillispuolella olevassa avoojassa virtaavan huleveden määrä oli pieni muihin Hanskallion alueen avo-ojiin verrattuna (4). Hanskallion alueen hulevedet virtaavat Katriinantien kevyen liikenteen väylän vieressä kulkevassa avo-ojassa, josta ne purkavat rumpujen kautta tien eteläpuolelle. Siellä vedet lammikoituvat paikoin metsään ja pelloille (2).
Alue on jaettavissa osiin hulevesien purkautumisreittien perusteella: Mustaputouksen oja Tuusulanjoki 6 Degermossen/ Kiilinoja Hanskalliontien oja
Alue on jaettavissa osiin hulevesien purkautumisreittien perusteella: Mustaputouksen oja Tuusulanjoki 7 Degermossen/ Kiilinoja Hanskalliontien oja
Alue on jaettavissa osiin hulevesien purkautumisreittien perusteella: Mustaputouksen oja Tuusulanjoki 8 Degermossen/ Kiilinoja Hanskalliontien oja
Alue on jaettavissa osiin hulevesien purkautumisreittien perusteella: Mustaputouksen oja Tuusulanjoki 9 Degermossen/ Kiilinoja Hanskalliontien oja
Alue on jaettavissa osiin hulevesien purkautumisreittien perusteella: Mustaputouksen oja Tuusulanjoki 10 Degermossen/ Kiilinoja Hanskalliontien oja
Tuusulanjoki Circulation Oy - AVI edellyttänyt 200 m3 tasausallasta - Hulevesien purku avo-ojien kautta Tuusulanjokeen Vantaan vauhtikeskus - Hulevesisuunnitelmat öljynerotuksilla ja viivytysaltailla - Purku useita eri reittejä avo-ojien kautta Tuusulanjokeen Lemminkäinen Infra Oy - Louheen murskaus alueen hulevesien purku avo-ojan kautta Tuusulanjokeen - Vireillä olevan alueen vesien purku viivytyksen kautta Tonteilla tapahtuvan viivytyksen ja käsittelyn jälkeen hulevedet johtuvat pienempien nimeämättömien ojien kautta Tuusulanjokeen.
Degermossen/ Kiilinoja Suljettu kaatopaikka - Viivytysallas ja puhdistamo HSY:n kuonankäsittelyalue - Hulevesisuunnitelman viivytystilavuus moninkertainen mitoitussadantaan nähden Suljettu kaatopaikka ja HSY:n kuonankäsittelyalue purkavat vetensä kunnan rajan yli Tuusulan puolelle Vedet purkaantuvat Degermossenin kautta Tuusulan Krapuojaan ja edelleen Vantaanjokeen tai Kiilinojan kautta Tuusulanjokeen Myös Tuusulan puolen Seepsula Oy:n hulevedet purkautuvat tälle valumaalueelle.
Hanskalliontien oja Purkupiha - Vesien viivytys ojassa Kuusakoski Oy - Tasaussäiliötä ja altaita - Suunnitelmat kapasiteetin kasvattamisesta Vantaan romuautojen varastointialue - Hulevesiviemäröinti öljyn- ja hiekanerotuskaivoilla Romu Keinänen - Imeytys- ja viivytyskenttä (kapasiteetti pienempi kuin mitoitussade) Suomen Paalauskeskus - hulevesien johtaminen avo-ojaan Hulevesien purkupiste sijaitsee Hanskalliontien ja Katariinantien risteyksessä Hulevesien virtaussuunnat eroavat pohjavesien virtaussuunnista alueen maaperän ominaisuuksien ja pinnanmuotojen vuoksi.
Pohjavedet
Pohjaveden muodostuminen Pohjaveden virtauksen osalta karkeina vedenjakajina voi pitää hulevesialueiden vedenjakajia Alueet, joissa maanpinta ei ole päällystetty ja maalaji on karkearakeista sekä riittävän huokoista, että vesi pääsee imeytymään pohjamaahan Ei muodostu savialueilla Siltti-, silttimoreeni- ja hiekkamoreenialueilla muodostuminen vähäistä etenkin, jos pohjamaa tiivistä Kallioalueilla muodostuu, mikäli korkeuserot suotuisat ja kallio rakopintaista
Veden virtausnopeus eri maalajeissa Lähde: RIL 157-1 Geomekaniikka - Pohjaveden virtausnopeus vaihtelee maaperän huokoisuudesta ja kerrosrakenteesta riippuen - Savi johtaa huonosti vettä ja savialueilla vesi kulkee karkeammissa maakerroksissa savikerroksen alla tai kertyy maan pinnalle ja kulkeutuu pintavaluntana eteenpäin - Myös siltti- ja silttimoreenialueilla vesi johtuu heikosti
Maaperän vaikutus pinta- ja pohjavesiin Alueen pinnanmuodot ja pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia: Pururadan alueen lammikoituva alue on muuta ympäristöä matalammalla ja pohjamaan ollessa heikosti vettäläpäisevää savea tai vedellä kyllästynyttä turvetta, ei vesi pääse poistumaan ilman ojitusta tai pumppausta. Tilanteeseen vaikuttaa myös Degermosantien koillis- ja pohjoispuolen teollisuuskäyttö 17 Katriinantien etelä- ja länsipuolisilla peltoalueilla pintavesi ei imeydy savimaahan, eikä lasku-uomien pienen pituuskaltevuuden takia vesi pääse poistumaan, vaan lätäköityy paikallisesti Lavangon alueen ja Kuutamotien välinen savialue
Maaperän vaikutus pinta- ja pohjavesiin Alueen pinnanmuodot ja pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia: Pururadan alueen lammikoituva alue on muuta ympäristöä matalammalla ja pohjamaan ollessa heikosti vettäläpäisevää savea tai vedellä kyllästynyttä turvetta, ei vesi pääse poistumaan ilman ojitusta tai pumppausta. Tilanteeseen vaikuttaa myös Degermosantien koillis- ja pohjoispuolen teollisuuskäyttö 18 Katriinantien etelä- ja länsipuolisilla peltoalueilla pintavesi ei imeydy savimaahan, eikä lasku-uomien pienen pituuskaltevuuden takia vesi pääse poistumaan, vaan lätäköityy paikallisesti Lavangon alueen ja Kuutamotien välinen savialue
Maaperän vaikutus pinta- ja pohjavesiin Alueen pinnanmuodot ja pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia: Pururadan alueen lammikoituva alue on muuta ympäristöä matalammalla ja pohjamaan ollessa heikosti vettäläpäisevää savea tai vedellä kyllästynyttä turvetta, ei vesi pääse poistumaan ilman ojitusta tai pumppausta. Tilanteeseen vaikuttaa myös Degermosantien koillis- ja pohjoispuolen teollisuuskäyttö 19 Katriinantien etelä- ja länsipuolisilla peltoalueilla pintavesi ei imeydy savimaahan, eikä lasku-uomien pienen pituuskaltevuuden takia vesi pääse poistumaan, vaan lätäköityy paikallisesti Lavangon alueen ja Kuutamotien välinen savialue
Maaperän vaikutus pinta- ja pohjavesiin Alueen pinnanmuodot ja pohjaolosuhteet ovat hyvin vaihtelevia: Pururadan alueen lammikoituva alue on muuta ympäristöä matalammalla ja pohjamaan ollessa heikosti vettäläpäisevää savea tai vedellä kyllästynyttä turvetta, ei vesi pääse poistumaan ilman ojitusta tai pumppausta. Tilanteeseen vaikuttaa myös Degermosantien koillis- ja pohjoispuolen teollisuuskäyttö 20 Katriinantien etelä- ja länsipuolisilla peltoalueilla pintavesi ei imeydy savimaahan, eikä lasku-uomien pienen pituuskaltevuuden takia vesi pääse poistumaan, vaan lätäköityy paikallisesti Lavangon alueen ja Kuutamotien välinen savialue
Yhteenveto Vesien huomiointi nykytilanteessa Asemakaavoituksessa otetaan ympäristöasiat huomioon Rakennusluvissa otetaan huomioon hulevesien hallinta ja johtaminen Ympäristöluvan alaisille laitoksille valvonta + seuranta. Ympäristöluvan alaisilta alueilta tulevat hulevesivirtaamat suhteessa luonnonmukaisilta alueilta tuleviin hulevesiin ovat merkittävimmät ainoastaan Hanskalliontien varressa Alueen jatkosuunnittelun ja -rakentamisen yhteydessä huomioidaan vettäläpäisemättömien pintojen määrän kasvamisen vaikutus hule- ja pohjavesien muodostumiseen Hulevesien viivytysrakenteiden mitoituksessa on huomioitava ettei virtaama kasva merkittävästi luonnontilaisesta tilanteesta Moreeni- ja hiekka-alueita rakennettaessa huomioitava, että luonnontilaista tai helposti vettä läpäisevää pintamaata jää pohjaveden muodostumista varten. Rakennettaessa alueellinen pohjavesitason seuranta etenkin savialueiden läheisyydessä tärkeää.
Vantaan Kiilan ympäristömeluselvitys 2017-2018 Ilkka Niskanen
19.3.2018 YMPÄRISTÖMELUN PERUSKÄSITTEITÄ Ääni melu 2 Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollistatai hyvinvoinnille haitallista Luonnon äänet eivät ole melua
19.3.2018 YMPÄRISTÖMELUN PERUSKÄSITTEITÄ Melun äänitasojen kuvaaminen: Äänenvoimakkuuden yksikkö desibeli, db 3 LAeq: keskiäänitaso (ekvivalenttitaso, A-äänitaso). Mittausjakson äänitasojen tehollinen keskiarvo, korostaa suurimpia hetkellisiä äänitasoja. Yleisimmät tunnusluvut: Päiväaikainen keskiäänitaso: LAeq 7-22 Yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22-7
19.3.2018 YMPÄRISTÖMELUN PERUSKÄSITTEITÄ Melun ajallinen vaihtelu vaikuttaa kokemukseen 4 Tasainen, jatkuva (esim. tieliikenne, teollisuus) Jaksottainen, vaihteleva, hetkellinen (esim. junaradat, lentoliikenne) Lyhytaikainen, iskumainen, impulssimainen (ammunta)
19.3.2018 YMPÄRISTÖMELUN PERUSKÄSITTEITÄ Melun luokittelu taajuuden mukaan Kapeakaistainen Laajakaistainen 5
19.3.2018 YMPÄRISTÖMELUN PERUSKÄSITTEITÄ Melutasojen ohjearvot ulkona Suomen lain mukaan: Päivällä: 55 db (LAeq klo 7-22) Yöllä: 50 db (LAeq klo 22-7), uusilla alueilla 45 db 6 Asumiseen käytettävillä alueilla Virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla
19.3.2018 Ympäristömelun mittauspaikat (6 kpl) ja mittausten aikaiset sääolosuhteet 1. Kesäkyläntie 12 A 2. Poutarinne 5 3. Katriinantie 50 (Björkvik) 4. Nykullantie 11 5. Kuutamotie 14 6. Kvistintie 5
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA käsittelemättömien (mukana kaikki mittausjaksojen äänet) tulosten keskiäänitasot 13.-15.12.2017: Mittauspaikka Osoite L aeq 7-22, db L Aeq, 22-7, db 1 Kesäkyläntie 12 a 50 49 2 Poutarinne 5, Kesäkylä 50 50 4 Nykullantie 11 54 51 6 Kvistintie 5 57 53 Kuusakoski (toiminnan aikainen) Hanskalliontie 3 67-8 Ohjearvotaso 55 50 30.1.-1.2.2018: Mittauspaikka Osoite L Aeq, 7-22, db L Aeq, 22-7, db 2 Poutarinne 5, Kesäkylä 44 39 3 Katriinantie 50 (Björkvik) 48 44 4 Nykullantie 11 52 47 5 Kuutamotie 14 53 44 Kuusakoski (toiminnan aikainen) Hanskalliontie 3 65 - Ohjearvotaso 55 50
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA käsiteltyjen (lentomelu ja häiriöäänet poistettu) tulosten keskiäänitasot 9 13.-15.12.2017: Mittauspaikka Osoite L Aeq 7-22, db L Aeq, 22-7, db 1 Kesäkyläntie 12 a 48 44 2 Poutarinne 5, Kesäkylä 46 43 4 Nykullantie 11 52 49 6 Kvistintie 5 53 49 Ohjearvotaso 55 50 30.1.-1.2.2018: Mittauspaikka Osoite L Aeq 7-22, db L Aeq, 22-7, db 2 Poutarinne 5, Kesäkylä 42 33 3 Katriinantie 50 (Björkvik) 48 42 4 Nykullantie 11 48 46 5 Kuutamotie 14 44 41 Ohjearvotaso 55 50
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Kesäkyläntie 12 A 10 55 db
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Poutarinne 5 11 55 db
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Katriinantie 50 12 55 db
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Nykullantie 11 13 50 db
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Kuutamotie 14 14 50 db
19.3.2018 MELUSELVITYKSEN TULOKSIA Kvistintie 5 15 55 db
19.3.2018 JOHTOPÄÄTÖKSET Tehdyissä ympäristömelumittauksissa päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ) olivat kaikilla mittauspaikoilla ohjearvojen tasolla (päiväaikana 55 db ja yöaikana 50 db) tai niitä pienempiä 16
Kysymyksiä
Kiilan asukasilta 6.3.2018 Valvontakäytännöt Maarit Rantataro Vantaan ympäristökeskus 19.3.2018 Maarit Rantataro 1
Ympäristövalvonta Ympäristöluvat: ELY-keskus, Vantaan ympäristökeskus Rakennusluvat, toimenpideluvat: rakennusvalvonta Meluilmoitukset: Vantaan ympäristökeskus (tai Keski-Uudenmaan) Räjäytykset: poliisi Maisematyöluvat: asemakaava-alueella rakennusvalvonta, yleiskaavaalueella Vantaan ympäristökeskus (hallintopakko rakennuvalvonta) Jätteet ja roskaantuminen: Vantaan ympäristökeskus Jätevesi: Vantaan ympäristökeskus Hulevesi: Vantaan ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus Maastoajo: poliisi Ajoneuvojen tyhjäkäynti: poliisi Liikenne: yhteydenotot liikennesuunnitteluun tai poliisille 19.3.2018 Maarit Rantataro 2
19.3.2018 Maarit Rantataro 3
Ympäristöluvat Lupaviranomainen Valvontaviranomainen Aluehallintovirasto (AVI) Uudenmaan ELY-keskus Vantaan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Vantaan ympäristökeskus 19.3.2018 Maarit Rantataro 4
Ely-keskuksen valvontakohteet Kuusakoski Oy Circulation Oy, Varpukalliontie Circulation Oy, Myllykyläntie HSY:n kuonankäsittelykenttä (toiminta ei ole alkanut) Seepsulan kiviainesasema Lentokenttä Kaatopaikka 19.3.2018 Maarit Rantataro 5
Vantaan ympäristökeskuksen kohteet Purkupiha Oy Romu Keinänen Oy Suomen Paalauskeskus Oy HSY:n puujätteen käsittelykenttä Kiviaineksen murskaus Lavangossa (louhintaa valvoo rakennusvalvonta) Moottorirata Maastoliikennelupa 19.3.2018 Maarit Rantataro 6
Ympäristölupien valvonnasta yleistä Ennakkovalvonta: ympäristölupahakemus ja päätös Jälkivalvonta: Seurantaraportit: pohja- ja pintavesitulokset, melu- ja pölymittaukset Vuosiraportti Tarkastukset Muu tarkkailu Asukasilmoitukset 19.3.2018 Maarit Rantataro 7
Ympäristönsuojelulain valvonta YSL 169 Tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa Jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa tai merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. YSL 179 Viranomaisen toimet lainvastaisen menettelyn johdosta Jos tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu, valvontaviranomaisen on asian laatu huomioon ottaen kehotettava lopettamaan säännösten tai määräysten vastainen menettely ja ryhdyttävä toimiin 175 ja 176 :ssä tarkoitetun hallintopakkoasian vireille saattamiseksi. 19.3.2018 Maarit Rantataro 8
175 Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen Valvontaviranomainen voi: 1) kieltää jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä taikka määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 2) määrätä palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 3) määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan lain vastaista ympäristön pilaantumista. Tehosteeksi uhkasakko, teettämisuhka, tai keskeyttämisuhka (YSL 184 ) 19.3.2018 Maarit Rantataro 9
181 Toiminnan keskeyttäminen Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle tai siitä uhkaa aiheutua välittömiä ja huomattavia haittavaikutuksia ympäristölle, valvontaviranomaisen on keskeytettävä toiminta siltä osin kuin se on välttämätöntä terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, jos toiminnanharjoittaja ei itse ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin. ----- toiminnanharjoittajaa kuultava, laadittava pöytäkirja ja tehtävä päätös, viranomaisen lisäksi annettava tieto siitä, miten toiminnan jatkamiseksi menetellään 182 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen alaisen viranhaltijan väliaikainen määräys Keskeyttämisen voi suorittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen puolesta kiireellisessä tapauksessa tämän määräämä viranhaltija (=ympäristöjohtaja, ympäristöpäällikkö tai johtava ympäristötarkastaja) - > ympäristönsuojeluviranomaisen (=ltk) päätettäväksi 19.3.2018 Maarit Rantataro 10
Valvontatoimenpiteet Ohjaus ja neuvonta: kerrotaan miten lainsäädännön ja annettujen lupien mukaan tulee menetellä Huomautus: todetaan toiminnassa ilmenevät lainvastaisuudet, virheelliset menettelyt ja huonot käytänteet ja huomautetaan niistä Asian selvittäminen (selvityspyyntö, tarkastus, katselmus) Kehotus: toiminnanharjoittaja ei lähde omaehtoisesti korjaamaan tilannetta Välitön keskeyttäminen, mikäli välitön vaara terveydelle tai ympäristölle Viranomaisen määräys tai kielto, johon liitetään uhka (uhkasakko, teettämistai keskeyttämisuhka) Hallintopakko otetaan käyttöön silloin, kun tilanne ei kehotuksella korjaannu Uhan laatu valitaan tapauskohtaisesti Toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden (toimenpide ei saa olla kohtuuton) 19.3.2018 Maarit Rantataro 11
Kiilan vesihuolto Asukasilta Seutulan koululla 6.3.2018 Elina Kettunen, suunnitteluinsinööri
Vesihuollon kehittämissuunnitelma lähtökohtana laajennuksille Kehittämissuunnitelma ohjaa vesihuollon kehittämistä asemakaavattomilla asuinalueilla. Asiakirja on ohjaava, mutta ei sitova. Laadittu samanaikaisesti HSY:lle, Espoolle, Helsingille, Kauniaisille ja Vantaalle. Alueellinen yhteistyöryhmä. Tarkastelujakso on 2017-2026 Kehittämissuunnitelma löytyy verkosta: vantaa.fi Asuminen ja ympäristö Kadut ja viheralueet Kadut Vesihuolto 19.3.2018 Elina Kettunen 2
Kiilan vesihuolto Kiilan alue nousi Vantaan uusimmassa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ensimmäiseksi kehittämisalueeksi veden laatu- ja riittävyysongelmat vesistön läheisyys Kiilan alueen vesihuollon toteuttaminen on alustavasti aikataulutettu aloitettavaksi vuonna 2019. Liittymishalukkuuskyselyn aluerajaus 19.3.2018 Elina Kettunen 3
Kiilan vesihuolto Alustavaa liittymishalukkuutta selvitetään parhaillaan kyselyllä. Loppukeväästä tiedotamme alueen asukkaita kyselyn tuloksista ja jatkosuunnitelmista. Mikäli suunnittelua jatketaan: Alueelle tai sen osalle laaditaan vesihuollon yleissuunnitelma Järjestetään erillinen asukasilta vesihuollon toteuttamisesta Tehdään uusi sitova liittymishalukkuuskysely 19.3.2018 Elina Kettunen 4
Kiitoksia! 19.3.2018 Elina Kettunen 5