Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat- Kimmo Aronsuu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulu 12.6.2018
Ympäristövirtaaman hanketyyppejä Vähävetisten uomien virtaamat Keväiset 0-juoksutukset Lyhytaikaissäännöstelyn kehittäminen Ympäristövirtaaman huomioiminen järven säännöstelyn kehittämisessä
Etenemistapoja viime vuosilta Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu Sopimus
Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen 1.5.1991 ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus
Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen 1.5.1991 ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu VHSviranomaisvetoinen kehittäminen Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus Sopimus
Etenemistapoja viime vuosilta VL 19:7 Valvontaviranomaisen päätös, jos lupa ennen 1.5.1991 ja huomattavia haitallisia vaikutuksia Vapaaehtoinen kehittäminen Esim. luvanhaltijan, kunnan, haitankärsijän aloitteesta ELY osallistuu VHSviranomaisvetoinen kehittäminen Luvan haltijan (ELY) kehittämishanke Selvitys haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista Riittävä haittojen vähentäminen sopimalla tai hakemus AVI:in Sopimus Sopimus Uusi säännöstelykäytäntö Usein sopimus vesivoimayhtiön kanssa
Viimeaikaiset ympäristövirtaamahankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Oulun pohjoispuoli Oulun eteläpuoli Kuusinkijoki (VL 19:7) Siikajoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Irninjoki (VL 19:7) Kostonjoki (Vapaaehtoinen) Kuonanjoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Kuonanjärvi (Luvanhaltija) Oulu Hupisaaren purot (Vapaaehtoinen) Pyhäjärvi (Luvanhaltija) Tärkein ohjaava tekijä vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma
Viimeaikaiset ympäristövirtaamahankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Oulun pohjoispuoli Oulun eteläpuoli Kuusinkijoki (VL 19:7) Siikajoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Irninjoki (VL 19:7) Kostonjoki (Vapaaehtoinen) Kuonanjoen vähävetinen uoma (Luvanhaltija) Kuonanjärvi (Luvanhaltija) Oulu Hupisaaren purot (Vapaaehtoinen) Pyhäjärvi (Luvanhaltija) Tärkein ohjaava tekijä vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma
Irninjoki Vesilain 19:7 mukainen prosessi Keväisen 0-juoksutuksen haittojen vähentäminen
Lähtökohdat Lupapäätös Irnijärvestä on, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn a aina juoksutettava vettä vähintään 2 m 3 /s Vähimmäisjuoksutus on 1.6-31.8 välisenä aikana kuitenkin 4 m 3 /s, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn a Kevättulvan aikana, tulovirtaaman ollessa yli 150 m 3 /s Haapakosken voimalaitoksella, säännöstelypato voidaan kuitenkin pitää suljettuna Järven suurehkolla kevätkuopalla (=>suuret talvivirtaamat) merkittävä tulvasuojeluvaikutus ja myös voimatalousmerkitystä Kevätvirtaaman kasvattaminen vähentää säännöstelystä saatavaa voimataloushyötyä Iijoen alaosan voimalaitoksilla ohijuoksutusten lisääntyessä Joella hyvin pieni valuma-alue, joten juoksutuksen vaikutus on suuri koko 7 km:n matkalla kaikille koskialueille (4 ha) 30 25 20 15 10 5 Irnijoki, luusua (m3/s) 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Irnijoen ylin koskikevättulvan aikana ennen kunnostustoimenpiteitä
Selvitys säännöstelyhaittojen vähentämisestä vesilain 19:7 nojalla Jos säännöstelyhankkeesta, jolle on myönnetty lupa ennen 1 päivää toukokuuta 1991, aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia, asianomaisen valtion valvontaviranomaisen tulee selvittää mahdollisuudet vähentää säännöstelyn haitallisia vaikutuksia...
Selvitykset Ylimmän kosken elinympäristömittaus ja valokuvaus neljällä eri juoksutusmäärällä Elinympäristön määrän arviointi eri kokoisille taimenille sekä harjuksen mädille, kudulle sekä aikuiselle harjukselle kesäaikana Lähes kaikkien koskialueiden valokuvaus 2,5 m 3 /s virtaamalla Maastokäynti yhdessä luvanhaltijan, viranomaisten ja vesialueen omistajien kanssa 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla Kutualuekartoitus 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla ja potentiaalin arviointi Ilmakuvaus 2 ja 4 m 3 /s virtaamilla Ei saatu käyttöön arviointia varten Ympäristövirtaamatyöpaja (Building block -menetelmä) Karkea arvio voimatalousmenetyksistä
Ylin koskialue neljässä eri juoksutustilanteessa
Kosken keskiosasta ylävirtaan 1 m 3 /s 2,5 m 3 /s 5 m 3 /s 7,5 m 3 /s
Kosken keskiosasta alavirtaan 1 m 3 /s 2,5 m 3 /s 5 m 3 /s 7,5 m 3 /s
WUA, m2/100 m Harjuksen elinympäristön määrä Yksinkertainen laskenta elinympäristön määrästä omatekoisella excelillä: sopimaton (0) sopiva (0,5) tai optimi (1,0) virtausnopeus/syvyys mittauspisteen arvoksi pienempi Mittauspisteitä eri virtaamilla 228-293 1400 1200 1000 800 Harjus, aikuinen, kutuaika Harjus, mäti Harjus, aikuinen, kesä Marin sovelletut pref. ja min-laskenta laji/koko: harjus aikuinen kutuaika ymp.muuttuja syvyys, cm 50 60 340 350 virt.nop., cm/s 5 40 70 120 laji/koko: harjus mäti ymp.muuttuja Optimin syvyys, cm 30 40 60 110 virt.nop., cm/s 20 40 70 90 laji/koko: harjus aikuinen kesä ymp.muuttuja syvyys, cm 40 80 120 140 virt.nop., cm/s 10 40 90 100 600 400 200 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Virtaama, m3/s
WUA, m2/100 m Taimenen elinympäristön määrä (tiukat preferenssit) 700 Saijan pref. ja min-laskenta 600 500 400 laji/koko: taimen < 10 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 15 20 30 35 virt.nop., cm/s 3 5 30 50 laji/koko: taimen 10-15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 35 40 55 60 virt.nop., cm/s 25 35 55 60 laji/koko: taimen > 15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 45 55 75 80 virt.nop., cm/s 25 40 55 60 300 200 100 0 taimen < 10 cm taimen 10-15 cm taimen > 15 cm 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Virtaama, m3/s
WUA, m2/100 m Taimenen elinympäristön määrä (löysähköt preferenssit) 1200 Kimmon pref. ja min-laskenta 1000 800 600 laji/koko: taimen < 10 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 10 15 30 45 virt.nop., cm/s 3 5 45 60 laji/koko: taimen 10-15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 20 35 55 60 virt.nop., cm/s 15 25 60 70 laji/koko: taimen > 15 cm ymp.muuttuja syvyys, cm 30 50 80 85 virt.nop., cm/s 15 25 55 70 400 200 0 taimen < 10 cm taimen 10-15 cm taimen > 15 cm 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Virtaama, m3/s
Kutualuekartoituksen perusteella juoksutuksen lisääminen 2:sta 4:ään m 3 /s lisää kutualuepotentiaalia lähes kymmenkertaiseksi 2 m 3 /s 4 m 3 /s Kutualueita kartoitushetkellä 17 m 2 77 m 2 Maksimipotentiaali kunnostuksin 66 m 2 808 m 2 Maksimipotentiaali kunnostuksin ja soraistuksin 667 m 2 4 024 m 2 4.11.2016 20
Sopimus juoksutuskäytännöistä ja kunnostustoimenpiteistä erinäisten vaiheiden jälkeen Sopimuksen voimassa olo Sopimus on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Sen jälkeen toistaiseksi. Juoksutuskäytännöt 2017 2019 Kevättulvan aikana, tulovirtaaman ollessa yli 250 m 3 /s Haapakosken voimalaitoksella, juoksutus Irninjokeen on 2,0 m 3 /s Muulloin juoksutus Irninjokeen on vähintään 4,0 m 3 /s Muutokset juoksutuksessa tehdään maltillisesti ja portaittain Huomioidaan Irni-, Polo- ja Kerojärvien ekologisen tilan ja virkistyskäytön edistämiseksi asetetut vedenkorkeustavoitteet Irninjoen kunnostukset Syksyllä 2017 voimayhtiö kunnosti kutualueita siten, että pyrittiin optimoimaan niiden toimivuus 2,0 m 3 /s virtaamalla Seuranta Toimenpiteiden vaikutusta seurataan sähkökoekalastuksien, kalastuskirjanpidon ja kutualuekartoituksien avulla Vuonna 2019 arvioidaan, onko sovituilla toimenpiteillä voitu vähentää riittävästi säännöstelyn haitallisia vaikutuksia. Sähkökalastuksissa vuosien 2017-2019 keskimääräinen yksikesäisten harjusten tiheys ja harjusyksikkösaalis kirjanpidossa vähintään 50 % vertailualueisiin verrattuna Vuonna 2019 harjuksella soveltuvia kutualueita tulee olla 2,0 m 3 /s virtaamatilanteessa vähintään 200 m 2 Juoksutuskäytännöt 2019 jälkeen Jos kaikki seurantakohdassa mainitut vähimmäiskriteeri eivät toteudu, on kevättulvan aikainen minimijuoksutus vuoden 2020 alusta lähtien vähintään 3,5 m 3 /s
Syksyllä 2017 voimayhtiö kunnosti noin 560 m2 kutualueita, joiden pysyvyyttä sekä soveltuvuutta harjuksen kutualueeksi selvitettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2018 22 4.11.2016
Kostonjoki Vapaaehtoinen kehittäminen Keväisen 0-juoksutuksen haittojen vähentäminen
Lähtökohdat Lupapäätös samanlainen kuin Irninjärven säännöstelyluvassa ja Kostonjärven säännöstelyllä samanlainen vaikutus tulvasuojeluun ja vesivoimaan Kostonjoen valuma-alue Kostonjärven alapuolella on suuri, ja säännöstelypadon alapuolelle laskee useita sivujokia Voimayhtiö ja kunta esittivät Irninjoen hankkeen jälkeen sopimista myös Kostonjoen ympäristövirtaamasta Lähtökohtana Irninjoen sopimuksesta muokattu sopimus ilman mahdollista muutosta kolmen vuoden koeajan jälkeen Siiranjoki Korpuanjoki
ELY-keskus oli varautunut selvitykseen tilaamalla SYKE:ltä mallinnetun päivittäisen virtaaman (2005-2016) joen 7 eri Kostonjoen pisteessä tilanteessa, jossa juoksutus on 0 m 3 /s Vaikutusten arvioinnin ja sopimukseen tehtyjen tarkennusten jälkeen ELY-keskus päätti allekirjoittaa sopimuksen Sopimus juoksutuksesta: kevättulvan aikana tulovirtaaman ollessa Haapakosken voimalaitoksella yli 250 m 3 /s juoksutus Kostonjokeen on 2,0 m 3 /s ja muulloin juoksutus on vähintään 4,0 m 3 /s Sopimus voimassa vuoden 2022 loppuun saakka ja sen jälkeen toistaiseksi Seuranta sähkökalastuksin Sopiminen Virtaama joen eri osissa tulva-aikana (juoksutus 2 m 3 /s) 2,1 km (0 ha) 6,0 km (+4,4 ha) 7,5 km (+4,0 ha) 35 km (yht. 100 ha) Suure Virtaama, m 3 /s Siiranjoen alap. Ylä-Korpua Pyörresuvanto Kypäräkoski Koitikoski Kutinpudas Purku Iijokeen NQ 2,7 3,0 5,3 6,6 9,3 11 14 MNQ 3,2 3,6 7,7 9,5 14 19 22 MQ 4,7 5,5 12 18 29 38 45 MHQ 7,5 8,8 19 32 56 69 83 HQ 10 13 43 58 88 110 130
Kuonanjoki Luvanhaltijan (ELY) kehittämishanke Vähävetisen uoman ympäristövirtaama
Vähävetinen uoma Pituus 7 km (40 % koko uomasta) Putouskorkeus 37 m (70 % koko uomasta) Juoksutus kesällä 3 kk 100 l, satunnaisia tulvajuoksutuksia, 9 kk ei juoksutusta vähävetinen uoma Lähtökohdat säännöstelypato Suunnittelussa huomioituja seikkoja Vähävetisen uoman virtaama eri vuoden aikoina Yläpuolisen järven juoksutus ja vedenpinnan vaihtelut Täyttökanavan virtaamaolosuhteet Voimataloushyödyn väheneminen Hautaperän tekojärven yhteydessä olevassa voimalaitoksessa (1970-luvun sopimus) säännöstelypato voimalaitos pohjapato
Elinympäristömittaukset ja valokuvaukset eri virtaamatilanteissa Järven säännöstelyn ja juoksutuksen kehittäminen: vesistömalli ja vesimittariohjelma SYKE-vetoinen ympäristövirtaamatyöpaja (Building block -menetelmä) Voimatalousmenetysten arviointi Ympäristövirtaamarakenteiden tekninen suunnittelu Sopimukset: POPELY, kaupunki, voimayhtiö Selvitykset ja suunnitelmat
Yläpuolisen järven säännöstelyn kehittäminen %-osuus päivistä Nykykäytäntö 60 50 40 Minimijuoksutusten esiintyminen kesäaikana vähenee huomattavasti < 250 l/s 250-349 l/s 30 20 10 Uusi käytäntö 0 nykykäytäntö toteutunut mallinnettu nykykäytäntö uusi käytäntö Säännöstelykäytäntö
Ratkaisut Selvitysten pohjalta juoksutustavoitteet vähävetiseen uomaan Tulva-aikana kahdeksan päivän ajan noin 5 m 3 /s Tulvan jälkeen syksyyn asti keskimäärin 300 l/s Talvella keskimäärin 200 l/s Mahdollisuuksien mukaan vaihteleva virtaus Mahdollisuus muuttaa kokemusten pohjalta Tekniset ratkaisut tehtiin loppuvuonna 2017 Rahoitus Seuranta Setit vaihdettiin ja settipatoon ympäristövirtaamarako (200-800 l/s) Täyttökanavan pohjapatoon alivirtaama-aukko Tulva-aikainen ja kesän lisäjuoksutus (100 l/s) luukun kautta Rakentamiskustannukset POPELY 69 000 Menetetyn vesivoimahyödyn kertakaikkinen korvaus POPELY 56 000 Vattenfall-ympäristöraha 113 000 Haapajärven kaupunki 35 000 ympäristövirtaamaraon jäätyminen => lisätoimenpiteet Kalaston kehittyminen: sähkökoekalastukset
Arviointimenetelmiä kehitelty ja käytetty tapauskohtaisesti Yhteenveto Lyhytaikaissäännöstelyssä myös muita kuin esitettyjä Sopimus kompromissi ekologisen tarpeen ja voimatalouden (tulvasuojelun) edunmenetyksen välillä Aina sopimukseen ei päästä Pääongelman ratkaisun lisäksi kannattaa karsia säännöstelystä ekologialle haitalliset käytännöt pois, jos siitä ei aiheudu juurikaan haittaa millekään käyttömuodolle Seurannan perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarpeet Yhteistyö: Y-ELY, kala-ely, kunnat, voimayhtiöt, vesialueen omistajat, SYKE
Kiitos!