Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan
Kulttuuriala Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka edistävät elämän ja ympäristön laatua. Kulttuurialan innovatiivisia ammattiosaajia tarvitaan tulevaisuudessa tekemään työtä sekä perinteisten että jatkuvasti uudistuvien ilmiöiden ja asioiden parissa käsi- ja taideteollisuuden, viestinnän, kuvataiteen, musiikin ja tanssin alueilla. Ammatilliset perustutkinnot on suunniteltu työelämän tarpeisiin. Ne ovat kolmevuotisia, 120 opintoviikon (ov) laajuisia ja ne tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tutkintoi- hin sisältyy vähintään 20 ov työssäoppimista työpaikoilla. Tutkinnot rakentuvat peruskoulun oppimäärälle. Ne soveltuvat myös lukion oppimäärän opiskelleille ja ylioppilastutkinnon suorittaneille (tällöin noin 30 ov lyhyemmässä ajassa). Halutessa voi suorittaa rinnakkain sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Kulttuurialalla on viisi ammatillista a ja yhteensä kahdeksan koulutusohjelmaa. Alalla on myös ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. 2 Kulttuurialan ammattiosaajaksi
Käsi- ja taideteollisuusalan Käsi- ja taideteollisuusalalla suunnitellaan ja valmistetaan asiakkaille esteettisiä ja visuaalisia tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Tuotteita valmistetaan usein piensarjatuotantona eri materiaaleista eri käsityötekniikoilla. Myös rakennettua ja rakentamatonta ympäristöä korjataan ja restauroidaan. Kädentaitojen lisäksi alan ammateissa tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä hahmottaa visuaalista ympäristöä. Toiminnassa tärkeitä ovat taloudellisuus, tuottavuus ja asiakaslähtöisyys. Artesaani (=tutkintonimike) valmistuu joko esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmasta tai tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelmasta tai ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelmasta. Kaikissa koulutusohjelmissa voi valita oman ammattialansa. Alalta valmistuneet toimivat monissa eri ammateissa. Työllistäjiä ovat pieni- ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla palvelualoilla ja teollisuudessa. Myös itsensä työllistäminen, ryhtyminen ammatinharjoittajaksi on vaihtoehtona. Alalle on syntynyt verkostoitunutta pienyritystoimintaa, alihankintaa ja uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Kulttuurialan ammattiosaajaksi 3
Audiovisuaalisen viestinnän Alalla tuotetaan elokuvia, video-, radioja tv-ohjelmia. Tekninen kehitys on luonut uusmedian ja sen tuotteet: interaktiiviset ohjelma- ja pelituotteet, verkkosivustot sekä mobiilipalvelut. Alalle tarvitaan sekä ammattilaisia moniosaajista tietoteknisen erityisalan osaajiin. Media-assistentti valmistuu audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelmasta. Koulutusohjelma antaa valmiuksia toimia ääni-, kuva- ja valoilmaisun, editoinnin sekä grafiikan, valokuvauksen ja multimedian tehtävissä. Alan töitä tehdään elokuva-, video-, animaatio-, radio- ja tv-yrityksissä ja uusmedian osalta mm. ohjelmisto-, kustannus- ja lehtitaloissa, tv- ja radioyhtiöissä sekä mainos- ja viestintätoimistoissa. Ammattilaiset voivat työskennellä pienten ja suurten yritysten palveluksessa tai freelancerina. Uusmedia-alalla assistentit työskentelevät usein erilaisissa verkkomediaprojekteissa. 4 Kulttuurialan ammattiosaajaksi
Kuvallisen ilmaisun Kuvallinen ilmaisu on tärkeä osa visuaalista viestintää, joka näkyy ympäristössä esteettisenä ja luovana toimintana ja tuotteina. Kuvallisen ilmaisun osaamisalueita ovat graafinen suunnittelu, kuva- ja mediataide sekä valokuvaus. Kuva- ja mediataiteessa opiskellaan perusasiat maalauksesta, kuvanveistosta, taidegrafiikasta sekä uudesta kuva- ja mediataiteesta. Kuvallisen viestinnän toimintaa ohjaavat visuaalisen kulttuurin arvostaminen, edistäminen ja esteettisyys. Kuva-artesaani valmistuu kuvallisen ilmaisun koulutusohjelmasta, missä luodaan vankka pohja kuvallisen ilmaisun perusosaamiselle. Visuaalisen viestinnän alueella työmahdollisuuksia on ilmaisun, taiteellisen suunnittelun, tuotesuunnittelun ja tuotekehittelyn tehtävissä toisen palveluksessa, tuotantotiimin jäsenenä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alalle syntyy jatkuvasti uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia toimia itsenäisenä yrittäjänä. 5
Tanssialan Tanssijan työssä yhdistyvät luova henkinen ja taitoa vaativa fyysinen prosessi. Tasokkaan ammattitaidon edellytyksenä on tekninen osaaminen yhdistyneenä tulkintaan ja ilmaisuun. Tanssijan tehtäviin kuuluu mm. tanssin eri aloilta perinteistä ohjelmistoa sekä nykykoreografioita. Työhön sisältyy esiintymistä ja harjoittelua ryhmän jäsenenä sekä kanssakäymistä yleisön kanssa. Tanssija valmistuu tanssialan koulutusohjelmasta Tanssijan työpaikkoja voivat olla kiinteät tanssiryhmät, Suomen Kansallisbaletti sekä ammattiteatterit. Suurin osa tanssijoista työskentelee produktioissa, yksityisinä tanssitaiteen elinkeinonharjoittajina ja freelance-tanssijoina. Vain pieni osa työllistyy kiinteisiin ryhmiin. Elokuva ja televisio, viihdeteollisuus ja mainonta työllistävät myös tanssijoita. 6 Kulttuurialan ammattiosaajaksi
Musiikkialan Musiikkialan ammattilaiset ovat usein aloittaneet musiikkiopintonsa jo lapsena. Taitojen ja valmiuksien ylläpito vaatii jatkuvaa harjoittamista ja vastuullisuutta. Alan laatu- ja taitovaatimukset ovat kasvavia, ja ammattilaisten työnkuva on monipuolistuva. Kirkkomuusikko, laulaja, säestäjä, yhtye-/orkesterimuusikko valmistuvat muusikon koulutusohjelmasta Musiikkiteknologi ja pianonvirittäjä valmistuvat soitinhuollon ja musiikin teknologian koulutusohjelmasta Alan työpaikat vaihtelevat koulutusohjelman ja erikoistumisen mukaan. Kirkkomuusikon työpaikkoja ovat yleensä seurakunnat. Laulajat ja säestäjät tai orkesterimuusikot työllistyvät esimerkiksi musiikkipalvelujen tuottajina. Pianonvirittäjät virittävät ja huoltavat pianoja, flyygeleitä ja cembaloja. Musiikkiteknologit tekevät työtä musiikin äänitykseen ja äänentoistoon sekä tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä. Musiikkialan työtilanne on ollut hyvä, mutta pysyviä työpaikkoja syntyy vähän. Kulttuuriyrittäjyys lisännee työpaikkoja myös musiikkialalla. Kulttuurialan ammattiosaajaksi 7
> Jatko-opinnot Tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa esimerkiksi artenomin, muotoilijan, medianomin, tanssinopettajan, musiikkipedagogin tai muusikon ammattikorkeakoulututkinnon. Lisätietoja www.oph.fi (koulutusjärjestelmä > ammatillinen koulutus) ja www.edu.fi (ammatillinen peruskoulutus) www.ammattiosaaja.fi ja www.ammatillinenkoulutus.com Opetushallitus/myynti. PL 380 (Hakaniemenkatu 2) 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 7450; Telefax: (09) 7747 7475. Sähköposti: myynti@oph.fi, www.oph.fi/verkkokauppa