Etätunnisteella tehoa arvoverkkoon Rikkidirektiivi aiheuttaa paljon päänvaivaa www.prologistiikka.fi Tuliterä logistiikkakeskus laittoi toimitusketjut uuteen uskoon
25.9.2013 PYSY OIKEILLA RAITEILLA Kansainvälinen rautatieseminaari Kouvolassa Syksyn rautaisin seminaari RAILFORUM 2013 kokoaa yhteen rautatielogistiikan asiantuntijat ja menestyjät ympäri maailmaa. Luvassa korkeatasoisia puheenvuoroja, tuoreita näkökulmia ja hyödyllisiä kontakteja. Teemat: Rautatieliikenteen aineelliset ja aineettomat investoinnit Rautatielogistiikan liiketoiminnan kehitysnäkymät Tapahtumassa nähdään presidentti Tarja Halosen ja talouskomissaari Olli Rehnin videotervehdykset. Puheenvuoron pitävät mm. VR-Yhtymä Oy, Kemira Oyj, Suomen Tulli, Venäjän rautatiet RZD, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Baltic Rail Ltd., Pohjoismainen investointipankki, HaminaKotka Satama Oy, Helsingin Satama Oy, Turun Satama Oy, Interporto Bologna, Nurminen Logistics Oyj ja Freight One Scandinavia. Tarjolla myös yrityspaketteja, joilla varmistat yrityksesi näkyvyyden seminaarissa. Paikkoja rajoitetusti! Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
TOIMITUKSELTA ANOTTU JA TEHTY Suomen valtio on hakenut useille liikennehankkeille EU:n TEN-T-rahoitustukea. Tukea haetaan vuosien 2012 ja 2013 monivuotisesta ohjelmasta yhteensä noin 109 miljoonaa euroa. Suomen tukianomukset koskevat E18 Kotkan erillishanketta, Kehä III:n kakkosvaihetta, Kehäradan täydennyshakua, meriliikenteen WINMOS-hanketta sekä NEXT-ITS-älyliikennehanketta. NEXT-ITS-älyliikennehanke saattaa olla jokeri pakassa, sillä kyseinen smart traffic -hanke pitää sisällään mm. liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmiä sekä tien- ja väylänkäyttömaksujen hallintaa. Käytännössä NEXT-ITS tekee tiemaksujen käyttöönoton helpommaksi. Digitaalisuus on tulevaisuuden suunta, vahvisti myös liikenneministeri Merja Kyllönen, joka puhui uuden ajan liikenteestä liikenne- ja viestintäministeriön Liikennefoorumissa 14. toukokuuta. Ministerin mukaan digitaalisuus on avaintekijä moneen Suomen keskeiseen liikennepolitiikan tavoitteeseen: liikennejärjestelmän tehokkuuteen ja tuottavuuteen, logistiikan kilpailukykyyn ja asiakaslähtöisiin palveluihin. Kyllönen muistutti, että tulevaisuuden liikenne tarjoaa suomalaisille yrityksille erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia maailmanlaajuisesti. Markkinan kasvu perustuu siihen tosiasiaan, että kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia kaikkialla maailmassa. Näiden ongelmien ratkaisijalle on kysyntää. Ministeri Kyllönen ei myöskään vierasta pilotti-ideologiaa, jonka mukaan liikennepolitiikkaa uudis tetaan erilaisten kokeilujen avulla. Onkin järkeenkäypää, että piloteilla erilaiset ideat ja innovaatiot saadaan nopeammin ja kustannustehokkaammin ajatusasteelta markkinoille ja käyttäjien testattaviksi. Perinteisesti Suomessa on tällä kohtaa kysytty, että mitäs sitten tehdään, jos pilotista tuleekin mahalasku? Se vanha tuttu (ja väärä) vastaus toteaa, että etsitään kiireesti syntipukit (ellei varastossa jo ole). Parempi vastaus olisi, että kannattaa nousta ylös maasta, pyyhkiä pölyt vaatteista ja yrittää uudel leen. Ministeriössä on huomattu, että liikennepolitiikan perusteiden tulee uusiutua ja vastata ajan haasteisiin. Kyllönen totesi Liikennefoorumissa, että toimialalla on vastuu tuottaa innovaatioita ja uusia vientituotteita ja vastaavasti hallinnon ja päättäjien tehtävänä on mahdollistaa ne. Älyn ja osaamisen avulla suomalaisista yrityksistä tehdään liikennepalvelujen globaaleja markkinajohtajia, ministeri visioi. Digitaalisuuden hyödyntämiseen luovat edellytyksiä liikenne- ja viestintäministeriön tuore raportti avoimesta datasta ja pian julkaistava liikenteen älystrategia. Mutta miten Suomen liikennepolitiikan kehitys osuu yhteisiin eurooppalaisiin raameihin? Monivuotisesta TEN-T-ohjelmasta tuetaan pelkästään ns. prioriteettihankkeita ja muutamia komission priorisoimia yleiseurooppalaisia hankkeita. Suomessa prioriteettihankkeita ovat Pohjolan kolmio ja Merten moottoritie. Pohjolan kolmio tarkoittaa Suomessa E18-tietä ja ratayhteyttä Turusta Vainikkalaan. Merten moottoritiet on TEN-T-verkon merellinen ulottuvuus. Itämeren moottoritie yhdistää Itämeren EU-jäsenvaltiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan. Suomi hakee TEN-T-rahoitusta myös vuosien 2012 ja 2013 yksivuotisesta ohjelmasta yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Tukea haetaan Luumäki-Imatra-valtakunnan raja -rautatien suunnitteluun, Seinäjoki-Oulu-rautatiehen ja E18 Hamina-Vaalimaan suunnitteluun. Komissio tekee lopullisen rahoituspäätöksen syksyn 2013 aikana. Ennen komission päätöstä suoritetaan mm. hankkeiden kelpoisuustarkastus, hankkeiden ulkoinen ja sisäinen arviointi sekä TEN-Trahoituskomitean konsultointi. Hankkeiden tulee olla valmiit vuoden 2015 loppuun mennessä. Kännykkäsovelluksista ja muista älyliikenteen ratkaisuista on lupa innostua, mutta harmaa totuus siellä taustallakaan ei saa unohtua. Vaikka kaikissa autoissa olisi älyreleet viimeisen päälle, niin samoilla vanhoilla teillä niillä kuitenkin ajellaan. Ja teiden kunto on hälyttävä. 3 4/2013 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko TUOTEPÄÄLLIKKÖ Jaakko Lätti jaakko.latti@publico.com puh. 09 6866 2576 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos TOIMISTOSIHTEERI Liisa Hyvönen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Jarkko Böhm Merja Kihl Ari Mononen PAINO PunaMusta Oy www.prologistiikka.fi JUSSI SINKKO 2 prologistiikka 3 4/2013
SISÄLLYSLUETTELO 02 Esipuhe 06 Lääkkeet puolelle valtakunnalle Tamron Tampereen logistiikkakeskuksen uusi laajennusosa on nyt toiminut täydellä teholla yli puoli vuotta. Laajennus on huomattava, sillä uutta tilaa on tullut 11 000 m 2 (183 000 m 3 ). Näin Tampereen Lahdesjärvellä sijaitseva laajennusosa on kooltaan huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi eduskuntatalo. Tätä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että kyse on Pohjoismaiden suurimmasta lääkealan logistiikkakeskuksesta. 12 Ei vain rautaa, vaan myös ratkaisuja 16 Logistiikassa leikkaa 18 Varastoautomaatit muunnettiin sairaalan kylmäsäilytystiloiksi 22 Työkaluista parempaa huolta Teräskontit ovat pikkuhiljaa ajautuneet varustelukierteeseen. Tylsä ja harmaa peruskontti on kokenut renessanssin, kun yritykset ovat alkaneet miettiä, voisiko kontista saada enemmän irti. Kun kontin funktio on suunniteltu hyvin, se ei olekaan enää vain jotain, jolla siirretään tavaraa. 06 22 4 prologistiikka 3 4/2013
26 Kuljetusketjun tehostaminen pienentää ympäristöhaittoja 30 Etätunnisteella tehoa arvoverkkoon RFID eli radiotaajuinen etätunnistaminen on jo tuttua arkipäivän teknologiaa monelle kulkutunnisteiden ja bussilippujen muodossa. Täyttä potentiaalia yritysten toimintojen tehostamisessa ei ole silti vielä saavutettu. Suomi ei ole kuitenkaan paljon muuta maailmaa jäljessä RFID-teknologian hyödyntämisessä. Useat yksittäiset firmat, kuten monet paperitehtaat, ovat ottaneet jo ratkaisuja käyttöönsä. 36 Muutosta päin 39 Reaaliaikainen monitorointi on ratkaisu siltojen kunnossapidon seurantaan 40 Rikkidirektiivi aiheuttaa paljon päänvaivaa laivaoperaattoreille Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti laivojen sallittujen rikkipäästöjen kiristämisestä jo vuonna 2008. Sittemmin Euroopan Unioni hyväksyi niin sanotun rikkidirektiivin, jonka mukaan IMOpäätös tulee Itämerellä voimaan nopeutetulla aikataululla. Logistiikkaoperaattorit joutuvat muuttamaan laivakalustonsa uusien määräysten mukaiseksi jo vajaan parin vuoden kuluessa. Tarjolla on vain kalliita vaihtoehtoja. 46 Vety vetää vahvasti 50 Ajassa 30 40 3 4/2013 prologistiikka 5
LÄÄKKEET PUOLELLE VALTAKUNNALLE TAMRON LOGISTIIKKAKESKUS VANNOO HYVÄN SIJAINNIN JA AUTOMAATION NIMIIN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ UNOHTAMATTA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: TAMRON KUVA-ARKISTO 6 prologistiikka 3 4/2013
Tamron Tampereen logistiikkakeskuksen uusi laajennusosa on nyt toiminut täydellä teholla yli puoli vuotta. Laajennus on huomattava, sillä uutta tilaa on tullut 11 000 m 2 (183 000 m 3 ). Näin Tampereen Lahdesjärvellä sijaitseva laajennusosa on kooltaan huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi eduskuntatalo. Tätä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että kyse on Pohjoismaiden suurimmasta lääkealan logistiikkakeskuksesta. Tamron logistiikkajohtaja Aki Koskinen kertoo, että laajennusosa on pyörittänyt täysiä volyymeja loka-marraskuun taitteesta lähtien. Varsinaiset testaukset päättyivät toukokuussa ja kesäkuussa alkoi pilotointivaihe, Koskinen kertaa. Volyymeitä kasvatettiin loppukesästä ramp-up-vaiheen myötä, kunnes lokakuussa alettiin olla sillä tasolla, jota toiminta vaatii. Ihan pienen piirin puuhastelusta ei ole kysymys: Tampereen laajentuneen toimipisteen kautta kulkee päivittäin 45 % koko Suomen lääkejakelusta. Esimerkiksi vuoden 2011 aikana sen kautta toimitettiin 80 miljoonaa tuotetta. Päivää nopeammin perille Kyseessä on samalla myös yksi Tamron historian suurimmista investoinneista, jolle tuli hintaa noin 26 miljoonaa euroa. Työntekijöitä valmiissa keskuksessa on yli 150. Tuliterä logistiikkakeskus on laittanut lääkkeiden toimitusketjun uuteen uskoon: Tamro arvioi säästävänsä toimitusketjun 3 4/2013 prologistiikka 7
läpimenoajassa nyt noin vuorokauden aikaisempaan toimitusmalliin verrattuna. Lääkkeet saadaan siis merkittävästi nopeammin niitä tarvitseville koko Suomessa. Aki Koskinen on erittäin tyytyväinen projektiin ja itse asias sa yllättynytkin Keskittämisellä lähdettiin hakemaan säästöjä mm. kuljetuskustannuksissa ja operointiin liittyvissä menoerissä. sä tulee jotain yllättävää vastaan. Nyt kaikki sujui kuin konsanaan elokuvan käsikirjoituksen mukaan. Keskittämällä kulut kuriin Lopputuloksena Tamrolla on nyt moderni, viimeisen päälle automatisoitu asioiden sujumisesta näin mallikkaasti: Hyvällä suunnittelulla yritetään aina ennakoida ja ehkäistä ongelmia, mutta kyllä tämän kokoluokan projekteissa yleen- logistiikkakeskus, joka päivittää yhtiön prosessit 2000-luvulle. Keskittämisellä lähdettiin hakemaan säästöjä kuljetuskustannuksissa, ulkopuolisissa vuokrissa, kiinteistökustannuksissa ja 8 prologistiikka 3 4/2013
www.protacon.com Protacon tarjoaa varastonhallinnan ja automaation aukoton kokonaisuus Etähallinta Lähetys Jos haluat tuotteet, raakaaine-erät tai puolivalmisteet optimaalisesti tuotantoon, varastoihin ja ajoneuvoihin, sekä vaadit reaaliaikaiset raportit linjastolla kulkevien materiaalien ja tuotteiden statuksesta, niin ota yhteys. take Protaconnection Keräily Logistisesti parempaa paikkaa saa hakea, sillä keskus sijaitsee kaikkien pääteiden varrella. operointiin liittyvissä menoerissä ja tässä on myös onnistuttu, Koskinen toteaa. Tamro kypsytteli hanketta useiden vuosien ajan. Jo vuonna 2008 nähtiin, että tavaravirrat ja tilatarpeet tulevat kasvamaan aina siinä määrin, että hajautettu perusverkosto satelliittivarastoineen ei enää riitä parhaan mahdollisen palvelutason takaamiseen. Tamrolla päätettiin kääntyä uusien automaatioratkaisujen puoleen, jotta toimintaan saadaan uutta tehoa. Lisäksi logistiikkakuvio oli vanhastaan sellainen, että tuotteet saapuivat Tampereelle Tamron keskusvarastosta Vantaal- Vastaanotto Raakaainevarasto Tuotevarasto Tuotanto Pro planning is pro quality www.protacon.com Protacon Group, PL 122, 40351 Jyväskylä, p. 010 3472 600 Hallit tuotantoon ja varastointiin NSS Hallilta Kysy lisää! puh. 0207 340 950 tai katso lainapeite.fi/hallit Tamron logistiikkakeskuksen laajennusosa Lahdesjärvi, Tampere 11 000 m 2 (183 000 m 3 ) uutta tilaa arkkitehtisuunnittelija arkkitehtitoimisto Talvio pohjarakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy rakennesuunnittelija A-Insinöörit Suunnittelu Oy talotekniikkasuunnittelija Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy pääurakoitsija NCC Rakennus Oy putkiurakoitsija Kaunisto-Yhtiöt Oy ilmanvaihto- ja sähköurakoitsija Are Oy sprinklerurakoitsija Twinputki Oy rakennusautomaatiourakoitsija Tampereen DDC-Tekniikka Oy korkeavaraston automaatiotoimittaja Swisslog Ab rakennuttamisen valvonta A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Tamro Oyj:n projektijohtaja Markku Juhola Tamro Oyj:n hankevastaava Aki Koskinen Rakentamisen kokonaiskustannus n. 26 miljoonaa 3 4/2013 prologistiikka 9
TAMRO SUOMI PÄHKINÄNKUORESSA Tamro on Suomen johtava lääkkeiden ja terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden jakelija ja palveluiden tuottaja. Suomalaisessa hyvinvoinnin ketjussa Tamrolla on luottopakin rooli: yritys huolehtii siitä, että apteekit, sairaalat ja muut terveydenhuollon palvelupisteet saavat tarvitsemansa lääkkeet ja muut tuotteet nopeasti ja luotettavasti. Vähittäiskaupan ja kuluttajien tarpeisiin Tamron jakelussa on kasvava terveystuotevalikoima. Tamro on myös edelläkävijä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palvelujen kehittämisessä. Palveluvalikoimaan kuuluvat mm. erilaiset tieto-, logistiikka-, markkinointi-, myynti- ja rekisteröinnin asiantuntijapalvelut. Pääasiakasryhmän muodostavat lääkeyritykset, apteekit, sairaalat sekä vähittäiskauppa. Tamro Suomi toimii Vantaan Tamrotalossa, Tampereella sekä Oulussa. Tamro Suomessa on noin 370 työntekijää ja yrityksen liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa. Tamron historia ulottuu vuoteen 1895, jolloin neljä tamperelaista apteekkaria perusti yrityksen nimeltä Tampereen Rohdoskauppayhtiö. Tamro kuuluu PHOENIX-konserniin, joka on yksi Euroopan johtavista lääkejakelijoista. ta. Keskusvarastotoiminnot haluttiin siirtää Tampereelle, osaksi uutta laajennusosaa. ki mahdolliset toiminnanohjausjärjestelmämme piiriin kuuluvat asiat. Koko prosessin toimivuutta ajatellen tämä oli niitä isoimpia tekijöitä, Koskinen kertoo. Pedantti testaus paljasti Yhteydet pelaa joka suuntaan Toiminnan keskittämistä Tampereelle puolsi työvoiman saannin lisäksi erinomainen sijainti. Aki Koskinen toteaa, että logistisesti systeemistä bugeja, jotka pystyttiin eliminoimaan saman tien vaiva ja haitta olisi ollut moninkertainen, mikäli sudenkuopat olivat jääneet toiminnassa olevaan systeemiin piiloon. parempaa paikkaa saa hakea, sillä keskus sijaitsee kaikkien pääteiden Nuottien mukaan, Laajennusosan lämmitysvarrella. Helsingin suunnasta satamasta tulevat tulokuormat saadaan nopeas- IT-testauksessa osoitettu perinpohjaisuus ilman sooloilua ja viilennysmahdollisuus ti sisään, ja jakelu lähtee joko moottoritietä takaisin tai sitten pohjoiseen, länteen ja itään. Tamrolla oli myös historiaa seudulla, sillä Tampereen lääkejakelukeskus on toiminut on toteutettu lähes yksinomaan maalämmöllä. ulottui projektin kaikkiin osioihin. Koskinen puhuu dogmaattisesta lähestymistavasta, jossa edettiin oppikirjan mukaan ja pidettiin kiinni hyvän projektinjohdon periaatteista. Lahdesjärvellä 2000-luvun alusta lähtien. Vanhassa lo- gistiikkakeskuksessa tilaa oli noin 9 900 kerrosneliömetriä. Tampereen lisäksi Tamrolla on logistiikkatoimintaa myös Vantaalla ja Oulussa. Näin menettelemällä onnistuimme pysymään aikataulussa silloinkin, kun jollain alueella edistyminen oli hitaampaa. Pystyimme kirimään tekemällä tiettyjä asioita päällekkäin ja tässäkin projektinjohdon toimivuus osoitti tärkeytensä. Suomen suurin lääkeruletti pyörii nyt täyttä häkää. Lääkkeet Tieto virtaa Fiksu sijainti on puolet voittoa. Lisäksi haluttiin varmistaa, että tavara liikkuu myös seinien sisällä ja että tieto kulkee. Halusimme panostaa paljon IT-järjestelmiin ja näin koko IT-puoli resursoitiin vahvasti, kertoo Koskinen. Automaatiotoimittajalta vaadittiin IT:n erikoisosaamista ja toimittajaksi valikoitui Swisslog, josta Tamrolla oli jo kokemusta Ruotsin kautta. Swisslog tuli jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluun mukaan. Yksi tärkeä palanen palapelissä oli IT-testauksen kattavuus: Toteutimme satoja skenaarioita, joissa selvitimme kaiksa siirretään suoraan Tampereen logistiikkakeskukseen, jos- ne sijoitetaan uuteen keskusvarastoon tai siirretään suoraan jakeluun. Lahdesjärveltä lääkkeet lähetetään tilaajille, eli apteekeille ja sairaaloihin ympäri Suomen. Koskisen mukaan tekemistä riittää vielä: Tällä hetkellä hiomme perusprosesseja, jotta saamme systeemistä kaikki tehot irti. Vuoden 2013 teemana meillä on käydä koko logistinen ketju huolella läpi ja varmistaa jokaisen osa-alueen toimivuus. Työ on enemmän pientä viilaamista kuin moukarihom- 10 prologistiikka 3 4/2013
Trukkien uusi sukupolvi Energian säästäminen ei ole ollut koskaan helpompaa RX 70 Hybrid. www.still-trukit.fi fi rst in intralogistics maa ja matkan varrella sopasta on jo paljastunut iloisia sattumia: Uuden systeemin ansiosta olemme löytäneet ihan odottamattomiakin hyötyjä. Katto korkealla ja laatuvaatimukset myös Laajennusosaan Tamro halusi korkeavarastoratkaisun, jossa Lavapaikkoja logistiikkakeskuksessa on noin 25 000. Robotit lääketurvallisuusvaatimukset, korkea auto maatioaste, energiatehokkuus nostelevat lääkelavoja 17 kerrokseen (35 metrin korkeuteen), ja ympäristönäkökulmat huo- joten korkeavarasto todella on nimen- mioidaan uudenaikaisin keinoin. Esimerkiksi sä veroinen. Korkeavarastoa käyttämällä laajennusosan lämmitys- ja viilensä nysmahdollisuus on toteutettu lähes yksinomaan maalämmöllä. Koskinen kertoo, että maalämpö oli Korkeavarastoa käyttämällä tonttipinta-ala tulee hyödynnettyä erittäin tehokkaasti. tonttipinta-ala tulee hyödynnettyä erittäin tehokkaasti ja automaation kautta virtaviivaisuutta on saatu toimintoihin mukaan myös muilla tavoin. tähtäimessä alussa asti: Koskinen kertoo, että korkeavaraston Jo siitä lähtien kun tonttikaupat oli myötä koko ketjun laatutaso nousee sen tehty, halusimme käyttää nimenomaan maalämpöä, mikäli se on itse asiassa pakko. oli teknisesti mahdollista. Mitään ongelmia tämän asian kanssa Lava ei voi repsottaa millään tavalla tai systeemi palaut- ei tullut eteen. taa sen, hän tarjoaa yhden esimerkin. Koneet eivät katso sor- Ja sitten on itse korkealavavarasto. Lavojen vienti ja tuonti mien läpi laadullisesti puutteellisia lavoja, siinä missä ihminen on täysin automatisoitu: kuljettimet etsivät optimaaliset vapaat niin vielä voisi tehdä. paikat varastoitaville tuotteille ja tuovat tilatut lavat keräilyase- Järjestelmä ei anna anteeksi, Koskinen virnistää. mille toimituksia varten. Kaikki tapahtuu pi mey den vallitessa, sillä robotti ei valoa kaipaa. Tällä tavalla saamme lisäsäästöjä energiankulutukseen, Koskinen toteaa. 3 4/2013 prologistiikka 11
EI VAIN RAUTAA, VAAN MYÖS RATKAISUJA Trukit ovat merkittävässä roolissa, kun suunnitellaan sujuvaa materiaalivirtaa tehtaassa tai varastossa. Kalusto on silti vain osa laajempaa ratkaisua, eikä sen keskeinen määräävä tekijä. TEKSTI: JARKKO BÖHM KUVA: TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND 12 prologistiikka 3 4/2013
Trukkibisneksessä ei riitä enää se, että asiakkaalle lyödään firman katalogi kouraan, pyydetään valitsemaan mieleinen kalusto valikoimasta ja toimitetaan koneet perille. Hyvin harvoin tehtaalla tai varastolla on aikaa opiskella esimerkiksi sisälogistiikan hienouksia oman ydintoiminnan ohessa. Monet trukkitekniikan alan yritykset ovatkin ryhtyneet kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoajiksi, joiden päämääränä on tehostaa asiakkaan materiaalivirtojen sujuvuutta muutenkin kuin viimeisintä huutoa olevien laitteiden tuomisella tuotantotiloihin. Paljon tärkeämpää on kysyä, millainen trukki sopii asiak kaan käyttötarkoitukseen ja kuinka paljon kalustoa kuuluisi olla. Jungheinrich Lift Truck Oy:n Suomen maahantuonti- ja jälleenmyyntiyhtiön toimitusjohtaja Mika Laatikaisen mukaan yksittäisten koneiden myyminen on periaatteessa simppeliä, mutta myös silloin on syytä selvittää perusasiat. Silloin meidän tarvitsee tietää, millaista tavaraa asiakas käsittelee eli minkä kokoista ja painoista se on. Lisäksi selvitämme, kuinka paljon tavaraa kuljetetaan, kuinka pitkä on kuljetusmatka ja kuinka korkealle kuorma nostetaan, Laatikainen kuvailee. Myös oviaukot on syytä mitata, jotta koneet mahtuvat kulkemaan niistä. Tämä on trukkiratkaisujen osalta peruskauraa, mutta isompien asiakkaiden kohdalla on syytä tehdä laajempi kartoitus, jonka pohjalta asiakasta konsultoidaan tarkemmin. Monet trukkitekniikan alan yritykset ovat ryhtyneet kokonaisvaltaisten palveluiden tarjoajiksi. Toyota Material Handling Finland Oy:llä ollaan samoilla linjoilla. Myyntijohtaja Jukka Heinonen korostaa, että kaikki lähtee liikkeelle siitä, että mennään paikanpäälle asiakkaan luokse hahmottamaan nykyinen tilanne. Heinosen mielestä on tärkeää selvittää esimerkiksi sellaisia seikkoja, millainen nykyinen kalusto on ja miten asiakaan prosessit toimivat. Tältä pohjalta on mahdollista osoittaa kehityskohteita: tarvitseeko kalustoa vähentää, tai olisiko johonkin työtehtävään tarjolla sopivampi laite, Heinonen valottaa. Käyttötarkoitukseen paremmin sopiva trukki voi olla esimerkiksi edullisempi käyttökustannuksiltaan. Toisaalta laite voi toimia esimerkiksi pienemmässä tilassa, jolloin asiakas hyötyy saamalla enemmän varastointi- ja työtilaa. Heinosen mukaan heidän yrityksensä trukkimyynti on samalla asiakkaan sparrausta, jonka tarkoituksena on asiakkaan ydinliiketoiminnan nopeuttaminen ja tehostaminen. 3 4/2013 prologistiikka 13
Omaksi vai vuokralle? Sopivan kaluston valintaan liittyy yleensä myös kysymys hankinnan rahoituksesta. Mika Laatikaisen mukaan myös rahoituskuvioiden selventäminen asiakkaan ymmärtämään muotoon on olennainen osa trukkiratkaisua. Vaihtoehtoja on runsaasti, kuten rahoitusleasing, huoltoleasing tai vuokra. Vai pitäisikö sittenkin ostaa itselle yrityksen omaan taseeseen? Tulisiko harkita osamaksua? Myynnissä meidän tehtävänämme on neuvoa, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat, ja mikä niistä olisi asiakkaan kannalta paras keino, Laatikainen sanoo. Kokonaisvaltaiseen ratkaisupakettiin kuuluu myös huoltopalvelujen järjestäminen, mikäli asiakas näin itse haluaa. Mika Laatikaisen mielestä huoltosopimus on asiak kaan tekemä arvovalinta, eli haluaako asiakas riskitöntä koneenkäyttöä ilman yllätyksiä. Toisaalta trukkiratkaisuja etsivä yritys voi päätyä hoitamaan huoltokustannukset sitä mukaan kuin niitä syntyy. Se on periaatteessa makuasia, että haluaako huollon suhteen täydellistä ennustettavuutta. Siksi me emme suoraan tyrkytä asiakkaalle valmista vastausta sen suhteen, miten kannattaisi tehdä, toimitusjohtaja Laatikainen Jungheinrich Lift Truck Oy:ltä toteaa. Toyota Material Handling Finland Oy:llä jälkimarkkinapalveluihin on panostettu erityisen paljon, ja ne työllistävätkin yrityksessä yli 100 henkilöä. Jukka Heinonen mainitsee, että he tarjoavatkin koko maan kattavan huoltoverkoston. Hänen näkemyksensä mukaan heidän asiakkaidensa päivittäisen operaation tärkeä kulmakivi on se, että heille voidaan tarjota huoltopalvelua nopealla vasteajalla operatiivisen toiminnan turvaamiseksi. Meidän yrityksemme voi ottaa vastuulleen asiakasyritysten trukkien huoltojen aikatauluttamisen, seuraamisen ja tilaamisen, mikä jälleen vapauttaa asiakkaan resursseja heidän omaan ydintoimintaansa, myyntijohtaja Heinonen kertoo Näiden lisäksi hoidamme myös kaikki lakisääteiset tarkastukset. Asiakas voi siten luottaa siihen, että kaikki trukit ja lisälaitteet ovat turvallisessa kunnossa ja huollettu sääntöjen mukaisesti. KUVA: ROCLA Sopivan kaluston valintaan liittyy yleensä myös kysymys hankinnan rahoituksesta. 14 prologistiikka 3 4/2013
Uutta teknologiaa Perusasiat vaikuttavat olevan hyvin samanlaisia trukkiratkaisuja tarjoavien yhtiöiden välillä. Kuinka sitten voi erottautua kilpailijoista? Jungheinrichillä ollaan panostettu elinkaariajatteluun, joka on tuotu mukaan jo tuotekehitys- ja suunnitteluvaiheeseen. Kaksi tekijää vaikuttaa tuotteen elinkaaren jättämään hiilijalanjälkeen. Yksi on valmistaminen, ja sen osalta pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeä pidentämällä tuotteen käyttöikää. Toisin sanoen haluamme antaa tuotteelle lisää elämää, Mika Laatikainen kuvailee. Toinen tekijä on trukin kuluttama energia koko sen eliniän ajan. Laatikaisen mukaan elinkaariajattelu on tuottanut heillä tulosta, sillä hiilijalanjälkeä on todennetusti pienennetty yli 25 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana. Jukka Heinosen mukaan Toyota Material Handling Finland Oy:ssa puolestaan uskotaan litiumioniakun olevan seuraava koko alaa muuttava trendi, sillä sen edut ovat lyömättömät perinteisesti trukeissa käytettyyn lyijyakkuun verrattuna. Litiumakkua voidaan varata esimerkiksi kahvi- ja lounastaukojen aikana, sillä varausaika on huomattavasti lyhyempi, eikä se vaurioidu toistuvista lyhyistä latauksista, kuten lyijyakku. Tämän myötä akkuja ei tarvitse vaihtaa trukkeihin erillisessä tilassa, eikä akuille pyhitetylle paikalle ole muutenkaan tarvetta, sillä litiumioniakut eivät päästä myrkyllisiä kaasuja latausvaiheen aikana. Kun akkuja varten ei tarvitse järjestää erillistä tilaa ja ilmanvaihtoa, voidaan säästää kiinteistökustannuksissa, Heinonen lisää. Perinteinen lyijyakku on edelleen halvempi, mutta litiumioniakun käyttöikä on toisaalta pidempi. Taantuma on vaikuttanut lievästi Jungheinrich Lift Truck Oy:n toimintaan Suomessa. Mika Laatikaisen mukaan kaksi edellistä vuotta olivat kohtuullisen hyviä, mutta viime aikaiset pilvet talouden taivaalla ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Tunnelmat ovat odottavat, eikä trukkeja ole mennyt kaupaksi aivan normaaliin tahtiin. Jungheinrichin liikevaihto on kuitenkin kasvanut joka vuosi vuoden 2009 sukelluksen jälkeen. Käytettyä kalustoa, vuokralaitteita ja huoltopalvelua on kysytty vastaavasti enemmän. Vuoden 2009 jälkeen olemme palkanneet joka vuosi yksi tai kaksi huoltomiestä lisää, Laatikainen toteaa. Toyota Material Handling Finland Oy:ssä myynti on ollut toistaiseksi hyvällä tasolla. Heinosen mukaan muutosta ei ole ollut suuntaan tai toiseen, mutta jotain vaikutusta synkillä uutisilla on ollut yhteistyökumppaneiden käyttäytymiseen. Asiakkaamme ovat joutuneet miettimään ja tehostamaan toimintaansa. Siinä kohdin me olemme olleet heille avuksi kumppanina ja tuoneet säästöjä kustannuksiin, Heinonen kiteyttää. Uude det toimitilat valmistuvat elo loku kuunun aikan ana Lahd en moottoritien ja vanhan Lahd enti en väliin os oi ttee eeseen Huhti mo ntie 21, 04200 Ker erava. a. MYYMME, VUOKRAAMME JA RAHOITAMME UUDET JA KÄYTETYT TRUKIT! MYÖS LYHYTAIKAVUOKRAUS! KYSY LISÄÄ: PUH. 010 820 6613 HUOLLAMME KAIKKI TRUKKIMERKIT JA TOIMITAMME VARAOSAT KAIKKIIN MERKKEIHIN! HUOLTO- JA VARAOSATILAUKSET: PUH. 010 820 6600 JÄRJESTÄMME YRITYKSELLENNE ALKUSAMMUTUS-, TULITYÖ- JA TRUKKIKURSSIT! Räätälöidyn ajoneuvoleasingin ammattilaiset palveluksessasi! Myymme ja vuokraamme uusia ja käytettyjä trukkeja sekä työkoneita. Rahoituspalvelumme tarjoaa huolto-, rahoitus- sekä käyttöleasing palveluja. Kannanhallinta on helppoa ja vaivatonta Easyservice palvelun avulla. Ota yhteyttä, tulemme mielellämme paikanpäälle tutustumaan kalustoosi ja kertomaan lisää palveluistamme. WWW.MARJETA.FI Huht imon tie 21 04200 Kerava Trukkipalvelut on muuttanut uuteen osoitteeseen Keravalle: Terv et uloa tut utus ustu tuma maan an! Huhtimontie 21, Kerava Teitä palvelevat trukki- ja työkoneasioissa: Sirpa Stenbom Puh. 010 391 2329 Huhtimontie 21, 04200 KERAVA Timo Peltonen Puh. 010 391 2321 Puh. 010 391 2300 Pasi Virta Puh. 010 391 2326 Markku Oosi (Vaasa) Puh. 010 391 2354 3 4/2013 prologistiikka 15
LOGISTIIKASSA LEIKKAA FISKARSIN TOIMITUSKETJU EI OLE JÄYKKÄ, VAAN MAHDOLLISIMMAN JOUSTAVA, KERTOO TIINA NIEMINEN TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN Fiskars-konsernin logistiikkajohtaja Tiina Nieminen katsoo, että Fiskarsin logistiikassa on kaksi keskeistä haastetta: toisaalta toimitusketjun läpinäkyvyyden ja toisaalta sen joustavuuden lisääminen. 16 prologistiikka 3 4/2013
Kuluttajakysyntää on vaikea ennakoida ja siihen vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tekijät. Esimerkiksi säällä on iso vaikutus puutarhatuotteidemme myyntiin. Siksi toimitusketjun joustavuuden lisääminen on meille erityisen tärkeä, joskin haastava tehtävä, toteaa Nieminen. Vastauksena haasteisiin Fiskars kehittää toimitusketjustaan yhä kilpailukykyisempää ja optimoi varastojensa sijaintia sekä jakelun kustannuksia. Niemisen mukaan oikotietä onneen tällä saralla ei ole, vaan nämä asiat vaativat pitkäjänteistä tekemistä: Eivät ne sinänsä tule koskaan valmiiksi, vaan niitä tulee kyetä muuttamaan toimintaympäristön muuttuessa. Siksi tavoittelemme ketteryyttä myös rakenteellisten muutosten tekemiseen. Oranssi vallankumous Kaikille suomalaisille tuttu Fiskars on vuosien varrella kasvanut varteenotettavaksi kansainväliseksi peluriksi. Yrityksellä on noin 3 400 työntekijää ympäri maailman ja sen tuotteita myydään yli 60 maassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Fiskars on hyvissä asemissa ja myynnistä lähes kolmasosa tuleekin jo USA:sta. Tehtaitakin tähtilipun alla on kaksi, Oregonissa ja Floridassa. Kansainvälisen konsernin pyörittäminen edellyttää tietenkin, että tavara virtaa 24/7/365. Mutta mihin suuntaan logistiikka on menossa jos ajatellaan Fiskarsia ja koko toimialaa? Yleisesti ajatellaan, että tarpeettomien kustannusten karsimisessa on kuljettu jo pitkä tie mistä muualta tehoja voisi ottaa? Nieminen myöntää, että Fiskarsin asiakkaiden eli vähittäiskaupan kilpailu on todella kovaa erityisesti yleisen taloudellisen tilanteen ollessa tiukka. Tämä heijastuu luonnollisesti myös vähittäiskaupan tiukentuviin vaatimuksiin toimittajiaan kohtaan: Toimittajilta edellytetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat kaupan tehokkaan toiminnan. Kuluttajia tavoitellaan yhä useamman myyntikanavan kautta eli logistiikkamme pitää palvella niin tukkukauppaa kuin digitaalisiakin myyntikanavia kuten nettikauppaa, linjaa Nieminen. Jalkatyö ratkaisee Yksi Fiskarsin valttikorteista kovenevassa pelissä on ollut panostaminen henkilöstön osaamiseen. Toisaalta liiketoimintayksiköiden yhä kasvattaessa kokoaan tämä on myös välttämätöntä logistiikassakin tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat prosessit. Nieminen on huomannut, että vanhojen, kiveen kirjoitettujen liiketoimintamallien aika on ohi. Nykyisessä bisnesmaisemassa tarvitaan liikkuvia jalkoja ja taipuvia niveliä. Pelin muuttaessa luonnettaan myös globaalisti Fiskarsinkin on päivitettävä tapaansa ajatella ja toimia: Etsimme jatkuvasti entistä ketterämpiä tapoja toimia, jotta olemme valmiina vastaamaan ympäristön vaatimiin muutoksiin, Nieminen vakuuttaa. Suurennuslasin alla on esimerkiksi saatavuuden parantaminen. Jahka toimitusketju optimoidaan oikein, pienetkin markkinat voivat tehokkaammin myydä kattavaa valikoimaa Fiskarsin tuotteita. Pienistä puroista virraksi Tähän asti Fiskars on hoitanut leiviskäänsä hyvin logistiikkapuolella ja hyvin öljytty kansainvälinen toimitusketju on yritykselle ylpeyden aihe. Vaikka globaalisti katsoen Fiskars on pieni peluri, pieniäkin virtoja yhdistämällä syntyy suurempi virta, jota optimoimalla saavutetaan merkittäviä etuja. Nieminen on ollut yhdistelemässä noita tavaravirtoja vuodesta 2009, jota ennen hän työskenteli Iittala Groupin palveluksessa. Työ tuntuu edelleen mielenkiintoiselta ja vauhdikkaalta. On hienoa päästä rakentamaan uusia toimintamalleja ja rakenteita yritykseen, joka tarjoaa kuluttajille arvostettujen brändien ikonisia tuotteita. 3 4/2013 prologistiikka 17
Rullaovet, joita on asennettu käyttöaukkojen eteen, on valmistettu erityisesti kylmätiloja varten. VARASTOAUTOMAATIT MUUNNETTIIN SAIRAALAN KYLMÄSÄILYTYSTILOIKSI TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: CONSTRUCTOR FINLAND OY Teollisuuden varastoautomaatiojärjestelmiä Lohjalla valmistava Constructor Finland Oy on runsaan kymmenen vuoden aikana toimittanut Eurooppaan yli 1 200 varastoautomaattia. Vuonna 2009 yritys sai tavallisesta poikkeavan toimeksiannon Tampereen yliopistolliselta sairaalalta, joka tarvitsi uusia kylmäsäilytystiloja vainajille. Tietokoneohjattu Tornadoautomaatiojärjestelmä taipui siihenkin tarkoitukseen, mutta lisää tuotekehitystä tarvittiin. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS) valmistui äskettäin uusi O-rakennus, jota käytetään sairaalassa tehtäviin ruumiinavauksiin. Uudelle rakennukselle oli tarvetta, koska Suomen kaikki oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset on tarkoitus keskittää lähivuosina viiteen yliopistosairaalaan. TAYS on yksi niistä. Keskittämisen myötä Tampereella hoidetaan vuoden 2013 loppupuolelta lähtien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omat ruumiinavaukset että ne, joita aiemmin on tehty Lahdessa, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Toiminnan laajentaminen edellytti vainajien kylmäsäilytystilojen lisäämistä. Sairaanhoitopiirin edustajat ottivat meihin yhteyttä vuon- 18 prologistiikka 3 4/2013