Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Johdanto Rahamarkkinat Lyhyen aikavälin tasapainosta (luentorungot 9-10) pitkän aikavälin tasapainoon. Neoklassinen synteesi. Rahamarkkinoiden tasapaino: pitkä vs. lyhyt aikaväli. Työllisyyden ja inflaation vaihtelu shokkien ja taloupolitiikan myötä. Phillips-käyrä. Okunin laki. Inflaatio-odotukset., rationaaliset odotukset.
Suomen ja euroalueen tuotantokuilu, prosenttia BKT:sta (OECD)
Rahamarkkinoiden tasapaino: pitkä vs. lyhyt aikaväli M = kpy Mitä tapahtuu, jos M kasvaa? Lyhyt aikaväli: hintataso vakio, Y kasvaa. Pitkä aikaväli: hinnat joustavat, Y vakio. Keynesiläinen vs. neoklassinen malli. Neoklassinen synteesi: Hintajäykkyydet relevantteja lyhyellä aikavälillä, eivät pitkällä aikavälillä. Esim. M kasvaa ensin tuotanto kasvaa, sitten hintataso nousee ja tuotanto laskee.
Lyhyen aikavälin tasapainosta pitkän aikavälin tasapainoon (Burda&Wyplosz)
Inflaatiotavoite ja rahan määrä Yleensä KP ei suoraan määritä rahan määrä vaan lyhyet korot (Taylor rule). Miten rahan määrä määräytyy pitkällä aikavälillä? i = ī + a(π π) + b Y Ȳ Ȳ Tuotanto vaihtelee potentiaalisen tuotannon ympärillä, joten keskimäärin i = ī M = k(ī)py = kpy M/M = P/P + Y /Y µ = π + g Ts. rahan määrän kasvu määräytyy suoraan inflaatiotavoitteen ja talouskasvun perusteella.
Phillips-käyrä ja Okunin laki Lyhyen aikavälin tasapainosta hieman pidemmälle: hinnat muuttuvat. Palkka-inflaation/kuluttajahintainflaation ja työttömyysasteen välillä havaittiin 1950-luvulla selvä negatiivinen yhteys. Phillips-käyrä. Phillips-käyrä ei tosin empiirisesti näytä kovin siistiltä. Okunin laki: matala talouskasvu työttömyys kasvaa, ja päinvastoin. Melko kiinteä yhteys. Y Ȳ Tuotanto- ja työttömyyskuilujen kautta: U Ū = h Ȳ h luokkaa 0.1 0.3
Vanha Phillips-käyrä teoriassa (Burda&Wyplosz)
... ja käytännössä (Burda&Wyplosz)
Okunin laki käytännössä (Burda&Wyplosz)
Phillips-käyrä ja stagflaatio Phillips-käyrä tulkittiin aikaisemmin (1950-70) niin, että politiikantekijä voi valita matalan inflaation ja korkean työttömyyden väliltä. Miten nimellispalkkojen tai -hintojen muutos voisi vaikuttaa pysyvästi reaalitalouteen? Phillips-käyrä näytti myös hävinneen 1970-luvulla. Stagflaatio (yhtäaikaa korkea työttömyys ja inflaatio). Asian ymmärtämiseksi tarvitaan teoriaa.
Mark-up -hinnoittelu Yrityksillä jonkin verran markkinavoimaa. Hinta ylittää tuotantokustannukset. Tietyillä oletuksilla optimaalinen hinnoitelu on ns. mark-up -hinnoittelu. Tietty marginaali θ kustannusten päälle. Oletetaan, että työvoima L ainoa tuotannontekijä. Iso joukko yrityksiä jotka tuottavat hieman erilaisia tuotteita. Koko kansantalouden tasolla: P = (1 + θ)wl/y, jossa Y reaalinen tuotanto ja WL nimellinen palkkasumma. WL/Y : nimellinen yksikkötyökustannus.
Palkkaneuvottelut Rahamarkkinat Esim. työnantaja- vs. työntekijärjestöt Työntekijät välittävät reaalipalkoista mutta neuvottelut koskevat nimellispalkkoja. Palkoista sovitaan yleensä ainakin vuodeksi. inflaatio-odotukset tärkeitä. Odotettu hintataso (esim. vuoden kuluttua): P e Oletetaan, että lopputulos muotoa: WL/Y = (1 + γ) S L P e, (1) jossa γ vaihtelee suhdanteiden myötä nollan ympärillä, S L palkansaajien tulo-osuus normaalisuhdanteessa.
Hintatason määräytyminen Yhdistämällä yritysten hinnoittelu ja palkkaneuvottelun tulos saadaan: P = (1 + θ)(1 + γ) S L P e (2) Palkat ja siten myös kuluttajahinnat riippuvat inflaatio-odotuksista. Miten θ ja γ vaihtelevat suhdanteen myötä? θ: epäselvää γ: todennäköisesti myötäsyklisesti. Lopputulos: (1 + θ)(1 + γ) todennäköisesti myötäsyklinen.
Mark-upit ja suhdanteet Inflaatio? P = (1 + θ)(1 + γ) S L P e P P = θ (1+θ) + γ (1+γ) + (oletus: s L vakio) π = (mark-ups) + π e. s L (1+s L ) + Pe P e
Mark-upit ja suhdanteet Käytännössä ei yhtä odotettua inflaatiota joka ratkaiseva. Esim. palkkaneuvotteluja käydään eri aikaan ja niiden kesto vaihtelee. Odotukset eivät myöskään ole riippumattomia nykyisestä inflaatiosta. Taustalla voi olla sekä ei-rationaalisia odotuksia että esim. sopimuksia, joissa nimellishintataso fiksattu tulevaisuuteen. Underlying inflation rate, π. Pohjainflaatio (?)
Mark-upit ja suhdanteet Yhdistetään: prosykliset mark-upit, Okunin laki, ja pohjainflaatio. Inflaatio riippuu π = π + ay gap = π bu gap (3) 1) Pohjainflaatiosta, eli inflaatiosta jota talouden pitäjät odottavat nyt ja tulevaisuudessa. 2) Suhdannetilanteesta. Inflaatio kiihtyy noususuhdanteessa, jossa positiivinen tuotantokuilu (tuotanto tavanomaista korkeammalla) ja negatiivinen työttömyyskuilu. Aggregaatti tarjonta käyrä: π = π + ay gap Y gap = π π a Odotuksilla täydennetty Phillips käyrä: π = π bu gap
Mark-upit ja suhdanteet Aggregaattitarjontaan ja inflaation vaikuttavat myös tarjontashokit. π = π + ay gap + s π = π bu gap + s Esim. Öljyn hinnan nousu pienentää tuotantoa ja nostaa inflaatiota. Phillips-käyrän sijaintiin vaikuttaa odotettu inflaatio (pohjainflaation kautta), tasapainotyöttömyys Ū ja shokit. Selittää sen, että käyrä on siirtynyt ajassa, ml. stagflaation aika.
Odotuksilla täydennetty Phillis-käyrä ja tarjontakäyrä (Burda&Wyplosz)
Lyhyen aikavälin tasapainosta pitkän aikavälin tasapainoon Pitkän aikavälin Phillips-käyrä pystysuora. Työllisyytta tai tuotantoa ei voi pysyvästi kasvattaa vain rahan määrää kasvattamalla. Jos inflaation sallitaan nousta odotettua korkeammaksi, työttömyys laskee. Mutta jatkossa inflaatio-odotus nousee myös. Ts. Phillips-käyrä siirtyy oikealle. Lopulta päädytään ehkä uuteen tasapainoon, jossa vain inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyvästi korkeammalle kuin ennen.
Lyhyt vs. pitkä aikaväli (Burda&Wyplosz)
Odotettua korkeampi inflaatio laskee työttömyyttä. Inflaatioyllätys nostaisi hyvinvointia! Toisaalta, jos palkansaajat ennakoivat yllätyksen, palkkavaateet korkeammat. Aikaepäjohdonmukaisuus: kannattaa luvata matala inflaatio, mutta pettää lupaus. Tarkastellaan tätä yksinkertaisen (Barro-Gordon) mallin avulla. Havainnollistaa myös rationaalisia odotuksia.
Barro-Gordon malli Yhteiskunnallinen hyvinvointi: tappiofunktio L = (U U ) 2 + a(π π ) 2. Pienempi L, suurempi hyvinvointi, minimitappio 0. U työttömyystavoite, π inflaatiotavoite. Phillips-käyrä: U = Ū b(π π e ) Ū tasapaino- tai luonnollinen työttömyys Oletus: U < Ū. Tavoitellaan talouden rakenteisiin nähden matalaa työttömyyttä.
Barro-Gordon malli Ajoitus: 1. Työntekijät muodostavat odotukset tulevasta inflaatiosta π e. 2. KP valitsee inflaation π (korkoa/rahan määrää säätelemällä) 3. Työttömyys ja samalla yhteiskunnallinen hyvinvointi (L) määräytyy Phillips-käyrän perusteella.
Naivit odotukset KP sanoo, että inflaatio tulee olemaan π. Työntekijät uskovat KP:ta, eli π e = π. Sijoitetaan, inflaatio-odotukset ja Phillips-käyrä tappiofunktioon. KP:n päätösongelma 2. vaiheessa: min π (Ū b(π π ) U ) 2 + a(π π ) 2 (4)
Naivit odotukset FOC: 2b(Ū b(π π ) U ) + 2a(π π ) = 0 (5) b 2 (π π ) + a(π π ) = b(ū U ) (6) π = π + Toteutunut inflaatio odotettua korkeampi. Entä työttömyys? b a + b 2 (Ū U ) > π (7)
Rationaaliset odotukset Työntekijät pystyvät päättelemään etukäteen, minkä inflaation KP valitsee, annettuna odotettu inflaatio (joka määrää nimellispalkan). Rationaalinen inflaatio-odotus= toteutuva inflaatio. Miten löydämme rationaalisten odotusten tasapainon? Otetaan joku odotettu inflaatio ja katsotaan minkä inflaatio KP sen seuraksena valitsee. Muutetaan odotettu inflaatiota kunnes se on sama kuin inflaatio, KP sen seurauksena valitsee. Tai: asetetaan KP:lle rajoitteeksi π e = π.
Rationaaliset odotukset FOC: 2b(Ū b(π πe ) U ) + 2a(π π ) = 0 (8) b 2 (π π e ) + a(π π ) = b(ū U ) (9) b 2 (π π) + a(π π ) = b(ū U ) (10) π = π e = π + b a (Ū U ) > π (11) Huom: asetamme π e = π vasta 1. kertaluvun ehdossa, emme ennen sitä. KP ei valitse inflaatio-odotusta.
Rationaalisten odotusten tasapaino Inflaatio ylittää tavoitteen, mutta työttömyys ei alita tasapainotyöttömyyttä. Vrt. ratkaisu, jossa KP pystyy sitoutumaan. Mihin sen kannattaa sitoutua? Toisaalta joustavuutta saatetaan tarvitaan, joskus perusteltua tinkiä inflaatiotavoitteesta. Rules vs. discretion.
Yhteenveto Rahamarkkinat Neoklassinen synteesi: hintajäykkyydet relevantteja vain lyhyellä aikavälillä. Työttömyyden ja inflaation välillä ei ole kiinteätä yhteyttä.. Inflaatioyllätykset laskevat työttömyyttä ja kasvattavat työllisyyttä. Kiusaus laskea työttömyyttä nostamalla inflaatio yllättävän korkeaksi. Mutta: et voi huijata kaikkia koko ajan... Rahapolitiikan aikakonsistenssiongelma.