Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa

Samankaltaiset tiedostot
aikuissosiaalityössä Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

rakenteiden kunnostusta? Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi Aila-Leena Matthies

teemoihin PalKO hankkeessa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Laatua ja demokratiaa osallistumisella. KAMPA-hankkeen seminaari Aila-Leena Matthies JY/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Osallisuus toimijuuden mahdollistajana palvelujärjestelmässä

Osallisuuden lupaus ja petos

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Voiko asiakas tietää paremmin? Asiakkaan osallisuus palvelujen kehittämisen näkökulmasta

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Kohti seuraavaa sataa

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

Asiakasosallisuuden monet muodot ja menetelmät. Riitta-Maija Hämäläinen, FT, THL Esityksen nimi / Tekijä

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Taloussosiaalityön jäljillä Toimeentulovaikeudet ja aikuissosiaalityö

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic ,

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Taloussosiaalityö ja taloudellinen toimintakyky

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Avauksia taloussosiaalityöstä

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Ryhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Asumissosiaalinen työote

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Tehdään yhdessä sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut Lappiin

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

OSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa

OPS Minna Lintonen OPS

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Hankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta

Yhteisösosiaalityö asiantuntijuuden haastajana. professori Kati Närhi Jyväskylän yliopisto Piiritetyt lapset -seminaari

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallistuminen Tampereella

Osallisuudesta SAIPPUAMAINEN KÄSITE SEKAVAHKO MONIULOTTEINEN HIEMAN EHKÄ HANKALA KÄYTTÄÄ ANALYYTTISESTI MYÖS PERHEKESKUKSELLA USEITA ERI KÄYTTÖTAPOJA

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

Torstai Mikkeli

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

i sosiaalityön muutoksen paikannuksia

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi Anneli Pohjola

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Asiakasosallisuus soteuudistuksessa

Transkriptio:

Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa Sosiaalialan Asiantuntijapäivät 13. 3. 2018 Jyväskylä Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 1

Taustana tutkimustietoa osallistumisesta Vaihtoehtoinen sosiaalityö, yhteisöllinen osallistuminen 1984 New Local Policies against Social Exclusion (1998-2000), 3 maata; LEBENSMITTE leimatun lähiön omaehtoinen toimintakeskus KAMPA, Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa, MMM, Kaste-ohjelma (2009 2012) PaLKO Hyvinvointipalvelujen rooli marginalisoitujen ryhmien osallistuvalle kansalaisuudelle (Suomen Akatemia, 2011 2014) ECOSOS hanke: ekososiaaliset innovaatiot 5 maassa: työttömien nuorten ideat edelläkävijöinä kestävään yhteiskuntaan (2015-2019) PROSOS aikuissosiaalityön yhteiskehittäminen KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 2

TEEMARUNKO Hyvinvointipalvelujen ratkaiseva yhteiskunnallinen tehtävä Osallistumisen portaat Osallisuuden edistämisen jännitteet Osallistumispolitiikka: Osallisuuden lupaus ja petos Osallisuus kunnioituksen antamisena Järjestelmälähtöinen vai elämismaailmalähtöinen osallisuus sosiaalityön välitystehtävä Valtaistavan ja osallistavan sosiaalityön haaste Uusi asiantuntijuus ja asiakkaiden osallisuus KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 3

Hyvinvointipalvelut Osallisuus Marginalisaatio

Osallistumisen portaat (Arnstein 1967, mukaillen) - Mitä osallisuus tarkoittaa hyvinvointipalveluissa Omistaa palvelut täysivaltaisena kansalaisena Olla aidosti tasavertainen toimija Saada vastuuta palveluista ja kehittämisestä (co-production) Jakaa omaa tietoa ja kokemuksia Saada osallistua tekemiseen Voida vaikuttaa Antaa ja saada palautetta Päättää etenemisestä itseä koskevissa asioissa Tulla kuulluksi Ilmaista itseään Saada tietoa Koristeena/statistina oleminen Ei-osallisuus =näennäisosallisuus Manipulaatio

Osallisuuden edistämisen jännitteet PROSOS (KYC /SONetBOTNIA) Osallistamisen TEMPPUJA vai kokonaan uusi ORIENTAATIO ja ammatillisuuden ymmärrys? KONTROLLI vai KUMPPANUUS? Valtaasetelmasta luopuminen, ei-tietäminen JÄRJESTELMÄLÄHTÖISYYS, järjestelmän tarpeisiin vai ELÄMISMAAILMALÄHTÖISYYS, miltä näyttää asiakkaille? Miksi osallistuisin? MITATUT TULOKSET, tulospaineisiin vastaaminen vai TODELLINEN MUUTOS?

Osallistumisen lupaus ja petos Horkheimer & Adorno: Valistuksen dialektiikka 1947 - valistukseen sisältyy sekä lupaus että petoksen mahdollisuus Unelmat, edistys, demokratia sisältävät aina riskin kääntyä itseään vastaan Osallistumisen lupaus hyvinvointipalveluissa: demokratisoituminen, palvelujen paraneminen ja kuulluksi tulemisen kokemus Osallistumisen petos: palvelujärjestelmä valjastaakin osallistumisen hallinnan välineeksi, järjestelmälähtöiseen kehittämiseen, osallistumishankkeen aikaisiksi kokeiluiksi, ilman halua antaa todellista valtaa Halutaanko oikeasti köyhille saada yhtä hyvä elämä kuin parempiosaisilla on? Voidaanko luvata, että se saavutetaan, kun vain ahkerasti osallistutaan? Osallistumispolitiikan murros: huoli kaikkien demokraattisesta osallisuudesta yhteiskuntaan ja vaihtui huoleksi kaikkien osallistumisesta taloudelliseen tuottavuuteen ja kilpailukyvyn edistämiseen = Lisää vapauksia hyväosaisille ja lisää velvollisuuksia huono-osaisille Osallistamisen nimissä ihmisten itsemääräämisoikeutta ja toimeentuloa leikataan Saavatko palvelujen käyttäjät osallistumisensa myötä pysyvästi parempaa elämää ja aitoja vaikutusmahdollisuuksia? Joukkopetoksen uhka vs. utopian luovuttamattomuus? KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 7

Osallisuus kunnioituksen antamisena Samalla kun yhteiskunta puuttuu heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ongelmiin, heistä tehdään tahdottomia toimenpiteiden kohteita, joihin kohdistetaan paternalistista suojelua, säälinsekaista hyväntekeväisyyttä tai tsemppaavaa julkisuutta parempiosaisten ehdoilla. Nimitykset epäkunnioittavia ja eriarvoisuutta korostavia? Olemme kaikki haavoittuvia ja riippuvisia! Työskentely asiakkaan heikkouksien äärellä? => Toiseuden tuottamisesta sen murtamiseen: eettisyys, arvopohja yhteisestä ihmisyydestä, ihmisarvon koskemattomuudesta, kultaisesta säännöstä, jokaisen tarinan ainutlaatuisuus! (Itse)kunnioituksen palautus omalla toiminnalla? Työskentely asiakkaan omien vahvuuksien ja intressien äärellä? Oikeus ja mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteisöön ja yhteiskuntaan kunnioitusta ja arvostusta tuovalla tavalla? KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 8

SYSTEEMI ja ELÄMISMAAILMA OSALLISUUDEN KONTEKSTINA sosiaalityö tuen ja kontrollin toteuttajana (Habermas; Staub-Bernasconi) toimeksianto SYSTEEMI Kolonialisoi elämismaailmaa Toimeksianto sosiaalityölle: Kontrolli Systeemin välineet: Raha ja Laki Järjestelmälähtöinen osallistaminen: miten saada ihmiset toimimaan järjestelmän tavoitteita vastaavasti? SOSIAALITYÖN VÄLITYSTEHTÄVÄ Toimeksianto ELÄMISMAAILMA Tavoitteena omaehtoisuus Toimeksianto sosiaalityölle: Tuki, Apu Elämismaailman välineet: Kommunikaatio, Julkisuus Elämismaailmalähtöinen Osallistuminen: miten saada järjestelmä vastaamaan Elämismaailman tarpeisiin?

TUNNISTA ERO: Järjestelmälähtöinen vai elämismaailmalähtöinen osallisuus - Järjestelmän ja kansalaisten elämismaailmoiden osallistumisen intressit ovat erilaisia - TUNNISTETTAVA: Missä järjestelmän (velvoittavan) ja elämismaailman (vapauttavan) osallistumisen intressit ja ehdot kohtaavat? - Osallistuuko järjestelmä omaehtoisen hyvän elämän tukemiseen = aikuissosiaalityön uusi sisältö? - Osallistuuko elämismaailma rahan ja lain (talouden ja oikeuden) nykyjärjestelmän ylläpitoon, vai haastaako niitä? => KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 10

Valtaistavan ja osallistavan sosiaalityön haaste - Suurin osa ihmisistä haluaa jollakin tavalla osallistua, tuottaa oman panoksensa yhteisölle, ja saada sitä kautta arvostusta - osa ihmisistä menettänyt uskonsa tähän, ja keskittyy uusien turhauttavien kokemusten välttämiseen => sosiaalityön uskottavuus? Kaikkein vaikein osa sosiaalityötä, johon ei ole 100%-sti toimivaa etukäteismallia. On opeteltava, etsittävä ja arvioitava jokainen tilanne ainutlaatuisena, kehitettävä siihen toimintamalli - Ei ole käypähoito - mallia, mutta Sit down, listen and learn toimii melkein aina Gabi Cacinovic: Älä koskaan sano, että asiakas ei ole kiinnostunut tai on passiivinen. Sano paremminkin, että et ole vielä löytänyt tietä hänen luokseen. <= Emme voi lähteä siitä, että järjestelmä, sosiaalityö toimii hienosti vain silloin, kun meillä on optimaaliset asiakkaat. Sosiaalialalla voimme arvostaa työtämme nimenomaan siksi, että meidän toimeksiantona on etsiä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin

Johtopäätöksiä osallistumistutkimuksesta (Stevens & al) Tiedostettava, mihin realistisiin tavoitteisiin pyritään osallistumisessa ja missä nähdään syyt osattomuuteen (yksilöön, työmarkkinapolitiikkaan, palveluihin, yhteiskuntarakenteisiin liittyvät syyt) Kaikkein huonoimmat tulokset jos keskitytään vain työllistymiseen Eri tavoitteet eivät sulje toisiaan pois: esim. yksilöllinen voimaantuminen ja rakenteellinen valtaistuminen Todellinen osallisuus edellyttää vallan siirtoa ihmiselle itselleen, mutta tämä on kaikkien vaikeinta palvelurakenteille Järjestelmien on helpompi hyväksyä muut osallistamisen keinot kuin vallansiirto, itsemääräämisoikeus, vaikuttaminen

Tutkimuksen johtopäätöksiä ja mahdollisuuksia osallistavasta sosiaalityöstä Tarvitaan sekä top-down rakenteellisia uudistuksia että alhaalta lähteviä rohkeaa aloitteellisuutta, ja niiden kohtaamista Yksilökohtaisessa asiakastyössä johdonmukaisesti tasavertainen työskentely: paneutuminen, luottamuksen saavuttaminen, sopimus yhteisestä työskentelystä, yhteinen kirjaaminen, yhteinen arviointi Osallistumista edistävät askeleet: kokemusasiantuntijat ja asiakasraadit palvelujen kehittämisessä: vain jos ollaan oikeasti kokemustiedosta kiinnostuneita, tietämättömiä ja halutaan käyttää sitä Yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien vaikuttavuus kaikkein vahvinta - oleskelupaikka, mielekäs ajankäyttö, joku odottaa minua, juhlat ja naapuriapu, vertaistuki Kohtaamispaikkojen, korttelikahviloiden, asukastupien olemassaolo tärkeää, mutta varsinkin niiden tekeminen itse! Julkisia tiloja on Suomessa juuri nyt jäljellä valtavasti! (Vanhainkoteja, kouluja, kunnantaloja, kansanopistoja, kirkkoja, leirikeskuksia ) => tulevaisuuden tekijät myös työyhteiskunnan tuolla puolen, omalla logiikallaan (esim. media, digimaailma, globaalisuus, stressiherkkyys, uudet arvot, kestävä kehitys)

LOPUKSI: Asiantuntijuus ja osallistuminen Mitä vähemmän työntekijä itse voi osallistua oman työnsä kehittämiseen, sitä vähemmän hän näkee mieltä asiakkaiden osallisuudelle Osallistuminen voi muuttaa maailmaa Asiakkaiden osallistuminen haastaa ammattilaisten asiantuntijuutta kipeästikin mutta se kannattaa! Yhteisen onnistumisen iloa ei korvaa mikään = uusi asiantuntijuus

Arkisen radikaali osallisuus siirtymänä kestävään tulevaisuuteen - esimerkkejä TEE-SE-ITSE DIY yhteiskunta: omatoimisuuden ja kätevyyden niskavoitto kulutusyhteiskunnasta = osallisuus (NESS konferenssin ranskalainen key note) HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE hyvän tekeminen omassa yhteisössä: naapuriavun, kuljetusten, tietotekniikan, epämuodollisen vapaaehtoistoiminnan, yhteisöllisen touhuamisen meininki LUONNON ARVOJEN VAALIMINEN: (koti)eläinten hoito ja tarkkailu, marjastus, kalastus, puutarhanhoito, yhteisen ympäristön, patikkapolkujen hoito, luontokuvien jakaminen; lasten, nuorten, vanhusten vieminen näiden äärelle KIERTOTALOUS: Kierrätystoiminta, up-cycling, kirpputorit, vaihtorit ja fb-roskalavat, vanhojen rakennusten ja koneiden kunnostaminen, tuunaaminen RUOKATALOUS: Ruuan kasvattaminen, omavaraisuus, ruuan laittaminen itse, lähiökanat, säilöminen, ruokahävikin vähentäminen, vegaanisuus, taimien ja siementen omavaraisuus, yhteisruokailut, po-up- ravintolat, ruuan jakaminen, seurustelu & ruoka KULTTUURI: yhteisöllisen kulttuurin vahvistaminen musiikki, tanssi, ite taide, tapahtumat, monikulttuurisuus kylillä ja kortteleissa; rakennuskulttuuri, historia, sivistys! <=Osallisuus: kulutuksen vähentäminen ja ympäristön varjelu arvokkaampi panos yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle kuin väkinäinen työllistyminen ympäristöä tuhoavaan tuotantoon (YK:n Agenda 2030, Goals of Sustainable Development) KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS 12.3.2018 15