Kuka kokkaa sote-soppaa? Minna Salminen sopimustoimitsija tiimin vastaava, JHL Seinäjoki 19.4.
Maakuntiin siirtyvä henkilöstö Kaikkea maakunnille siirtyvää henkilöstöä ei ole pystytty määrittelemään, arviolta siirtyviä on kunnista yhteensä 211 248 työntekijää ja virkamiestä, joka on 50,3 % nykyisestä henkilöstöstä (tilanne 2017 alussa) Kunnat ovat organisoineet palvelunsa ja henkilöstönsä monin eri tavoin Etenkin siirtyvän tukipalvelu- ja hallintohenkilöstön määrän arviointiin liittyy tilastollista epävarmuutta Tukipalveluhenkilöstön siirtymiseen liittyvät kysymykset ovat vielä osittain epäselviä eikä päätöksiä niistä ole vielä tehty (50 prosentin sääntö) Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia on 353, jotka tekevät yhteensä 382 liikkeenluovutusta maakunnille Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useamman maakunnan alueella Siirtyvän henkilöstön työvoimakustannusten arvioidaan olevan noin 11 miljardia euroa vuodessa vuoden 2016 tasossa 2
Kuntien tukipalvelutoiminnan erilaiset mallit Kunnat ovat organisoineet toimintansa eri tavoin, mikä vaikuttaa sekä tulevaisuuden kunnan, että tulevan maakunnan palvelutuotantoon Kunnan oma palvelutuotanto toimialojen sisällä Kuntien liikelaitokset Kuntien yhtiöt Kuntayhtymien yhteiset organisaatiot Sairaanhoitopiirit Ruokapalveluhenkilöstön jakautuminen kuntien ja maakuntien välillä arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Kuntiin jäävät: 11 335 (83,8 %) Maakuntiin siirtyvät 2 193 (16,2%) 3
Miten yhtälö ratkaistaan? Tavoitteena laadukas palvelu ja ehjät palveluketjut Ruoka on saatava laadukkaana perille sekä soteen, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen Hyvä ruokahuolto on osa kokonaisvaltaista palvelua ja hyvinvointia 50 %:n sääntö Laitetaanko kattila kahtia? Vaikea määritellä? Ammattilaiset asialla ja tehtävänkuvien monipuolisuus, nykyään myös yhdistelmätehtävät yleisiä Jo tehdyt investoinnit ja edessä olevat investointitarpeet Kuka korvaa, kuka maksaa? Mikä on kuntien velanottokyky ja investointikyky jatkossa? 4
Ohjataanko ihmisiä vai sopimuksia? Oma työ? Ostopalvelut? Tilaaja-tuottajamalli? Yhteisyritykset? Kuntayhtymät? Näkyykö tässä sopassa naisvaltaisen alan aliarvostus? Osaamisen hankkiminen ja ylläpito avainasemassa laadun näkökulmasta Kuka ohjaa sopimuksia jatkossa? Hajautetun mallin riskit mietittävä tarkkaan Jo tehtyjen investointien hyödyntäminen oltava mahdollista 5
Samat asiakkaat Olennaista on huolehtia jatkossa kunnan palvelusta ja maakunnan palvelusta (varhaiskasvatus ja koulutus, ja yleinen hyvinvointitehtävä jää kuntiin) Samat kuntalaiset ovat myös maakunnan kansalaisia ja asiakkaita Hyvä pohjatyö tehtävä viimeistään nyt, jotta yhteistyö ja palvelu voidaan turvata myös tulevaisuudessa! Sote-keskuksesta tulee yhtiö tai liikelaitos, jota ohjataan ammattihallituksella Maakunnan ruokapalvelut, sote-keskuksen mahd. ruokapalvelut, yksityisten yritysten ruokapalvelut ja kunnan ruokapalvelut kaikki turvattava Ammattilaisia ja olemassa olevia keittiöitä sekä toimijoita rajallinen määrä 6
Maakuntamallin ratkaistavia kysymyksiä Yhdenvertaista kilpailuasetelmaa vaikea luoda julk. / yksityisen välillä - toimintaperiaatteet erilaiset, tavoitteena kuitenkin yksityisen ja julkisen vertailtavuus tiedon avulla Maakunta hallinnoi sitä, mitkä palvelut yksityinen voi tuottaa, vai hallinnoiko? Maakunta hyväksyy alueellaan toimivat yksityiset palveluntuottajat ja määrittelee ehdot sekä tekee sopimukset -> Palveluketjujen toteutumiselle, palvelujen yhteensovittamiselle ja tukipalveluille Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voivat ostaa palveluja pieniltä (<50) ja mikroyrityksiltä (<10) Pienet yritykset voivat tehdä yhteistyösopimuksia / yhteisyrityksiä -> Pienet yritykset voivat tarjota esim. kotipalveluja, siivousta ja ruokapalveluja Lopputuloksena pirstoutuva toimintakenttä, vielä pirstoutuneempi tukipalvelukenttä vai hyvät kokonaisuudet? 7
Vahva maakunta toimii Maakuntia rakennetaan 18 erilaisella mallilla, erilaisista lähtökohdista Maakunta on halutessaan vahva julkinen palvelujen järjestäjä ja tuottaja Maakunta valvoo alueellaan toimivia palveluntuottajia ja niiden alihankkijoita Yritykset maakunnan oman palvelutuotannon täydentäjinä vahvan sopimusmallin kautta Laadukkaat ammattilaisten tuottamat ruokapalvelut pidettävä osana soten palveluketjua, koska se tukee: - hyvää hoivaa ja kokonaispalvelua - huoltovarmuutta - hyvää verojalanjälkeä - alueiden työllisyyttä ja - työsuhteen ehtoja. 8 Minna Salminen 7.11.2017
Kiitos! Yhteystiedot : minna.salminen@jhl.fi, p. 050 445 5350 9