27.9.2018 Mitä asiakas- ja potilaslaki muuttaa? Anja Noro, projektipäällikkö, THT, tutkimusprofessori Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018, Lääkäriliitto, Helsinki Muistisairaiden itsemääräämisoikeus
NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyisin tartuntatautilaissa kehitysvammalaissa mielenterveyslaissa päihdehuoltolaissa ja lastensuojelulaissa Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevat säännökset puuttuvat somaattisesta terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta Käytössä rikoslain pakkotila- ja hätävarjelusäännökset
TAUSTAA Edellinen itsemääräämisoikeuslakia (IMO) koskeva hallituksen esitys HE 108/2014 vp annettiin eduskunnalle 28.8.2014. Esitys raukesi hallituksen vaihtuessa. Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat muutokset tulivat voimaan 10.6.2016. Valmistelua on jatkettu entistä laajempana kokonaisuutena vuosina 2017 ja 2018 (esitys perustuu lausunnolla olleeseen versioon)
ASIAKASRYHMÄT (PÄÄTYÖRYHMÄ) Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskisi. Työryhmässä on laadittu myös säännökset, jotka koskisivat esimerkiksi aivovamman saaneita henkilöitä, joiden kyky päätöksentekoon on merkittävästi alentunut. Uusina asioina ryhmä on käsitellyt tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa sekä tahdosta riippumatonta päihteiden käyttäjien hoitoa. Keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
75+ VÄESTÖ 2016, ENNUSTEET 2025 JA 2045 (%); (200 000 muistisairasta, 100 000 keskivaikea tai vaikeampi); yksinasuvat 75 +, 48 %, 2016 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2016 2025 2040
MUISTISAIRAAT ASIAKKAAT ERI PALVELUISSA 2016 (%) MUISTINSA HUONOKSI KOKEVAT 75 + (%) 60 50 40 30 20 10 0
ASIAKASRYHMÄT (JOILLA OLI VALMISTELUSSA OMAT ALATYÖRYHMÄT) Päihde- ja mielenterveyspalvelut Oikeuspsykiatria Rajapinnat lastensuojeluun Muutosten vaikutus kehitysvammahuoltoon Psykiatrian hoidon saatavuus ja yhtenäiset hoidon perusteet
LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota säätämällä uusi asiakas- ja potilaslaki Laki sisältäisi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan osallistumiseen, kohteluun, itsemääräämisoikeuteen ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet Edistetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdenvertaista hoitoa ja palvelujen saamista säätämällä mielenterveys- ja päihdepalveluista sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa Kumotaan sosiaalihuollon asiakaslaki, potilaslaki, mielenterveyslaki ja päihdehuoltolaki
ASIAKAS- JA POTILASLAKI 1. itsemääräämisoikeus 2. asiakkaan ja potilaan kohtelu, oikeudet ja velvollisuudet
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS KESKEISET EHDOTUKSET Säädetään itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle asetettavista edellytyksistä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti Parannetaan henkilöstön työturvallisuutta Turvataan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvä kohtelu, keinot: Järjestäjän ja tuottajan velvollisuudet itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi Päätöksenteon tukeminen Hoitotahto Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma Kuntoutusta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevat palvelut
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS, PÄÄTÖKSENTEON TUKEMINEN JA HOITOTAHTO Lähtökohtana sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. (LUKU 3 ) Jos henkilöllä on vaikeuksia toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, ensisijaisesti pyritään tukemaan itsemääräämisoikeuden käyttämistä tuetun päätöksenteon avulla (4 LUKU) nimetty tukihenkilö tai henkilön laillinen edustaja, omainen tai läheinen Jos tukeminen ei onnistu, käytetään tietolähteinä ennalta tehtyä hoitotahtoa ja siihen sisältyviä sitovia tahdonilmaisuja sekä tulevaisuutta koskevia toiveita. (5 LUKU) Ohjataan tekemään hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus Edunvalvojan määrääminen on viimesijainen vaihtoehto (30 )
PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET ITSEMÄÄRÄÄMIS- OIKEUDEN VAHVISTAMISEKSI (LUKU 6) Palvelujen tuottaja ja viime kädessä palvelujen järjestäjä vastaa siitä, että rajoitustoimenpiteiden käyttäminen ei johdu palvelujen tai hoidon puutteesta, taikka niissä ilmenneistä puutteista tilaratkaisuista, kalusteista tai välineistä henkilöstön riittämättömästä määrästä tai puutteista osaamisessa Omavalvontasuunnitelmaan sisältyvään itsemääräämisoikeussuunnitelmaan kirjattava menettelytavat mm: tosiasiallisesti syrjivien toimintatapojen tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä väkivallan uhan torjumiseksi ja toimimiseksi ilman rajoitustoimenpiteitä
OIKEUS ERITYISEEN SUOJELUUN, JOS ITSEMÄÄRÄÄMISKYKY ON PITKÄAIKAISESTI ALENTUNUT (LUKU 7) ERITYINEN SUOJELU = Pitkäaikaisesti alentuneesta itsemääräämiskyvystä huolimatta henkilöllä on aina oikeus tehdä itse ratkaisuja, silloin kun hän kykenee itsenäisesti tai asianmukaisesti tuettuna käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Varmistettava aina kykeneekö henkilö ilmaisemaan oman tahtonsa Päätös oikeudesta erityiseen suojeluun (kirjallinen ja valituskelpoinen päätös, max 2 vuotta kerrallaan ja päätös toistaiseksi voimassaolosta tai lopettamispäätös) Ennen rajoitustoimenpiteiden käyttämistä oltava tehtynä: palvelutarpeen arviointi riittävien kuntouttavien ja itsemääräämiskykyä tukevien palvelujen tarpeen arvioimiseksi (40 ); itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma (42 ); päätökset, joilla turvataan henkilön tarpeiden mukainen asuminen, hoito ja huolenpito (41 ). Poikkeus: äkilliset kiireelliset tilanteet HUOM: Erillinen sääntely hoitoon ja huolenpitoon ottamisen kriteereistä: tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito (18-19 luvut), tahdosta riippumaton huolenpito (10 & 12 luvut) sekä hoitoon määrääminen päihteiden käytön vuoksi vastustuksesta huolimatta (16, 17 ja 19 luvut)
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA TURVAAVA SUUNNITELMA (LUKU 7) Sisältää tietoja mm: keinoista, joilla asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan tukea, ja asioista, jotka asiakas pystyy itsemääräämiskykynsä alenemisesta huolimatta päättämään pääsääntöisesti itsenäisesti; hänen elämänarvoistaan ja hänelle erityisen mieluisista asioista sekä näiden toteuttamisesta hänen tarpeitaan vastaavan toiminnan avulla; hänen käyttämistään kommunikaatiomenetelmistä ja parhaista tavoista saada hänet ilmaisemaan oma tahtonsa; häntä haittaavien esteiden poistamisesta ja hänelle sopivan ympäristön turvaamisesta; yksilöidyistä keinoista, joilla voidaan välttää tarve rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen; rajoitustoimenpiteistä, joiden käyttöä tulisi erityisesti välttää ja yksilöidyt perusteet käytön välttämiselle.
YLEISET EDELLYTYKSET RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÄMISELLE 1. henkilön itsemääräämiskyky on alentunut siten, ettei henkilö kyseisessä tilanteessa kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2. rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä henkilön itsensä taikka muiden henkilöiden terveyden vakavan vaarantumisen vuoksi, ruumiillisen koskemattomuuden turvaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; 3. muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia.
ESTEET RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÄMISELLE Ei saa käyttää, jos yleiset edellytykset eivät täyty jos erityiset edellytykset eivät täyty Laissa lueteltu rajoitustoimenpiteet ja missä palveluyksiköissä niitä voi käyttää = muualla ei voi käyttää HUOM 1: Laki ei anna yleistä oikeutta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen ko. yksikössä. Sallittua käyttää vain, jos yksittäisen henkilön kohdalla sekä yleiset että tietyn rajoitustoimenpiteen käytön erityiset edellytykset täyttyvät. HUOM 2: Ei saa käyttää, jos käyttö estettävissä 6 luvun mukaisin toimenpitein. Ei saa käyttää, jos suunnitelmaan merkitty, että ei sovellu käytettäväksi tietylle henkilölle. HUOM 3: Päätös alentuneesta itsemääräämiskyvystä ei oikeuta kohdistamaan henkilöön rajoitustoimenpiteitä. Päinvastoin, tällöin lisäedellytyksenä on, että on tehty suunnitelma ja arviointi ja päätökset palveluista ennen kuin rajoitetaan, ellei kyseessä ole kiireellinen tilanne
RAJOITUSTOIMENPITEET SOSIAALIPALVELUISSA (LUKU 9), tehostettu palveluasuminen, laitospalvelut ja päivätoiminta Kiinnipitäminen Putoamista estävien välineiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Lyhytaikainen erillään pitäminen Rajoittavien välineiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Aineiden ja esineiden haltuunotto Henkilöntarkastus Valvottu liikkuminen Lyhytaikainen poistumisen estäminen Ovien lukitseminen Yhteydenpidon rajoittaminen Teknisen välineen käyttö
TAHDOSTA RIIPPUMATON HUOLENPITO SOSIAALIHUOLLON PALVELUYKSIKÖISSÄ Henkilön määrääminen tahdosta riippumatta sosiaalihuollon palveluyksikköön (ei koske, jos henkilön tuen tarve liittyy korkeaan ikään, kts. Vanhuspalvelulaki 10 )
RAJOITUSTOIMENPITEISTÄ PÄÄTTÄVÄ HENKILÖ Kirjallinen, valituskelpoinen päätös rajoitustoimenpiteistä Virkasuhteinen palveluyksikön vastaava johtaja tai virkasuhteessa oleva lääkäri tai sosiaalityöntekijä Vakavat vaaratilanteet < 30 vrk Palveluyksikön vastaava johtaja Rajoittaminen < 7 vrk
TOIMENPITEET RAJOITUSTOIMENPITEIDEN KÄYTTÄMISEN JÄLKEEN SOSIAALIPALVELUISSA Ilmoittaminen rajoitustoimenpiteiden käytöstä Arvio palvelujen riittävyydestä ja laadusta sekä tahdosta riippumattoman huolenpidon tarpeesta Rajoitustoimenpiteiden käytön yleinen arviointi ja vähentäminen Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen ja jälkiselvittely Tietojen toimittaminen omatyöntekijälle Tietojen toimittaminen valvontaviranomaisille Tieto käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista
ITSEMÄÄRÄÄMISKYVYN ALENEMINEN JA MAHDOLLINEN RAJOITTAMINEN (tehostettu palveluasuminen, laitospalvelut ja päivätoiminta): ASIAKASNÄKÖKULMA Yksikössä oltava yleinen suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, oltava julkisesti nähtävillä, tarkistettava kerran vuodessa Itsemääräämiskykyinen Hoitotahto, hoitotoive, nimetty henkilö Oikeus erityiseen suojeluun Laaja-alainen Laaja-alainen palvelutarpeen arviointi (asiakkaan asuinympäristössä) Päätös oikeudesta erityiseen suojeluun voimassa enintään kaksi vuotta (kirjallinen, valituskelpoinen, (TH: virkasuhteinen lääkäri, SH: vastaava sosiaalityöntekijä)) Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelman laatiminen ja tarkistaminen tarvittaessa tai 6 kk välien (omatyötekijä yhdessä hoidosta vastaavan kanssa) Mahdollinen rajoittaminen Asiakkaan tai hänen edunvalvojansa kuuleminen Rajoittamisesta tehtävä päätös kirjallinen ja valituskelpoinen (virkasuhteinen palveluyksikön johtaja tai lääkäri <30 vrk TAI palveluyksiön vastaava johtaja (aika riippuu rajoitteesta, yleensä lyhyempi Kirjaaminen, ilmoitusvelvollisuus ja seuranta, kantelut, valvonta
TALOUDELLISET VAIKUTUKSET + Päätöksentekoon liittyvät uudet ja laajenevat menettely velvoitteet + Tietojärjestelmäkustannukset, mutta voidaan toteuttaa osana muuta tietojärjestelmäkehittämistyötä + Koulutuskustannukset aiheuttavat kustannuksia itsemääräämisoikeuden edistämiseen ja rajoitteiden käytön ehkäisyyn, edellytyksiin ja soveltuviin työmenetelmiin + Uudistus tuo sosiaalihuollon palveluissa ja somaattisessa sairaanhoidossa tarvittavat rajoitustoimenpiteet sääntelyn pariin toimintatavat ja turvalliset + henkilöstön työmäärä lisääntyy: lausunnot ja päätökset, asiakaskohtainen suunnittelu, kirjaaminen ja jälkiselvittely
VAIKUTUKSET VIRANOMAISTEN TOIMINTAAN Valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma: STM, THL, Valvira ja AVI:t lisää työtä + Valvonnan haasteet sekä tiedon tuottaminen valvonnan ja seurannan käyttöön + Hallintotuomioistuimissa käsiteltävät tapaukset + Arvioitu myös vaikutuksia asiakkaan tai potilaan asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin sukupuolivaikutukset
AIKATAULU Valmistelu 2017 2018 Luonnos hallituksen esitykseksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on ollut lausunnolla - 6.7.2018-16.9.2018 STM korjaa lakiluonnosta lausuntopalautteiden perusteella. Lakiluonnokseen ei ole tarkoitus tehdä suuria viitekehyksellisiä korjauksia, mutta tekstiin tehdään tarkennuksia ja tarkempia kuvauksia, niin ettei pykäliin jää tarpeetonta tulkinnanvaraisuutta. Alkuperäinen aikataulu (syksy 2018) myöhentynee Alustava voimaantulo 2020
Kiitos!