Vastaanottaja Euran kunta, Laitilan- ja Rauman kaupungit, Kokemäen Vesihuolto Oy Asiakirjatyyppi Liiketoimintasuunnitelma Päivämäärä 10.10.2017 EURAN KUNTA, LAITILAN- JA RAUMAN KAUPUNGIT, KOKEMÄEN VESIHUOLTO OY TUKKUVESIYHTIÖN LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMA
Päivämäärä 10.10.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Henri Paatela / Armi Heino Jyri Rautiainen
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. YHTIÖN LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Nykytilanteen taustat 5 2.2 Yhtiön toiminta-ajatus 5 2.3 Tavoitteet ja strategia 6 3. YHTIÖN PERUSTAMINEN 6 3.1 Osakeyhtiö toimintamuotona 6 3.2 Yhtiön perustaminen 6 3.3 Omistusosuuksien jakautuminen 7 3.4 Vaihtoehdot aloittavan taseen muodostamiseksi 8 3.5 Yhtiön hallinnon muodostaminen 8 4. MARKKINAENNUSTE 9 4.1 Asiakaslaitokset 9 4.2 Väestön ja liittyjämäärän kehitys 9 4.3 Vedenkulutuksen kehitys 9 5. TUOTANTOSUUNNITELMA 10 5.1 Vedenottamot ja vedenjohtamisjärjestelyt 10 5.1.1 Vedenottamot 10 5.1.2 Vedenjohtamisjärjestelyt 10 5.1.3 Liittymispisteet ja veden mittaus 11 5.1.4 Vesilainmukainen vedenottamon lupa 12 5.1.5 Siirtoyhteyksien maanomistajien kanssa laadittavat sopimukset 12 5.1.6 Laitosten ohjaus- ja automaatiojärjestelmät 12 5.1.7 Vesijohtoverkoston kaukovalvonta 12 5.2 Veden tuotantomäärät 12 5.2.1 Kuntakohtainen kokonaisvedenkulutus 12 5.2.2 Yhtiön toimittamat vesimäärät 13 5.2.3 Osakkaan kiintiön tai yhtiön vedenottoluvan ylittävä vedenkulutus 13 5.3 Käyttö- ja perusmaksut 14 5.3.1 Lainsäädäntö 14 5.3.2 Tukkuyhtiön maksut 14 5.4 Vedentoimitussopimukset 15 5.4.1 Laadittavat vedentoimitussopimukset 15 5.4.2 Sopimusten sisältö 15 5.5 Sopimus asiakaslaitoksen verkoston käyttämisestä vedentoimittamiseen 16 5.5.1 Sopimuksen tarkoitus 16 5.5.2 Sopimuksen sisältö 16 5.5.3 Maksettava korvaus 16 6. YHTIÖN TALOUS 17 6.1 Talousennusteet VE1 ja VE2 17 6.1.1 Talousennusteiden oletukset 17 6.1.2 VE1 Normaalimyyntiennuste 18 6.1.3 VE2 Minimimyyntiennuste 20 6.2 Yhteenveto talousennusteista VE1 ja VE2 22 7. OPEROINTIJÄRJESTELYT 23 7.1 Toimitusjohtaja 23 7.2 Taloushallinnon järjestäminen 23 7.3 Operatiivisen toiminnan järjestäminen 23 7.3.1 Operointisopimuksen sisältö 23 8. RAHOITUSSUUNNITELMA 24 8.1 Toiminnan alkuvaiheen rahoitustarve 24 8.2 Omanpääomanehtoinen rahoitus 25 8.3 Vieraanpääomanehtoinen rahoitus 25
8.4 Aloittava tase 25 8.5 Myöhempien korjaus ja uusinvestointien rahoitus 26 9. YHTEENVETO 26 LIITTEET Liite 1: Operointisopimus Liite 2: Sopimus veden toimittamisesta Euran vesihuoltolaitokselle Liite 3: Sopimus veden toimittamisesta Laitilan vesihuoltolaitokselle Liite 4: Sopimus veden toimittamisesta Rauman Vedelle Liite 5: Sopimus veden toimittamisesta Kokemäen Vesihuolto Oy:lle Liite 6: Sopimus Euran vesihuoltolaitoksen verkoston käyttämisestä veden johtamiseen Liite 7: VE1 Normaalimyynnin talousennuste Liite 8: VE2 Minimimyynnin talousennuste LÄHTEET Sweco, Varsinaissuomen ELY 2015: Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa Airix Ympäristö 2010: Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Airix Ympäristö 2010: Säkylän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma
1. JOHDANTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta on joulukuussa 2015 valmistunut Sweco Oy:n laatima selvitys Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa. Selvityksen pohjalta alueelle ollaan perustamassa tukkuvesiyhtiötä, jonka tehtävänä on vastata alueen tukkutason vedenhankinnasta ja jakelusta erikseen määritettävässä laajuudessa. Swecon selvityksen itsenäisenä jatkona on tammikuussa 2017 valmistunut Ramboll Oy:n laatima esiselvitys perustettavan tukkuyhtiön yhtiörakenteesta. Esiselvityksessä on vertailtu kuutta osakasmäärältään ja toiminnan laajuudeltaan erilaista yhtiövaihtoehtoa: - (VE0: Sopimuspohjainen yhteistyö) - VE1: Kokemäen vesihuolto Oy:n toiminta laajennetaan tukkuyhtiöksi o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma ja Laitila o Yhtiö rakentaa Risteen ja Ristolan ottamot o Yhtiö vastaa vesihuollon vähittäispalveluista Kokemäen alueella - VE2: Perustettava tukkuvesiyhtiö ostaa Kokemäen vesihuolto Oy:n ottamot o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma ja Laitila o Yhtiö rakentaa Risteen ja Ristolan ottamot o Yhtiölle siirtyy Kokemäen Vesihuolto Oy:n ottamot - VE3: Suppea alueellinen tukkuyhtiö o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma ja Laitila o Yhtiö rakentaa Ristolan ottamon - VE3.2: Keskilaaja alueellinen tukkuyhtiö o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma ja Laitila o Yhtiö rakentaa Risteen ja Ristolan ottamot - VE4: Laaja alueellinen tukkuyhtiö o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma, Laitila, ja Säkylä o Kaikki nykyiset ottamot ja runkolinjat siirretään tukkuyhtiölle o Yhtiö rakentaa Risteen, Ristolan ottamot ja Porsaanharjun ottamot - VE4.2: Laaja alueellinen tukkuyhtiö ilman Säkylää o Osakkaina Kokemäen Vesihuolto Oy, Eura, Rauma, ja Laitila o Kaikki nykyiset ottamot ja runkolinjat siirretään tukkuyhtiölle Ramboll:n esiselvityksen pohjalta selvityksessä mukana olevat kunnat ovat valinneet perustettavan yhtiön rakenteeksi vaihtoehdon VE3: Suppea alueellinen tukkuyhtiö. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa esitetään yksityiskohtainen kuvaus perustettavan yhtiön toiminnan järjestämisestä. Tukkuvesiyhtiön osakkaina tulevat olemaan Euran kunta, Laitilan ja Rauman kaupungit, sekä Kokemäen Vesihuolto Oy. Yhtiön asiakkaita ovat osakaskunnissa toimivat vesihuoltolaitokset; Euran vesihuoltolaitos, Laitilan vesihuoltolaitos, Rauma Vesi ja Kokemäen Vesihuolto Oy. Suunnitelman laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, josta työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö DI Jyri Rautiainen, sekä suunnittelijat DI/KTM Henri Paatela ja DI Armi Heino.
2. YHTIÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nykytilanteen taustat Eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueen talousvesihuollon kehittämiselle on määritelty seuraavat tavoitteet: 1. Yhdyskuntien vedentarpeen varmistaminen sekä määrällisesti että laadullisesti 2. Lisätä hyvälaatuisen pohjaveden käyttöä alueella ja korvata huonolaatuiset pohjavesilähteet sekä mahdollisesti pintavesilähteet 3. Hyödyntää alueen pohjavesivaroja niin, että edellytykset teollisuuden ja erityisesti biotalouden kehittämiselle koko suunnittelualueella paranevat Ensimmäinen tavoite, yhdyskuntien vedentarpeen tyydyttäminen määrällisesti ja laadullisesti, on talousvesihuollon peruslähtökohta kaikkialla Suomessa. Toinen ja kolmas tavoite heijastelevat pyrkimystä lähestyä talousvesihuoltoa aiempaa alueellisemmasta näkökulmasta osin epätasaisesti jakautuneet (laadukkaat) pohjavesivarat halutaan saattaa nykyistä tehokkaammin koko eteläisen Satakunnan ja Laitilan alueen asukkaiden ja elinkeinoelämän käyttöön. Samalla laadukas talousvesi nähdään kilpailuvalttina, jonka kautta alueelle on mahdollista houkutella vesiintensiivistä elinkeinoelämää, erityisesti biotaloutta. Ensimmäinen askel kuvattujen kolmen tavoitteen saavuttamiseksi on alueellisen tukkuyhtiön perustaminen. Yhtiön tavoite on varmistaa osakaskuntien vedensaanti sekä määrällisesti että laadullisesti, sekä korvata nykyistä tuotantokapasiteettia siltä osin kun se laadun ja taloudellisuuden näkökulmasta on perusteltua. Pidemmällä aikavälillä tukkuyhtiön perustaminen tukee epäsuorasti kolmannen tavoitteen toteutumista tarjoamalla (organisatorisen) alustan kuntien välisen vesihuoltoyhteistyön laajentamiselle sekä elinkeinoelämää houkuttelevien ylikunnallisten talousvesihankkeiden toteuttamiselle. 2.2 Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiön ensisijainen tehtävä on huolehtia toiminta-alueellaan talousveden hankinnasta ja johtamisesta yhtiön osakkaille terveydensuojelulainsäädännön kannalta asianmukaisella tavalla erikseen määritettävässä laajuudessa. Yhtiön osakkaita ovat Laitilan ja Rauman kaupungit, Euran kunta, sekä Kokemäen Vesihuolto Oy. Yhtiön ensisijaisia asiakkaita ovat Laitilan, Rauman ja Euran kunnalliset vesihuoltolaitokset, sekä Kokemäen Vesihuolto Oy. Vähittäisliittyjät eli kiinteistöt eivät voi suoraan olla yhtiön asiakkaita, mutta asiakasomisteiset osuuskunnat voivat. Osakkaat sitoutuvat ostamaan tietyn erikseen määritettävän kiintiön verran talousvettä yhtiöltä sekä myymään yhtiölle omia palveluitaan omakustannushintaan. Omakustannushinta sisältää kaikki osakkaalle aiheutuvat suorat kulut sekä yleiskulut, mutta ei ylimääräistä katetta. Yhtiö hoitaa oman verkostonsa laajuudessa raakavesilähteiden suojelun, tarkkailun ja terveysviranomaisten määräämän vedenlaadun valvonnan sekä huolehtii, että asiakaslaitoksille toimitettu vesi täyttää kulloinkin säädetyt laatuvaatimukset. Yhtiö on velvollinen tiedottamaan osakaskunnille, asiakaslaitoksille, viranomaisille ja kuluttajille toimitetun veden laadusta riittävässä laajuudessa. Yhtiö osallistuu kuntien tehtävänä olevien vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivitykseen sekä vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Yhtiö osallistuu osaltaan myös vesihuollon valmiussuunnitteluun ja sen vaatimiin toimenpiteisiin. Yhtiö voi hoitaa toimintaansa liittyvät osatoiminnot (asennustyöt, kirjanpito ym.) itse, hankkia ne osakaskunnilta, tai parhaaksi katsomaltaan palveluntarjoajalta. Yhtiön toimintaa voidaan laajentaa koskemaan myös muita toimintoja tai alueita osakkaiden niin päättäessä.
2.3 Tavoitteet ja strategia Lähtökohtiensa ja toiminta-ajatuksensa lisäksi yhtiön toiminnalle määritetään pitemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan strategia niiden saavuttamiseksi. Alustavat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi voisivat olla seuraavat: Tavoitteet: - Palveluiltaan tasokas ja luotettava - Toimitusvarma - Täyttää lainsäädännön ja lupaehtojen asettamat vaatimukset - Alueelliseen vesihuoltoon toiminnan standardeja luova - Taloudellisesti itsenäinen ja kehittymään pystyvä - Hinnoittelultaan edullinen - Työnantajana luotettava ja haastava - Valmius tarvittaessa laajentaa toimintaa sekä talousvesihuollossa että laajemmin vesihuollon toimitusketjussa - Valmius ottaa myös uusia osakkaita - Toimia alustana alueellisen vesihuoltoyhteistön kehittämiselle - Osaltaan edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä (talousvesihuollon puolesta) Strategia: - Kokonaistaloudellisesti parasta tekniikkaa käyttäen - Tiiviissä yhteistyössä alueen vähittäislaitosten, kuntien ja viranomaisten kanssa - Hankkimalla osapalveluita osakaskunniltaan ja muilta - Toimintaa jatkuvasti kehittäen 3. YHTIÖN PERUSTAMINEN 3.1 Osakeyhtiö toimintamuotona Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä yhtiö kaupparekisteriin. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 2 500 euroa (julkisen osakeyhtiön vähintään 80 000 euroa). Osakkaat vastaavat yhtiöin sitoumuksista vain sijoitetun pääomaan asti, eli omistajan vastuu on osakeyhtiössä rajoitettu. Osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin on hallitus, jonka jäsenet yhtiökokous valitsee. Hallituksessa on oltava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä (ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä). Yksityisessä osakeyhtiössä jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi (ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä). Hallitukselle on valittava puheenjohtaja jos jäseniä on useita. Osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaa yhtiökokouksessa, jossa päätetään osakeyhtiölain nojalla kuuluvista asioista. Kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä on pidettävä varsinainen yhtiökokous. Ylimääräisiä yhtiökokouksia voidaan pitää tarpeen niin vaatiessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään: - tilinpäätöksen vahvistamisesta - taseen osoittaman voiton käyttämisestä - vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle - hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta - muista yhtiöjärjestyksen perusteella varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista 3.2 Yhtiön perustaminen Perustamisen valmisteluista vastaa osakaskuntien edustajista koostuva hankeryhmä. Valmistelu käsittää liiketoimintasuunnitelman ja lopullisten perustamisasiakirjojen laatimisen (osakassopimus, yhtiöjärjestys), toiminnallisen suunnittelun (laskutuspisteet, vedenmittaus, jne.), operointi- ja vedentoimitussopimusten valmistelun, sekä rahoitussuunnitelman laadinnan.
Usean kunnan yhteisomistuksessa olevan yhtiön toiminnan ohjaus eroaa merkittävästi yksittäisen kunnan alla toimivan vesihuoltolaitoksen ohjauksesta. Osana perustamisen valmistelua tulevien osakkaiden tulee käydä aktiivista vuoropuhelua paitsi yhtiölle asetettavista tavoitteista, myös omistajaohjauksen toteutuksesta, ja sitä kautta varmistaa, että osapuolet sitoutuvat yhtiön ohjauksessa yhteisiin pelisääntöihin, ja sisäistävät kanavat ja prosessit, joita pitkin ohjaus käytännössä tapahtuu. Näin ennaltaehkäistään ristiriitojen syntymistä tulevaisuudessa. Valmistelutyön jälkeen osakaskuntien valtuustot päättävät yhtiön perustamisesta. Yhtiö on perustettu kun valtuustojen päätökset ovat lainvoimaisia. Perustamisen jälkeen yhtiölle nimetään hallitus ja yhtiökokousedustajat. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. 3.3 Omistusosuuksien jakautuminen Perustettaessa useamman kunnan yhdessä omistamaa talousvesihuollon tukkuyhtiötä, keskeinen periaatepäätös koskee yhtiön omistuspohjaa. Tällä on käytännön merkitystä päätösvallan ja taloudellisten vastuiden jakautumisen kannalta. Talousvesihuollon tukkutoimintoja hoitava yhtiö kattaa toiminnastaan aiheutuvat kulut osakaskuntien kapasiteettivarausten suhteessa perittävillä kiinteillä maksuilla, sekä käytetyn vesimäärän perusteella määritettävällä käyttömaksuilla. Teoriassa olisi siis oikeastaan yhdentekevää, kuka yhtiön omistaa, kunhan voidaan varmistaa, että toiminta on lainmukaista ja taloudellisesti pitkäjänteistä. Kun on kysymys yhdyskuntien kannalta elintärkeistä toiminnoista, joiden on toimittava kaikissa olosuhteissa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tasolla, on yhtiön omistuspohjan käytännössä syytä vastata mahdollisimman hyvin myös toiminnallisen volyymin jakaumaa. Tällöin toiminnalliset vastuut ja taloudelliset velvoitteet kohdistuvat jo lähtökohtaisesti mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Hyvä lähtökohta yhtiön omistusrakenteelle on siten se, että yhtiön omistusosuudet ja päätösvalta jakautuvat samassa suhteessa kuin osakkaiden kapasiteettivaraukset, eli yhtiöltä odotettavasti ostettavat vesimäärät. Kapasiteettivaraukset perustuvat kuntien vedenkäytön ennusteisiin, sekä suunnitelmiin kunnille jäävien nykyisten ottamoiden tulevaisuuden käyttöasteesta. Kapasiteettivaraukset tehdään erikseen normaali- ja kriisitilanteelle, sillä Kokemäen Vesihuolto Oy:n kohdalla osakas hankkii yhtiöltä vettä ainoastaan kriisitilanteessa. Muut osakkaat varaavat käyttönsä saman vesimäärän sekä normaali- että kriisitilanteessa. Omistusosuudet perustettavaan yhtiöön, sekä omistukseen liittyvät rahoitusvastuut, jaetaan osakaskuntien kesken kapasiteettivarausten suhteessa. Rahoitusvastuulla viitataan paitsi perustamisvaiheessa tehtävää alkuinvestointiin, myös toiminnan kiinteisiin kustannuksiin, jotka katetaan pääasiassa vuosittaisella perusmaksulla. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen osakaskunta kokee heille osoitetun kapasiteettivarauksen vastaavan kunnan tarpeita ja näkemystä alueen kehityksestä. Omistusosuuksia laskettaessa normaalitilanteen kapasiteettivarausta painotetaan kertoimella 0,75 ja kriisitilanteeni kertoimella 0,25. Vaikka kriisivedentarvetta esiintyy keskimäärin harvoin, riittävän painoarvon antaminen kriisitilanteen kapasiteettivarauksella on välttämätöntä, sillä huomattava osa vesilaitostoiminnan kustannuksista aiheutuu toimitusvalmiuden rakentamisesta ja ylläpidosta, ei varsinaisesta vedenkäytöstä. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty tukkuyhtiön kokonaistuotantokapasiteetti, sekä osakkaiden kapasiteettivaraukset ja niiden perusteella määritetyt omistusosuudet. Taulukko 1. Tukkuyhtiön kokonaistuotantokapasiteetti, osakkaiden kapasiteettivaraukset ja omistusosuudet Osakaskunta Omistusosuus Oy:ssä % Normaalitilanteen kapasiteettivaraus (m3/d) Kriisitilanteen kapasiteettivaraus (m3/d) Eura 45,56 1500 1500 Laitila 36,44 1200 1200 Rauma 11,80 300 800 Kokemäki 6,20 0 1150 YHTEENSÄ 100 3000 4650
3.4 Vaihtoehdot aloittavan taseen muodostamiseksi Yhtiön alkuinvestoinnit määrittävät yhtiön ensivaiheen rahoitustarpeen ja aloittavaan taseen koon. Aloittavan taseen rakenne, eli oman ja vieraanpääoman suhde, voidaan periaatteessa suunnitella varsin vapaasti. Yleisellä tasolla kuntien on edullisempaa sijoittaa (apporttia tai rahaa) aloittavaan yhtiöön vieraan pääoman ehtoisena lainana kuin osakkeina. Yhtiöllä on oikeus vähentää korkomenonsa verotuksessa, kun taas osingot jaetaan vasta verotetusta tuloksesta. Lainaraha on normaaliolosuhteissa toimivalle yhtiölle myös osakepääomaa edullisempaa, eli velkaantumisesta seuraa kokonaispääomakulujen halpeneminen. Näistä kaikista seikoista seuraa, että yhtiön kannattaa periaatteessa minimoida omavaraisuusasteensa eli maksimoida velkaantumisasteensa. Kun ainoina lainoittajina ovat omistajakunnat, ei raskaskaan velkaantuminen välttämättä vaaranna toimintaa. Markkinaehtoisen lainan käyttö on tässä suhteessa asteen riskillisempää. 3.5 Yhtiön hallinnon muodostaminen Osakeyhtiö on Suomen käytetyin yritystoiminnan muoto, ja siksi sen hallintoa, taloutta ja toimintaa säädellään selkeällä ja laajasti käytännössä sovelletulla lainsäädännöllä. Yhtiön hallinto järjestetään osakeyhtiölain mukaan. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, jossa kunnat ovat edustettuina osakeosuuksiensa mukaisissa suhteissa. Yhtiökokous järjestetään normaaliolosuhteissa kerran vuodessa. Yhtiökokouksen alaisuudessa toimii yhtiön hallitus, jonka paikkajakauma sovitaan osakassopimuksessa. Jakauman ei tarvitse noudattaa täsmälleen osakejakaumaa. Koska hallitus on lähempänä yhtiön varsinaista toimintaa, hallituksen paikkajaon voi periaatteessa nähdä ohjaavan operatiivista toimintaa enemmän kuin osakejakauman. Hallituksen jäseniltä edellytetään perehtyneisyyttä yhtiön toimialaan. Hallitus valitsee edelleen toimitusjohtajan, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta hallitukselle. Osakkaat sitoutuvat käyttämään äänioikeuttaan yhtiökokouksessa siten, että yhtiön hallitukseen valitaan osakkaiden ehdottamina 6 jäsentä ja 6 varajäsentä taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Hallituspaikkojen jakautuminen osakkaiden kesken Hallituspaikat Osakas Hallitusjäsenet Varajäsenet Euran kunta 2 2 Laitilan kaupunki 2 2 Rauman kaupunki 1 1 Kokemäen Vesihuolto Oy 1 1 YHTEENSÄ 6 6 Yhtiökokouksessa päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, lukuun ottamatta määräenemmistöä (2/3) vaativia yhtiön omistusrakenteeseen ja rahoitukseen puuttuvia isoja päätöksiä. Määräenemmistövaatimusta voidaan tarkentaa sopimalla niiden rinnalle vaatimus vähintään tietyn osakasmäärän kannatuksesta näin vältetään yhden tai kahden suuren osakkaan ylivalta yhtiössä. Hallituksen tulee olla keskusteleva ja yhtiön kehitykseen pyrkivä, mutta linjakkaasti toimivassa hallituksessa päätösten pitäisi lopulta syntyä yksimielisesti. Omistajien, yhtiön ja muiden osapuolten (toimitusjohtaja, tilintarkastajat, henkilöstö jne.) vastuut, velvoitteet ja oikeudet kirjataan yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen. Yhtiöjärjestykselle asetetaan tarkat muotovaatimukset laissa. Osakassopimus voi olla vapaamuotoisempi, mutta se on aina alisteinen yhtiöjärjestykselle ja sille on löydettävissä suuri määrä esimerkkejä.
4. MARKKINAENNUSTE 4.1 Asiakaslaitokset Tukkuvesiyhtiön asiakkaita ovat osakaskunnissa toimivat vesihuoltolaitokset, joita ovat: - Euran vesihuoltolaitos - Laitilan vesihuoltolaitos - Rauma Vesi - Kokemäen Vesihuolto Oy Tukkuvesiyhtiöltä ostettava vesi kattaa vain osan vesihuoltolaitosten vedentarpeesta. Tukkuvesiyhtiön osakaskuntien vesihuoltolaitoksille myytävän veden kokonaismääräksi on arvioitu noin 1,095 milj.m 3 vuodessa (3 000 m 3 /d), joka on noin 42 % osakaskuntien vesihuoltolaitosten yhteenlasketusta veden tarpeesta (7 160 m 3 /d, vuonna 2015). 4.2 Väestön ja liittyjämäärän kehitys Vesihuoltolaitosten alueen asukasluku oli noin 68 000 asukasta vuonna 2015. Väestö osakaskunnittain sekä ennustettu väestönkehitys (2035) on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Alueen asukkaista noin 62 400, eli 92 % on liittynyt vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostoihin. Taulukko 3. Osakaskuntien asukasluvut ja vesihuoltolaitosten liittymisprosentit Osakaskuntien asukasluku ja vesihuoltolaitosten liittymisprosentit VESIHUOLTO- LAITOS Kunnan asukasluku vuonna 2015 Vesijohtoverkostoon liittyneet asukkaat 2015 Vesijohtoverkoston liittymisprosentti 2015 (%) Euran vesihuoltolaitos 12 128 12 080 99,6 % Kokemäen vesihuolto Oy 7 591 7 579 99,8 % Laitilan vesihuoltolaitos 8 520 5 919 69,5 % Rauman Vesi 39 809 36 854 92,6 % YHTEENSÄ 68 048 62 432 92 % Taulukko 4. Osakaskuntien väestö ja ennustettu väestönkehitys Ennustettu väestökehitys KUNTA 2014 2015 2035 Eura 12 314 12 128 11 359 Kokemäki 7 702 7 591 7 216 Laitila 8 542 8 520 7 984 Rauma 39 970 39 809 38 384 YHTEENSÄ 68 528 68 048 64 943 4.3 Vedenkulutuksen kehitys Yhtiön toiminta-alueella väestön oletetaan vähentyvän noin 4-5 % vuoteen 2035 mennessä. Tämän seurauksena vähittäisasiakkaille toimitettavan vesimäärän oletetaan pienenevän kaikissa alueen kunnissa. Vähittäisasiakkaiden lisäksi vesihuoltolaitoksilla on suurasiakkaita mm. elintarviketeollisuudesta ja muusta teollisuudesta. Vuonna 2014 elinkeinoelämän suurasiakkaille myydyn veden kokonaismäärä oli noin 1,5 milj. m 3 /v, joka on noin 31 % kaikkien osakaskuntien vesihuoltolaitosten veden myynnistä. (Vuonna 2014 osakaskuntien vesihuoltolaitosten kokonaisvedenkulutus oli 4,8 milj. m 3, joka sisältää asutuksen veden 2,5 milj. m 3, teollisuuden veden 1,5 milj.m 3 ja laskuttamattoman veden 0,8 milj. m 3 ).
Suurasiakkaiden merkittävä osuus kokonaiskulutuksesta tarkoittaa, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehityksellä on huomattava vaikutus yhtiön veden myyntiin tulevaisuudessa. Suurasiakkaiden vedentarpeen kehitystä on käytännössä hankala ennustaa, mutta ottaen huomioon, että alueen kunnat pyrkivät jatkuvasti parantamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, tässä liiketoimintasuunnitelmassa oletetaan alueen yhteenlasketun vedentarpeen kasvavan väestön vähentymisestä huolimatta maltillisesti vuoteen 2035 mennessä. Ennuste perustuu kuntien omiin arvoihin alueen kehityksestä. (Taulukko 4). Taulukko 5. Vedenkulutusennuste yhtiön toiminta-alueella Kunta Vedenkulutus 2015 (m3/d) Ennustettu vedenkulutus 2030 (m3/d) Eura 3 500 3 500 Laitila 1 400 1 500 Rauma* 260 300 Kokemäki 2 000 2 300 YHTEENSÄ 7 160 7 600 * Rauman Lapin vesilaitoksen tuotanto korvataan tukkuyhtiöltä ostettavalla vedellä 5. TUOTANTOSUUNNITELMA 5.1 Vedenottamot ja vedenjohtamisjärjestelyt 5.1.1 Vedenottamot Tukkuyhtiö rakentaa uuden vedenottamon Säkylän kunnan Koomankangas - Ilmiinjärvi pohjavesialueelle (0227153) sijaitsevaan Ristolaan. Vuonna 2016 suoritettujen koepumppausten perusteella ottamon antoisuudeksi on arvioitu 3 000 m 3 /d, ja investointikustannukseksi vastaavasti noin 900 000 euroa (taulukko 6). Ottamon sijainti Ristolassa mahdollistaa veden johtamisen osakaskuntien olemassa oleviin vesijohtoverkostoihin ilman kohtuuttoman pitkiä siirtolinjoja. Yhtiön vedentuotantokapasiteettia voidaan tulevaisuudessa kasvattaa uusilla vedenhankintainvestoinneilla mikäli veden kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän. Taulukko 6. Tukkuyhtiön vedenottamoinvestoinnit Vedenottamot Rakentamiskustannus, Kapasiteetti, m3/d Ristolan vedenottamo 900 000 3 000 5.1.2 Vedenjohtamisjärjestelyt Rakennettavalta Ristolan vedenottamolta tukkuvesiyhtiö johtaa vettä asiakaslaitoksille (Euraan, Raumaan, Laitilaan sekä kriisitilanteissa Kokemäelle) uusien rakennettavien yhdysvesijohtojen sekä olemassa olevien vesijohtoverkostojen välityksellä seuraavasti: - Kokemäelle vesi johdetaan rakentamalla uusi yhdysvesijohto Ristolan ottamolta joko Kokemäen eteläosassa sijaitsevaan runkolinjojen solmukohtaan (VE1), tai Ilmijärven nykyiselle vedenottamolle (VE2), josta vesi saadaan johdettua Kokemäen verkostoon nykyistä johtoyhteyttä (280M) pitkin. VE1:ssä rakennettavan yhdysvesijohdon pituudeksi tulee 3,4 km, ja VE2:ssa 1,4 km. Välityskapasiteetiksi on arvioitu ja 1700 m3/d (häviöllä 3/1000m). Kustannusarvio on toistaiseksi tehty vain VE1:n osalta, 370 k. Yhdysvesijohdon rakentamisesta vastaa tukkuyhtiö. (Sweco, 2015). - Euraan vesi johdetaan rakentamalla uusi yhdysvesijohto (DN400) Ristolan ottamolta Euran nykyiseen verkostoon. Yleissuunnitelmassa liitospiste on kaavailtu Fankkeen alueelle. Rakennettavan linjan pituudeksi on arvioitu 7,4 km ja investointikustannukseksi 1,6 M. Putken välityskapasiteetiksi on arvioitu 9900 m3/d (häviöillä 3/1000m). Yhdysvesijohdon rakentamisesta vastaa tukkuyhtiö. (Sweco, 2015). - Laitilaan vesi johdetaan tukkuyhtiön rakentaman Fankkeen yhdyslinjan, Euran nykyisen vesijohtoverkoston, sekä Laitilan rakentaman Hinnerjoki Laitila yhdysvesijohdon kautta.
Hinnerjoki Laitila yhdysvesijohdon (DN250) kokonaispituus on 22 km ja investointikustannus arviolta 1,6 M. Mikäli Eurasta Laitilaan johdettavaa vesimäärää halutaan tulevaisuudessa kasvattaa (merkittävästi), edellyttää se johtokapasiteetti lisäämistä välillä Eura- Hinnerjoki. Eura-Hinnerjoki rinnakkaisyhteyden kustannusarvio on 2,1 M. - Raumalle vesi johdetaan Fankkeen yhdyslinjan, Euran nykyisen vesijohtoverkoston, sekä nykyisen Eura-Rauma yhdysvesijohdon kautta. Tukkuyhtiön vedentoimitukset eivät edellytä uusia investointeja välillä Eura-Rauma. Myös Raumalle toimitettavan veden määrän mittaaminen onnistuu nykyisellä vedenmittausasemalla. Tukkuyhtiön yhdysjohtoinvestoinnit on esitetty kootusti taulukossa 7. Taulukko 7. Tukkuyhtiön yhdysvesijohtoinvestoinnit Yhdysvesijohdot Rakentamiskustannus, Putkikoko Linjan pituus, m Putken välityskyky (häviöllä 3/1000m), m3/d Ristola-Eura 1 600 000 DN400 7 400 9 900 Ristola-Kokemäki (VE1: runkolinjojen solmukohtaan) 370 000 DN200 3 400 1 700 Ristola-Kokemäki DN200 (tai (VE2: Ilmijärven ottamolle) Ei tiedossa DN400) 1 500 1 700 Kuvassa 1 on esitetty kaikki tukkuyhtiön toimittaman veden johtamisessa käyttävät vesijohtoyhteydet sekä niihin liittyvien vastuiden jakautuminen yhtiön ja asiakaslaitosten välillä. Kuva 1. Veden johtamisjärjestelyt, rakennettavat yhdysvesijohdoista ja olemassa olevista vesijohdoista 5.1.3 Liittymispisteet ja veden mittaus Tukkuvesiyhtiön ja vesihuoltolaitosten liittymispisteet on esitetty kuvassa 1. Tukkuvesiyhtiö vastaa vedestä ja sen laadusta liittymispisteeseen asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy asiakaslaitokselle. Kuhunkin liittymispisteeseen rakennetaan veden määrää ja laatua todentava mittausasema. Yhtiö
laskuttaa asiakaslaitoksilta käyttömaksua mitatun vesimäärän perusteella. (Euran yhtiöltä ostama vesimäärä saadaan laskettua vähentämällä Euran liittymispisteen mittalukemasta Laitilan ja Raumalle johdettavat vesimäärät.) Koska veden toimittaminen Rauman ja Laitilan liittymispisteille edellyttää vedenjohtamista Euran vesijohtoverkoston läpi, on tukkuyhtiön laadittava Euran vesilaitoksen kanssa erillinen vedenjohtamissopimus. Sopimuksen sisältöä tarkastellaan tarkemmin kohdassa 5.5. Lisäksi on huomioitava, että nykyisellään Euran verkostosta päätyy vettä Laitilaan myös Rauman vesijohtoverkoston kautta. Jotta tukkuyhtiön Laitilalle toimittama vesimäärä olisi mahdollista mitata kokonaisuudessaan Laitilan liittymispisteellä, tulisi Rauman ja Laitilan välinen yhteys ottaa pois käytöstä. 5.1.4 Vesilainmukainen vedenottamon lupa Lainsäädäntö edellyttää, että rakennettavalla vedenottamoille haetaan viranomaiselta vedenottoja rakentamisluvat. Ristolan vedenottamon vedenottolupahakemus on jätetty 21.8.2017. Rakennuslupa tullaan hakemaan rakennussuunnitelmien valmistuessa. 5.1.5 Siirtoyhteyksien maanomistajien kanssa laadittavat sopimukset Siirtoyhteyksiä varten tukkuyhtiön on sovittava maanomistajien kanssa maankäyttöoikeussopimuksista ja muista asiaan liittyvistä sopimuksista. 5.1.6 Laitosten ohjaus- ja automaatiojärjestelmät Ristolan vedenottamon automaatiojärjestelmien valinta pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan siten, että valitaan paras mahdollinen ohjaus- ja automaatiojärjestelmä, joka toimii saumattomasti asiakasvesihuoltolaitosten järjestelmien kanssa. Valinta ohjaus- ja automaatiojärjestelmistä tehdään myöhemmin. 5.1.7 Vesijohtoverkoston kaukovalvonta Tukkuyhtiön siirtolinjojen kaukovalvontajärjestelmän valinta pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan siten, että valitaan paras mahdollinen kaukovalvontajärjestelmä, joka toimii saumattomasti asiakasvesihuoltolaitosten järjestelmien kanssa. Valinta kaukovalvontajärjestelmästä tehdään myöhemmin. 5.2 Veden tuotantomäärät 5.2.1 Kuntakohtainen kokonaisvedenkulutus Tukkuyhtiön asiakaslaitosten kokonaisvedentarpeen on arvioitu vuonna 2030 olevan yhteensä noin 7 160 m 3 /d (pl. Rauma*). Ennusteen mukaan tukkuyhtiön tulisi toimittamaan asiakaslaitoksille 3000 m 3 /d, joka vastaa 42 % laitosten kokonaisvedentarpeesta. Taulukossa 8 on esitetty osakaskuntien nykyinen ja ennustettu kokonaisvedenkulutus (pl. Rauma*), sekä vedenkulutuksen muutos (%) vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin osakkaiden vedenkulutuksen oletetaan kasvavan ennustejaksolla (Laitila +100 m 3 /d, ja Rauma +40 m 3 /d, ja Kokemäki +300 m 3 /d). Kasvu perustuu kuntien tekemiin ennusteisiin elinkeinoelämän vedentarpeen kasvusta. Taulukko 8. Kuntakohtaiset vedenkulutusennusteet ennustejaksolla Osakas Vedenkulutus 2015 (m3/d) Ennustettu vedenkulutus (m3/d) Kasvu / vähennys (m3/d) Eura 3 500 3 500 0 0 % Laitila 1 400 1 500 100 7 % Rauma* 260 300 40 15 % Kokemäen Vesihuolto 2 000 2 300 300 15 % Oy YHTEENSÄ 7 160 7 600 440 6 % Kasvu / vähennys (%)
* Rauman vedenkulutuslukema ei viittaa kaupungin kokonaiskulutukseen, vaan Rauman Lapin vesilaitoksen tuotantoon, joka korvataan tukkuyhtiöltä ostettavalla vedellä 5.2.2 Yhtiön toimittamat vesimäärät Tukkuvesiyhtiö tulisi toimittaman osakaskuntien vesihuoltolaitoksille vettä, joka on vain osa jokaisen osakaskunnan tarvitsemasta vedestä. Toiset kuntien vesihuoltolaitoksista ostavat vettä sekä normaali - että kriisitilanteissa, kun taas toiset ostavat vettä vain kriisitilanteissa. Euran ja Laitilan osakaskuntien vesihuoltolaitokset ostavat normaali- ja kriisitilanteissa saman verran vettä, kun taas Rauman Vesi ostaa kriisitilanteissa enemmän vettä. Kokemäen Vesihuolto Oy ostaa vettä vain kriisitilanteissa. Taulukossa 9 on esitetty osakkaiden tekemät kapasiteettivaraukset (m3/d) normaali- ja kriisitilanteissa. Yhtiön vedentuotannossa perusoletuksena on, että kukin osakaskunta ostaa yhtiöltä päivittäin normaalitilanteen kapasiteettivarausta vastaavan vesimäärän (kuva 2). Taulukko 9. Kuntakohtainen maksimivedenkulutus (Tukkuvesiyhtiöltä ostettava) Osakas Normaalitilanteen kapasiteettivaraus (m3/d) Kriisitilanteen kapasiteettivaraus (m3/d) Eura 1500 1500 Laitila 1200 1200 Rauma 300 800 Kokemäen Vesihuolto Oy 0 1150 YHTEENSÄ 3000 4650 Osakaskuntien normaalitilanteen kapasiteettivarauksen jakaantuminen (% ja m3/d ) 10% 0% Eura 1500 m3/d Laitila 1200 m3/d 40% 50% Rauma 300 m3/d Kokemäki 0 m3/d Yhteensä: 3000 m3/d Kuva 2. Osakaskuntien normaalitilanteen kapasiteettivarauksen jakaantuminen 5.2.3 Osakkaan kiintiön tai yhtiön vedenottoluvan ylittävä vedenkulutus Vesilain mukaisessa pohjavedenottamon vedenottoluvassa maksiottomäärä määritellään kuukausikeskiarvona. Yhtiö voi siten hetkellisesti myydä yli 3000 m3/d päivässä, kunhan kuukausitason vedenotto pysyy sallituissa rajoissa. Esimerkiksi Kokemäen kriisivedentarpeen ajoittuessa hetkelle, jolloin Eura, Laitila ja Rauma, käyttävät vettä omien maksimikiintiönsä mukaisesti, voi yhtiö hetkellisesti myydä vettä yli 3000 m3/d (kuva 3). Mikäli tilanne pitkittyy, tulee osakkaiden neuvotella välittömästi yhtiön kapasiteetin käytöstä keskenään.
Osakaskuntien Kriisitilanteen kapasiteettivarauksen jakaantuminen (% ja m3/d ) Eura 1500 m3/d 25% 32% Laitila 1200 m3/d Rauma 800 m3/d 17% 26% Kokemäki 1150 m3/d Yhteensä: 4650 m3/d Kuva 3. Osakaskuntien kriisitilanteen kapasiteettivarauksen jakaantuminen Tietyissä tilanteissa osakas voi ostaa vettä yhtiöltä myös yli varaamaansa kiintiön. Tämä kuitenkin edellyttää, että jokin osakkaista ei käytä koko kiintiötään (kuukausitasolla tarkasteltuna). Kiintiön ylittämisestä tulee neuvotella yhtiön kanssa etukäteen. Harkintavalta kiintiön ylittävän vesimäärän toimittamisesta on viimekädessä yhtiöillä. Kiintiön ylittävältä osalta peritään normaali käyttömaksu. 5.3 Käyttö- ja perusmaksut 5.3.1 Lainsäädäntö Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen tulee kattaa vesihuoltomaksuilla kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta vesihuoltolaitokselle aiheutuvat kustannukset. Tämä lainsäädännön asettama yleisperiaate koskee sekä vähittäis- että tukkulaitoksia. Kustannusten kattaminen täysmääräisesti on luonnollisesti välttämätöntä yhtiön pitkän aikavälin toimintaedellytysten varmistamiseksi. Tarvittava liikevaihto voidaan kerätä laitoksen asiakkailta neljäntyyppisillä maksuilla. Näitä ovat mitattuun vedenkulutukseen perustuva käyttömaksu, kiinteä perusmaksu, sekä verkostoon liittymisestä perittävä kertaluontoinen liittymismaksu. Lisäksi laitos voi periä erikseen määriteltäviä palvelumaksuja mahdollisesti tarjottavista lisäpalveluista. Tukkuyhtiön kohdalla toiminta on luontevinta rahoittaa käyttö- ja perusmaksun yhdistelmällä. 5.3.2 Tukkuyhtiön maksut Tukkuyhtiön vuosittaiset kustannukset koostuvat käytetystä veden määrästä riippuvista muuttuvista kustannuksista, sekä yhtiön omaisuuden ja toimitusvalmiuden ylläpidosta aiheutuvista kiinteistä kustannuksista. Yhtiön on katettava kiinteät kustannukset riippumatta siitä paljonko osakkaat ostavat vettä. Lähtökohtaisesti muuttuvat kustannukset pyritään kattamaan veden käyttömaksulla ja kiinteät kustannukset perusmaksulla. Käytännössä käyttömaksuilla katetaan osittain myös kiinteitä kustannuksia. Käyttömaksun määräytymisperusteena käytetään liittymispisteessä mitattua toimitettua vesimäärää ( /m 3 ) ja perusmaksun vastaavasti osakkaan tekemää kapasiteettivarausta (painotus: normaali 0,75, kriisi 0,25), jolloin tarvittava perusmaksukertymä kerätään osakkailta käytännössä omistusosuuksien suhteessa.
Maksutulorahoituksessa yhtiön kannalta keskeinen riski muodostuu osakkaiden omasta vedentuotannosta, jonka osuus normaalitilanteessa on Laitilalla noin 20%, Euralla 60%, ja Raumalla ja Kokemäellä lähes 100%. Käytännössä osakaskunnat voivat siten tilanteesta riippuen turvautua joko omaan tai yhtiön vedentuotantoon. Mikäli ne esimerkiksi taloudellisista tai poliittisista syistä päätyvät suosimaan omaa tuotantoa, eli ostavat vettä yhtiöltä vain satunnaisesti esimerkiksi kulutushuipuissa tai kriisitilanteissa, alkavat yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset murentua. Riskinä on negatiivinen kehitys, jossa yhtiön myynnin lasku johtaa käyttömaksun korotuksiin, joka puolestaan voimistaa myynnin laskua entisestään. Maksutulorahoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osakkaat sitoutetaan ostamaan yhtiöltä riittävän määrän vettä kaikissa tilanteissa. Riittävän liikevaihdon varmistamiseksi osakkaat sitoutuvat seuraavaan järjestelyyn: 1. 1/3 tarvittavasta liikevaihdosta kerätään kiinteällä perusmaksulla. Perusmaksu maksetaan riippumatta siitä paljonko osakas ostaa yhtiöltä vettä. Perusmaksu maksetaan kapasiteettivarausten perusteella. 2. 2/3 tarvittavasta liikevaihdosta kerätään käyttömaksuilla. Osakkaat sitoutuvat ostamaan yhtiöltä vähintään 50 % kapasiteettivarauksen mukaisesta vesimäärästä (vuositasolla). Eri myyntiskenaarioiden vaikutusta yhtiön talouteen tarkastellaan tarkemmin kohdassa 5.6. 5.4 Vedentoimitussopimukset 5.4.1 Laadittavat vedentoimitussopimukset Tukkuvesiyhtiö laatii jokaisen osakaskunnan vesihuoltolaitoksen kanssa vedentoimitussopimuksen, joko normaaliaikaisen ja kriisitilanteen tai ainoastaan kriisitilanteen vedentoimituksesta. Normaaliaikaisen ja kriisitilanteen mukainen vedentoimitussopimus laaditaan seuraavien osakaskuntien vesihuoltolaitosten kanssa: - Euran vesihuoltolaitos - Laitilan vesihuoltolaitos - Rauma Vesi Ainoastaan kriisitilanteen mukainen vedentoimitussopimus laaditaan seuraavan osakaskunnan vesihuoltolaitoksen kanssa: - Kokemäen Vesihuolto Oy 5.4.2 Sopimusten sisältö Tukkuyhtiön ja asiakaslaitosten välisissä vedentoimitussopimuksissa (luonnokset liitteissä 2-5) tulee määritellä ainakin seuraavat asiat: - Sopijapuolet - Veden toimittamisessa käytettävät johtolinjat - Tarvittavien johtolinjojen rakentaminen - Johtolinjojen kunnossapitovastuut - Veden toimituspisteet (liitospisteet) - Veden määrän ja laadun mittaus ja niihin liittyvät vastuurajat - Toimitettavat vesimäärät ja paine - Poikkeuksellinen vedenotto - Sopimusten noudattaminen poikkeusoloissa - Veden hinta ja laskutus - Vedentoimituksen häiriintyminen - Korvausvelvollisuudet - Vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen - Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen
5.5 Sopimus asiakaslaitoksen verkoston käyttämisestä vedentoimittamiseen 5.5.1 Sopimuksen tarkoitus Veden toimittaminen Ristolan ottamolta Rauman ja Laitilan liittymispisteille edellyttää veden johtamista Euran vesijohtoverkoston läpi. Tätä varten laaditaan erillinen vedenjohtamissopimus tukkuyhtiön ja Euran vesilaitoksen välillä. Sopimuksen perusteella yhtiö maksaa Euralle korvauksen verkoston käytöstä. Eura puolestaan vastaa, että sen verkoston kautta toimitettavan veden laatu ei poikkea oleellisesti tukkuyhtiön Euralle toimittaman veden laadusta. Laadun todentaminen tapahtuu seuraamalla vedenlaatua kuntien rajoille rakennettavissa liittymispisteissä 2, 3 ja 4. (Kuva 1). 5.5.2 Sopimuksen sisältö Sopimuksessa (liite 6) tulee määritellä ainakin seuraavat asiat: - Sopijaosapuolet - Vuokrattavat verkosto-osuudet, sekä rajakohdat, joissa vastuu vedentoimituksesta ja toimitettavan veden laadusta siirtyy osapuolelta toiselle (karttaesitykset) - Verkoston käytöstä suoritettava korvaus (vuokra) - Vesimäärät ja paineet - Mittausjärjestelyt (määrä ja laatu) ja mittausasemien sijoittelu - Johtolinjojen käyttö- ja kunnossapitovastuut - Poikkeustilanteiden käsittely - Vedentoimituksen häiriintyminen - Korvausvelvollisuudet - Erimielisyyksien ratkaisumenettelyt - Vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen - Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen 5.5.3 Maksettava korvaus Tukkuyhtiö suorittaa Euran vesilaitoksen verkoston käytöstä korvauksen (vuokran), joka kattaa osan verkoston ylläpidosta koituvista kustannuksista sekä tehtyjen investointien vuosittaisista poistoista. Vuokra määritetään arvioimalla: - vuokrattavien johtoyhteyksien pituudet (Euran liittymispisteeltä Rauman liittymispisteelle, sekä Euran liittymispisteeltä Laitilan liittymispisteelle) - johtoyhteyksien keskimääräisen koon (runkojohdot) - vuosittaiset kustannukset (ylläpito ja poistot) - %-osuudet, jonka yhtiö normaalimyyntitilanteessa varaa käyttöönsä johtoyhteyksien laskennallisesta vedenjohtamiskapasiteetista (karkea-arvio) Taulukko 10. Vuokran laskenta ja käytetyt oletukset Pois to Vuokrattava johto-osuus Eura - Rauma Eura - Laitila Pituus (km) Runkojohdon koko Investointikustannus* Ylläpitokustannus** Yhtiön käyttämä osuus johtokapasiteetista*** Vuokra (/v) 13 160-PEH 854 k 12 k 4 k 23 % 4 k 17 200-PEH 1100 k 15 5 k 56 % 11 k k Yhteensä 15 k * Investointikustannus laskettu oletuksella 65 000 /km (Laitila - Hinnerjoki yhdysvesijohdon urakkahinnan perusteella) ** Ylläpitokustannus 0,5 %/v investointikustannuksesta *** Rauman liitospisteelle: 208 m3/d (normaalimyynti Raumalle) / 900 m3/d (DN160 putken laskennallinen välityskyky häviöoletuksella 3/1000m) = 23 % *** Laitilan liitospisteelle: 960 m3/d (normaalimyynti Laitilaan) / 1700 m3/d (DN200 putken las-
kennallinen välityskyky häviöoletuksella 3/1000m) = 56 % Ylläkuvatuilla oletuksilla ja laskentaperiaatteilla yhtiön maksaman vuokran suuruudeksi saadaan 15 000 /v. 6. YHTIÖN TALOUS 6.1 Talousennusteet VE1 ja VE2 Yhtiön talous perustuu maksutulorahoitukseen. Kestävä taloudenpito edellyttää käyttö- ja perusmaksujen säätämistä tasolle, joka riittää yhtiön toiminnan rahoitukseen, mutta on riittävän kilpailukykyinen suhteessa osakkaiden omaan vedentuotantoon. Maksujen suunnittelun tueksi laaditaan pitkänaikavälin liiketaloudellinen ennuste kahdessa eri myyntiskenaariossa: - VE1 Normaalimyynti: Yhtiö myy 80 % tuotantokapasiteetistaan - VE2 Miniminyynti: Yhtiö myy vettä ainoastaan osakkaiden pakollisen ostokiintiön verran, eli 50 % tuotantokapasiteetistaan 6.1.1 Talousennusteiden oletukset Talousennusteiden laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia tukkuyhtiön vuosittaisista toimintamenoista: - Toimitusjohtaja (ostopalveluna): o Yksikkökustannus: Palkka (4 000 /kk) + Sivukulut (2 000 /kk) + yleiskustannuslisä 10 % = 6 600 /kk o Keskimääräinen työpanos 25% viikkotyöajasta o Ostopalvelun kustannus 1 650 /kk -> 19 800 /v - Operointihenkilöstö (ostopalveluna): o Yksikkökustannus: Palkka (2 700 /kk) + Sivukulut (1 350 /kk) + yleiskustannuslisä 10 % = 4 455 /kk o Keskimääräinen työpanos 25% viikkotyöajasta o Ostopalvelun kustannus 1 110 /kk -> 13 200 /v - Muut ostopalvelut: o Taloushallinto 500 /kk -> 6 000 /v o Muut ostopalvelut* 1 500 /kk -> 18 000 /v - Aineet, tarvikkeet ja tavarat* o 2 000 /kk - > 24 000 /v - Vuokrat: o Euran vesihuoltolaitoksen verkoston käyttö: 15 000 /v * Skaalattu Ylä-Savon veden tuloslaskelmasta myytyjen vesimäärien suhteessa. Muut talousennusteiden laskennassa käytetyt oletukset: - Poistot: o Rakennukset tasapoisto 40 v (50% ottamosta kirjattu rakennuksiksi) o Koneet ja laitteet menojäännös 25% (50% ottamosta kirjattu koneiksi ja laitteiksi) o Kiinteät rakenteet menojäännös 8 % (yhdyslinjat) - Korjaus/Investointivaraukset: o Rakennukset 3% o Koneet ja laitteet 10% o Kiinteät rakenteet ja laitteet 3%
- Korkotaso: o Markkinaehtoisen lainan 2,2 M koroksi oletetaan 3,0% - Kustannustason nousu: o Yleiseksi kustannustason nousuksi oletetaan 1,0% 6.1.2 VE1 Normaalimyyntiennuste Talousennusteen tulokset normaalimyyntitilanteessa VE1 on esitetty kuvissa 4-8. Ennuste kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 7. Kuva 4. Veden myyntiennuste normaalimyyntitilanteessa VE1 Kuva 5. Käyttö ja perusmaksut normaalimyyntitilanteessa VE1
Kuva 6. Kassavirtaennuste normaalimyyntitilanteessa VE1 Kuva 7. Investoinnit ja poistot normaalimyyntitilanteessa VE1
Kuva 8. Tuloslaskelma normaalimyyntitilanteessa VE1 6.1.3 VE2 Minimimyyntiennuste Talousennusteen tulokset minimimyyntitilanteessa VE2 on esitetty kuvissa 9-13. Ennuste kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 8. Kuva 9. Vedenmyynti minimimyyntitilanteessa VE2
Kuva 10. Maksut minimimyyntitilanteessa VE2 Kuva 11. Kassavirta minimimyyntitilanteessa VE2
Kuva 12. Tuloslaskelma minimimyyntitilanteessa VE2 EUR / v Tukkuyhtiön minimiitilanteen talousennuste (50%) ENNUSTE INVESTOINNEISTA JA POISTOISTA 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 POISTOT INVESTOINNIT 500 000 0 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 Kuva 13. Investoinnit ja poistot minimitilanteessa VE2 6.2 Yhteenveto talousennusteista VE1 ja VE2 Talousennusteilla tarkasteltiin yhtiön asiakaslaitoksiltaan perimien vesimaksujen tasoa kahdessa eri myyntiskenaarioissa. - VE1: Normaalimyyntitilanne, jossa yhtiö myy 80 % vedentuotantokapasiteetistaan (= 2400 m3/d) - VE2: Minimimyyntitilanne, jossa osakkaat ostavat ainoastaan pakollisten kiintiöiden verran vettä -> kokonaismyynti 50% tuotantokapasiteetista (=1500 m3/d)
Ennusteiden perusteella arvioituna yhtiön talous on normaalimyyntitilanteessa tasapainossa veden hinnalla 0,45 /m3, ja minimimyyntitilanteessa vastaavasti 0,70 /m3. Talouden tasapainolla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa maksutulot riittävät kattamaan yhtiön menot pitkällä aikavälillä, mutta jossa yhtiön taseeseen ei kerry kohtuuttomasti ylimääräisiä varoja. Talouden tasapainosta kertoo (keskimäärin) maltillisesti positiivinen nettokassavirta ( /v) (kts. kuvat 6 ja 11). Käytännössä yhtiön tulee tarkastaa veden hinta vuosittain (talousarvion laadinnan yhteydessä) todellisen kysynnän ja toimintamenojen perusteella. Mikäli yhtiö onnistuisi myymään koko tuotantokapasiteettinsa (3000 m3/d), talouden tasapaino on teoriassa saavutettavissa alhaisemmallakin hinnalla kuin 0,45 /m3. Realistisesti ajateltuna osakkaiden tulisi omassa taloudenpidossaan varautua ostamaan vettä yhtiöltä hinnan vaihteluvälillä 0,45-0,70 /m3. 7. OPEROINTIJÄRJESTELYT 7.1 Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja on perustamisvaiheessa ensimmäinen yhtiöön palkattava tai ostopalveluna hankittava työntekijä. Käytännössä toimitusjohtaja on toimielin, joka on vastuussa yhtiön hallinnosta ja operatiivisesta toiminnasta. Toimitusjohtajan nimityksestä päättää hallitus. Toimitusjohtajan tulee olla luonnollinen henkilö. Yhtiön toiminnan alkuvaiheessa toimitusjohtajan roolina on toiminnan käynnistäminen ja investointiohjelman toteuttaminen. Toimitusjohtajalla tulisi sen vuoksi olla kokemusta vesihuollon rakennuttajana. Investointien valmistuttua toimitusjohtajan työkuorma vähenee olettaen, että yhtiö toiminta pyörii suunnitellusti. Käytännössä luonteva vaihtoehto toimitusjohtajaksi on jonkin osakaskunnan teknisen puolen viranhaltija, mutta toimitusjohtajana voi toimia myös tehtävään soveltuvan taustan omaava kuntaorganisaatioiden ulkopuolinen henkilö. 7.2 Taloushallinnon järjestäminen Tukkuyhtiö ei suorita asiakaspalvelutehtäviä, joten sillä ei ole tarpeen palkata varsinaista toimistohenkilökuntaa. Yhtiön toiminta edellyttää kuitenkin asianmukaisen taloushallinnon järjestämistä (kirjanpito, tilinpäätös, raportointi, osto- ja myyntilaskujen käsittely, ilmoitukset verottajalle, jne.), joka toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi on kannattavinta hankkia ostopalveluna joko osakaskunnalta tai muulta palveluntuottajalta. 7.3 Operatiivisen toiminnan järjestäminen Toimitusjohtajan ja taloushallinnon lisäksi yhtiö tarvitsee asianmukaiset resurssit operointia, eli vesihuoltojärjestelmien käyttöä, kunnossapitoa ja päivystystä varten. Toiminnan suppeuden vuoksi vakituisen henkilöstön ja muun kaluston hankinta ei ole tarkoituksenmukaista, vaan tarvittavat operointiresurssit on kannattavaa hankkia ostopalveluna yhtiön ulkopuoliselta palvelutuottajalta (jolla tarvittavat resurssit ovat valmiina). Luontevin vaihtoehto ulkopuoliseksi palveluntuottajaksi on suurin osakaskunta Eura, jolloin tukkuyhtiön toimintaan pyöritettäisiin käytännössä Euran vesihuoltolaitoksen nykyisillä henkilöstöresursseilla ja kalustolla. Operointiresurssien ostaminen tapahtuu laatimalla tukkuyhtiön ja Euran vesihuoltolaitoksen välinen operointisopimus (liite 1). Sopimuksen kautta kokonaisvastuu tukkuyhtiön omistamien vesihuoltojärjestelmien (Ristolan vedenottamo, siirtolinjat, paineenkorotusasemat, mittausasemat, venttiiliasemat, muut mahdolliset järjestelmät) käyttöön, kunnossapitoon ja valvontaan liittyvistä tehtävistä siirtyy palveluntuottajalla, eli Euran vesihuoltolaitokselle. 7.3.1 Operointisopimuksen sisältö Henkilöstö ja kalusto Henkilöstö on työsopimussuhteessa palveluntuottajaan, jolloin palvelutuottaja vastaa henkilöstösopimuksen velvoitteista kuten palkanmaksusta sekä vakuutus- ja eläkemaksuista. Lisäksi palveluntuottajan vastuulla on, että operointisopimuksessa määritettyjä tehtäviä suorittavalla henkilös-
töllä on tehtävien vaatima koulutus ja pätevyys, sekä tehtävien hoidon edellyttämä kalusto käytettävissään (mm. ajoneuvot). Kaikki henkilöstöä koskevat vastuut eivät siirry yhtiöltä palveluntuottajalla. Muun muassa henkilöstön työolosuhteista vastaa edelleen yhtiö samoin kuin mahdollisesti tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Hankinnat Yhtiö vahvistaa vuosittain talousarvion ja hankintarajat, joiden puitteissa palveluntuottaja voi tehdä operointisopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tarvittavia materiaali-, tarvike- ja palveluhankintoja. Määritetyn hankintarajan ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava yhtiölle ennen hankintojen tekemistä ja saatava niihin hyväksyntä yhtiön nimeämältä vastuuhenkilöltä. Hankintarajoista tulee kuitenkin voida poiketa esimerkiksi hätätilanteessa, mikäli yhtiön edustaja ei ole tavoitettavissa. Suurempien investointien toteuttamisesta päättää aina yhtiön hallitus. Päivystys Operointisopimukseen sisällytetään vastuu yhtiön vesihuoltojärjestelmien valvonnasta sekä varallaolojärjestelmän toteuttamisesta, jolloin hälytykset ohjautuvat palvelutuottajan järjestämälle päivystäjälle niinä aikoina kun muuta henkilöstöä ei ole käytettävissä. Hinnoittelu Mikäli palveluntuottajan toimii osakaskunta (Euran vesilaitos), suositeltavaa on, että yhtiö maksaa palveluntuottajan tekemistä suoritteista palkkion, joka vastaa suoritteiden omakustannushintaa. Esimerkiksi henkilöstöresursseista maksetaan toteutuneisiin tunteihin perustuva palkkio, jossa henkilöstötunnin yksikköhinta muodostuu palveluntuottajan maksaman palkan ja sen sivukulujen sekä yleiskuluosuuden (esim. 10 %) mukaan. Ajoneuvojen käytöstä yhtiö maksaa korvausta vastaavasti toteutuneiden ajokilometrien mukaisesti ja muun kaluston käytöstä toteutuneiden käyttötuntien mukaisesti siten, että yksikköhinta määräytyy palveluntuottajalle aiheutuvien kustannusten perusteella. Ajoneuvoa ja kalustoa koskevat yksikköhinnat tarkistetaan vuosittain. Muut mahdolliset sopimuksen mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvat kustannukset yhtiö maksaa palvelutuottajalla toteutuneiden kustannusten mukaisesti tositteiden perusteella. Ehtona kuitenkin on, että hankinnat alittavat yhtiön vahvistaman hankintarajan tai ne on erikseen hyväksytetty. Ulkopuolisten hankintojen ostolaskut on selkeintä osoittaa suoraan yhtiölle. Muuta Operointisopimus on luontevaa laatia toistaiseksi voimassa olevana. Irtisanomisajan tulee olla pitkä, esimerkiksi 12 kk, jotta tarvittaville uudelleenjärjestelyille jää riittävästi aikaa. Sopimus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle, mutta tämän tulee olla mahdollista vain kummankin osapuolen kirjallisella suostumuksella. Mikäli toiminta tai olosuhteet muuttuvat sopimuksen voimassa olon aikana olennaisesti, on kummallakin osapuolella velvollisuus neuvotella muutoksen edellyttämistä ratkaisuista. 8. RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitussuunnitelmassa päätetään yhtiön perustamisvaiheessa tarvittavan rahoituksen järjestämisestä ja aloittavan taseen rakenteesta. Lisäksi sovitaan myöhemmin mahdollisesti toteutettavien korvaus- ja uusinvestointien rahoittamisen pelisäännöistä (esimerkiksi toiminnan laajentaminen uusien kuntien alueille). 8.1 Toiminnan alkuvaiheen rahoitustarve