KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS

KESKI-SUOMEN STRATEGIA, MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 YMPÄRISTÖSELOSTUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja haasteet Keski-Suomessa 3.1 Maankamara ja pohjavedet 3.2. Vesistöt 3.3 Luonnon monimuotoisuus 3.4 Ilman laatu ja melu 3.5 Jäte- ja vesihuolto 3.6 Kulttuuriympäristöt 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet 4. Arviointiprosessi 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy 5.1 Vuosien 2014-2017 valinnat 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset 6. Seuranta 7. Yhteenveto L i i t t e e t

3 1. Johdanto Alueiden kehittämislain (1651/2009) 6 :ssä tarkoitettu maakuntaohjelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukainen määrämuotoista ympäristövaikutusten arviointia (ympäristöarviointia) edellyttävä ohjelma. Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisen järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisen tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä siitä tiedottamista. SOVA-lain mukaan vastuu ympäristöarvioinnin tekemisestä osana laadittavaa ohjelmaa on ohjelman laadinnasta vastaavalla viranomaisella, eli maakuntaohjelman osalta Keski-Suomen liitolla. Vaikutusten arviointi tukee ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä edistää osallistumista ja yhteistyötä. Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan Keski-Suomen strategiaan sisältyvän maakuntaohjelman 2014-2017 ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja lähtökohdat sekä merkittävimmät arvioidut vaikutukset. Arviointiprosessissa on samalla käsitelty maakuntasuunnitelman 2040 vaikutuksia. Lakisääteisten ympäristövaikutusten lisäksi pyrittiin arvioimaan myös ohjelman taloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. 2. Keski-Suomen strategian pääasiallinen sisältö ja suhde muissa ohjelmissa esitettyihin ympäristötavoitteisiin Keski-Suomen strategia käsittää pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman 2040 sekä tätä yksityiskohtaisemman ja kehittämisvalintoihin keskittyvän maakuntaohjelman vuosille 2014 2017. Strategian tavoitteena on koota maakunnan yhteinen tahto ja voimavarat tulevaisuuden vaikuttaviksi toimenpiteiksi. Tuloksellisen kehittämistyön mahdollistavat maakunnan aluerakenne ja saavutettavuus sekä kansainvälinen toiminta. Aluerakenne ja saavutettavuus ovat maakunnan vetovoiman peruspilarit, jotka ratkaisevat väestön sijoittumisen ja yritysten toimintaedellytykset. Kansainvälinen toiminta on maakunnassa arkipäivää ja perustuu ennen muuta maakunnan elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden kansainvälisiin liikeyhteyksiin. Kansainvälisyys nojaa toimiviin liikenneyhteyksiin maakunnasta ja maakuntaan päin. Laajana kokonaisuutena ymmärrettävä hyvinvointi on alueen kehittymisen kannalta sekä tavoite että väline. Alan palvelut tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana. Aluerakenteen ja saavutettavuuden lisäksi tulevaisuuden avainaloja ovat digi-, bio- ja osaamistaloudet. Digitalouden tulevat osaamistarpeet ja tuotannontekijät eivät ole vielä nähtävissä, minkä takia työelämän ennakoinnin osuvuudella on keskeinen merkitys maakunnan aluetalouden kehityksessä. Biotalouden kehittäminen perustuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin, joiden odotetaan tuovan merkittävimmän osan maakunnan vientitulosta myös vuonna 2040. Osaamistalouden kehittämisellä vaikutetaan suoraan maakunnan kilpailukykyyn ja vahvistetaan edelleen alueen ainutlaatuista asemaa koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen kansainvälisissä verkostoissa.

4 Maakuntaohjelmassa kuvataan yksilöidyt valinnat ja toimenpiteet, joilla pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vuosien 2014-2017 valinnat sisältyvät viiteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa 2. Biotalous nousee metsätalouden murroksesta 3. Digitalous haastaa palvelut uudistumaan 4. Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot 5. Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta Maakuntakaavoituksella esitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoiteltu kehittymissuunta lähivuosikymmeniksi. Maakuntaohjelmalla voidaan tukea ja varmistaa tavoitellun yhdyskuntarakenteen kehittymistä mm. elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteita konkretisoidaan vuosittain toteuttamissuunnitelmalla, joka toimii maakunnan lyhyen aikavälin kehittämisasiakirjana sekä alueen esityksenä ministeriöille valtion talousarvion laatimisessa. Maakuntaohjelma liittyy läheisesti myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen sekä kansallisiin erityisohjelmiin. Lisäksi maakuntaohjelman tulee mahdollisuuksien mukaan edistää yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä, kansallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita. Tavoitteet ovat osa ympäristövaikutusten arvioinnin taustatietoa ja ne on pyritty ottamaan huomioon maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamisen vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Keskeisimpiä ympäristötavoitteita sisältäviä kansainvälisiä ja kansallisia strategioita ja ohjelmia ovat: Rion sopimus (biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus) YK:n ilmastosopimus + Kioton pöytäkirja (ilmastotavoitteet, päästövähennystavoite; toinen velvoitekausi 2013 2020) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (energian kulutuksen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakas kasvu, energiankäytön tehostaminen, päästöjen vähentäminen; päivitetty 2013) Hallitusohjelma (mm. luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalisuus, ympäristöteknologia, ympäristötietoisuus, tasa-arvo) Kansallinen luonnonvarastrategia (menestyvä korkean arvonlisän biotalous, materiaalivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kierrättäminen, alueellisten voimavarojen luoma kansallinen lisäarvo ja paikallinen hyvinvointi, aloitteellisuus ja edelläkävijyys luonnonvarakysymyksissä) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö, luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto) Valtakunnallinen jätesuunnitelma (jätteen synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen ja hyödyntämisen lisääminen, polton lisääminen, haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen, kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen) Vesienhoitosuunnitelmat (vesienhoidon yleislinjaukset, vesienhoitotyön tavoitteet) Maakunnallisia ympäristötavoitteita sisältyy Keski-Suomen alueelliseen jätesuunnitelmaan vuoteen 2016, Keski-Suomen ilmastostrategiaan 2020, Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan 2005-2015, Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmiin 2010-2015 ja Keski-Suomen ympäristöohjelmaan 2015.

5 Jätesuunnitelmalla haetaan ratkaisuja jätehuollon kehittämiskohteisiin, joita ovat mm. jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen (erityisesti biohajoava jäte), yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen, jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen, tuhkan hyödyntämisen lisääminen, laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen sekä rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntäminen ja rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen. Ilmastostrategia esittää tavoitteet ja toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen vuoteen 2020. Keski-Suomen kasvihuonepäästöt ovat 2,8 miljoonaa tonnia CO 2 ekvivalenttina (vuosien 2004 ja 2006 keskiarvo). Maakunnan kasvihuonepäästöjä tuottavat eniten liikenne (25 %) sekä teollisuus ja työkoneet (25 %). Liikenteen päästöistä valtaosa (60 %) on peräisin henkilöautoista. Lämmittämisen kasvihuonepäästöt ovat 22 % ja sähkönkulutuksen 19 %. Suurin sähkön kuluttaja on teollisuus (78 %). Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on vähentää liikenteen päästöjä 30 %, lämmityksen 30 %, sähkönkulutuksen 20 %, teollisuuden ja työkoneiden 15 %, maatalouden 15 % ja jätehuollon 30 %. Kulttuuriympäristöt ovat ihmisen muovaamia ympäristöjä, joiden ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin ajallisia kerrostumia sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristöohjelma on tavoiteohjelma, jossa linjataan kulttuuriympäristön hoidon toimia tulevaisuudessa tutkittujen ja tunnistettujen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Ohjelman päivitystyö käynnistetään vuoden 2014 aikana. Toimenpideohjelmien tavoitteena on saattaa pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja kuormituksesta sekä keskeisistä toimenpiteistä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Ohjelmissa on esitetty jatkoaikaa niille vesistöille, joita ei nykyisin menetelmin saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Ympäristöohjelmassa keskeisimmiksi asioiksi nousevat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, pinta- ja pohjavesiensuojelu sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Keski-Suomen strategian tavoitteet ovat samansuuntaisia jätesuunnitelman, ilmastostrategian, kulttuuriympäristöohjelman, pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmien ja ympäristöohjelman tavoitteiden kanssa. 3. Ympäristön nykytila ja ominaispiirteet Keski-Suomessa 3.1 Pohjavedet ja maaperä Keski-Suomen luonnon näkyvänä osana ovat harjut ja maakunnan poikki koillisesta lounaaseen kulkeva Sisä-Suomen reunamuodostuma. Maakunnan soravarat on arvioitu noin 1,85 miljardiksi kuutiometriksi. Soravarojen hyödyntämisen takia harjumaisema on tuhoutunut varsinkin suurempien asutuskeskuksien ympäristöstä varsin laajoilta alueilta. Harjut ovat merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita. Keski-Suomessa on tärkeitä pohjavesialueita 179 (I luokka) ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita 65 (II luokka). I luokan pohjavesialueiden laskennallisesta kokonaisantoisuudesta on käytössä 31 %. Keski-Suomessa pohjavesi on enimmäkseen hyvälaatuista ja pohjavesiottamoiden raakavesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Tärkeistä ja soveltuvista pohjavesialueista suurin osa, 200 (82 %), on hyvälaatuisia ja -määräisiä.

6 Maaperän ja pohjaveden saastumisen suurimpia riskitekijöitä ovat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ja vanhat kaatopaikat. Pohjavesialueilla riskitekijöitä ovat lisäksi laajamittainen soranotto, maatalous, kemikaalivarastot, teiden rakentaminen ja käyttö sekä muiden ihmistoimintojen sijoittuminen alueelle. Pohjaveden suojelua on tehostettu mm. pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla, joita on laadittu 53 alueelle. Keski-Suomessa on lähes 500 saastuneeksi todettua tai epäiltyä maa-aluetta, joista välitöntä kunnostusta vaativia on noin 50. 3.2. Vesistöt Maakunnan pinta-alasta on vettä noin 16 %. Pääosa vesistöistä kuuluu Kymijoen vesistöön. Vain maakunnan länsiosassa sijaitsevat Pihlajaveden ja Keuruun reitit kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Reittivesistöjen luonteeseen kuuluvat järvialtaiden väliset virrat ja joet koskineen. Rantaviivaa on yhteensä noin 14 400 km. Koskia on perattu runsaasti uiton käyttöön ja parikymmentä koskea on valjastettu voimatalouden tarpeisiin. Keski-Suomessa on yli 30 vuoden kunnostusurakan tuloksena kunnostettu runsaat 200 koskea ja virtavesialuetta ja rakennettu 15 kalatietä. Pintavesien tila on Keski-Suomessa varsin hyvä. Suurin osa alueen vesistöistä kuuluu ekologisen luokituksen mukaan erinomaiseen tai hyvään luokkaan. Suurin osa tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa olevista vesistä sijaitsee maakunnan luoteisosassa, Saarijärven reitillä. Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, haja-asutus) aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus (teollisuus, jätevedenpuhdistamot, turvetuotanto, kalankasvatus). Vesien ekologista tilaa heikentävät myös vesistöjen rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuneet muutokset. Ihmistoiminnan takia maakunnan luonnontilaisten pienvesien, lampien, purojen ja lähteiden määrä on vähentynyt hälyttävästi. 3.3 Luonnon monimuotoisuus Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus perustuu pääosin metsien, soiden ja vesis töjen eliöyhteisöjen rakenteeseen. Maakunnassa on metsämaata lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria ja metsät ovat pääosin hyvin hoidettuja ja terveitä. Maakunnan metsissä on puuta arviolta 172 miljoonaa kuutiometriä ja keskimäärin hakkuita on tehty 5,4 milj. m 3 vuodessa. Kun metsien kasvu on 8 miljoonaa m 3 vuodessa, puumäärä ja metsään sitoutunut hiilimäärä on kasvanut. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimpia puutteita ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys sekä vanhojen lahopuustoisten metsien vähyys. Suojeluun osoitetun metsämaan osuus metsämaan kokonaispinta-alasta on reilu 2 %. Metsäluonnon monimuotoisuudelle on ollut erityisen haitallista yhtenäisten metsäalu eiden pirstoutuminen, vanhojen luonnonmetsien väheneminen ja lehtipuuvaltaisten metsien niukkuus. Keski-Suomen maakunnan alueella, varsinkin Suomenselän alueella, on runsaasti soita. Maakunnan suopinta-alasta (noin 290 000 ha) on ojitettu 83 %. Jäljellä olevan luonnontilaisen suoluonnon uhkia ovat olemassa olevan ojituksen kuivattava vaikutus ja turvetuotanto. Turvetuotanto on keskittynyt Keski-Suomessa Saarijärven reitille ja kaakkoiseen Keski-Suomeen, mutta paineita tuotannon laajentamiseen on myös maakunnan länsiosissa. Soidensuojelun tilannetta parantaa 3. vaihemaakuntakaava, jossa osoitetaan 36 uutta luonnonsuojelualuetta, yhteensä 5 700 suohehtaaria. Lisäksi valmisteilla on soidensuojelun täydennysohjelma.

7 Keskisuomalaisen lajiston erityispiirteenä on pohjoisten ja eteläisten lajien ja lajiryhmien vaihettuminen maakunnan alueella. Maakunnan erityisvastuulla on huolehtia met sien, soiden, reittivesistöjen ja kallioiden luonnon monimuotoisuudesta. Arvokkaimmat luontokohteet sisältyvät valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon. Maakunnallisesti tärkeitä aluekokonaisuuksia ovat Suomenselän ja Päijänteen ekologiset suuralueet sekä kahdeksan nimettyä ekologista vyöhykettä. Uhanalaisen kasvi- ja hyönteislajiston kannalta erityisen merkittäviä ovat perinneympäristöt ja ns. pienvedet. Perinneympäristöjen (niityt, kedot, hakamaat ym.) ja niillä elävien lajien säilyminen edellyttää kohteiden hoitamista perinteisen maatalouden menetelmillä, mikä on laajassa mittakaavassa mahdotonta toteuttaa. 3.4 Ilman laatu ja melu Hengitysilman laatu on Keski-Suomessa suurimman osan aikaa vuodesta hyvä. Ongelmia ilmanlaadussa esiintyy lähinnä keväisin, kun liikenteen nostama pöly heikentää ilmanlaatua etenkin taajamissa. Myös kovilla pakkasilla ilmanlaatu kaupungeissa saattaa heikentyä. Ilmanpäästöt ovat kehittyneet maakunnassa viime vuosina myönteiseen suuntaan. Ilman epäpuhtauspäästöt tulevat valtaosin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin pääosin teollisuudesta, kun taas merkittävin osuus typen oksidien kokonaispäästöistä aiheutuu liikenteestä. Hiukkaspäästöjä muodostuu pääasiassa energiatuotannosta ja tieliikenteestä. Hyvällä maankäytön suunnittelulla pystytään vähentämään ilmansaasteista ihmisille aiheutuvia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. EU:n direktiiveihin pohjautuvat valtioneuvoston asetuksen mukaiset ilman laadun raja-arvot eivät ole maakunnassa ylittyneet. Sen sijaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ovat ylittyneet suurimmissa taajamissa. Ihmiselle fyysistä ja psyykkistä stressiä aiheuttavan melun pahin lähde on liikenne. Keski-Suomessa maanteiden melualueella asuu 7,8 % koko maakunnan väestöstä. Jyväskylän seudulle on tehty meluntorjuntaohjelma, jossa pahimmille melualueille on esitetty meluntorjuntatoimia. 3.5 Jäte- ja vesihuolto Kaikki Keski-Suomen kunnat toimivat yhteistyössä seudullisen jäteyhtiön kanssa. Keskisuomalaisia seudullisia jäteyhtiöitä on kolme: Jämsän Jätehuolto Liikelaitos, Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen kasvu on vähentänyt kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Laajamittaisempi maakunnan yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen ei ole toteutunut, minkä vuoksi sekalainen yhdyskuntajäte on loppusijoitettu kaatopaikalle. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan vuodesta 2016 alkaen, kun kaatopaikka-asetuksen orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituskiellon voimaan tullessa sekalainen yhdyskuntajäte ja muukin yli 10 % orgaanista ainesta sisältävä jäte ohjautuu poltettavaksi. Teollisuuden kokonaisjätemäärä on ollut viime vuosina noin 1,1 miljoonaa tonnia. Teollisuusjätteiden hyötykäyttöaste, varsinkin massa- ja paperiteollisuuden osalta, on ollut korkea

8 (yli 90 %) jo useamman vuoden ajan. Teollisuuden jätteistä 65 % on hyödynnetty energiana (2007). Teollisuuden (massa- ja paperiteollisuuden) omille kaatopaikoille mennyt jätemäärä on vähentynyt viime vuosina jäteveron tultua koskemaan myös niille sijoitettavaa jätettä. Keski-Suomessa on 148 vesihuoltolaitosta, joilla on käytössä yhteensä 93 vedenottamoa. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on 85 % maakunnan asukkaista. Viemärilaitoksia on Keski-Suomessa 53. Jätevedenpuhdistamoja on 27 ja lisäksi kymmenkunta pienempää yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä hoitavaa puhdistamoa. Viemärilaitosten piirissä on 78 % keskisuomalaisista, mutta haja-asutusalueiden asukkaista vain noin 10 %. 3.6 Kulttuuriympäristöt Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön yksi keskeinen ja näkyvä osa-alue on kulttuuriympäristö, johon kuuluvat kulttuurimaisemat, perinnemaisemat, rakennettu kulttuuriympäristö sekä arkeologinen kulttuuriperintö. Kulttuuriympäristö on syntynyt ihmisen toiminnan ja luonnon vuosisataisessa vuorovaikutuksessa. Maaseudun kulttuurimaisema-arvo perustuu avoimeen viljelymaisemaan, talonpoikaiseen rakennusperinteeseen ja monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon. Myös kylien ja kaupunkien rakennetut kulttuuriympäristöt muodostavat merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö muodostaa kulttuuriympäristön vanhimman ajoitettavan kerrostuman ja kulttuuriympäristön historiallisen pohjan. Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa Muinaismuistolaki (1963/295). Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö ovat maisemassa, maaperässä tai veden alla säilyneitä ihmisen tekemiä rakenteita, muodostelmia tai esineitä. Lähtökohtaisesti Muinaismuistolailla suojellut muinaisjäännökset ovat aina vähintään maakunnallisesti merkittäviä. Keski-Suomessa suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä on 1096 kpl, joista valtakunnallisesti arvokkaita muinaisjäännöksiä on 13 kpl. Tyypillisin keskisuomalainen muinaisjäännös on kivikautinen pyyntiyhteisön asuinpaikka tai rautakautinen kalmisto/yksittäishautaus. Keski-Suomen maakunnan alueella on kahdeksan valtakunnallisesti ja 49 maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Lisäksi maakunnassa on 38 valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on 64 kpl ja maakunnallisesti arvokkaiksi kokonaisuuksiksi on luokiteltu noin 450 rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkonkylät ovat miljöötyyppi, joka on ehkä ankarimmin kokenut sotien jälkeisen rakennemuutoksen. Rakennushistorian keskisuomalainen helmi on UNESCO:n maailmanperintölistalla oleva Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen. Toinen maailmanperintökohde on Struven-ketjuun kuuluva kolmiomittaustorni Korpilahdella. Keskisuomalaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat myös monet arkkitehtonisesti korkealuokkaiset modernit rakennukset ja asuinalueet. Keski-Suomessa uusitaan selvityksiä ja arvotetaan kohteita painottuen sotien jälkeiseen rakentamiseen, nuoreen rakennusperintöön. Merkittävimmät maisema-alueiden uhkatekijät Keski-Suomessa ovat taajamarakenteen laajentuminen arvokkaille pelto- ja metsäalueille sekä maa- ja metsätalouden tuotantorakenteelliset muutokset ja maaseudun autioituminen. Nämä vaikuttavat siihen, että erityisesti paikkaan ja identiteettiin sidottu kulttuuriympäristö unohtuu tai muuttuu sellaiseksi, että sen maakunnalliset ominaispiirteet häviävät. Maakuntakaavalla ohjataan säilyttämään arvokkaiden

9 kulttuuriympäristöjen historialliset ominaispiirteet ja maakuntaohjelmassa tämä tulee tunnistaa hankkeita tuettaessa. 3.7 Sosiaaliset tekijät ja tasa-arvo Talouden hidas kasvu jatkui vuoden 2013 alkupuolella, mutta loppuvuonna ja vuonna 2014 talouden ennakoidaan piristyvän asteittain. Teollisuuden irtisanomiset sekä julkisen sektorin työpaikkojen väheneminen koettelevat rajusti Keski-Suomea. Viimeisimmät tiedot viennin laskun pysähtymisestä ja kääntymisestä nousuun ovat kuitenkin myönteisiä odotuksia herättäviä. Yritysten perustaminen maakunnassa on ollut aktiivista ja erityisesti korkeasti koulutettujen kasvava yrittäjyys ilahduttavaa. Työttömyys on edelleen merkittävä ongelma Keski-Suomessa. Heinäkuun lopussa 2013 työttömyysaste oli 15,3 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on suuri. Vuonna 2012 Keski-Suomen väestömäärä ylitti 275 000 asukasta. Keski-Suomen väestö kasvaa Jyväskylän seudun varassa. Erityisesti maakunnan keskusalueen ulkopuolella väestön ikääntyminen on voimakasta. Vanhusväestön kasvu lisää hoivapalvelujen tarvetta ja asettaa haasteita alan työvoiman riittävyydelle. Pienissä maaseutukunnissa väestön ikääntyminen sekä taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen vaikeuttavat merkittävästi kuntien kiristynyttä taloustilannetta. Alueellinen eriytyminen muodostaa uhan väestön hyvinvoinnin tasa-arvoiselle jakautumiselle. Maakunnan eheyden vahvistaminen ja mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä kehittämisen painopisteitä. 3.8 Ympäristönsuojelulliset haasteet ja toimenpiteet Keski-Suomen suurimpia ympäristönsuojelullisia haasteita ovat ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, vesistöjen rehevöityminen sekä kulttuuriympäristön arvokkaimpien osien säilyttämisen turvaaminen. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii merkittäviä arvo- ja rakennemuutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla. Nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja uusien, resurssiviisaampien mallien käyttöönotto auttavat ilmatonmuutoksen hillinnässä. Keski-Suomi on ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen mahdollisuuksien maakunta. Keski-Suomen vahvuutena on erityisesti uusiutuvan energian suuri käyttöosuus. Muutosta voidaan hidastaa myös kehittämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä joukkoliikennettä. Tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on, että maakunnan kasvihuonepäästöt vähenevät 23,5 % vuosien 2004 ja 2006 tasosta ja uusiutuvan energian osuus nostetaan vastaamaan 60 % maakunnan energiankulutuksesta. Hillinnän lisäksi muuttuva ilmasto tuo yhdyskunnille varautumisen haasteen, kun tärkeät toiminnot tulee suojata sään ääri-ilmiöiden ja pitkäaikaisten muutosten haavoittavilta vaikutuksilta. Metso-kohteista ja maakuntakaavan uusista soidensuojelualueista huolimatta nykyinen luonnonsuojeluverkosto ei ole riittävän laaja maakunnan kaikkien luontotyyppien ja eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Pitkällä aikavälillä metsälajien tilanne lienee hieman helpottamassa, mutta maakunnan kallioluonnosta ja ravinteisimmistä suotyypeistä suojelualueisiin sisältyy vain pienialaisia näytteitä. Perinne- ja kulttuuriympäristöjä uhkaa umpeenkasvu ja rakentaminen. Tilannetta voidaan parantaa vapaaehtoisen suojelun lisäksi maankäytön ohjauksella sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöjen hoito- ja ennallistamistoimilla.

10 Vesiensuojelun kannalta on erityisen tärkeää hajakuormituksen vähentäminen. Myös pistekuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joissa vesien tila on alle hyvän tai hyvä ja erinomainen tila on vaarassa heikentyä. Vesien ekologisen tilan parantamiseksi tarvitaan vesiensuojelutoimenpiteitä kaikilla sektoreilla. Kuormituksen vähentämistoimien lisäksi tarvitaan vesistöjen hoito- ja kunnostustöitä. Lähteet: Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Keski-Suomen ilmastostrategia 2020 Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma 2005-2015 Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005 Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2020 Keski-Suomen metsäohjelma 2012-2015 Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat 2010-2015 Keski-Suomen vesihuollon strateginen kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2020 Keski-Suomi 2005 katsaus maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen Maakuntien suhdannekehitys 2010 2012, TEM-analyysejä 39/2012 Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015 Maiseman muisti, Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto 2001 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali: http://kulttuuriymparisto.nba.fi Esitys kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014 2020 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen museon rakennusinventointitietokanta (1979 alkaen, sisältäen vuosien 2012 2014 maakunnallisen modernin rakennusperinnön hankkeessa kootut kuntakohtaiset inventointitiedot Keski-Suomen museon Kioski sovelluksessa) 4. Arviointiprosessi Keski-Suomen strategian valmistelun tueksi perustettiin Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä, joka seurasi myös ympäristöarviointityön etenemistä ja otti kantaa arvioinnin kautta esiin nousseisiin asiakysymyksiin. Ympäristöarvioinnin kokonaisuudesta ja ympäristöselostuksen kirjoittamisesta vastasi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian laadintaprosessiin liitteen 1 mukaisesti. Keski-Suomen strategian osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) käsiteltiin maakuntahallituksessa 30.1.2013 (4 ). OAS toimitettiin kaikkiin Keski-Suomen kuntiin ja se oli nähtävillä liiton ilmoitustaululla sekä liiton kotisivuilla (www.keskisuomi.fi) 14.2.-18.3.2013. Strategiatyön käynnistämisestä ilmoitettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa pidettiin 11.4.2013 SOVA-asetuksen 5 :n mukainen kuulemisneuvottelu, jossa esiteltiin OAS:n pohjalta arvioinnin aikataulu, käytännön organisointi ja ympäristöselostuksen alustava sisältörakenne. Neuvottelusta on liiton tekemä muistio. Maakuntaohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelman sisältöä ja maakunnan kehittämistä ovat seminaareissa ja työkokouksissa pohtineet yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Ohjelmaluonnos on ollut myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen Internet-sivuilla.

11 Strategian valmisteluun osallistunut toimiston valmisteluryhmä on itsearvioinut tavoitteiden ja toimenpide-esitysten vaikutuksia. Maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä), jossa on edustettuina eri alojen asiantuntijoita Keski-Suomen museosta (1), Jyväskylän yliopistosta (2), Keski-Suomen ELY-keskuksesta (3), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (1), Keski-Suomen Metsäkeskuksesta (1), Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suon piiristä (1), Keski-Suomen Nytkis:stä (1) ja Keski-Suomen liitosta (2), oli keskeisesti mukana ympäristöarviointiprosessissa. Yva-ryhmä on antanut palautetta OAS:n ja strategian sisällöstä toimiston valmisteluryhmälle, käsitellyt viranomaisilta ja yleisöltä saatua palautetta, arvioinut vaikutusten merkittävyyttä sekä tukenut asiantuntijuudellaan ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelua. Lisäksi yva-ryhmä ohjasi ympäristöselostuksen laadintaa. Yva-ryhmä käsitteli strategiaa ja/tai ympäristöselostusta 10 kokouksessaan. Työssä arvioitiin SOVA-lain 2 :n mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vaikutusten tunnistamisen helpottamiseksi ja arviointityön systematisoimiseksi arvioinnin pohjana käytettiin vaikutuslistaa, joka on selostuksen liitteenä 2. Vertailukohtana oli kehitys, jos strategiaa ei toteuteta (0-vaihtoehto). Strategian laaja-alaisuuden ja yleispiirteisyyden takia vaikutuksia arvioidaan ja kuvataan suhteellisen yleisellä tasolla. Strategiaa toteuttavien valintojen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tarkentuvat ja konkretisoituvat hankeja toimenpidevaiheessa. Vaikutusten arvioinnissa ei tarkasteltu varsinaisia erillisiä ohjelmavaihtoehtoja, mutta strategian pohjatyönä laadittiin Keski-Suomen skenaariot. Vaihtoehtoisten skenaarioiden taustamuuttujina olivat resurssien saatavuus ja kansainvälinen yhteistyö. Skenaariotyöskentelyssä laadittua neljää vaihtoehtoista tulevaisuuskuvausta ja niistä seuraavia toimenpiteitä käsiteltiin arviointiprosessissa. Maakuntahallitus hyväksyi strategian ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen luonnokset 21.2.2014. Luonnokset asetettiin nähtäville 30 päivän ajaksi, ja niistä pyydettiin lausunnot. Ympäristöselostuksen viimeistelyssä otettiin huomioon luonnoksista saatu palaute ennen kuin ohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.6.2014. SOVA-lain mukaisen arviointiprosessin toteuttamisessa käytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen liittojen yhteisen maakuntaohjelmien SOVA-konsultointityön tuloksia. Vuonna 2006 valmistuneen konsultointityön tavoitteena oli sovittaa SOVA-lain edellyttämä arviointiprosessi osaksi kunkin maakunnan ohjelmavalmistelun käytäntöjä keskenään yhteismitallisella tavalla. 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy Ympäristövaikutusten arvioinnissa päähuomio kiinnitettiin lähivuosille eli maakuntaohjelmakaudelle suunniteltuihin välttämättömiin toimenpiteisiin. Tulokset on esitetty taulukossa 1 ja lyhyesti sanallisesti kohdassa 5.1. Strategian kokonaisvaikutuksissa (5.2) on lisäksi otettu huomioon neljän tulevaisuuden avainalan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Arviointiprosessissa ja strategian valmistelussa on pyritty vaikuttamaan siihen, että strategiassa esitetyillä linjauksilla ja valinnoilla ei olisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai tasa-arvovaikutuksia. Jos ympäristöhaittoja kuitenkin todennäköisesti aiheutuu, pyritään tarpeellisessa määrin esittämään toimenpiteitä tai ohjeistusta haittojen vähentämiseksi. Tarkemmin

12 mahdollisiin haitallisiin vaikutuksiin tulee puuttua hanketasolla. Arviointia koskeva tarkempi vaikutusjaottelu on esitetty liitteessä 2. 5.1 Vuosien 2014-2017 valinnat Aluerakenne: Toimiva aluerakenne vahvistaa maakunnan monikeskuksisuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä. Pintavesien hyvä tila parantaa vesistöjen käyttökelpoisuutta, mikä yhdessä kansallispuistoverkoston kehittämisen kanssa edistää matkailu- ja virkistyspalveluja ja ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeiden toteutuminen edistää maakunnan elinkeinoelämän kannattavuutta ja kilpailukykyä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalous: Biotalouden vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen ja ympäristöön. Biotalousyrittäjyyden vahvistuminen ja biotalouteen liittyvä tuotekehitys luovat työpaikkoja ja lisäävät tuotannon arvoa. Erilaisten biopohjaisten tuotteiden tuotekehitys ja uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvu vähentävät kasvihuonepäästöjä. Resurssiviisaat valinnat ja kokeilut mahdollistavat rakenteiden ja toimintamallien muutoksia, jotka säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia. Lisäksi biotalouden työpaikat tukevat maakunnan harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta. Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalous: Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä, digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalous: Osaamistalouden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelut: Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten ja ikäihmisten huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Palvelujen ulottumisen varmistaminen koko maakuntaan tukee alueellista tasa-arvoa. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integrointi tuottaa taloudellisia säästöjä.

13 Taulukko 1. Vuosien 2014-2017 valintojen vaikutukset avainaloittain 5.2 Strategian kokonaisvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Strategian tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Strategian vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Osaaminen, uusi liiketoiminta ja monipuolistuva elinkeinorakenne vahvistavat työllisyyttä ja luovat sitä kautta maakuntaan hyvinvointia. Nopeat tietoliikenneverkot ja monipuoliset digitaalisiin teknologioihin perustuvat etäpalvelut helpottavat arjessa pärjäämistä sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta ja alueellista tasa-arvoa. Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii yhä parempaa digitaalisten perustaitojen hallintaa, minkä takia palvelujen käyttäjälähtöisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Myös vaihtoehtoisista asiointi- palvelu- ja osallistumismahdollisuuksista tulee huolehtia, ettei mitkään ihmis- tai ikäryhmät putoaisi yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitaalisen yhteiskunnan haittapuolena voi olla kanssakäymisen ja ihmisläheisyyden väheneminen. Puhdas ja terveellinen ympäristö sekä kulttuuriperintö luovat vetovoimaa ja ovat yksi hyvinvoinnin lähtökohta. Luonnonläheisyys, vesistöjen puhtaus ja käyttökelpoisuus sekä virkistysalueiden ja kulttuuriympäristöjen kehittäminen parantavat asukkaiden viihtyisyyttä ja elinolosuhteita. Hyvät

14 reitistöt yhdessä vetovoimaisten kansallispuistojen ja muiden virkistysalueiden kanssa aktivoivat ihmisiä liikkumaan ja niillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä. Virkistysaluerakentamisessa tulee ottaa huomioon myös tasa-arvoa lisäävä esteettömyys ja alueiden yhdenvertainen saavutettavuus. Lisäksi erilaisilla käytännönläheisillä ja konkreettisilla resurssiviisailla hankkeilla ja toimintatapamuutoksilla on hyvinvointiin, mm. turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia on myös alempiasteisen tieverkon kunnossa pitämisellä ja liikenneturvallisuuden lisääntymisellä sekä taajamaympäristöjen jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella. Liikennemelu voi liikenneväylien läheisyydessä vähentää viihtyisyyttä ja aiheuttaa stressiä. Ekologiset ja ympäristönsuojelulliset vaikutukset Strategian ekologiset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. Keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävän hyödyntämisen lisääminen. Uusiutuvien luonnonvarojen ja bioenergian (mm. puun ja tuulivoiman) käyttö vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistävät ilmastonmuutoksen hillintää. Myös raideliikenteen kehittäminen edistää hiilineutraalisuutta. Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä, varsinkin raaka-aineen hankintavaiheessa, tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Tämä voidaan varmistaa koulutuksella ja hyvällä yhteen sovittavalla hankekohtaisella suunnittelulla. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä strategian toteuttaminen ei pysäytä, mutta ympäristöarvojen huomioon ottaminen, uuden kansallispuiston perustaminen sekä vesistöjen puhtauteen ja hyvään tilaan panostaminen parantavat osaltaan lajiston (mm. uhanalaisen maakuntakalan, järvitaimenen) elinmahdollisuuksia. Ympäristövastuullisuus, resurssiviisaat toimintamallit ja ympäristöohjelman toteuttaminen lisäävät myönteisiä ekologisia vaikutuksia, mutta vaikutuksien merkittävyys selviää tarkemmin hanke- ja toimenpidetasolla. Osaamistalouden toimenpiteet voivat edistää monia ympäristöteknologisia innovaatioita, jotka vähentävät ympäristökuormitusta tai parantavat ympäristön tilaa. Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset Keski-Suomen tavoitteena on monikeskuksinen aluerakenne, jota ohjataan tarkemmin maakuntakaavoituksella. Monikeskuksisuus sekä merkittävät pääliikenneväylät ja hyväkuntoinen alempiasteinen tieverkko ovat merkittävä osa tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Puhdas ja terveellinen ympäristö mm. kansallispuistoineen ja matkailualueineen tukee toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttäminen tuotteiden, ravinnon ja energian tuottamiseen parantaa omavaraisuutta ja mahdollistaa myös maaseutualueiden säilymisen elinvoimaisina. Myös tietoliikenneverkot ja etäpalvelut tukevat asumista haja-asutusalueilla. Kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen sekä kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen kehittämistoimenpiteissä edistävät maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Paikallisesti tuotetun ruoan tuotannon ja kulutuksen nostaminen merkitsee peltopinta-alan hyödyntämistä, mikä vaikuttaa myönteisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja yleiseen maisemakuvaan. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle rakentuvat tiiviimmän asutuksen taajamat voivat hajauttaa yhdyskuntarakennetta ellei asiaan kiinnitetä riittävästi huomiota kaavoituksessa. Kaavoituksella tulisi varmistaa myös erityisryhmien tarpeisiin soveltuva yhdyskuntarakentaminen.

15 Aluetaloudelliset vaikutukset Strategiassa painotetaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyden kehittämisestä osana oppimista ja Yritystehtaan toiminnasta syntyvät uudet yritykset ja työpaikat vaikuttavat myönteisesti aluetalouteen. Yritysten kansainvälistyminen ja liiketoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen avaavat uusia mahdollisuuksia ja vahvistavat maakunnan vientikauppaa ja taloutta. Maakunnassa olevan monipuolisen osaamisen tehokkaampi käyttäminen liiketoiminnan kehittämisessä ja uusina vientituotteena monipuolistaa elinkeinorakennetta. Osaamista ja yrittäjyyttä tarvitaan myös kasvavien hyvinvointipalvelujen, mm. vanhuspalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi, mikä tarjoaa työpaikkoja. Digitalouden osalta tulisi kiinnittää huomiota ns. avoimeen dataan. Avoimuus mahdollistaa tietoaineistojen taloudellisen hyödyntämisen luoden uusia tuotteita ja todellista liiketoimintapotentiaalia. Paikallisesti tuotettu energia ja ruoka lisäävät aluetalouden tuloja. Vesistöjen puhtaus ja kulttuuriympäristöarvot hyödyttävät koko maakunnan elinkeinotoimintaa. Liikenneverkon toimivuus ja liikenteelliset kärkihankkeet turvaavat Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta ja varmistavat maakunnan saavutettavuuden. 6. Seuranta Strategian vaikutuksia seurataan pääasiassa hanketason (hanke-yvat) ja vuosittain tehtävän ohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointien kautta. Seurannassa käytetään hyväksi maakunnassa jo käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Ennen seuraavaa maakuntaohjelmakierrosta (4 vuotta) kootaan perustiedot maakunnan ympäristön tilasta sekä tehdään tarvittavat analyysit ja johtopäätökset. Seurantaan osallistuu maakunnallinen ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmä (yva-ryhmä). 7. Yhteenveto Maakuntaohjelma on SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma, jonka toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset tulee selvittää. Arviointiprosessin kuvaus ja arvio ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutuksista esitetään ympäristöselostuksessa. Maakunnan vesistökuormitus sekä teollisuuden ja energiatuotannon ilmapäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Nykyhetken haasteena ovat maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon paikallinen vesistökuormitus. Myös ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen hallinta on merkittävä haaste. Maakunnan yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on nykyisin hieman yli 50 %. Asetettua hyötykäyttötavoitetta (80 %) ei ole saavutettu. Keski-Suomessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on viime vuosina painotettu metsäluontoa. Metsien ja kulttuuriympäristöjen lajien

16 tilanne on hieman parantumassa, mutta soiden, vesien, rantojen ja kallioiden lajeilla menee heikommin. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Maakunnallinen yva-ryhmä oli keskeisesti mukana vaikutusten arviointiprosessissa. Työssä arvioitiin SOVA-lain mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa-arvovaikutuksia. Vuosien 2014-17 aikana aluerakenteen toimenpiteet vahvistavat maakunnan monikeskuksisuutta, saavutettavuutta ja alueellista tasa-arvoa. Puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön liittyvät toimenpiteet edistävät luonnon monimuotoisuuden ja elävien kulttuuriympäristöjen säilymistä sekä ihmisten viihtyvyyttä. Liikennehankkeet lisäävät haitallisia ilmastopäästöjä ja meluhaittaa. Biotalouden positiiviset vaikutukset kohdistuvat selvimmin aluetalouteen. Ympäristöön biotalouden vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että negatiivisia. Biopohjaisten tuotteiden ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssiviisaat valinnat säästävät luonnonvaroja, hillitsevät ilmastonmuutosta ja lisäävät hyvinvointia Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen voi aiheuttaa haitallisia ekologisia vaikutuksia, ellei luonnon monimuotoisuuteen ja vesistövaikutuksiin kiinnitetä erityistä huomiota. Digitalouden ensimmäisen vaiheen vaikutukset ovat lähinnä aluetaloudellisia ja sosiaalisia. Digitaaliset teknologiat ja huippuosaaminen kehittävät uutta tutkimus- ja liiketoimintaa sekä luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Nopea laajakaistaverkko ja uudet teknologiat helpottavat ihmisten arkea ja asumista kaikkialla maakunnassa, mutta vaikutusten myönteisyys riippuu pitkälti teknologioiden käyttäjäystävällisyydestä. Digitalouden vallankumous voi johtaa myös sosiaalisen kanssakäymisen vähenemiseen. Osaamistalouden lähivuosien merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat aluetalouteen. Osaamisen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäminen lisää yrittäjyyttä, työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikat sekä koulutuksen ja osaamisen vienti kasvattavat maakunnan kuntien tuloja, mikä turvaa palvelutuotantoa ja lisää hyvinvointia. Välillisesti osaamistalouden toimenpiteet tukevat tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen säilymistä. Hyvinvointipalvelujen merkittävimmät vaikutukset ovat positiivisia ja kohdistuvat ihmisiin. Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, kohdentaminen ennaltaehkäiseviin toimiin, asiakkaiden valinnanvapautta korostavien palvelujen käyttäminen ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen helpottavat ihmisten jaksamista ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Nuorten, ikäihmisten ja yhteisöllisyyden huomioon ottaminen rakenteiden luomisessa edistää tasa-arvoa. Strategian kokonaisvaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin ovat pääosin myönteisiä. Tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Keski-Suomi. Onnistumisen yhtenä edellytyksenä on väestön hyvinvointi, joka ymmärretään laajana kokonaisuutena ja koko strategiaa läpileikkaavana tekijänä. Osaaminen ja uusi liiketoiminta vahvistavat työllisyyttä ja luovat maakuntaan hyvinvointia. Selvimmät positiiviset ekologiset vaikutukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen hillintään (uusiutuvien luonnonvarojen, kierrätettyjen raaka-aineiden ja jätteiden kestävä käyttö). Toisaalta lento- ja maantieliikenne lisäävät ilmastopäästöjä ja metsien käytön tehostaminen vähentää metsien merkitystä hiilivarastona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee myös ottaa huomioon lajiston ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä vesistöriskit. Vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen ja kuormituksen vähentäminen lisää luonnon monimuotoisuuden lisäksi matkailu- ja virkistysmahdollisuuksia.

Monikeskuksinen maakunta liikenneväylineen on merkittävä osa toimivaa aluerakennetta. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen, tietoliikenneverkot, etäpalvelut ja puhdas ympäristö tukevat tasapainoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen edistää maakunnan kulttuuriperinnön säilymistä. Yrittäjyyttä, elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kansainvälistyvää liiketoimintaa korostavan strategian pitkän aikavälin taloudelliset kokonaisvaikutukset ovat positiivisia. 17

Liite 1. Keski-Suomen strategian / maakuntaohjelman ja SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin laatimisprosessi

Liite 2. Vaikutuslista KESKI-SUOMEN STRATEGIA Vaikutusten arviointi Valmistelija / ryhmä: Sanallinen arvio strategiassa / maakuntaohjelmassa esitettävien kehittämistoimenpiteiden positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla välittömiä tai välillisiä Sosiaaliset vaikutukset - terveys - asumisviihtyisyys - turvallisuus - palvelut - virkistysmahdollisuudet - väestön määrä - tasa-arvo - yhteisöllisyys - sosiaaliset ongelmat - koulutus - virikkeellisyys - erityiset väestöryhmät (lapset, vanhukset, ulkomaalaiset) Ekologiset vaikutukset - eliölajit - luontotyypit - alueiden luonnontilaisuus - maaperä - vesistöt - ilma - kasvillisuus - kuormitus/päästöt - luonnonvarojen käyttö - uusiutuvat luonnonvarat - uusiutumattomat luonnonvarat - luonnonvarojen riittävyys Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset vaikutukset - aluerakenne - yhdyskuntarakenne - rakennuskanta - liikennejärjestelmät - rata- / tieliikenne - kevytliikenne - energiahuolto - vesihuolto - jätteiden määrä - taajama-/kaupunkikuva - kulttuuriympäristöt / -perintö - maisema-alueet - paikallinen identiteetti - energian kulutus Taloudelliset vaikutukset - työpaikat / työllisyys - elinkeinojen toimintaedellytykset - kustannusvaikutukset