Aika: 23.2.2018 klo 8.15-10.14 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere tilalla: Rantanen Teppo johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Juhani Pohjonen vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Tuuli Paunonen ma. hallintosihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Sirviö Pekka toimitusjohtaja Tampereen Raitiotie Oy, 22 Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere, 22 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 23-24 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 24 1/23
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 21 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 22 TAMPEREEN RAITIOTIE OY:N TOIMITUSJOHTAJAN VIERAILU JA KUNTAJOHTAJIEN JOUKKOLIIKENNESEMINAARI 5 23 VARHAISKASVATUKSEN TIEKARTTA, LÄHETEKESKUSTELU 7 24 SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU 10 25 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA SRATEGIAPROSESSIT 13 26 PÄÄRADAN KEHITTÄMINEN, EDUNVALVONNAN ORGANISOINTI 14 27 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET, SELVITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN 17 28 LÄHETEKESKUSTELU BUDJETTITAVOITTEISTA 2019 JA HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA 19 29 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 21 30 SEURAAVAT KOKOUKSET 22 31 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23
21 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15-8.20 (5 min) Muistio 9.2.2018, liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, alustavia tuloksia Jäsenkuntien strategiat ja strategiaprosessit Kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2017 SeutuLiike-ohjelmatyö, lähetekeskustelu Sähköautojen latauspisteet kehyskunnissa, sijoitussuunnitelma Kevään valmistelun ohjaaminen Muuta Pirkanmaan kuntajohtajakokous 16.2. Kaupunkiseudun työllisyyskokeilu Toimenpiteiden eteneminen Työ jatkuu asiantuntijahaastatteluin. Tuloksia hyödynnetään työpajoissa 25.4. ja 30.5. Vesilahden esittely on tässä kokouksessa. Seuraava esittely sovitaan kokouksessa. Seutuhallituksessa 7.3. Lähetekeskustelu siirrettiin 23.2. kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa 7.3. Sijoitussuunnitelma lähetetään jäsenkunnille tiedoksi Valmistelu etenee saatujen ohjeiden mukaan. Asia otetaan tarkempaan käsittelyyn 9.3. kokouksessa. Vastuu TKS Kuntajohtajat TKS TKS TKS JP 3/23
Seutuhallitus: Seuraava kokous on 7.3. Esityslista valmistuu 28.2. Työryhmänostot: HYPA 8.2. LJ 1.2. Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta Kaupunkiseudun viherrakenteen yleissuunnitelman laatiminen Tampereen PALM-suunnittelu ja kehitteillä oleva ennakointimenetelmä Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelman laadinta Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen Liikenteen ilmastotavoitteet SeutuLiike-ohjelma MAL3-seuranta 2017 Kohti MAL4-sopimusta 4/23
22 TAMPEREEN RAITIOTIE OY:N TOIMITUSJOHTAJAN VIERAILU JA KUNTAJOHTAJIEN JOUKKO- LIIKENNESEMINAARI 8.20-8.35 (15 min) vs. seutujohtaja Pohjonen Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtajan esittäytyminen Loppuvuodesta 2016 perustettu Tampereen Raitiotie Oy vastaa tilaajan roolissa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä myöhemmin raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. Pekka Sirviö on aloittanut toimitusjohtajana lokakuussa 2017. Joukkoliikenneseminaari ja tutustuminen raitiotietoteutukseen Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen 2020 Osana maakuntauudistuksen valmistelua on tarkasteltu joukkoliikenteen ja muun henkilöliikenteen järjestämistä kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla uudistuksen toteutuessa. Tarkastelua tehneiden maakuntauudistuksen joukkoliikenne- ja henkilökuljetukset alatyöryhmien yhteisen näkemyksen mukaan joukkoliikenteen järjestäminen on järkevää organisoida jatkossakin kahden viranomaisen mallilla. Ratkaisu voidaan toteuttaa nykyisiä toimivaltarajoja muuttamatta, toimijoiden yhteistyötä syventäen. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen keskittyisi ydinkaupunkiseutuun, jossa joukkoliikenteen suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Ydinkaupunkiseudulla tavoitteena on kasvattaa matkustajamääriä ja maankäytön suunnittelu on vaikuttavin keino tavoitteen edistämisessä. Joukkoliikenteen järjestämistä maakuntauudistuksen jälkeen on alustavasti käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa keväällä 2017. Tavoitteena oli käynnistää periaatekeskustelut myös jäsenkunnissa. Raitiotien seudullinen laajeneminen Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 liikennejärjestelmän rungoksi on esitetty vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii raitiotie ja Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Oriveden suunta tukeutuu taajamajuna/kaukojunaliikenteeseen. Tampereen raitiotielle on rakennesuunnitelmassa osoitettu laajenemissuunnat Hatanpään kautta Pirkkalaan, Lielahdesta Ylöjärvelle, Taysilta Koilliskeskukseen. Pitkällä aikavälillä raitiotie laajenee edelleen Kangasalle, Vuorekseen ja lentokentälle. 5/23
Raitiotien tulevaisuuden linjauksia ei ole vielä päätetty vaan rakennesuunnitelmaan piirretyt raitiotiemerkinnät ovat lähinnä kuntien tahdonilmauksia mahdollisista suunnista. Tulevaisuuden suuntien tarkempi selvitystyö on meneillään ja se valmistuu kevään aikana siten, että loppuraportti olisi kuntajohtajien käsiteltävissä 12.5. Loppuraportti lisää omalta osaltaan mahdollisuuksia aloittaa keskustelut raitiotien seudullisen laajentamisen toteuttamisesta. MAL-sopimukseen on kirjattu, että sopimuskaudella 2016-2019 kunnat laativat alustavan suunnitelman seudullisesta raitiotiestä. Kuntajohtajakokouksessa 19.1.2018 käytiin alustava keskustelu mahdollisuudesta järjestää kuntajohtajien, toimitusjohtaja Sirviön ja joukkoliikennejohtaja Periviidan kesken seminaari joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä ja samaan yhteyteen voidaan kytkeä tutustuminen pohjoismaiseen raitiotietoteutukseen. Toimitusjohtaja Pekka Sirviö ja joukkoliikennejohtaja Mika Periviita on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi Pekka Sirviön esittäytymisen, että joukkoliikenneseminaari järjestetään, että ajankohta sovitaan kokouksessa ja että joukkoliikenneseminaarin yhteydessä tutustutaan pohjoismaiseen raitiotietoteutukseen. Päätös. Kuntajohtajakokous merkitsi tiedoksi Pekka Sirviön esittäytymisen ja päätti että joukkoliikenneseminaari järjestetään 7.-8.6.2018 Bergenissä. 6/23
23 VARHAISKASVATUKSEN TIEKARTTA, LÄHETEKESKUSTELU 8.35-8.50 (15 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen 13.2.2018: Tausta Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi 2017 2030 (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Hyvinvointipalvelujen työryhmä on päättänyt kokouksessaan 20.9.2017, että varhaiskasvatuksen ryhmä koostaa esityksen seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta hyvinvointipalvelujen työryhmälle. Varhaiskasvatuksen työryhmä on pitänyt kehittämispäivän 9.11.2017, jossa professori Kirsti Karila esitellyt valtakunnallista tiekarttaa. Samassa tilaisuudessa on käyty varhaiskasvatuksen ryhmän kanssa lähetekeskustelu seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan avainalueista ja painopisteistä. Seutuyksikkö laati pohjaesityksen seudulliseksi varhaiskasvatuksen tiekartaksi, minkä jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä käsitteli esitystä 11.12.2017 ja hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017. Joulukuun kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella valmistelua on jatkettu tarkentamalla seudullisen tiekarttapohjan avainalueiden ja painopisteiden muotoilua. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on hyväksynyt tiekartan laadinnan pohjaesityksen kokouksessaan 8.2.2018, minkä jälkeen pohjaesitys käsitellään kuntajohtajakokouksessa 23.2.2018 ja seutuhallituksessa 7.3.2018. Seudullisen tiekartan pohjaesitys Seudullisen kehittämisen avainalueiksi valikoituivat hyvinvointipalvelujen työryhmän joulukuun lähetekeskustelussa: 1) Monipuolinen palvelutarjonta 2) Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen 3) Laadultaan korkeatasoinen varhaiskasvatus Jokainen avainalue jakautuu pohjaesityksessä 2-3 painopisteeseen, joiden yhteydessä on esitetty asiakonaisuuksia ja toimenpiteitä selvitys- ja kehittämistyön tavoitteiksi. 7/23
Seudullisen tiekartan laadinta ja valmistuminen Tiekarttatyön laadintaa ohjaavassa hyvinvointipalvelujen työryhmän lähetekeskustelussa todettiin lisäksi, että tiekarttatyö parantaa kehittämisen suunnitelmallisuutta, ennakointia ja liittää strategiset kehittämistavoitteet sekä kustannustietoisuutta lisäävän varhaiskasvatuksen seudullisen arvioinnin toisiinsa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa sekä varhaiskasvatuksen lainsäädäntö että kuntien rooli ovat uudistumassa. Tiekarttatyön laadintaa ohjaa siten myös kestävä talousajattelu, jonka mukaan laadultaan korkeatasoisella seudullisella varhaiskasvatuksen yhteistyöllä pyritään myös kuntien kustannusten kasvun hillitsemiseen. Tiekarttapohjan hyväksymisen jälkeen sisällöllisestä laadinnasta vastaa varhaiskasvatuksen ryhmä ja seutuyksikkö. Hyvinvointipalvelujen työryhmä ohjaa työn laadintaa. Tavoitteena on, että seudullinen tiekartta valmistuu kevään aikana siten, että hyvinvointipalvelujen työryhmä voi omalta osaltaan hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan 24.5.2018 pidettävässä kokouksessa. Lopullisen tiekartan hyväksyy kuntajohtajakokouksen käsittelyn jälkeen seutuhallitus. Tiekartan lopullisen hyväksymisen jälkeen varhaiskasvatuksen seudullisen kehittämisen kohteiksi valikoituneita asioita on mahdollista viedä tavoiteja toimintasuunnitelmatasolle ja panna täytäntöön 2018-2020 vuosien aikana. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite - Varhaiskasvatuksen tiekartta/luonnos - Varhaiskasvatuksen kustannusvertailun kehittäminen Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan pohjaesityksen ja todeta, että valmistuessaan tiekartta määrittää seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen suunnan ja määrittää kehittämistyössä tarvittavia toimenpiteitä laatu- ja kustannustietoisesti. Päätös. Kuntajohtajakokous hyväksyi omalta osaltaan seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan pohjaesityksen ja 8/23
totesi, että valmistuessaan tiekartta määrittää seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen suunnan ja määrittää kehittämistyössä tarvittavia toimenpiteitä laatu-, tuottavuus-, tehokkuus- ja kustannustietoisesti. 9/23
24 SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU 8.50-9.05 (15 min) Kehittämispäälliköt Asula-Myllynen ja Kankkonen 23.1.2018 Tampereen kaupunkiseudun strategiaan perustuvasta hyvinvointiympäristön kehittämisohjelmasta on johdettu vuodelle 2018 tavoite käynnistää SeutuLiike -arkiliikunnan ohjelma. Ohjelmaan kytketään myös käynnissä (tuotteistus) ja suunnitteilla (kasvu- ja oppimisympäristöt, vapaaaikaopas, SeutuVaraamo, liikenneturvallisuus) oleviin toimenpiteisiin. Ohjelmatyö laaditaan yhteistyössä infratyöryhmän ja muiden seututyöryhmien kanssa. Ohjelmatyö on myös osa kansainvälistä ja kansallista fyysistä aktiivisuutta lisäävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää työtä. Yhdyskuntasuunnittelun, -rakentamisen ja terveyden välistä yhteyttä on vahvistettava, sillä kansanterveyden haasteet liittyvät liikkumattomaan elämäntapaan ja ympäristöä tarvitaan edesauttamaan ja innostamaan liikkeen syntymistä. Maailman terveysjärjestön WHO Euroopan alueen fyysistä aktiivisuutta edistävässä strategiassa on missioksi nostettu viisi teemaa, joiden eteen tulisi kansallisella ja alueellisella tasolla työskennellä: edistää fyysistä aktiivisuutta ehkäistä liikkumattomuutta taata ja mahdollistaa ympäristö, joka tukee fyysistä aktiivisuutta (turvalliset ja saavutettavat julkiset tilat, ympäristö ja infrastruktuuri) tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen iästä, sukupuolesta, tulotasosta, koulutuksesta, etnisestä taustasta tai vammasta tai tuen tarpeesta riippumatta helpottaa ja poistaa esteitä fyysisen aktiivisuuden tieltä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2013 valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Niiden mukaan liikettä tulisi lisätä mahdollistamalla liian vähän liikkuvien aktiivisuutta, muuttamalla organisaatioiden toimintakulttuuria fyysistä aktiivisuutta tukevaksi, tuottamalla hyviä sisä- ja ulkoympäristöjä, edistämällä kävelyn ja pyöräilyn suosiota sekä vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta. Viimeisimpänä on joulukuun 2017 liikenne- ja viestintäministeriön luonnos valtakunnallisesta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta, joka pohjautuu marraskuussa 2016 julkaistuun kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, missä linjattiin useita eri toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. 10/23
Arkiliikunta on valikoitunut SeutuLiike -ohjelman käsitteeksi ja sillä tarkoitetaan päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaat tulokset saavutetaan eri alojen monialaisella yhteistyöllä ja yhdistämällä liikunnan toiminnallisia interventioita liikuttavaan ja turvalliseen arkiympäristöön. Arkiympäristön täytyy esimerkiksi tarjota riittävästi matalankynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan. Tämä voidaan tehdä suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä esimerkiksi koulujen ympäristöjä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi turvallisuusnäkökohdat huomioiden tai muuttamalla arjen toimintakulttuureja työ- ja opiskelupaikoilla. Toimenpiteitä voidaan tehdä myös ihmisten huomaamatta, kun muutetaan ympäristön ominaisuuksia sellaisiksi, että ne tukevat haluttuja tavoitteita. Tampereen kaupunkiseudulle on toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jossa on määritetty seudulla tarvittavia kehittämistoimia. Toimenpiteitä on edistetty seudullisena yhteistyönä ja osin MAL-rahalla. Käynnistymässä oleva seutuliike-ohjelmatyö jatkaa ja täydentää seudulle laadittua kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Seutuliikeohjelmassa on tarkoitus yhdistää kestävän, turvallisen ja terveyttä edistävän liikkumisen toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Työssä keskitytään kustannustehokkaisiin poikkihallinnollisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan aktivoida ihmisiä käyttämään arjessaan terveyttä edistäviä kulkutapoja. SeutuLiike ohjelma toteuttaa monelta osin myös LVM:n lausunnoilla olevan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa olevia teemoja. SeutuLiike -ohjelmatyön tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden tulee olla mittavissa. Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteutumista on seurattu vuosittain ja sen nykytilaa selvitetään parhaillaan. Lisäksi on toteutettu vuonna 2015 koulumatkakysely, jota voitaisiin edelleen kehittää edellä mainittuja tavoitteita paremmin tukevaksi. Myös kaupunkiseudulla kahden vuoden välein toteutettavaa seudullista nuorisokyselyä voidaan kehittää siten, että se mittaa asetettujen tavoitteiden toteutumista. SeutuLiike-ohjelman arvioinnin valmistelussa hyvä huomioida myös kaupunkiseudun Hyvinvointikunta HYMY - hanke (hyvinvointiympäristö), jossa on tarkoitus tukea kunnan hyvinvointiroolia ja ennaltaehkäisevän työn tietopohjaa (hyvinvointimittaristoa). Lisäksi käytössä on joukko kansallisia, pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia tiedonkeruita, kuten TEAviisari (liikunta), ATH-kysely ja kouluterveyskysely, joiden tuloksia voidaan hyödyntää asetettaessa seudullisia tavoitteita ja laadittaessa niistä tehtäviä arviointeja. 11/23
Ohjelmatyö on tarkoitus käynnistää seututyöryhmien yhteistyönä ja ohjelmatyölle tulisi tästä syystä nimetä monialainen ryhmä, joka koostuu paitsi eri työryhmien nimeämistä jäsenistä, myös liikunnan edistämisen ja käpy-asiantuntijoista. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ja infratyöryhmä käyvät ensin lähetekeskustelun ohjelmatyöstä tammikuussa ja ehdottavat asiantuntijansa pienryhmään, minkä jälkeen asiaa käsitellään kuntajohtajakokouksessa helmikuun aikana. Varsinainen SeutuLiike -ohjelma projektoidaan pienryhmän toimesta ja hyväksytään työryhmissä lokakuussa, jolloin on mahdollista asettaa vuoden 2019 toiminnallisia tavoitteita. Kehittämispäälliköt Ritva Asula-Myllynen ja Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi SeutuLiike-ohjelmatyön käynnistymisen ja ohjeistaa ohjelman jatkovalmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/23
25 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA SRATEGIAPROSESSIT 9.05-9.20 (15 min) vs. seutujohtaja Pohjonen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia valmisteltiin vuonna 2016 osallistavalla prosessilla, jota uudistettiin siten, että se vahvisti kunnanhallitusten ja seutuhallituksen keskusteluyhteyttä. Tavoitteena oli, että jäsenkuntien hyväksymän seutustrategian pääviestit ja teemalliset toimenpiteet näkyvät kunnissa valmisteltavissa kuntastrategioissa. Monet jäsenkunnat ovat käynnistäneet kuntastrategioiden valmistelun uuden valtuustokauden myötä. Kuntien strategiatyön etenemistä on seurattu seudullisessa strategiatyöryhmässä. Kuntajohtajakokouksessa on pidetty kuntakohtaisia teemaesittelyjä, jotka aloitettiin kuntien uudistuneista organisaatioista (2016) ja jatkettiin elinkeinopolitiikan esittelyillä (2017). Tässä kokouksessa on Vesilahden kuntastrategian ja strategiaprosessin esittely. Muut kevään aikana pidettävät esittelyt sovitaan strategioiden valmistumisen mukaan. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi ja sopia seuraavat esittelyvuorot. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/23
26 PÄÄRADAN KEHITTÄMINEN, EDUNVALVONNAN ORGANISOINTI 9.20-9.50 (30 min) vs. seutujohtaja Pohjonen 13.2.2018 Taustaa Hyvällä saavutettavuudella tuetaan seutustrategian pääviestin lisää kilpailukykyä toteutumista. Edistettävänä toimenpiteenä ovat nopeat junayhteydet. Myös MAL-sopimus sisältää toimenpiteitätampere-helsinki yhteysvälin junaliikenteen edistämiseen. Kaupunkiseudun edunvalvonnan kohteena on pitkään ollut kansainvälisen, kansallisen ja sisäisen saavutettavuuden edistäminen. Konkreettisina kohteina tämä on merkinnyt Tampere-Pirkkala lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämistä, pääradan kehittämistä, valtateiden 3, 9, ja 12 kehittämistä sekä Tampereen raitiotien seudullista toteuttamista ja kaupunkiseudun lähijunaliikenteen edistämistä. Helsinki-Tampere pääradan kehittäminen on esiintynyt monena teemallisena hankkeena. Milloin osana Suomen kasvukäytävää, lisäraidetarkasteluna, tunninjuna Helsinkiin tavoitteena, mahdollisena lähijunaliikenteen kilpailutuskohteena, kuuden maakunnan päärata + kehittämisskenaariona sekä mm. Tampereen ja Helsingin pormestareiden Lentoradan toteuttamista koskevana avauksena. Pääradan systemaattisella kehittämisellä on suuri strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmään, voimakas positiivinen vaikutus koko Suomen kasvulle, kilpailukyvylle ja vetovoimalle. Pääradan kehittäminen helpottaa myös liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kysymyksiä pääradan kehittämisessä Suomi on sitoutunut EU:n TEN-T -ydinverkon toimenpiteisiin vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon toimenpiteisiin vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. Rahoituskaudella TEN-T -tuki käytännössä kohdistuu ydinverkkokäytäville. Päärata Tampere-Helsinki ei ole nyt mukana ydinverkkokäytävässä. Suomi ajaa North Sea - Baltic -ydinverkkokäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF -rahoituksen (Connecting Europe Facility) hakemisen pääradan hankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella. Euroopan komissio tekee keväällä 2018 esityksen CEF II -ohjelmasta. Tässä yhteydessä komissio päättää myös ydinverkkokäytävien mahdollisista laajennuksista. Asiaa koskeva kirje on lähetetty 9.2.2018 Juha Sipilälle, Petteri Orpolle ja SampoTerholle. Kokonaisuudessaan ydinverkkokäytävien laajuuden uudelleen tarkastelu tehdään vuonna 2023 ja se tullee voimaan 2028. 14/23
Kansallisen saavutettavuuden näkökulmasta päärataan kohdistuu monia tavoitetilatarpeita vuoteen 2030 mennessä. Mittavia tarpeita on raideparimäärissä ja radan teknisessä tasossa. Tarpeet vaihtelevat eri asema/kaupunkiväleillä (esim. hki-rmäki-tre tai tre-sjoki). Tampere-Pirkkalan lentokentän kytkeminen kestävällä tavalla mukaan pääradan kehittämiseen. Lentokenttä varmistaa ensisijaisesti kansainvälisen saavutettavuuden, kun taas päärata vastaa kansalliseen liikkumisen tarpeeseen. Tampere-Pirkkalan kehitystyö on tällä hetkellä hyvässä vaiheessa kahden toimintavuoden jälkeen ja nähtävissä on kaikki edellytykset edelleen kasvavalle ja kehittyvälle kansainvälisten yhteyksien kaupalliselle lentotoiminnalle. Tampere-Pirkkalan tärkeys tulevaisuudessa toimia Helsinki-Vantaan varakenttänä ja ns. ylivuotoliikenteen Euroopan ja Suomen välisenä yhteispisteenä kansallisessa lentoliikenteessä on merkittävä ja huomionarvoinen asia kokonaisuudessa, kun junayhteydet 1h saavutettavuudella toimivat säteenomaisesti koko Suomen Kasvukäytävä -alueella. Radan edunvalvonta- ja kehittäjäkumppaneiksi tarvitaan laaja toimijaverkosto ja avainhenkilöitä. Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna, Tampereen kaupunkiseutu, Seinäjoki, Tampereen kauppakamari, 6 maakuntaa, EU-yhteystoimisto ja VR. Suunnitteluvalmiuksien ja tiedon lisäämiseksi on jo laadittu monia enimmäkseen teknisluonteisia selvityksiä. Viimeisimpänä on valmistumassa LIVI:n tarveselvitys Tampere-Riihimäki -välille. Tarpeellista olisi myös laatia selvityksiä esim. aluetaloudellisista vaikutuksista ja ns. pehmeistä veto- ja pitovoimatekijöistä pääradan kehittämisen tuomina hyötyinä. Pääradan edunvalvontaa yhteysvälillä Tampere-Helsinki tulisi konkreettisesti edistää pikaisella aikataululla. MAL4-sopimuksen neuvottelu tapahtuu 2018 2019, meneillään on vaikuttaminen North Sea - Baltic - ydinverkkokäytävän laajentamisesta pääradan osalta, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu alkaa 2018, maakuntavaalit 2018, uusi eduskunta ja hallitusohjelmatavoitteet kevät 2019, europarlamenttivaalit kesäkuu 2019, TEN-T -ydinverkkotarkastelu 2023. Muuta? Pääradan edunvalvonnan organisointi tulisi ratkaista. Lentoliikenteen edistämiseen on panostettu merkittävästi kolmevuotisella hankkeella, joka on organisoitu Business Tampereen toimintaan. Hankkeella on ollut oma talousarvionsa ja hankkeelle on palkattu vastuullinen toteuttaja. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mahdollisuutta organisoida pääradan edunvalvonta omana hankkeenaan kuin on tehty lentoliikenteen osalta. Hanke voitaisiin sijoittaa esim. kaupunkiseudun kuntayhtymään. Hankkeelle kuuluisi kokonaisvaltaisesti pääradan kehittämisen edunval- 15/23
vonta. Hankkeelle etsitään mahdollisimman laaja kumppanuuspohja. Myös esimerkiksi Tampereen kaupungin tai Pirkanmaan liiton toimintaan liitettyjä organisointimalleja on toteutettavissa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite - Aineisto 5.2. yhteistyökokouksesta - TENT-T/CEF-rahoituskirje Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun pääradan yhteysvälin Tampere-Helsinki edunvalvonnasta ja kehittämisestä sekä ohjeistaa jatkovalmistelua edunvalvonnan organisoimiseksi. Päätös. Asia siirrettiin käsiteltäväksi Pirkkalan teemakokouksessa 27.3.2018. 16/23
27 EDUNVALVONNAN TILANNEKUVA JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET, SELVITYKSEN KÄYNNIS- TÄMINEN 10.00-10.10 (10 min) vs. seutujohtaja Pohjonen 13.2.2018 Edunvalvontatyö on jäntevöitynyt viime vuosina alueen toimijoiden välillä. Kaupunkiseudun, Tampereen kaupungin, Business Tampereen, Pirkanmaan liiton, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan yrittäjien yhteisiä toimenpiteitä on kohdistettu mm. Tampere3 -hankkeeseen, valtateiden 3, 9 ja 12 kehittämiseen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen ja lentoliikenteen lisäämiseen sekä pääradan kehittämiseen. Kaupunkiseudun osalta on edistetty mm. Tampereen raitiotietä ja MALsopimusmenettelyä. Yhteistyön syventämiseen on edelleen mahdollisuuksia. Seutuhallitus on kokouksessaan 31.1.2018 päättänyt, että vuoden 2018 tavoitteiden mukaisesti vaikuttamistyöstä tehdään arviointi ja kootaan toimenpidesuosituksia jatkokehittämiselle. Selvityksessä olisi kolme osaa: 1) Lähtökohtien ja nykytilan arviointi, 2) Tulevaisuuden toimintaympäristön ja haasteiden kartoittaminen ja toimenpidesuositusten esittäminen sekä 3) TOP30-edunvalvontalistan laatiminen. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa ja kiinteässä yhteistyössä edunvalvontayhteisön kumppaneiden kanssa. Työn ensimmäisessä vaiheessa mm. kartoitetaan toimijat ja heidän resurssinsa. Kuvataan toteutuneen vaikuttamistyön kohderyhmät ja menetelmät. Haastatellaan yhteisöjen edustajia edunvalvontatyön perimmäisistä tavoitteista ja painotuksista. Ensi vaiheessa arvioidaan myös toteutuneen vaikuttamistyön onnistumisia ja epäonnistumisia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu kokonaiskuva edunvalvontatyön nykytilasta ja toimintaympäristöstä ja alustava työohjelma toisen vaiheen toteuttamiseen. Ensimmäinen vaihe käynnistyy oheisen työsuunnitelman mukaan ja sen suorittavat osana maisterivaiheen opintojaan (Kehittävä asiantuntijatyö organisaatiossa) Heikki Viitanen ja Laura Heikkilä. Kurssia ohjaavat lehtori Elias Pekkola ja professori/emeritus Klaus af Ursin. Ensimmäinen vaihe valmistuu maaliskuun aikana. Työn toinen vaihe (osat 2 ja 3) toteutetaan omana toimeksiantonaan. Toinen vaihe kilpailutetaan tai etsitään sopivaksi tunnettu selvityshenkilö. Kakkosvaiheelle valmistellaan tarkempi työsuunnitelma ensimmäisen vaiheen edetessä ja tulosten valmistuttua. Osa 2 tehdään ensimmäisessä vaiheessa saatujen tulosten, syventävien haastattelujen sekä muiden menetelmien avulla. Esim. verrataan omaa toimintaamme Tu- 17/23
run ja/tai Oulun edunvalvontaan, sixpack kaupunkien toimintaan tai kehyskuntien verkoston toimintaan. Tavoitteellinen tulos on edunvalvonnan toimintamallisuositus ja askeleet etenemiselle kohti vuotta 2020. Toinen vaihe sisältää myös kaupunkiseudun erityisten edunvalvonnan tavoitteiden, TOP30-listan, laatimisen. TOP30-lista on kattava kokoelma kaupunkiseudun edunvalvontakohteista, jotka ovat priorisoitu, kattavat laajasti koko toimintaympäristön, ovat perusteltuja ja toteutuskelpoisia. TOP30-lista on käyttökelpoinen käsikirja kaikille kaupunkiseudun edunvalvojille ja soveltuu käytettäväksi monissa eri yhteyksissä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Ensimmäisen vaiheen työsuunnitelma/luonnos Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käynnistää vaikuttamistyön nykytilaselvityksen (vaihe 1), että työtä ohjaa tarpeen mukaan edunvalvontayhteisö ja että vs. seutujohtaja voi hyväksyä ensimmäisen vaiheen lopullisen työohjelman. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/23
28 LÄHETEKESKUSTELU BUDJETTITAVOITTEISTA 2019 JA HALLITUSOHJELMATAVOITTEISTA 9.50-10.00 (10 min) vs. seutujohtaja Pohjonen 14.2.2018 Edunvalvontayhteisön kokouksessa 7.2. käsiteltiin alustavasti yhteisiä tavoitteita sekä valtion budjettiin 2019 että tulevaa hallitusohjelmaa varten. Käydyn keskustelun pohjalta on Pirkanmaa liitossa koottu listaus keskeisimmistä tavoitteista lähetekeskusteluaineistoksi (liite). Kaupunkiseudun osalta on vuosittaisten budjettitavoitteiden sijaan panostettu enemmän halliotusohjelmatavoitteisiin ja kaupunkiseudun kehittämiseen valtio-osapuolen kanssa MAL-sopimusmenettelyssä. Näiden kautta on tarpeen mukaan johdettu vuosittaisia tavoitteita valtion budjettiin. Tavanomaisesti vuotuisia tavoitteita on edistetty antamalla kommentit Pirkanmaa liiton kokoamiin budjettitavoitteisiin, jotka ovat yhteisinä tavoitteina toimitettu ministeriöihin ja huomioitu edunvalvontatyössä. Kaupunkiseudun ohjelmatavoitteet kuluvalle hallituskaudelle ovat: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Tämä edellyttää mm. - sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä - valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle - elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Kansainvälinen saavutettavuus edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista: - Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoskentäksi ja AiRRport -lentokenttäkonseptin toteuttaminen - pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere- Seinäjoki sekä valtateiden 3, 9 ja 12 parantaminen. Kaupunkiseudun sisäisen liikenteen uudistaminen Tämä edellyttää mm. - valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun - lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla - valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tämä edellyttää mm. - Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista 19/23
- demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantech-puisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja tehdä joustavammiksi. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Hallitusohjelmatavoitteita terävöitettiin ns. puolivälitarkastelun yhteydessä seuraavasti. 1) MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa 2) Kaupunkiseudun kansainvälistä ja sisäistä saavutettavuutta parannetaan 3) Suurten kaupunkiseutujen erityisasemaa korostetaan maakuntauudistuksessa ja 4) Elinvoimakunnan rakentaminen on turvattava Pirkanmaan liiton tekemässä koosteessa budjettitavoitteet ja myös hallitusohjelmatavoitteet on koottu liikenne, koulutus ja turvallisuus teemojen alle. Kokoavana nimittäjänä on Suomen kaskukäytävää edistävät toimet. Keskeisinä kohteina voidaan nostaa esiin: Pääradan kehittäminen, Tampere3 (yliopisto), valtatie3 (+ vt 9 ja vt 12), Tampereen ratikan jatko, joukkoliikenteen kehittäminen ja lentoaseman kehittäminen. MALsopimusmenettely sekä maakunta- ja soteuudistus ovat myös listauksessa mukana. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Pirkanmaan tavoitteet Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 23.2.2018 vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää käydä lähetekeskustelun budjettitavoitteista 2019 ja hallitusohjelmatavoitteista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23
29 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 10.10-10.15 Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot joulukuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 31.12.2016 Väkiluku, 31.12.2017 Muutos, tammi-joulu 2017 Muutos%, tammi-joulu 2017 Muutos, tammijoulu 2016 Työttömyys%, joulukuu 2017 Työttömyys%, tammikuu 2017 Työttömyys%, joulukuu 2016 Kangasala 31 190 31 436 246 0,8 % 583 9,6 12,4 13,1 Lempäälä 22 745 22 828 83 0,4 % 209 8,0 11,6 12,6 Nokia 33 210 33 320 110 0,3 % 48 9,7 14,1 14,6 Orivesi 9 312 9 285-27 -0,3 % -96 11,1 13,4 14,1 Pirkkala 19 163 19 238 75 0,4 % 250 7,4 10,1 11,0 Tampere 228 274 231 967 3 693 1,6 % 3 156 14,3 16,9 18,3 Vesilahti 4 462 4 460-2 0,0 % -27 7,3 11,3 12,3 Ylöjärvi 32 799 32 891 92 0,3 % 61 8,2 10,9 11,5 Kaupunkiseutu 381 155 385 425 4 270 1,1 % 4 184 12,2 15,0 16,2 Kehyskunnat 152 881 153 458 577 0,4 % 1 028 8,8 12,1 12,8 Turun seutu 344 722 347 498 2 776 0,8 % 2 094 11,1 12,9 13,7 Helsingin seutu 1 456 619 1 477 028 20 409 1,4 % 18 729 9,6 11,1 11,4 Oulun seutu 256 295 258 256 1 961 0,8 % 2 179 13,5 15,7 16,3 Pirkanmaa 509 356 512 230 2 874 0,6 % 3 242 11,7 14,6 15,6 Suomi 5 503 297 5 516 224 12 927 0,2 % 15 989 8,4 9,2 7,9 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 21/23
30 SEURAAVAT KOKOUKSET 10.15 Alustavia teemoja 23.2., Edunvalvonnan tilannekuva ja kehittämistoimenpiteet Varhaiskasvatuksen tiekartta ja seutuvertailun kehittäminen, lähetekeskustelu SeutuLiike-ohjelmatyö, lähetekeskustelu Budjettitavoitteet 2019 ja hallitusohjelmatavoitteet Päärata edunvalvonnan organisointi Vesilahden strategia ja -prosessi 9.3., Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, tilannekatsaus Ilmastotavoitteet, luonnos Työ- ja loma-aika -projekti Asumisen tarkastelu, konsulttityö 23.3., Raitiotien tulevaisuuden suunnat Pysäköinnin periaatteet ml. liityntäpysäköinti Työryhmäpalaute 27.3. KJK-teemakokous Pirkkalassa klo 16.00 alkaen. 6.4., 20.4., Työpaja seutuhallituksen kanssa 25.4. klo 9.00-12.00 4.5., 18.5., Työpaja seutuhallituksen kanssa 30.5. klo 9.00-12.00 1.6., 15.6., 29.6. peruttu, heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11., 14.12. Työ- ja seminaarimatka on 26. 28.9.2018 22/23
31 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 10.15 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.14. 23/23