Lapsivaikutusten arviointi Hervanta-Vuores perhekeskustoimintamallin pilotti 2018

Samankaltaiset tiedostot
Tampereen perhekeskustoiminnan kehittäminen

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa

Tampereen LAPE-hanke. Perhekeskuspilotti

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

KOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!


Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Pirkanmaan LAPE. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Pirkanmaalla

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Ankkuri-työ koulun arjessa

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Tunne- ja turvataitoja lapsille

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Reseptit lapsen arjessa tehtävään työhön - Varhaiskasvatus, koulu, oppilaitos ja vapaaaika. Susanna Raivio, projektikoordinaattori, LAPE Pirkanmaa

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Ehdotusta voi arvioida esim. miten se vaikuttaa eri lapsiryhmien:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Äänestä ehdokasta, joka

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Hyvää mieltä perheen arkeen

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Lapsiperheen arjen voimavarat

J O K A I S E L L A L A P S E L L A O N O I K E U S H A R R A S T U K S E E N V A I O N K O? HARRASTUS KICK OFF -TILAISUUS

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAASTAA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Hyvää mieltä perheen arkeen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

Monitoimijainen perhevalmennus

Transkriptio:

Lapsivaikutusten arviointi Hervanta-Vuores perhekeskustoimintamallin pilotti 2018 Työkirja 1 Tiia Heinäsuo

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) LAVA on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) kokonaisuutta, lisäksi on muita ennakkoarvioinnin (EVA) kohteita, esim. ympäristö-, talous- ja yritysvaikutusten arviointi Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä, miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä, millaisia vaikutuksia päätökset aiheuttavat ja millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olennainen osa on lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen. Sen vuoksi se on myös väline, jolla voidaan vahvistaa lasten osallisuutta päätöksentekoon. 2 Kati Honkanen, THL

Miksi lapsivaikutusten arviointia? Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena = Hyödyt ja haitat Taustalla perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Kati Honkanen, THL

Mitä ja miten? Arviointia voidaan tehdä eri vaiheissa: Ennakkoarviointina Prosessiarviointina Seuranta-arviointina Kaikkia tarvitaan, mutta LAPE:ssa kehitetään erityisesti ennakkovaikutusten arviointia päätöksenteon yhteyteen Vaikutuksia voidaan jakaa esim: Lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin vaikutukset Välittömät ja välilliset vaikutukset Tarkoitetut ja ei-tarkoitetut vaikutukset Kati Honkanen, THL

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi. Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet. Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön. Arvioinnilla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten ja siten parempia päätöksiä. Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa. Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa. 5 Esa Iivonen, MLL

Tampereen perhekeskuspilotti: Lapsivaikutusten arvioinnin prosessikuvaus helmikuu 2018: Suunnitelma lapsivaikutusten arvioinnista 15.3.2018 Arviointityöskentely alueellisen lasten parlamentin kanssa 22.3.2018 Pilottiryhmä Pilottisuunnitelman LAVA-työstäminen, lasten tuotosten esittely 20.4.2018 Arviointityöskentely Vuoreksen koulun oppilaskunnan kanssa 9.5.2018 Hervannan pop up tapahtuma, kysely perheille perhekeskustoimintamallista nuorten näkökulma, (nuorisokeskukset) vanhempien kuuleminen (alle kouluikäiset, kouluikäiset) Tulosten hyödyntäminen hyödyntäminen pilotin kehittämistyöryhmissä pilotin kehittämistyöryhmissä, maakunnan kehittämisryhmissä muualla? valtakunnallisesti 6

Työskentely alueellisen lasten parlamentin kanssa alueelliseen lasten parlamentin tapaamiseen 15.3.2018 osallistui 12 lasta Hervannan kouluista, 3-6 luokilta, paikkana nuorisokeskus Kupoli lyhyt esittely mistä on kyse Lape-hankkeessa ja pilotissa pilottisuunnitelman teemoihin liittyvä työskentely: palvelut: Mitä palveluita alueella on lapsille, nuorille ja lapsiperheille? Missä palvelut sijaitsevat? Mitä puuttuu? Missä palveluja voisi olla? työskenneltiin karttojen kanssa, merkittiin palveluita kartalle paikat, joissa käy (sininen x=ns. sisäpaikat, rakennukset; vihreä x=viheralueet, puistot, ulkoliikuntapaikat ym.) oma asuinpaikka (oranssi x) missä voi tavata kavereita (pinkki x) missä voisi olla hyvä kohtaamispaikka (pinkki o) vaaralliset, pelottavat paikat (sininen o) 7

Työskentely, teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, kohtaamispaikka o o Kohtaamispaikka: Millainen on hyvä kohtaamispaikka? Mitä toimintaa siellä on? Keitä siellä käy? Mitkä ovat alueella hyviä paikkoja kohtaamispaikoiksi? (kohtaamispaikat merkittiin kartalle) (Mitä itse harrastaa, missä? Lasten harrastustoiminnan kehittäminen: Miksi lapsi ei harrasta (harrastamisen esteitä)? o Vertaistuki: Vertaisryhmä voi kokoontua monille tutuissa paikoissa; turvallinen paikka, jossa hyvä olla, aikuinen olisi mukana ja hänen ohjaa keskustelua. Aikuinen on mukava, ymmärtävä ohjaaja joka osaa kuunnella ja osaa auttaa, lapsi uskaltaa kertoa omat mielipiteet ryhmässä paikasta: kokoontumispaikka voisi olla Hervannassa nuorisokeskus Kupoli, silloin kun ei ole muuta toimintaa (toisaalta voi olla samaan aikaan omassa tilassa, voisi tutustua myös muihin nuoriin). Nuorisokeskus, vapaa-aikakeskus ei kouluilla (voi pelottaa, että siellä on muita, joille selviää miksi menee vertaisryhmään, ongelmat voivat liittyä kouluympäristöön, jolloin ei ole helppoa olla samassa ympäristössä) Vertaistukihenkilöitä voi olla esim. sairauksiin tai päihteiden käyttöön liittyen 8

Työskentely, teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, kohtaamispaikka Vertaistuki: Millaisissa asioissa lapset tarvitsevat vertaistukea? Pareittain listattiin mahdollisia ongelmia ja huolenaiheita/vaikeita elämäntilanteita, ympyröitiin ne, joihin voisi olla apua vertaistuesta Millaisia ongelmia, huolia ja murheita lapsi voi elämässään kohdata? - Väkivalta, ahdistus, kaveriongelmat, päihteet, perheongelmat, syrjintä, murrosikä, huonot piirit, vanhempien ero, kiusaaminen - Väkivalta = perheväkivalta, kaveri, fyysinen, henkinen - Ahdistus: fyysinen ja henkinen, julkinen ahdistelu kadulla - Kaveriongelmat: syrjintää - Päihteet: Hervanta = päihteet = Hervanta - Perheongelmat: alkoholi, päihteet, väsymys, väkivalta, henkinen painostus - Syrjintä: kaveri- ja harrastuspiireissä - Huonot piirit: päihteidenkäyttö, päihde piirit, syrjinnät piireissä - Syrjintä - Ei rahaa / rahahuolet - Sairaudet - Välinpitämättömät vanhemmat - Läheisen tai sukulaisen kuolema - Kiusaaminen - Perheväkivalta - Ei kavereita - Vaikeuksia koulussakotiongelmia - Syrjintää - Kiusaamista - Itsetunto-ongelmia - Vanhempien ero - Vähän harrastuksia, pitää olla ninja harrastus - Puukot - Varkaat - Juopot - Vanhempien ero - Kiusaaminen - Kotieläimen kuoleminen - Muuttaminen - Koulun vaihtaminen - Vanhempien huutaminen ilman syytä - Sairaus - Koulukiusaaminen - Vanhempien riitely - Vanhempien ero - Syrjintää koulussa - Epäturvallinen koulumatka - Vanhemmilla päihdeongelmia - Opettaja kiusaa - Rahaongelmia (vanhemmilla) - Vanhempien ero - Kiusaaminen - Syrjintä keltaisella merkityt aiheita, joista lasten mielestä voisi olla vertaistukea 9

Työskentely, teema 2: Eropalvelut Mistä lapsi voi saada apua, kun vanhemmat eroavat? Kenen kanssa asioista voi puhua? Kysymykset käytiin läpi yhteisessä keskustelussa. koulukuraattori sukulainen (täti, serkku, veli, mummi, vaari, eno ); voi tarvita tukea tilanteesta riippuen koulupsykologi on hyvä, että tuntee vähän, tietää sen, jolle menee juttelemaan aikuisen, jolle voi jutella pitäisi olla ystävällinen, jaksaa kuunnella, ymmärtäväinen, ei ole tiukka jollekin opettajalle (omalle), opettajasta riippuen; kahden kesken jutella opettajan kanssa esim. oppilas voi varata opettajalle ajan keskusteluun, mitä kuuluu kirje, opettaja voi kysellä mitä kuuluu (aitoa kuulemista) 10

Työskentely, teema 3 Monikulttuurisuus Onko alueella syrjintää/rasismia? Jos on, miten näkyy arjessa? Mitä pitäisi tehdä, että syrjintä/rasismi vähenisi? Lapset keskustelivat pienissä ryhmissä (3 hlö/ryhmä) ja kirjasivat miten syrjintä näkyy koulussa, asuinalueella ja vapaa-ajalla. Koulussa: Koulussa olen kokenut syrjintää 4. luokalla. En muista miten se alkoi, mutta melkein kaikki mun luokan tytöt kiusas mua, mutta kiusaamista ei enää näy Koulussa koin syrjintää 1.-5. -luokalla painoni ja osittain perheeni takia. Kiusataan jotakin eikä päästetä leikkiin tai peliin mukaan. Jotakin haukutaan emme tiedä ketä Ei oteta toista leikkiin Koska huijaa Koska on eri vaatteet Tehdään asioita luokkina -> ei tyttö-poika-jakoja Sukupuolen Ihon värin mukaan Tytöt syrjivät tummaa tyttöä Haukkuminen Vaikka valvojalle kertominen Tutustuminen eri kulttuureihin Asuinalueella: Varmaan mutta emme tiedä asiasta Taloyhtiössä on vaihteluja. Toisissa taloissa on riitoja ja toisissa ollaan sovussa. Vapaa-aika Netissä Whatsapp-syrjintä Sukupuolisyrjintä Kokemus esim. monikulttuurisista vähentää syrjintää Lapset eivät syrji, usein asenteet tulevat aikuisilta 11

Työskentely, teema 9 Nopean avun saamisen polut Mistä saa nopeasti apua: väkivaltatilanne kaverin kotona/tapaturma/vanhempien ero/kiusaamistilanne, johon ei saa apua koulusta. Lapset työskentelivät 3 hlön ryhmissä, tekivät kuvitteellisen hahmon, jolla on erilaisia tilanteita. 12

Työskentely: Hyvän elämän eväät -resepti Lapset työskentelivät 4 hlön ryhmissä eri teemoista, ajatuksista kootaan video Mitkä asiat tekevät lapsen elämästä hyvän? asumiseen liittyen? liikkumisen ja liikenteeseen liittyen? ihmissuhteisiin (vanhemmat, sukulaiset, kaverit ) liittyen? millainen vapaa-aika on hyvää? terveyteen liittyen? turvallisuuteen liittyen? perheeseen liittyen? miten vaikuttaa perheen talous, rahatilanne? osallisuus: missä asioissa ja kenelle voit kertoa mielipiteesi/missä asioissa ei? mihin asioihin lasten pitäisi voida vaikuttaa? 13

LASTEN HYVÄN ELÄMÄN EVÄÄT Vapaa-aika harrastukset perhe kaverit oma aika turvallisuuden tunne Terveys aktiivinen iloinen ruokavalio hygienia mielenterveys Perhe yhtenäinen perhe hyvät välit turvallinen ei tarvitse pelätä Perheen rahatilanne voi vaikeuttaa harrastamista tai asumista ei välttämättä pääse kouluretkille mukaan ei voi lomailla ulkomailla koulussa jotkin asiat maksavat Asuminen perhe turvallinen koti pitää olla riittävästi tilaa sähköt ja vesi turvallinen sijainti Ihmissuhteet hyvät vanhemmat jotka välittävät hyvät kaverit hyvät sukulaiset kivat opettajat ihmiset jotka välittävät Turvallisuus yksityisyys turvalliset koulumatkat tietoturva turvallinen koti turvallinen ympäristö Mihin asioihin lasten pitää voida vaikuttaa? ympäristöön harrastuksiin kiusaamiseen esim. perheen lomakohteisiin Liikenne ja liikkuminen koulumatkan pituus turvallinen koulumatka turvalliset kadut julkinen liikenne, lasten tarpeen mukaan katuvalot 14

Pilottiryhmän arviointia Pilottiryhmän tapaamisessa 22.3.2018 alustus lapsivaikutusten arvioinnista mitä on lapsivaikutusten arviointi ja miksi se on tärkeää? Esimerkkinä mitä alueella lasten kanssa on tehty arvioinnin tekemiseksi (miten asioita on työstetty lasten kanssa) 15

Pilottiryhmä/teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, kohtaamispaikka - Palveluohjauksen pop up toiminta vaikuttaa pienten lasten elämään, jotka eivät muuten osallistu vanhempainiltoihin jne. - kohtaamispaikka koskettaa kaikkia lapsia ja nuoria (jos perhe sinne menee tai lapsi/nuori) - avoin kohtaamispaikkatoiminta vaikuttaa erityisesti pieniin lapsiin, päivärytmi, ruokarytmi jne., ilostuttaa äitiä -> lapsi hyötyy - kohtaamispaikka paikassa, johon on helppo tulla -> hyvät liikenneyhteydet - pitäisikö lapsen voida tulla kohtaamispaikkaan yksin? - lapsen hoito sillä aikaa kun vanhemmat vertaistuessa - joku voi valita asuinpaikan sen mukaan, että lähellä on kohtaamispaikka - lisää yhteisöllisyyttä -> lisää lasten(kin) turvallisuutta - lisää lapsen elämässä olevien aikuisten + kaverien määrää - vanhemmuuden tuki -> lapsen & vanhemman välinen vuorovaikutus - kohtaamispaikasta tietoa vapaa-ajan toiminnoista, harrastuksista - toiminta lisää vanhempien hyvinvointia: sos. kontaktit &verkostot, vertaistuki, ilo arkeen tekemisen kautta, lapsenhoitoapu - talousvinkkejä perheille? - lasten osallisuus kohtaamispaikassa, mihin vaikuttaa? -> toiminta, ulkoasu/sisustus - kohtaamispaikassa toimintaa koko perheelle! Iloa elämään! Vanhemman näkeminen eri roolissa! - Parisuhteen tuki -> lapsen turvallisempi arki & vähemmän ahdistusta 16

Pilottiryhmä/teema 2: Eropalvelut - toimivilla palveluilla vaikutus kaikkiin lapsiin + hyvin hoidettu ero on lapsen kannalta tärkeää -> lapsi syyttää herkästi itseään + lapselle tärkeää säilyttää hyvä suhde molempiin vanhempiin, vanhemmuus molemmilla vanhemmilla, myös muu suku usein tärkeä - eron jälkeen lapsen kulkeminen kotien välillä turvattava (turvallisuus - turvataan esim. harrastusmahdollisuuksien ja paikkojen säilyminen eron jälkeen -> myös taloudelliset asiat huomioiden - tärkeää kuula lasta erotilanteissa ja sen jälkeen: lapsen ajatukset, toiveet - eron jälkeen lapsen psyykkisen turvallisuuden säilyttäminen kuulumisen tunne molemmissa perheissä -> miten lapsilla/nuorilla omat suhteet kehittyvät esim. nuorten omat parisuhteet - eropalvelut helposti vanhempien saatavilla 17

Pilottiryhmä, teema 4: monitoimijaiset yhteistyörakenteet - alueen kaikkiin lapsiin/nuoriin vaikuttava -> eri organisaatiot tarjoavat palveluitaan eri aikaan/ei alueellisia päällekkäisyyksiä - työntekijä vaihto eli organisaatiorajojen - lapsista ja nuorista ei kilpailla - yksilöllinen kohtaaminen vahvistuu -> eri toimijoiden vahvan yhteistyön kautta - toimijoilla erilaiset näkökulmat, joten asiakas jää haaviin helpommin esim. erityistä tukea tarvitsevat - jos rakennetaan uutta tilaa, vaikuttaisi ja pitäisi huomioida toimijat sekä kulkureitit - Hervannassa jo olevat rakenteet - tilojen/toimintojen ajoittaista yhdistämistä-> saadaan limitettyä asiakkaita - harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, tunnettavuus - yhteisöllisyys ja turvallisuudentunne lisääntyvät (toimijat yhdessä tilat) - halpoja harrastuksia ja hyviä vapaa-ajan tiloja yhdessä - vähävaraisilla perheillä varaa harrastaa ja reissata - eri yhteistyötahojen asiakkaat -> tuovat toisten toimijoiden toimintaan tuoreita näkemyksiä -> osallisuus lisääntyy - kaikkiin kohtiin liittyy aito yhteistyö, viestintä, toisten tunteminen -> yhteiset koulutukset, työn kierto eri osaamiset!! 18

Pilottiryhmä, teema 9: nopean avun saamisen polut 1. Ryhmät ja yksilöt - nopean avun saamisen polut koskevat kaikkia yksilöitä - isompien ongelmien ennaltaehkäisevä vaikutus - nopea tuki vanhemmuuteen 2. Asuminen ja liikkuminen - mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristön viihtyvyyteen ja turvallisuuteen - sähköiset palvelut lisäävät palveluiden saatavuutta paikasta riippumatta 3. Ihmissuhteet ja vapaa-aika - tuki vanhemmuuteen, tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa 4. Terveys ja turvallisuus - nopea tuki vanhemmuuteen tukee lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä sekä turvallista perhe-elämää 5. Perhe ja talous - palvelut maksuttomia - ohjataan ja opastetaan erilaisten taloudellisten tukien hakemiseen - opastus oman talouden hoitamiseen - mahdollisuus tukea vanhempia jaksamisessa vanhempana ja muissa vanhemmuuden kysymyksissä 6. - 7. muut näkökulmat - kielitaidottomat ja luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat, tavoittaako sähköiset palvelut?? 19

Pilottiryhmä, teema 10: yhdyspinnat erityistason palveluihin Kouluikäisten perheiden jäsenet myös vaikutusten kohteena (Jelppimalli) Luukuttamisen vähentäminen psykiatristen sairaanhoitajien tämänhetkinen toimintamalli ei toimi eikä vastaa tarpeeseen! Moniammatillisesti nuoren/lapsen/perheen asioissa kokoontuessa yhdessä perheen kanssa hyödynnettäisiin myös kolmannen sektorin palveluita lasten ja nuorten osallistuminen oman asian käsittelyyn mahdollisuuksien mukaan (tarvittaessa myös ilman lapsen läsnäoloa harkinnan mukaan) yhteiset moniammatillisen yhteistyön käytännöt (tarpeellisten tietojen jakaminen -> säästeään perheitä moneen kertaan asian toistamiselta ja siltä, ettei turhaan tuskailla samojen ongelmien kanssa) 20

Pilottiryhmä, teema: ehkäisevä väkivaltatyö Vaikutus kaikkiin lapsiin, kaikille pitäisi saada tietoa: ymmärrystä siitä mikä on ns. tavanomaista riitelyä, milloin kaltoinkohtelua, lapsille tietoisuutta omista rajoista ETC-hanke: lasten omat rajat ja turvallisuus -> kohderyhmä vaka+alakoululaiset Hervanta-Vuores riskiryhmiä vaikeat, kriisiytyneet erot, mt+päihde ehkäisevällä työllä voidaan vahvistaa lasten itsetuntoa, ammattilaisille työkaluja, vanhemmalle tietoa väkivallan vaikutuksia lapsiin, parantaa lasten ja vanhempien keskinäistä suhdetta ja vuorovaikutusta, rooleja perheessä - > tuo turvallisuutta lasten elinympäristöön, asumiseen, tunne turvallisuudesta lapselle o lapset uskaltavat kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään, osallisuus o perheen taloudellinen tilanne o työkaluja nuorelle omaan väkivallattomaan parisuhteeseen palvelu saatavilla helposti ns. arkiympäristössä -> turvallinen saavutettavuun vanhemmille Taidekaari: lasten turvakasvatus 21

Vuoreksen koulun oppilaat Lasten näkökulmaa pilottisuunnitelman teemoista työstettiin 20.4. Vuoreksessa yhdessä oppilaskunnan 3.-6. luokkalaisten jäsenten kanssa 1. Kartoille oppilaat merkitsivät missä sijaitsevat heidän käyttämänsä palvelut (rakennukset, puistot, liikuntapaikat ym.) oma asuinpaikka paikat, joissa kohtaavat kavereitaan paikat, joissa voisi olla hyvä kohtaamispaikka pelottavat, vaaralliset paikat 22

Vuoreksen oppilaat, teema 1: kohtaamispaikka Mielikuvaharjoitus kohtaamispaikasta: millainen se on, minkälainen sisustus, mitä siellä voi tehdä, keitä siellä on iso talo, sisällä iso futiskenttä, pelejä (konsoli- ja lautapelejä) kilttejä aikuisia ei hirveen iso talo, siellä on pelihuone, kahvila ja piha, josta pääsis puistoon nuorisotalo kouluun, koulu on iso talo, jossa iso sali, pöytäkiekko ja pingis (kuvaus nykyisestä koulusta) hirveen iso, Superpark, iso futiskenttä, jättikioski pieni paikka, alakerrassa pelipaikka, ylhäällä futispaikka iso voimistelusali, oleskelutila, jossa voi pelailla alakerta lasinen, sohva, säkkituoleja, säkkityynyjä, sänkyjä, patjoja, ikkunoita, joista näkee ulos ja kaappeja tavaroille 23

Vuoreksen oppilaat, teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Mitä ongelmia lasten elämään voi liittyä? vihreällä asiat, joihin vertaistuesta olisi lasten mielestä hyötyä kiusaaminen mielenterveydelliset ongelmat vanhemmat eroavat väkivalta läheisen kuolema syrjintä ei ole kavereita koulumenestyksestä pilkkaaminen terrorisointi alkoholistivanhemmat totta puhuminen ei menesty koulussa kiusaaminen väkivalta vanhempien ero alkoholistiperhe läheisten menetys valehteleminen vanhempien ero toisen vanhemman kuolema vanhemmat eivät huolehdi perheväkivalta toinen ja molemmat vanhemmat ovat alkoholisteja kiusaaminen orvoksi jääminen työttömyys vaikea uusioperhetilanne vanhempien ongelmat 24

Vuoreksen oppilaat, teema 2: Eropalvelut Kenen kanssa voi jutella, jos vanhemmat eroavat? koulusta apua saa kuraattorilta tai psykologilta opettajat isovanhemmat kummit valmentaja (esim. futiksessa) perhekeskuksessa pitäisi olla psykologi, jonka kanssa voisi jutella aikuisen pitää olla sellainen, että hän jaksaa kuunnella, ymmärtää ja auttaa 25

Vuoreksen oppilaat, teema 3: Monikulttuurisuus Vuoreksessa asuu jonkin verran maahanmuuttajia/eri kulttuuritaustaisia, kaksi konkreettista asiaa nousi: yhden oppilaan naapurustossa asuu venäläisiä joistakin kulttuureista tulevat eri ikäiset sisarukset (esim. tyttö ja poika) ovat paljon keskenään koulupäivinä esim. välituntisin keskustelun vähäisyyden perusteella aihe ei ole kovin ajankohtainen lasten mielestä eivätkä he koe alueella syrjintää eri kulttuuritaustaiset voivat kokea muita helpommin yksinäisyyttä, mihin keinoina ehdotettiin kaverioppilaita, tutustumisia, kielten opettelua ja oppimista, mikä helpottaisi tutustumista 26

Vuoreksen oppilaat, teema 13 Sähköiset palvelut Oppilaat kertoivat mitä sähköisiä välineitä käyttävät ja mistä etsivät tietoa, he mainitsivat seuraavia kanavia: Instagram Snapchat YouTube Whatsapp Musical.ly 27

Vuoreksen oppilaat, teema 9 Nopean avun saamisen polut Lapset keksivät hahmon, jolla erilaisia tilanteita, joihin tarvitsee nopeasti apua. Björghen, 9 v tapaturma: murtunut jalka -> 112, sairaalassa tulee suuri leikkaus väkivalta kaverin kotona: ottaa yhteyden 112, kaverin vanhemmat joutuu puhutteluun vanhempien ero: menee psykologin luokse ja taluttaa vanhempansa väkisin mukaan. sen jälkeen kaikki menee hyvin. kiusatuksi tuleminen: pyytää rehtoria puhuttelemaan kiusaajaa. Tässä tilanteessa häntä heitettiin 5 kertaa kananmunalla. Jjilmmnu, 10 v tapaturma: 112, talo palaa väkivalta kaverin kotona: kertoo vanhemmille, jotka tekevät sosiaaliturvatuki-ilmoituksen vanhempien ero: juttelee isovanhempien kanssa kiusatuksi tuleminen: omat vanhemmat+opettaja Laila, 13v Lailalla äiti ja isä, 2 serkkua, 1 mummi ja 2 pappaa. Asuu kerrostalossa Suomessa ja on aika köyhä. Ei ole puhelinta tapaturma: Laila pyöräilee ilman kypärää ja lentää pyörän selästä niin että lyö päänsä. Kaveri on vieressä ja lähtee kertomaan Lailan vanhemmille. väkivalta kaverin kotona: Kaverin vanhemmat tappelevat ha huutavat ja heittävät hänet (Lailan kaverin) ulos kotoa. Laita soittaa kaverinsa puhelimella poliisille ja poliisi tuli auttamaan. vanhempien ero: Lailan vanhemmat ovat eroamassa, mutta Laila pyytää heitä asumaan/sopimaan riidan koska hän ei voisi elää ilman heitä. kiusatuksi tuleminen: Lailaa alettiin kiusaamaan koulussa ja hän ei uskaltanut kertoa siitä opettajalle eikä hänen vanhemmilleen, joten hän meni koulukuraattorille/koulupsykologille. 28

Hervannan POP UP tapahtuma 9.5. Kohtaamispaikan sijainti keskusta Duo keskusta tai lähitori Hervannan keskustassa Duon yläkerta Duon yläkerta 29

Hervannan POP UP tapahtuma 9.5. Kohtaamispaikan toiminta viihtyisä, kahvia, hattaraa, toiminnallista: musiikkia aamupäivä mukulat, iltapäivä nuoret (Duon yläkerta), biljardi, pelit, disco-musiikkia, sormivärejä ei ryhmiä, ei ilmoittautumista omia ryhmiä, superpark, skuutti sukupolvien välistä vuorovaikutusta saisi olla toimintaa, ei pakko osallistua puistotädit 1-3 h hoitoon lapsi mahdollisuus ruokailla/kahvia henkinen tuki vanhemmille TT: kysy tarvitaanko apua joustavuus pelejä, leikkiä, askartelua -> yhteistä tekemistä vanhemmat+lapset (kaikki eri ikäiset lapset) -> paikka rauhoittua yhteisiä tukiryhiä esim. neuvolassakin verkostoa yksinäiselle pihatapahtumat loistavia, ylisukupolvien + monikulttuurisuus 30

Hervannan POP UP tapahtuma 9.5. Kohtaamispaikan aukiolot iltapäivä palvelut tosi aikaisin, toivottavaa iltapäiville/illaksi myös iltaisin, lauantaisin päiväsaikaan ja iltaisinkin, ehkä viikonloppuisinkin viikonloppuisinkin auki -20, yläasteikäiset pidempään myös lauantaisin aamupäivä/päivä, viikonloppuisin 31

Hervannan POP UP tapahtuma 9.5. Muita kommentteja: tiedonpuute esteenä (kohtaamispaikka) tilaa (Hervantatupa ja srk-kerho pullistelee) rattaat sisään FBHerwood-ryhmä kunnon leikkipuistoja kaivataan! lasten liikennepuisto, uimahalli hyvä, taide- ja kulttuuripalvelut hyvät tiedotussivusto, josta löytyy alueittain tietoja leikkipuistot, tapahtumat, ohjattu toiminta yms. kaikki hyvin Hervannassa palvelut helposti saatavilla, ns. yhdellä bussilla yhdestä ovesta -> kotitorin (ikäihmiset) tyylinen palvelupaikka -> nopeammin ja paremmin perhepalvelut neuvolasta, että asiakas ei liiku vaan ammattilaiset. Akuuttityyppinen apu, ei heti 5kk jonoon! Pihatapahtuma kiva arkena työtä myös maahanmuuttajille lapsille kesäpaikkoja enemmän matalan kynnyksen harrastustoimintaa nepsynuorille ja lapsille palvelut helpommin löydettävissä ennaltaehkäisevä näkökulma ilman leimaantumista ei leikkauksia koululle + päiväkodille -> varhainen puuttuminen 32

Tulosten hyödyntäminen pilotin kehittämisryhmissä maakunnan kehittämisryhmissä valtakunnallinen mallinnus yhteistyössä eri maakuntien kanssa 33