TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointityöryhmä (HYPA) MUISTIO 1/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: torstai klo 13:00 14:55 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski, Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Kahila, Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto 1/14

2 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 3 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN 4 4 KUNTAJOHDON TEAVIISARI -TIEDONKERUUN TULOKSET 2017: SEUDULLINEN KATSAUS 5 5 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN VERTAILUT SEUTULIIKE - OHJELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN 9 7 KUNTAESITTELYT: LEMPÄÄLÄ JA YLÖJÄRVI 12 8 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT 13 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 Liitteet: 2 Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostohanke: Pirkanmaan aluetilaisuuden ohjelma ; hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio. 3 Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelma (luonnos). 5 Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokosen esitys seutuvertailujen toteuttamisesta vuonna /14

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13:00. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostohankkeen aluetilaisuus Pirkanmaan kunnille TKS seutuvaraamo digikokeilu 2018 Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmien kehittäminen Asioiden eteneminen Kuntaliiton (FCG) verkostohanke järjestää Pirkanmaan aluetilaisuuden, joka on tarkoitettu kuntien johtoryhmien edustajille ja hyvinvointijohtajille. Tarkempi ohjelma on liitteenä. Seutuyksikkö laati selvityksen myönnetyn avustuksen käytöstä ja toimitti TKS digikokeilun suunnitelman valtionvarainministeriöön mennessä. VM Digikuntakokeiluhanke on hyväksynyt selvityksen ja suunnitelman. Seutuvaraamo digikokeilu käynnistyy järjestettävällä Tampereen digiohjelman Kaupunkitilat 24/7 -käyttöön projektin johdon, seutuyksikön ja TKS digikokeilu -ryhmän puheenjohtajan tapaamisella, jossa on tarkoitus laatia askelmerkit ja aikataulua keväälle. Varhaiskasvatuksen ryhmä käsittelee ennen varsinaista kokoustaan varhaiskasvatuksen käytössä olevien tietojärjestelmien kehittämistä sekä yhteistyötä Abilitan kanssa. Asiantuntijoina kuullaan Arto Kahilaa ja Niila Mäkelää tietohallinnosta. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. 3/14

4 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Hyvinvointipalvelujen työryhmä on viimeksi käsitellyt lukio- ja kampusyhteistyön kehittämistoiminnan jatkamista. Työryhmälle esiteltiin tuolloin Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän vuonna 2016 laatiman työsuunnitelman toteutumista vuosina Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen painopisteinä olivat olleet: 1) kaupunkiseudun lukiokoulutuksen näkyvyys ja brändin luominen 2) yhteistyö pedagogisissa ja metodisissa kysymyksissä sekä opettajien täydennyskoulutus 3) sidosryhmäyhteistyön kehittäminen 4) Tampereen seudun lukioiden painotukset ja erityistehtävät 5) Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet ja lukioresurssin jako Hyvinvointipalvelujen työryhmä hyväksyi annetun raportin työsuunnitelman toteutumisesta. Kehittämistoiminnan jatkaminen Hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti lokakuun käsittelyssä, että lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän toimintaa jatkaa seudun rehtorikokous, joka laatii hyvinvointipalvelujen työryhmälle uuden lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelman vuosille Uusiksi kehittämisteemoiksi hyvinvointipalvelujen työryhmä esitti kampusyhteistyötä ja sen kehittämistä, seudullista lukiokoordinaatiota, yhteisen täydennyskoulutuksen kehittämistä, erityisopetus- ja erityispedagogiikkaa sekä digitaalisia oppimisympäristöjä. Työryhmän käsittelyn jälkeen asiaa on käsitelty kuntajohtajakokouksessa sekä viimeksi seutuhallituksessa Seutuhallitus linjasi käsittelynsä aikana, että hyvinvointipalvelujen työryhmän tulisi arvioida, miten lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämistä vietäisiin selvästi strategisempaan suuntaan pelkän operatiivisen kehittämistoiminnan sijaan. 4/14

5 Liite. Esitys lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelmaksi vuosille (luonnos). Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun lukiokoulutuksen strategisemmasta kehittämissuunnasta ja vaadittavista toimenpiteistä seutuhallituksen toimeksiannon mukaan hyväksyä rehtorikokouksen toimesta laaditun kehittämissuunnitelman vuosille Päätös. Esittelijä muutti päätösesitystään kuulumaan seuraavasti: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun lukiokoulutuksen strategisemmasta kehittämissuunnasta ja vaadittavista toimenpiteistä seutuhallituksen toimeksiannon mukaan että valmisteluryhmä ja rehtorikokous laativat esitettyjen suuntaviivojen ja käydyn keskustelun pohjalta tarkennetun toimintasuunnitelman lukio- ja kampusyhteistyön kehittämiskohteista lukuvuosille ja sekä seudullisen lukiokoordinaation osalta vuosille toimintasuunnitelmien luonnokset käsitellään hyvinvointipalvelujen työryhmässä Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. 4 KUNTAJOHDON TEAVIISARI -TIEDONKERUUN TULOKSET 2017: SEUDULLINEN KATSAUS Kehittämispäällikkö Kankkonen : TEAviisari TEAviisari on THL:n ylläpitämä ja kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edista misessa kuvaava verkkopalvelu, johon tiedot kera ta a n kahden vuoden välein. TEA-termilla tarkoitetaan yhteiso n terveydenedista misaktiivisuutta. TEAviisarissa esiteta a n tuloksia organisaatioiden mitattavissa olevista ominaisuuksista ja toiminnasta. Mittaamisessa on keskitytty erityisesti organisaatioiden kykyyn integroida terveyden ja hyvinvoinnin edista minen organi- 5/14

6 saation perustoimintaan, niin etta saavutetaan vaikutuksia kuntalaisten terveydessa ja hyvinvoinnissa. Terveydenedistämisaktiivisuutta mitataan TEAviisarissa useilla toimialueilla, joista yksi on kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus. Terveydenedistämisaktiivisuuden mittaamiseen kehitetty viitekehys on yhteinen eri toimialueille. Kuntajohdontiedonkeruussa on sovellettu vain neljää kuudesta ulottuvuudesta. Kuntajohdon tiedonkeruu toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. TEAviisaria varten kerätyt tiedot pisteytetään toiminnan laadun mukaan. Kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden tulokset ilmoitetaan työkalussa pistemäärän välillä. Jokainen ulottuvuus jakautuu osakokonaisuuksiin. Näille kokonaisuuksille lasketaan osasummapistemäärät, jotka lopulta skaalataan asteikolle Pistemäärät ilmaistaan myös liikennevaloista tutuilla värikoodeilla graafisissa kuvioissa. Vihreä tarkoittaa hyvää laatua (pisteet ) Keltainen tarkoittaa parannettavaa (pisteet 25-74) Punainen tarkoittaa huonoa laatua (pisteet 0-24) Tiedonkeruun ja työkalun keskeisin tavoite on tukea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä osoittaen konkreettisesti kunnan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Vuoden 2017 kuntajohdon tiedonkeruu Vuoden 2017 tiedon keruusta on saatavilla valtakunnallinen tilastoraportti, jonka mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on kehittynyt kunnissa myönteiseen suuntaan. Valtaosa kunnista on nimennyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot ja poikkihallinnollisessa yhteistyörakenteessa on yhä yleisemmin kunnan eri hallintokunnat edustettuna. Myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta myös kehittämiskohteita on edelleen. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointimenetelmää käytetään lautakuntien päätösten sekä kuntastrategioiden valmistelussa vain satunnaisesti. Väestöryhmien välisiä terveyseroja käsitellään ainoastaan noin joka toisen kunnan johtoryhmässä ja valtuustossa. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuuden kokonaistulos ulottuvuuksineen on esitetty taulukossa 1. Kokonaistulos kuvaa kuntajohdon panostusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tampereen kaupunkiseudun keskimääräinen kokonaistulos (86) on koko maan keskimääräistä tulosta (79) parempi. Kuntien välillä on kuitenkin vaihtelua niin kokonaistuloksen kuin ulottuvuuksien pistemäärien osalla. Kaupunkiseudun kunnista löytyy tulosten perusteella osaamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, jota voidaan edelleen yhteistyöllä kehittää niin seutu- kuin kuntatasolla. 6/14

7 Taulukko 1. Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus Tampereen kaupunkiseudulla vuonna TEAulottuvuudet Koko maa Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Sitoutuminen Johtaminen Seuranta/ tarveanalyysi Osallisuus Kokonaistulos Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen esittelee tuloksia tarkemmin kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi TEAviisari -tiedonkeruun kuntajohdon tulokset ja niistä annetun seudullisen tilannekatsauksen todeta, että johtava asiantuntija Timo Ståhl on kutsuttu esittelemään tuloksia kuntajohtajakokoukseen Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN VERTAILUT 2018 Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon ja perusopetuksen kustannusvertailuja usean vuoden ajan. Vuoden 2018 järjestettävä tiedonkeruu ja sen pohjalta laadittava perusopetuksen vertailu on järjestyksessään kolmas. Kunnilta kerätään toiminta- ja taloustietoja yhdessä sovitulla tavalla. Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on perusopetuksen osalta hyödynnetty Kuntaliiton laatiman kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. 7/14

8 Varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon seudullisen kustannusvertailun tavoitteena on ollut selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien omissa organisaatioissa vuodesta 2009 saakka. Laskennalla kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle on pyritty saamaan vertailukelpoinen hinta. Kuntajohtajakokous on käsitellessään vuoden 2017 varhaiskasvatuksen kustannusvertailua antanut kehittämisehdotuksia, ja hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan antanut varhaiskasvatuksen ryhmälle tehtäväksi kehittää vertailua ehdotusten suuntaisesti. Varhaiskasvatuksen vertailun kehitystyö Varhaiskasvatuksen ryhmä on pitänyt kehittämispäivän seutuvertailun ja varhaiskasvatuksen tiekartan kehittämisestä. Varhaiskasvatuksen vertailua on sen jälkeen työstänyt pienempi ryhmä ja tuotos on hyväksytty varhaiskasvatuksen ryhmän kokouksessa Varhaiskasvatuksen vertailua on kehitetty vastaamaan kuntajohtajakokouksen kehittämisehdotuksia ja tiedonkeruussa on lisäksi huomioitu tietotarpeita, jotka palvelevat seudullista varhaiskasvatuksen kehittämistyötä. Tästä syystä tiedonkeruu kattaa vuonna 2018 kunnan oman varhaiskasvatustuotannon kokonaisuudessaan, ei vain päiväkotihoitoa. Tietoja on lisäksi kerätty yksityisestä varhaiskasvatuksesta, kehityksen ja oppimisen tuesta ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Esiopetuksen tiedonkeruu toteutetaan samassa yhteydessä perusopetuksen tiedonkeruun kanssa. Seutuvertailujen tueksi on tarkoitus laatia kuntakohtainen tausta-analyysi, joka antaa lisätietoa lisätietoja tulkintaan sekä merkitysten arviointia varten. Tietojen kerääminen Varhaiskasvatuksen tietojen palautuspäivä on ja tammikuun lopussa järjestetään yhteinen tapaaminen, jossa kerätään seututilastojen toimintatiedot. Esi- ja perusopetuksen tiedonkeruu lähtee liikkeelle hieman myöhemmin siten, että viimeinen palautuspäivä on Perusopetuksen tiedonkeruussa on huomioitava, että tilastokeskukselle lähetettävien tietojen osalta ei saa enää aiempaan tapaan anottua lisäaikaa, vaan taloustietojen on oltava tilastokeskuksen mukaisessa muodossa kesäkuun alkupuolella. Myös perusopetuksen tietoja kerättäessä on mahdollisuus harkita yhteistä tiedonkeruupäivää. Liitteet. Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokosen esitys seutuvertailujen toteuttamisesta vuonna Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: 8/14

9 Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi seutuvertailujen tiedonkeruun toteuttamistavan ja aikataulun todeta, että kunnat ovat vastuussa tietojen toimittamisesta pyydetyssä muodossa määräaikaan mennessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6 SEUTULIIKE - OHJELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Ohjelmatyön käynnistäminen vuoden 2018 toiminnallisena tavoitteena Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategia, strategian toteuttamisohjelma , rakennesuunnitelma 2040, MAL3-sopimus sekä hyvinvointi- ja infratyöryhmien yhteistyössä laatima hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan ja infrapalvelujen työryhmä käsitellyt vuoden 2018 toiminallisten tavoitteiden asettamista ja hyväksynyt omalta osaltaan seutustrategian hyvinvoiva yhteisö ja kasvulle kestävä rakenne -teemoihin liittyvän vuositavoitteen, jonka mukaan vuonna 2018 käynnistetään seudullinen monialainen arkiliikunnan ohjelman laadinta, johon integroidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet ja liikenneturvallisuuden toimenpiteet. Ohjelmatyö laaditaan yhteistyössä infratyöryhmän ja muiden seututyöryhmien kanssa. Seutuhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, joihin sisältyy myös SeutuLiike -ohjelmatyön käynnistäminen. Ohjelmatyö on osa kansainvälistä ja kansallista fyysisen aktiivisuuden edistämiseen tähtäävää työtä ja ilmastonmuutoksen hillintää Liikkumattomuuden on todettu olevan keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti. Maailman terveysjärjestön WHO Euroopan alueen fyysistä aktiivisuutta edistävässä strategiassa 1 on missioksi nostettu viisi teemaa, joiden eteen tulisi kansallisella ja alueellisella tasolla työskennellä: edistää fyysistä aktiivisuutta ehkäistä liikkumattomuutta taata ja mahdollistaa ympäristö, joka tukee fyysistä aktiivisuutta (turvalliset ja saavutettavat julkiset tilat, ympäristö ja infrastruktuuri) 1 Physical activity strategy for the WHO European Region [ data/assets/pdf_file/0014/311360/physical-activity-strategy pdf?ua=1]. 9/14

10 tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen iästä, sukupuolesta, tulotasosta, koulutuksesta, etnisestä taustasta tai vammasta tai tuen tarpeesta riippumatta helpottaa ja poistaa esteitä fyysisen aktiivisuuden tieltä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2013 valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Toisen linjauksen mukaan liikettä tulisi lisätä elämänkuluissa lisäämällä liian vähän liikkuvien aktiivisuutta, muuttamalla organisaatioiden toimintakulttuuria fyysistä aktiivisuutta tukevaksi, tuottamalla fyysistä aktiivisuutta lisääviä sisä- ja ulkoympäristöjä, edistämällä kävelyn ja pyöräilyn suosiota sekä vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta. Viimeisimpänä joulukuussa 2017 liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja valtakunnallisesta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta, joka pohjautuu marraskuussa 2016 julkaistuun kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, missä linjattiin useita eri toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettiin strategiassa oma tavoitteensa: 30 prosentin kasvu kävely- ja pyörämatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnolla oleva kävelyn- ja pyöräilyn edistämisohjelma 2 sisältää 36 yksilöityä kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpidettä, joiden avulla on tarkoitus lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä pysyvästi ja auttaa siten saavuttamaan myös pitkän aikavälin ilmastotavoitteet eli liikennejärjestelmän muuttaminen nollapäästöiseksi. SeutuLiike -ohjelmatyön lähtökohdat ja työn käynnistäminen SeutuLiike -ohjelmatyölle on Tampereen kaupunkiseudulla olemassa strateginen perustelu ja tunnistettu tarve. Tampereen kaupunkiseudulla on kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, joka sisältää kävelyn ja pyöräilyn vision ja strategiset tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta on vastannut kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Lisäksi vuonna 2013 on seutusivistystyöryhmän toimeksiannosta laadittu esiselvitys, jossa on selvitetty kaupunkiseudun kuntien liikuntapalvelujen yhteistyömahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Esiselvityksessä tunnistettiin tarve yhteiselle strategiselle toimintasuunnitelmalle. SeutuLiike -ohjelmatyöllä on yhteys kaupunkiseudun Seutuvaraamo-digikokeiluun, jonka yhtenä tavoitteena on tehostaa kuntien tilojen ja alueiden käyttöä niiden saavutettavuutta parantamalla. Lisäksi useissa kaupunkiseudun kunnissa on laadittu tai käynnissä ohjelmia tai hankkeita, kuten Liikkuva Tampere tai kuntien toimeenpanemia kävelyn ja pyöräilyn ohjelmia, joissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia voidaan hyödyntää arkiliikunnan ohjelmatyötä laadittaessa. 2 LVM kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (luonnos) [ 10/14

11 Hyvinvointipalvelujen ja infratyöryhmien hyvinvointiympäristöohjelmaa laadittaessa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen liittyvissä keskusteluissa on viitattu tarpeeseen yhdistää kaupunkiseudulla tehty kävelyn ja pyöräilyn edistämistyö osaksi monialaista liikkumisen ja liikunnan edistämisen kokonaisuutta. On todettu, että yhdyskuntasuunnittelun, - rakentamisen ja terveyden välistä yhteyttä on vahvistettava, sillä kansanterveyden haasteet liittyvät liikkumattomaan elämäntapaan ja ympäristöä tarvitaan edesauttamaan ja innostamaan liikkeen syntymistä. Arkiliikunta on valikoitunut SeutuLiike -ohjelman käsitteeksi ja sen voidaan määritellä tarkoittavan päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Tällöin ohjelmatyön keskiöön nousevat sellaiset toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaat tulokset saavutetaan eri alojen monialaisella yhteistyöllä ja yhdistämällä liikunnan toiminnallisia interventioita liikuttavaan ja turvalliseen arkiympäristöön. Arkiympäristön täytyy esimerkiksi tarjota riittävästi matalankynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan. Tämä voidaan tehdä suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä esimerkiksi koulujen ympäristöjä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi turvallisuusnäkökohdat huomioiden tai muuttamalla arjen toimintakulttuureja työ- ja opiskelupaikoilla. Toimenpiteitä voidaan tehdä myös ihmisten huomaamatta, kun muutetaan ympäristön ominaisuuksia sellaisiksi, että ne tukevat haluttuja tavoitteita. SeutuLiike -ohjelmatyön tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden tulee olla mittavissa. Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteutumista on seurattu vuosittain, lisäksi on toteutettu vuonna 2015 koulumatkakysely, jota voitaisiin edelleen kehittää edellä mainittuja tavoitteita paremmin tukevaksi. Myös kaupunkiseudulla kahden vuoden välein toteutettavaa seudullista nuorisokyselyä voidaan kehittää siten, että se mittaa asetettujen tavoitteiden toteutumista. SeutuLiike-ohjelman arvioinnin valmistelussa hyvä huomioida myös kaupunkiseudun Hyvinvointikunta HYMY -hanke, jossa on tarkoitus tukea kunnan hyvinvointiroolia ja ennaltaehkäisevään työhön painottuvaa tietopohjaa (hyvinvointimittaristoa). Lisäksi käytössä on joukko kansallisia, pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia tiedonkeruita, kuten TEAviisari (liikunta), ATHkysely ja kouluterveyskysely, joiden tuloksia voidaan hyödyntää asetettaessa seudullisia tavoitteita ja laadittaessa niistä tehtäviä arviointeja. Ohjelmatyö on tarkoitus käynnistää seututyöryhmien yhteistyönä ja ohjelmatyölle tulisi tästä syystä nimetä monialainen ryhmä, joka koostuu paitsi eri työryhmien nimeämistä jäsenistä, myös liikunnan edistämisen ja käpyasiantuntijoista. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ja infratyöryhmä käyvät ensin lähetekeskustelun ohjelmatyöstä tammikuussa, minkä jälkeen asiaa käsitellään kuntajohtajakokouksessa helmikuun aikana. SeutuLiike -ohjelma on tavoitteena hyväksyä työryhmissä lokakuussa, jolloin ohjelmatyön tulosten perusteella on mahdollista pohtia vuoden 2019 toiminnallisia tavoitteita. 11/14

12 Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä lähetekeskustelun SeutuLiike -ohjelman aikataulusta, tavoitteista ja ohjelmatyötä tukemaan nimettävän ryhmän kokoonpanosta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Ohjelmatyötä tukevaan työryhmään ehdotettiin keskustelun kuluessa seuraavia henkilöitä Hanna Murotie (Nokia), Johanna Riippi (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Jouni Korhonen (Pirkkala), Sari Juuti (Vesilahti), Erkki Häkli (Lempäälä), Arto Huovila (Ylöjärvi) ja Hanna Karojärvi (Tampere). SeutuLiike -ohjelman valmisteluryhmä kootaan työryhmistä tulleiden ehdotusten pohjalta. 7 KUNTAESITTELYT: LEMPÄÄLÄ JA YLÖJÄRVI Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kaupunkiseudun työryhmärakenteet ovat uudistuneet keväällä 2017 uuden seutustrategian ja maakuntauudistuksen ennakoinnin vuoksi toimikaudelle Päätyöryhmien määrää vähennettiin ja muodostettiin hyvinvointipalvelujen työryhmä aiempien sote- ja seutusivistysryhmien päättäessä toimintansa. Myös kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen suuria muutoksia. Suurin muutos kuntien tehtävissä tapahtuu, kun sosiaalija terveyspalvelut ovat siirtymässä kokonaan perustettaville maakunnille. Myös uusi kuntalaki on hyväksytty 2015 ja luottamushenkilöitä ja toimielimiä koskevat muutokset tulivat voimaan alkaen. Toimintaympäristön muutoksista johtuen usea kunta on uudistanut organisaatiotaan ja johtamisjärjestelmäänsä sote-uudistusta vastaavaksi. Kuntien toimintakentän muuttuessa uudistuvat myös kuntien toiminta, osallisuusmallit ja -keinot, kumppanuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Hyvinvointi- ja sivistysrooli korostuvat uuden kunnan tehtävissä. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset, ovat tulevaisuudessakin samat sekä kunnille että maakunnalle. 12/14

13 Edellä kuvattujen muutosten johdosta seutuyksikkö ja hyvinvointipalvelujen työryhmän puheenjohtajisto ovat linjanneet, että kuntien hyvinvointija sivistystoimialat esittäytyvät kunnittain hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksessa. Tavoitteena on kuvata oman kunnan organisaatiossa ja johtamisjärjestelmissä tapahtuneita muutoksia sekä kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet (terveydenhuoltolain 12 mukaisesti). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi Lempäälän ja Ylöjärven kuntaesittelyt. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset keväällä 2018: Ajankohdat Aiheet klo Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta-pohjan hyväksyminen - Seudullinen viherrakennetyö (esittely) - Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen (tavoiteluonnos) - Kuntaesittelyt: Tampere ja Pirkkala klo SeutuLiike: suunnitelman hyväksyminen -Seutuopistojen rakenne- ja toimintauudistusten arvioinnin käynnistäminen klo WORKSHOP AJANKOHTA MUUT- TUNUT! Eurooppa-linjan projektityön tukemiseksi järjestettävä workshop pe klo Eurooppa-linjan projektityö - Seutuvaraamo digikokeilu (väliraportti) - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelma (esittely + raportointi) klo (lounas ) HYPA-INFRA-MASTO - Rajaton seutu -elinkeinojen vetovoimaprofiilityö ja pehmeät vetovoima- 13/14

14 työryhmien kehittämispäivä tekijät - asiantuntija Timo Aro (MDI). Alustuksen jälkeen on työpaja seudullisen tietopohjan kehittämiseksi klo Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan hyväksyminen klo Seutuvaraamo digikokeilu (kokeiluversion esittely) - HYPA-työryhmän työskentelyn väliarviointi 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:55. Muistion vakuudeksi Satu Kankkonen Kehittämispäällikkö 14/14