MALMIKAIVOS OY Luikonlahti

MALMIKAIVOS OY 4.2.99 Luikonlahti Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 0 0700 HELSINKI Viite: Valtaus Pirilä, kaiv.rek.no \~43/ Kirjeenne.:6.987. No 370/460/87 PIRILÄN KULTAESIINTYMÄN HYVÄKSIKÄYTTÖTUTKIMUKSET Malmikaivos Oy.: llä on ollut 22. 7.987 akaen valtausoikeus Pirilän kultaesiintymään sitä koskevien.tutkimuksien täydentämiseksi tarkoituksella selvittää esiintymän taloudellinen käyttökelpoisuus. Olemme perehtyneet Geologian t\}tkimuskeskuksen Pirilää koskevaan tutkimu~ineistoon mukaan luettuhå tärkeimpien nlålmin lävistävien kai~$nreiki~n läpikäynti Lopen kairansydänvara'stolla. Pirilän puhkea!påsta on:.ir'roitettu rikasttiskokeita varten' n. 0 tonnin näyteerä. Käsit'yks~mme esiintymän hyödyntämismahdollisuuksista perustuu Geologian.tutkimuske~kuksen kairaus..:.. ja analyysituloksista tekemäämme louhinnan vaat;i.mukset,huomioonottavaan inalmit~rviopn sekä rikastuskokeisiin. Rikastuskokeiden:kulta-analyysit on tehty <AJt:okumpu Oy: n geoanalyy.ttisessä.;laboratoriossa. Kairausnäyttei&tä ei ole tehty täydentäviä l<ulta.,-analyysejä. Yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa olemme selvittäneet kullan liuotusta jå gnalytiikkaa, asiasta on laådittu tutkimusraportit "Kullan liuotus tiourealla ja rikastaminen XRF-:analyysiä varten" sekä f!(ullan määritys luonnonnäytteestä atomiabsorbtiospektrometrian ja röntgenfluoresenssin avulla~' (Joensuun yliopiston kemianlaitokse n: tutkimusraportteja,,a. Saastamoinen 987 ja J. Parkkinen 988). ei 8

' ' Malmiarvio 2 Pirilän malmin koko on arviomme mukaan 04 000 tonnia ja laskennallinen keskipitoisuus 7,5 ppm Au. Tällöin on eräät ohuehkot malmin harja- ja lieveosat sekä kielekkeet jätetty huomioonottamatta louhinnaltaan vaikeina. Malmin rajauksessa on käytetty cut off -pitoisuutta 2 ppm Au. Malmin sisäinen rakenne on hyvin epähomogeeninen, mikä aiheutuu suurista pitoisuusvaihteluista kapeissa kiisujuonissa, joiden jatkuvuus on epävarmaa ja malmin sisällä olevista annottamista osueista. Mainittu epähomogeenisuus aiheuttaa keskipitoisuuden arvioinnissa merkittävän epävarmuustekijän. Rikastuskokeet Pirilän malmin rikastamista ja rikasteen laatua on tutkittu VTT:n Mineraalitekniikan laboratorion "Jalometallien vaahdotus" tutkimusprojektissa, jonka laaja loppuraportti on valmistunut 8.2.990. Yhtiömme omana työnä selvitettiin Pirilän malmin ominaispainorikastusta tärypöydällä. Rikastuskokeissa kiinnitettiin erityistä huomiota kullan ja arseenin erotusmahdollisuuksiin sekä rikasteen kultapitoisuuteen. Kummallakin menetelmällä saatiin samansuuntaiset tulokset, rikaste sisältää 50-00 ppm Au saannin ollessa n. 80 %. As-pitoisuus rikasteessa on 5-0 %. Vaahdotusmenetelmällä on ph- ja kokoojareagenssisäädöillä mahdollista jonkin verran pienentää rikasteen As-pitoisuutta, mutta kullan saanti jää silloin epätaloudellisen alhaiseksi. VTT:n tutkimuksessa todettiin myös, että Pirilän löllingiittimineraall sisältää erittäin hienorakeista, elektronimikroskoopilla näkymätöntä kultaa niin paljon, että ko. mineraalirakeiden Au-pitoisuus saattaa olla suuruusluokkaa 00 ppm, jopa ylikin. Malmi sisältää 2,5-3 % löllingiittiä, jolloin siihen sitoutunutta näkymätöntä kultaa voi olla 2,5-3 g malmitonni eli 30-40 % malmin kultasisällöstä. Tämä osoittaa, kuinka kiinteästi kulta on sidoksissa As-rikkaiden mineraalien kanssa, jolloin As-pitoisuuden alentaminen rikasteessa ei ole mahdollista. Metallurgisia tai hydrometallurgisia kokeita ei ole suoritettu. Myyntikelpoinen kultarikaste ei saa sisältää yli 0,5 % As. Tämän ehdon täyttävää rikastetta ei tehtyjen kokeiden mukaan Pirilän malmista voida valmistaa.

' Arvio louhinnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista 3 Pirilän malmi sijaitsee suurehkon Kolkonjärven rannalla. Järven vedenlaatu on hyvä. Voidaan otaksua, että järveen laskettavien kaivosvesien juoksutusluvan ehdot, jotka vesioikeus määrittelee, tulevat olemaan tiukat. Mahdollisen louhinnan aiheuttamat pöly-, melu-, tms. haitat eivät tule olemaan merkittäviä. Yhteenveto Selvityksien yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Pirilän malmin kult~pitoisuus on kohtalaisen korkea ja kullan saanti rikasteeseen on tyydyttävä, malmin mineralogiset ominaisuudet tekevät esiintymästä vaikeasti käsiteltävän ("refractory ore"). Ympäristösuojelun näkökohtien takia kullan talteenotto rikasteesta ei ole mahdollista normaaleilla menetelmillä, vaan vaatii turvallisten erikoismenetelmien kehittämistä, jota Suomessa ei ole vielä tehty. Edellä esitetyt seikat sekä kullan tämänhetkinen alhainen hintataso huomioonottaen ei Pirilän malmia voida nykyisellään taloudellisesti hyödyntää. Olemme 5.2.990 palauttaneet Geologian tutkimuskeskukselle siirtomerkinnällä varustettuna valtauskirjan Pirilä, kaiv.rek.no 3643/. Kunnioittavasti MALMIKAIVOS OY T. v LIITTEET Raportit (P. Huopaniemi, 989-990) Pirilän kairanreikien tarkastelu Pirilän malmin hyödyntämiseen vaikuttavat geologiset ja mineralogiset tekijät - Yhteenveto malmiarviosta - Pirilän malmin louhinnan mahdolliset ympäristövaikutukset - Lisäksi VTT Mineraalitekniikan laboratorio on tehnyt tutkimuksen "Jalometallien vaahdotus", josta on raportti.

r ; MALMIKAIVOS OY 30.0.989 Pertti Huopanimemi/AP PIRIL~N KAIRANREIKIEN TARKASTELU GTK:N N~YTEVARASTOLLA LOPELLA 2.0.989 Käynnillä läpikäytiin etukäteen valittuja kohtia Pirilän Au-mineraalisaatiota lävistävistä rei'istä. Seuraavia asioita tarkkailtiin: - mineraalisaatiotyypit, sulfidien laatu ja määrien vaihtelu, rakenteet vaihtelut em. asioissa saman kairausprofiilin eri rei'issä, jotka on rajattu samaksi malmileikkaukseksi - onko malmi tai raakku mahdollista rajata silmämääräisesti - sivukivien lujuus R 38 prof. 6880.8~ Malmin yläpuolinen reikä, n. 0 m kallionpinnan alapuolella. Mahdollisen avolouhoksen piirissä. Kvartsiiutuneet kohdat C7,2S- 2~,90 ja ~,SO- ~7,70) on analysoitu, lisäksi muita lyhyempiä pätkiä. Sulfidimäärät pienet, Au vain satunnaisesti, max.,6 ppm 0,20 m. Tulee olemaan raakkukiveä. Kivi ehjää, ei heikkousvyöhykkeitä. R 38 prof. 6880.9~ Reikä on välittömästi malmin yläpuolella C7-2m). Kriittinen syvyysväli on 9 - SS m, jota ei ole aivan aukottomasti analysoitu. 9,9S - 2,SO Jäänväristä kv, yleensä vain vähän kiisuja, Ask ei näy. Harvassa pyriittiraitoja. Au hyvin epätasainen C,6, 0, 7,6 ppm). 2,SO - S,~S Kv-ms-gn, k-gn ja j-kv. Au yleensä 0 tai pieni. Tulos 7,0 ppm Au 0,30 m liittyy kompaktiin Ask-juoneen, As = 30,~ ~. Analysoinnisse on aukkoja, mutta mikään ei viittaa siihen, että reiän alapuolinen malmi jatkuisi tähän reikään asti. Kivet ehjiä.

2 R320 OLOf. 6880,9~ Edelleen samassa plofiilissa kuin kaksi aikaisempaa Leikää ja ko. plofiilin Lei'istä ainoa, jossa on mitoiltaan selvä malmilävistys, joka kuitenkin laadultaan on hyvin epätasainen. Ko. lävistys on syvyysvälillä 20,50 - ~~.5. 20,50-22,60 K-gn ja kapeita kv-juonia. As = 0, S = 0,2-0,~ %, Au = 0,2,,0, ja,8 ppm. Kiven asussa ei mitään, mikä paljastaisi sen Au-pitoiseksi. 22,60-23,60 J-kv, jossa epätasaisesti, mutta aika paljon Ask ja PyL. As =, %, Au- 29,8 ppm (!). 23,60-27,~0 Hapan vulk + j-kv. Kiisuja yleensä vähän ja maala pienenee loppua kohti. Au = 0-2 ppm, määlä ei suhteessa kiisujen määlään. ~7.~0-28,20 J-kv, jäänvälinen, kiisuja vähän. Ei voi päätellä Au-malmiksi, kuitenkin Au - 7,6 ppm. 28,20-32,25 Isäntäkivi vaihtelee, kiisuja vähän. Au vähän. (,~. 0, 0, 2,9 ppm) J-kv, jäänvälinen, epätasainen Ask- ja PyL-pitoisuus. Au = 8,8, 6,2 ja 3,2 ppm. Selvä yhteys asun ja hyvälaatuisen malmin välillä. As =,3, ~,5 ja 2,07 %, keskim. 3,8 %, mikä on selvästi suulempi kuin koko malmin As-keskipitoisuus Cn. 2,5 %). 3~,75- ~~.5 Kivilaji kuten edellä, Ask selvästi vähemmän, Au epätasainen, yleensä heikko. ) Uälin 20,50- ~~.5 Au-pitoisuus on hyvin epätasainen. 27 analyysin painotettu keskialvo on 3,9 ppm Au. Jos 3 kpl yli 0 ppm:n alvoa C29,8, 6,2 ja 3,2 ppm), jotka poikkeavat jylkästi muista, leikataan tasoon 0 ppm, on painotettu keskialvo vain 2,7 ppm. Kivi on ehjää. R 322 OLOf. 6880.96 Uälillä 82,20-9,50 = 9,30 m hyvä Au-malmi, josta 7 anal. Niistä ~:ssä yli 30 ppm Au:ta ja 2:ssa yli 0 ppm. Kivi pääasiassa j-kv, paikoin kummingtoniittikiveä. Ask ja muita sulfideja epätasaisesti, yleensä vähän. Kohdissa 86,~0 ja 9,~0 UG pieninä Lakeina ~~0,3 mm. Näihin ja kahteen Askvaltaiseen juoneen Cyht.,20 m) liittyy kolkeat Au-pitoisuudet, mutta muiltakin osin tämä lävistys edustaa hyvää Au-malmia. Laatua on vaikea silmämääläisesti alvioida. Ennen eo. malmiosuette välillä 78,85-82,20 on hyvin samanlainen kivi, jossa Au on selvästi vähemmän, vain 0,3-,8 ppm.

3 R 323 prof. 6880.95 Esiinkaivatun puhkaarnan kohdalla olevan kolmen re~an kair.profiilin ylin reikä. Lävistää malmin n. 0 m kalliopinnan alapuolella välillä 2,35-2~,60 = 3,25 6,20-2,35 = 5,5 m. Malmia edeltävä kivi. J-kv, jossa pätkiä kummingtoniittikivestä. Epätasaisesti, kokonaisuutena vähän Ask ja muita sulfideja. Hyvin epätasaisesti Au. 2,35-2~,60 = 3,25 m. Malmi. J-kv, jossa paljon Ask, lisäksi muita sulfideja. Keskipitoisuus 2,8 ppm Au, mutta As-pit. 0,2 %. Korkeimmat Au-pitoisuudet liittyvät säännöllisesti Ask-rikkaisiin kohtiin. Malmi ei jatku alaspäin, koska n. 7 m syvemmällä oleva kohta reiässä 32~ on annoton. R 33 crof. 688.0~ Kair.profiili n. 80 m puhkeamasta pohjoiseen. Malmi välillä 36,50-39,00. 3,90-36,50. Malmia edeltävä osue. J-kv ja kummingtoniittikiveä. Ask- rakeita näkyy, mutta määrä on pieni. Au vain n.,5 ppm. Samannäköistä kuin kunnollinen malmi joissakin muissa rei'issä. 36,50-39,00 = 2,50 m. Malmi. J-kv, jossa lyhyillä osueilla runsaasti kiisuja. Alkuosa,3 m : Au = 6,6 ppm, As - 8,3 %, koko väli Au = 3~,8 ppm, As = 5,9 %. 39.00 - ~0,95. Malmin jälkeinen osue. J-kv, kiisuja vähän, As hyvin pieni, Au n. 2 ppm. U R 332 prof. 688.0 Samassa profiilissa edellisen re~an CR 33) kanssa, sen alapuolella. Malmilävistyksillä eroa syvyyssuunnassa n. 25 m. 8~,55-9,55 Au - malmi, pitoisuudet hyvin epätasaiset. Isäntäkivenä pääasiassa j-kv, osaksi k-gn. Ask - pitoisuus vaihtelee. Uäli 85,05-86,85 Ask - rikas, As = 9,2 %, Au =,8 %, muualla Ask esiintyy erillisinä ohuina viiruina ja rakeina, määrä on yleensä pieni ja Au - pitoisuus yllättävän hyvä. Kokonaisuutena tämän lävistyksen Au-pitoisuus on selvästi vähemmän Ask - sidonnainen kuin yläpuolella olevassa reiässä R 33.

Yhteenveto Pirilän malmi koostuu erillisistä, usein lähellä toisiaan olevista, jyrkkäasentoisista, tavallisesti 0,3-0,5 m:n vahvuisista Ask-Fek-Pyr -rikkaista juonista, jotka asultaan ovat lähes kompaktia kiisumassaa. Niiden Au - pitoisuus on yleensä 0-20 ppm, paikoin selvästi enemmän, ja As - pitoisuus tavallisesti yli 0 ~. Kiisujuonet ovat sijoittuneet juonikvartsiin ja kvartsi - kummingtoniittikiveen, joissa on vaihteleva sulfidipitoisuus ja hyvin vaihteleva Au - pitoisuus. Kultapitoiset osueet voidaan analyysien perusteella rajata selväpiirteisesti. Useissa profiileissa hyvin huomattava osa koko kultamäärästä sisältyy em. kiisujuoniin. Kullan kokonaismäärän kannalta on oleellista, kuinka jatkuvia kiisujuonet ovat pysty- ja sivusuunnissa. Edellä olevan mukaisesti suuri Ask-pitoisuus merkitsee aina korkeita Au-pitoisuuksia. Pieni Ask-pitoisuus ei kuitenkaan välttämättä merkitsee aina Jt&lte±b:a Au-pitoisuuksia. a lc:t """':...r / "'~..., Uisible gold -havainnot ovat harvinaisia ja aiheuttavat korkeita anal.tuloksia R 322: 39, ppm 0,50 m ja 85,5 ppm 0,~0 m, R 327: 786 ppm 0,50 m sekä R 359: 66,6 ppm 0,35 m. GTK:n malmiarvioon nämä on otettu mukaan koko painollaan. Kairausprofiilit vaativat paikoin vielä täydennystä, mm. malmin harjan korkeus profiileissa 688,000 ja 688,020 on määrittelemättä, on mahdollista, että harja nousee jopa kallion pintaan. Sivukivet ovat ehjät. Liitteenä kair.profiileja, joihin on merkitty Au-rikkaat kiisujuonet.,.

MALMIKAIVOS OY Pertti Huopaniemi 2--990 PIRILÄN MALMIN HYöDYNTÄMISEEN VAIKUTTAVAT GEOLOGISET JA MINERALOGISET TEKIJÄT Geologisen tutkimuskeskuksen raportissa "Pirilän kultaesiintymän tutkimukset vuosina 983-985" CHannu Makkonen, 986) kuvataan riittävän tarkasti mm. esiintymän kivilajit, tektoniikka ja malmimineralogia. Tämän raportin perusteella ja läpikäymällä osa esiintymään kairatuista rei'istä on Malmikaivos Oy:n toimesta selvitetty malminrakenteen ja malmimine- 0 ralogian vaikutusta esiintymän mahdolliseen hytidyntämiseen. Lisäksi on tehty ominaispainorikastuskokeita malmin puhkeamasta irtiammmutusta materiaalista. Malmin rakenne Pirilän malmi on kairattu 20 m:n, osaksi 0 m:n proriilivälein. Kulta-analyysejä on tehty tarpeellisilta osin. Kultapitoiset osueet rei'issä ja reikäproriileissa voidaan helposti rajata ympäristöstään analyysien perusteella, lisäksi kullan esiintymiselle on olemassa kivilajikontrolli, sitä tavataan vain eriasteisesti kiisuuntuneissa kvartsijuonissa Ja kvartsi-kummingtoniittikivessä. Näin rajatut louhittavaa kokoa olevat yksiköt sisältävät aina myös annattornia osia ja toisaa! ta pi toisu'uksien vaihtelut kairansydämissä jo muutaman metrin matkalla voivat olla varsin suuret. Malmin sisäistä rakennetta leimaa voimakas epähomogeenisuus. Kairansydämistä havaitaan, että malmi koostuu erillisistä, usein lähellä toisiaan olevista, jyrkkäasentoisista 0,3-0,6 m:n vahvuisista arseenikiisu-löllingiitti-magneettikiisu-pyriittijuonista, jotka asultaan ovat lähes kompaktia kiisumassaa. Juonien välit ovat pitoisuudeltaan epätasaista tai paikoin annotanta kvartsia tai kvartsi-kummingtoniittikiveä. Kiisujuonien Aupitoisuus on yleensä 0-20 ppm, paikoin selvästi enemmän ja As-pitoisuus tavallisesti yli 0 %. Useissa proriileissa hyvin huomattava osa kultamäärästä sisältyy em. kiisujuoniin. Esiintymän kokonaiskultamäärän kannalta on oleellista, kuinka jatkuvia kiisujuonet ovat pysty- ja sivusuunnissa ja kuinka suuri pitoisuuden vaihtelu on kunkin juonen eri osissa. Näitä seikkoja ei kairausaineistosta voida luotettavasti päätellä. Malmin keskipioisuuden arviointiin liittyy siten merkittävä epävarmuus te.jd.j ä. Malmimineraaleista Pirilän malmin runsaimpana esiintyvät malmimineraalit ovat arseenikiisu, löllingiitti, magneettikiisu ja rikkikiisu. Arseenipitoisuus on 3,0 %, joten As-mineraalien yhteismäärä on n. 6000 t. Kulta esiintyy yleensä arseenimineraaleissa, niiden raoissa ja kontakteissa, sen raekoko on tavallisesti alle 50 mikronia. Määrältään pienempi osa kultaa esiintyy silikaattimineraaleissa edellistä esiintymistapaa karkeampana.

Kullan esiintymistavasta johtuen sen rikaste sisältää runsaasti As. Rikastamista on tutkittu sekä VTT:n Mineraalitekniikan laboratorion tekemillä vaahdotuskokeilla että Malmikaivos Oy:n tekemillä ominaispainorikastuskokeilla tärypöydällä. Tärypäytäkokeissa todettiin ~3-65 ppm Au sisältävän raskasfraktiorikasteen sisältävän 6,5-9 % As. Kevyemmät fraktiot sisälsivät vielä sekä arseenimineraaleja että kultaa. Dminaispai~orikastuksella tuotettu kultarikaste, jonka valmistuksessa pyritään mahdollisimman hyvään kullan saanteon, tulee sisältämään yli 0 % As. 2 Yhteenveto Pirilän malmin epähomogeeninen sisäinen rakenne vaikeuttaa kokonaiskultamäärän luotettavaa arvioimista. Kullan sekä arseenikiisun ja löllingiitin kiinteä yhteenkuuluvuus aiheuttaa kultarikasteaseen korkean arseenipitoisuuden, mikä heikentää kultarikasteen myyntikelpoisuutta. Koko malmin As-mineraalien määrä on n. 6000 tonnia.

MALMIKAIVOS OY P. Huopaniemi 7.2.990 Pirilän Au-malmi. Malmiarvio Lähtökohdat: Arvio perustuu GTK:n kairanreikiin ja analyyseihin. Cut off on 2 ppm Au. Yhtenäisen malmirajauksen sisällä saattaa olla heikompiakin pitoisuuksia. Malmin vahvuudeksi otettu vähintään ~ metriä, jolloin hyvin kapeissa kohdissa on jouduttu ottamaan mukaan alle 2 ppm:n pitoisuuksia. Korkeita huippuja ei yleensä ole leikattu. Poikkeuksen tekee prof. 6880,92:n reikä 327, jossa malmin keskellä on Au 786 ppm 0,50 m. Tämä on tasoitettu 5:n vierekkäisen anal. keskiarvoksi ja ko. pätkälle on annettu Au-pitoisuus 75,~ ppm. Malmi koostuu kahdesta osasta: - A-malmi välillä 6880,9-6880,97, jonka pohjoispää muodos taa Pirilän puhkaarnan - B-malmi välillä 6880,95-688,07. Tällä malminosalla ei ole tedossa puhkeamaa. Malmin tiheytenä on käytetty arvoa 2,92. A ja B malmit ovat limittäin profiilin 6880,96 tienoilla. Näyttöä niiden yhteenliittymisestä ei ole. Malmi on lävistetty 3 kairanreiällä, lävistysten yhteispituus on 0,05 m. Arviossa rajattua malmia voidaan pitää luotettavana. Kuitenkin useissa profiileissa malmin harja tai lieve on avoin, tarkemmin selvittämättä.

2 A-malmi Pr-of. Leikkauksen pinta-ala m2 Vaikutus matka Tonneja Au ppm 6880,92 90 20 096 7,7 6880,9'± 339 5 f8f8 lf,5 6880,95 22 5 53'±3 5,f 6880,96 72 5 7533 3,0 Yhteensä 38820 ta 8,0 g/t Au B-malmi 6880,96 '±3 20 835 7,2 6880,98 32 20 7708 lf,8 688,00 60 20 93flf 2,8 688,02 2'±7 20 'ilf2f 5, 688,0'± 95 20 388 0,6 688,06 236 20 3782 lf,9 Yhteensä 6'±997 t a. 7,2 g/t Au.. almit Aja B yhteensä 0387 t a 7,5'± Tämän mukaan malmin koko kultamäärä on g/t Au 783 kg.

4 t MALMIKAIUOS OY Pertti Huopaniemi 7..990 PIRIL~N MALMIN LOUHINNAN MAHDOLLISET YMP~RISTöUAIKUTUKSET ~aikutukset vesistöihin Pirilän malmi sijaitsee n. 5 km pitkän ja - 5 km leveän Kelkanjärven länsirannan välittömässä läheisyydessä. Kolkonjänieä' e i vät koske nitkään luonnonsuojelulain tai muiden säännösten mukaiset rajoitukset. Malmin pienen koen takia sen käsittely paikalle rakennettavassa rikastamassa ei ole taloudellinen vaihtoehto vaan malmi on kuljetettava muualla sijaitsevaan rikastamoon. Näin ollen vain louhoksen/kaivoksen <uivanapidosta kertyvät vedet johdettaisiin luonnonvesistöihin. Mikkelin lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston sekä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin antamien tietojen mukaan Kelkanjärvi on vielä kirkas ja puhdasvetinen järvi, joka tunnetaan hyvänä kalavetenä. Järven valuma-alue on verrattain pieni ja sillä ei sijaitse muita kuormituksen aiheuttajia kuin haja-asutustyyppinen maatalous. Paistettavan kaivosveden määrää ei voida arvioida etukäteen. Uesi tulee sisältämään jonkin verran hienaksi jauhautuneita silikaatti- ja sulfidimineraaleja, muiden ohella myös arseenipitoisia sulfideja. Kiintoaines saadaan yleiisesti käytössä olevilla menetelmillä suurimmalta osiltaan erotettua pumppausvedestä ennen sen laskemista luonnonvesistöihin. Huomioonottaen kuitenkin pieniä määriä arseenia, lyijyä, kuparia ja sinkkiä sekä rikkiä sisältävän kaivosveden ja toisaalta Kelkanjärven veden hyvän nykytilan, voidaan otaksua, että vesioikeuden myöntämän juoksutusluvan ehdot tulevat olemaan suhteellisen tiukat. luut ympäristövaikutukset Lähin vakituinen asuinpaikka sijaitsee n. 500 m:n päässä ja lähin vapaa-ajan asunto n. 200 m:n päässä Pirilän malmista. Välittömässä läheisyydessä ei ole viljelysalueita. Mahdollisen louhinnan aiheuttamat löly-, melu-, tms. haitat eivät tule olemaan merkittäviä.

VESI- JA YMPÄRISTÖHALLI'IUS Mil<KELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI Havaintcpa.ikan nimi: I<OLI«::NJÄRVI 004 Vesistöalue: 04.24 Kunta: RANTASAIMI Vesi- ja ympäristöpiiri: 5 K.oordinaatit krj: KKJ kp: 687870 ki: 356020 Näytteen:Jttolai tos: 5 Päivämäärä: 8.09.990 Kellonaika: Kokonaissyvyys(m):.0 Näkösyvyys(m): 6.00 Jää(m): Lumi(m): Lisätieto: Ilman l~tila +9 ce., pilvisyys 8/8, tuulen voimakkuus 2 m/s, tuulen suunta 40 o. LabOratädorn.mero Al.kusyvyys( m) Loppusyvyys( m) Haju 0.0.0 2.0 5.0 0.0 yks. pa.rncx:! det liput + arvot LÄMPÖI'IIA HAPPI HAPPI SAMEUS KIINI'OAINE c l-3/l KYLL.% FTU l-3/l T\tlvt 5 02 II'P 5 02-STP 5 TBY SNI' 5 RE 'SGFc 3.0 3.0 9.7 92 0.30 3.0 9.6 9 0.20 3.0 9.6 9 0.30 SÄHKÖNJOOTAVUU3 AU<ALINITEE'l"ri PH VÄRILUKU COD MN MS/M r-m>l/l l-3/l cry--25l 5 ALK-NP42 5 PH L25 5 CNR :oc 5 cor:mn Nl' 5 5.0 0.3 6.8 5 3.4 5.0 0.3 6.8 5 3.4 5.0 0.3 6.9 5 3.5 B:D 7 KOK. TYPPI. NITRIITI'I-N NITRAATI'I-N MMJNIUM-N l-3/l 0007 NFA NTCJI'-~ 5 N02N-~ N03N-~ NH4N~ 260 250 290 KOK. FOSFORI FCSFMTI'I FOSFORI KI.DRIDI RAUTA MANGMNI l-3/l PTOI' ~ P04P-~ CL mm FE-NST MN-ASF 5 5 5 4 2.8 L 2 4 2.8 5 4 2.8 3 A-KI.DROFYLLI KOK. RIKKI SULFMTI'I GRAN-ALKALINI'l'EETri l-3/l l-3/l r-m>l/l CP ASM sror m S04 NTl3 ALK-NTG 5 2.3 NÄY'I'TEEN)TTAJAT: ANALYSOIJAT: TARKASTAJA:

<. VI::!>IHALLII U::i VEDENLAA TUREKISTERIN ANAL YYSITULOSLOMAKE VESIPIIRI j PAIVAMAARA / KELLONAIKA KOOROINAA TIT VESISTOALUE 05 Miv 3.03.85 3-688292-55_470 04.24 KUNTA! TUTKIMUSLAITOS! r-6lll Rantasalmi 05 Miv HAVAINTOPAIKAN NIMI ASTEIKKONUMERO, TUTKIMUS i 02 Kolkoniärvi luusua 005 KOKONAISSYVYYS NÄKÖSYVYYS 'ILMAN LÄMPÖTILA PILVISYYS TUULEN VOIMAKKUUS! TUULEN SUUNTA m ' dm : oc /8 i m/s : oo JÄÄN PAKSUUS i LUMEN PAKSUUS! VIRTAAMA!VALUMA VEDENKORKEUS dm i dm! m 3 /s l /s km 2 cm LABORATORIONUMERO 327 NÄ YTTEENOTTOSYVYYS/ ALKUSYVYYS LOPPUSYVYYS m m 0,5 LÄMPÖTILA oc 040 0,8 o, mg/ 07 3,9 02 kyll.% 08 97 SAMEUS. HACH FTU 076 0,24 KUNTOAINE mg/ 028,,~ ms/m 084 5,3 ALKALINITEETTI mmol/ 002 0,3 ph 05 6,6 VÄRILUKU Pt mg/ 086 0 CODMn mg/ 0 2 026 3,9 8007 mg/ 008 KOK.N IJQ/ 036 300, N0 2 -N IJQ/ 047 N0 3 -N IJQ/ 048 NH.-N IJQ/ 004 KOK.P IJQ/ 032 4 P0 4 -P IJQ/ 03 Cl mg/ 030 3, Fe IJQ/ 053 40 Mn IJQ/ 04 FEKAAUSET STREPTOKOKIT kpl/00 ml 068 <. KOLIMUOT. C kpl/ 00 ml -~ -- NÄYTTEEN OTTI NÄYTTEEN ANALYSOIVAT TARKASTAJA EM KJ tl km sj rh ' - _:)il-

VH n :o 23,08 A4 ATK 7807-72//4863 VESI HALLITUS ANALYYSITULOS LOMAKE Vesipiiri 05 Miv Havalntopal kka Kolkonjärvi luusua 005 Pvm 3 07. 9 7 4 Koordlnaatlt 3-688292 -554 70 Kokonaissyvyys. m Virtaama mlfs Vesistöalue 04.24 Näkösyvyys dm Vedenkorkeus oc Näytteet otti Kunta 68 Rantasalmi Ilman lämpötila SH EM Tutkimuslaitos 05 Miv Pilvisyys /8 Analysoivat PL KM RH Mr- Asteikkonumero Tuuli mfs ()" Tutkimus 2 jokitutkimus Jää dm Tarkisti )lc- Lumi dm Lab. n:o ATK ATK 40 ATK ATK ATK Syvyys poo '. '0 --- t C 00. oc 40 20 20, Oz 00. mg/ 7 09 9, Oz 00. % kyll. 8 03 03 -- COz 0. X 0n mg/ 9 Sameus, opt. suodln 0. X 0n 5-4 Klintoalne 0. X 0n mg/ 28 ---- xzo 0. X 0n psjcm 49 ---- 420 42 Alkaliniteettl 0.0 mvalfl 02 -- 02 0,2 -- ph 00. 5 07 7, Väri 0. X 0n mgpt/ 64 0 Scan H KHT 0. X 0n mg/ Oz 26 370 3,7 BHT 0. X 0n mg/ Kok. N 0. X 0n pgn/ 36 29 287 NOl-N 0. X 0n pgn/ 48. : NH4-N 0. X 0 pgn/ 04 Kok. P 0. X 0n pgp/ 32 060 6 Cl 0. X 0 mg/ 30 240 2,4 Fe 0. X 0 pg/ 53 3 Mn 0. X 0n pg/ 4 Llgnosulfonaattl 0. x 0n mgnals/ 45 Enterokoklc -- - ~ 0." X 0 kpl/00 ml 68 Kolimuot. oc 0. X 0n kpl/00 ml S a.meus Hach 0.0 X 0n JTU 76 60 Oz6 Kok.kov. 00. 0 dh _ll 008 08 -- ~,._ -- ----