saatesanat Kuka minä olen? Ich bin doch eine Berlinerin und komplett integriert, stellte eine junge Frau mit türkischen Wurzeln in einer Debatte auf dem Kirchentag in Dresden fest. Sie berichtete, dass sie säkularisiert aufgewachsen - sich erst mit ihrem islamischen Hintergrund auseinander gesetzt habe, als man sie bei einer Podiumsdiskussion vor zwei Jahren als Muslimin vorgestellt hatte. Wer bist du?, fragt das Ausstellungsprojekt des Finnland-Instituts Identity search, das sich mit Migranten in Finnland beschäftigt (s. S. 16). Wer bin ich? Wie antworten darauf in Deutschland lebende Finnen? Wie die zweite, in Deutschland geborene Generation? Der beste Freund meines Sohnes hat eine europäische Mutter und einen afrikanischen Vater und folglich eine braune Hautfarbe. Beide jungen Männer sind in Deutschland geboren, denken und sprechen akzentfrei Deutsch. Während David aber erstaunte Blicke erntet, wenn er erzählt, dass er ein Halbdeutscher sei, wird sein Freund immer wieder gefragt, aus welchem Land er denn käme. Beide fühlen sich hundertprozentig als Deutsche und sind stolz auf ihre zusätzlichen ausländischen Wurzeln. Manchmal habe ich das Gefühl, sie haben eine 150 %ige Identität. Und ich? Mich verrät nur mein finnischer Vorname. Aber eine Deutsche bin ich nicht. Auch keine typische Finnin mehr. Wer bin ich? Finnin und Deutsche? Oder keine von beiden? Siirtolainen ei tule koskaan takaisin, vaikka hän palaisikin kotiin. Matka muuttaa hänet pysyvästi, toteaa Ruotsissa asuva alkujaan chileläinen Mauricio Rojas. Siirtolainen tulee vastaisuudessa tarkastelemaan itseään, juuriaan ja kotimiljöötään etäisyydeltä, jota hän ei voi häivyttää. Mutta myös uuden kotimaan hän näkee toisin kuin muut. Kahden kulttuurin välissä elämisen rikkaus tuo vääjäämättä mukanaan myös kahden tuolin välissä istumisen tuskan. Ja siirtolaista voi syvimmältään ymmärtää vain toinen siirtolainen. Siksi Rengas on olemassa. Ja siksi on tärkeää, että kahden kulttuurin rikkaudessa kasvavilla lapsillamme on mahdollisuus tavata kohtalotovereita. Vaikkapa suomikoulussa tai suomalaissaksalaisella riparilla. Wann ist man in einer neuen Kultur integriert? Wenn mein Verhalten nicht mehr auffällt? Seit einiger Zeit denke ich darüber nach, ob ich nicht zusätzlich zu meiner finnischen Staatsangehörigkeit auch die Deutsche beantragen sollte. Damit ich durch das Wahlrecht die Gesellschaft mitgestalten kann, der mein Herz zwar nie ganz gehören wird, in der ich aber im letzten Vierteljahrhundert heimisch geworden bin. kuva: Andreas Dort Rengasterveisin Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Rengas@zfka.de SKTK:n toimisto on kesälomalla 20.7.-12.8. ist das ZfkA-Büro wegen Urlaub geschlossen. 8-9 2011 1
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Heprea on hieno kieli, sanoo pohjoisen papin sijaisena aloittava Reettakaisa Sofia Salo. Heprean lisäksi hän taitaa 15 muuta kieltä ja tutkii 5000 vuotta vanhoja tekstejä. Mitä hän tekee pysyäkseen silti kiinni tässä päivässä ja miksi hän vaihtaa yliopiston kirjaston seurakuntatyöhön, kertoo Sofia sivuilla 6 ja 7. 6 Kun Leipää taivaasta Valtaosaltaan ateistiset itäsaksalaiset hämmästelivät leipomon kirkkopäivien kunniaksi tarjoamaa leipää, jonka mainosjulisteen mukaan taivas lähettää, kertoo Dresdenin suomalaisen seurakunnan kirkkoraadin puheenjohtaja Annaliisa Kühn. Lue sivuilta 10-12, miten juhlaväkimassojen ja paikallisen väestön rinnakkaiselo sujui ja mitä juhlista jäi käteen. elämässäsi tapahtuu muutos Muistathan, että ulkomailla asuva Suomen kansalainen on väestötietolain mukaan velvoitettu ilmoittamaan maistraatille henkilötietojen, osoitteenja nimenmuutoksesta. Konsuli Leena Meierin viranomaisasioiden aakkosia käsittelevän sarjan viimeisen osan löydät sivulta 17. Einen Finnland-Tag auf der Bundesgartenschau veranstaltet die Deutsch-Finnische Gesellschaft am 17.9. Der Eröffnungsgottesdienst wird von der finnischen Pfarrerin für Westdeutschland, Helena Eckhoff, mitgestaltet. Zum besonderen Tag in Koblenz wird u.a. die finnische Botschafterin Päivi Luostarinen erwartet. Mehr Informationen auf Seite 19. 10 17 19 Was bedeutet Werth? Die Mitglieder des philosophisch-theologischen Eintopf-Kreises setzten sich auf ihrer Exkursion in einer Moschee mit dem Islam auseinander und lernten die Geschichte der Kaiserpfalz kennen. Was Theodor Fliedner mit Kaiserswerth zu tun hat und was es statt Eintopf zu essen gab, erzählt Anna- Liisa Diestelhorst auf Seite 22. 22 2 8-9 2011
Ajankohtaista / Aktuelles 24 Kekseistä se alkoi Mehua ja keksejä oli tarjolla musiikkikerhossa, jossa Paradise Oskar alle kouluikäisenä kävi. Suomen euroviisuedustaja kertoi Marianne Huckelle kisojen lomassa ajatuksiaan musiikista, kaksikielisyydestä ja uskonnosta. Marianne tapasi myös Suomesta Düsseldorfiin tulleita faneja. Kurkista viisukisojen kulissien taakse sivulta 24 alkaen. 34 Muutoksia aluejaossa Hannoverin ja Bielefeldin alueiden suomalaiset kuuluvat vastedes itäisen alueen piiriin. Niiden tapahtumat löydät siis seurakuntasivuilta uudesta paikasta. Idän alue alkaa sivulta 34. Die finnischen Gemeinden Hannover und Bielefeld gehören in Zukunft zum Gebiet Ost. Die Veranstaltungen dieser Gemeinden finden Sie auf den Gemeindeseiten entsprechend an einer neuen Stelle. Das Gebiet Ost beginnt ab Seite 34. Pyhiinvaeltaa voi myös riippumatossa Pyhiinvaelluksen ei aina tarvitse tarkoittaa pitkän matkan kulkemista johonkin tiettyyn kohteeseen. Kesällä on mahdollista kokea pyhän läheisyys vaikka kesämökin riippumatossa. Hiljentymisen ja mietiskelyn apuna voi käyttää erilaisia valokuvia, kirjoja tai rukouskortteja. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu olennaisena osana ajatus pyhän kaipuusta ja toisaalta mahdollisuudesta kohdata pyhä. Koska ihmiset ovat erilaisia, myös pyhä koskettaa meitä eri tavalla. Fyysisen kunnon ei pidä olla esteenä pyhiinvaellukselle, kiteyttää evankelis-luterilaisen kirkon Pyhä-teemaa koordinoiva Marjukka Laiho omaehtoisen pyhiinvaelluksen keskeisintä ideaa. Pyhiinvaelluksiin on kautta aikain liittynyt oman uskon todistaminen, Jumalan etsiminen sekä ympäröivän luonnon havaitseminen. Kaikki tämä on mahdollista myös liikkumatta. Lyhennetty kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta (KT 27.6.2011) Tietoja perinteisistä pyhiinvaellusreiteistä Suomessa kesällä 2011 http://www.europilgrimage.org/suomi.html Rengas 10/2011 ilmestyy KV 39 lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.8. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.8. Rengas 11/2011 ilmestyy KV 43 marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.9. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.9. 8-9 2011
kuva: Amtti Malinen Sinä 14-vuotias vielä ehdit ilmoittautua vuoden 2012 rippikouluun! Tiesitkö, että suomalaistyylisen rippikoulun käyminen on mahdollista myös Saksassa asuville nuorille vieläpä kaksikielisesti! Vuoden 2012 sasu-rippikouluun kutsumme suomalaiseen tapaan viisitoista vuotta täyttäviä eli vuonna 1997 syntyneitä. Ilmoittautumisaika päättyy 31.10.2011. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät nettisivuiltamme rengas.de -> Nuoret -> Nuorten toimintaa -> Rippikoulu. Vilkaise myös tämän kesän rippikoulun blogia osoitteessa sasublogi.blogspot.com. Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna 2. 4.3.2012 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen: TURKU 19./20. 28.7.2012 (alkamispäivä selviää syksyllä 2011) Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa Heinänokan leirikeskuksessa Turussa (www.leirikeskus.turunseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina 28.7.2012 klo 14 Martinkirkossa Turussa. ESPOO 26.7. 4.8.2012 Leiri järjestetään yhdessä Espoon Olarin seurakunnan kanssa Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella (www.espoonseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on sunnuntaina 4.8.2012 klo 14 Olarin kirkossa Espoossa. Olet myös tervetullut JuureS-viikonloppuun 26. 28.10.2012 Oberurseliin. Du 1997 oder davor Geborene/r jetzt ist die Zeit, dich zum Konfikurs 2012 anzumelden! Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland lebende finnische Jugendliche, die 1997 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfikurs im Jahr 2012 ein! Der Konfikurs beinhaltet: ein Wochenende zum gegenseitigen Kennenlernen am 2. 4.3.2012 im Haus Heliand (Oberursel) ein Konficamp entweder in TURKU vom 19./20. 28.7.2012 (das Anfangsdatum wird erst im Herbst 2011 festgelegt) oder in ESPOO vom 26.7. 4.8.2012 sowie ein finnisch-deutsches Treffen JuureS vom 26. 28.10.2012 in Oberursel. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen, so dass fehlende Finnisch- Kenntnisse kein Hindernis für eine intensive Teilnahme sind! Mehr Infos und das Anmeldeformular findest du auf der Internetseite: www.rengas.de. Bitte meldet euch bis zum 31.10.2011 an. Rippikoulutiimin puolesta Päivi Lukkari Itäisen alueen suomalaispappi 8-9 2011
kuukauden sana Hulluja ja halveksittuja Ajatelkaa, veljet ja sisaret, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. (1 Kor. 1: 26-30) Kun Jeesus valitsi itselleen seuraajia, opetuslapsia, hän näytti seuraavan toisenlaisia kriteerejä kuin useimmissa tämän päivän valintaprosesseissa on tapana. Jeesus valitsi seuraajikseen yksinkertaisia ihmisiä, työläisiä, sellaistenkin ammattien edustajia, joita kaihdettiin, epämääräisistä elintavoistaan tunnettuja, köyhiä, muiden hyljeksimiä. Valitsemilleen opetuslapsille Jeesus antoi erilaisia tehtäviä. Kerran hän lähetti heidät maailmalle pareina, kyliin ja kaupunkeihin todistamaan Jumalan valtakunnasta: kutsumaan ihmisiä elämään Jumalan tahdon mukaista elämää, parantamaan sairaita ja pahojen henkien riivaamia. Eräät opetuslapset saivat tehtäväkseen ensin jakaa kokoontuneelle ihmisjoukolle leipää ja sitten kerätä tähteeksi jääneet leipä- ja kalapalat, toiset kuljettivat Jeesusta veneellä järven toiselta puolelta toiselle, ja vielä toiset saivat valmistaa pääsiäisaterian Jeesukselle ja hänen ystävilleen. Jeesuksen valitsemilla ihmisillä oli monenlaisia tietoja ja taitoja, joita he saivat käyttää saamiensa tehtävien hoitamisessa. Silti heitä ei valittu ensisijaisesti kykyjensä perusteella. Jeesus tunnisti ihmisten hädän ja näki, ketkä olivat valmiita ottamaan vastaan hänen tarjoamansa avun ja pelastuksen. Valituiksi tulivat heikot ja hyljeksityt, vähäpätöiset ja halveksitut. Ne, jotka eivät kuvitelleet pelastuvansa ja kestävänsä Jumalan edessä oman erinomaisuutensa ja kyvykkyytensä ansiosta. Jeesus luotti ystäviinsä. Hän antoi yksinkertaisille ihmisille, entisille kalastajille, huorille ja roomalaisten kätyreille tehtäviä, luotti heidän uskollisuuteensa ja uskoi heidän onnistumiseensa. Hän luotti siihen, että muutos on mahdollinen rikkinäisten ihmisten elämässä. Että Jumalan voima voittaa ihmisen heikkouden. Ja he selviytyivät. Toki rikkaat ja menestyvät vaikuttajatkin ovat tervetulleita Jumalan valtakuntaan. Heidän meidän? on vain muistettava, että heitä ei valittu rikkautensa tai vaikutusvaltaisuutensa tähden. Kriteerit ovat toiset. Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi kelpaa kuka tahansa. Tehtävä on annettu koko seurakunnalle, meille kaikille. Toki seurakunnissa on sellaisiakin tehtäviä, jotka vaativat erityistä koulutusta tai osaamista. Silti jokaiselle riittää oma palansa yhteisestä tehtävästä. Saamme antaa Jumalan käyttöön oman itsemme, omat lahjamme luottaen siihen, että Jumalan siunaus kasvattaa pienimmästäkin idusta hyvää hedelmää ei meille kiitokseksi vaan seurakunnan rakennukseksi. Jotta näkyisi, että voima toimintaan tulee yksin Jumalalta. Päivi Lukkari 8-9 2011 kuva: Anna Kauppi
Pihakeinusta tutkijaksi Sofia Salo versorgt als Vertretung die Finnischen Gemeinden in Norddeutschland kuva: Anssi Elenius Alles fing mit der Gartenschaukel an. Sie war ehrenamtliche Mitarbeiterin in dem Freizeitzentrum der Finnischen Missionsgesellschaft und in der Schaukel ließ sich hervorragend über Gott und die Welt plaudern. Und so führte der Weg von Reettakaisa Sofia Salo über Åbo Akademi an die Universität Münster. Mit ihren 27 Jahren hat sie einen Magistertitel, arbeitet als wissenschaftliche Mitarbeiterin am alttestamentlichen Seminar und schreibt an ihrer Doktorarbeit. Und kann 16 (zum Teil sehr alte) Sprachen. 5000 Jahre alte Texte zeigen, wie ähnlich die Menschen in allen Zeiten sind. Die Themen und Fragen waren damals im Grunde die gleichen, die uns heute beschäftigen, sagt die Wissenschaftlerin, die in ihrer Freizeit am liebsten liest. Zu ihren Hobbys gehören aber auch mittelalterlicher Schwertkampf, Laufen und Kochen und Leute treffen. Letzteres wird sie im Herbst vorwiegend in den finnischen Gemeinden in Norddeutschland tun: Ich möchte eine Weggefährtin sein und zusammen mit anderen Neues über Gott und das Leben mit Ihm lernen. Für mich ist die Torheit vom Kreuz eine sehr vernünftige Art herausfinden zu wollen, was wirklich zählt. Kuka olet? Reettakaisa Sofia Salo, 27-vuotias teologian maisteri ja assyriologian opiskelija. Aleksin sisko, Rafaelin kummitäti ja Johanneksen tyttöystävä. Mitä olet tähän mennessä tehnyt? Lähtenyt Turusta Münsteriin vuonna 2005 opiskellakseni Åbo Akademin lisäksi vuoden ajan Saksassa. Jäänyt tänne asumaan, valmistunut ja tehnyt töitä yliopistolla, viimeksi Vanhan testamentin assistenttina. Kirjoittanut useamman laudaturin, gradun Jesajan kirjasta, väitöskirjasuunnitelman ja vinon pinon runoja sekä opetellut 16 vierasta kieltä. Opiskeluaikanani olin töissä Suomen lähetysseurassa ja täällä Saksassa olen Münsterin kirkkoraadissa ja ollut myös pitkään SKTK:n johtokunnassa, vaikka sieltä jäänkin nyt sijaisuuden ajaksi tauolle. Siinä olisi sinulle haastetta. Miksi lähdit lukemaan teologiaa? Ollessani Suomen lähetysseuran kurssikeskuksessa Päiväkummussa talkoolaisena istuin tunteja koordinaattori-antin kanssa pihakeinussa parantamassa maailmaa. Antti sanoi ajattelevansa teologian sopivan kaltaiselleni kaikesta kiinnostuneelle ja liikaa ajattelevalle ihmiselle: Siinä olisi sinulle haastetta. Heitin ajatuksen kauppakorkeakoulusta romukoppaan ja tässä olen. Mikä sai sinut kiinnostumaan kuolleista kielistä ja vanhoista kulttuureista? Alun alkaen kaikki alkoi heprean kurssilta. Heprea on hieno kieli ja siitä tuli hyvin nopeasti lempiaineeni teologisessa, minkä vuoksi keskityin opiskelemaan Vanhaa testamenttia ja judaistiikkaa. Alettuani kysellä, minkälaisessa kontekstissa Vanha testamentti onkaan syntynyt, sukelsin etsimään vastauksia mesopotamialaisista teksteistä. On aina yhtä hauska huomata, että ihmiset ovat lopultakin aina melko samanlaisia. 5000 vuotta 8-9 2011
vanhat tekstit käsittelevät ihan samanlaisia kysymyksiä kuin meidänkin kirjeemme, kuittimme tai sanomalehtemme. Ja kielioppi on lopultakin yksi maailman hauskimmista asioista! Mitä teet vapaa-aikanasi? Luen kirjoja! Ikuiset kestosuosikkini ovat Väinö Linna, Virpi Hämeen- Anttila ja Volter Kilpi, mutta seitsemään kirjahyllyyni mahtuu näiden ja sanakirjojen lisäksi paljon muutakin. Jos en 5000 vuotta vanhat tekstit käsittelevät ihan samanlaisia kysymyksiä kuin meidänkin kirjeemme, kuittimme tai sanomalehtemme. juuri lue tai vietä aikaa kaikenlaisten ihmisten kanssa, löytää minut yleensä joko ulkoa (juoksemasta tai rakkaan harrastukseni keskiaikaisen miekkailun parista) tai hellan vierestä. Kesällä on tietysti pakko päästä mökille Salon Kirjakkalaan saunomaan, mutta matkustan mielelläni muuallekin. Miksi ryhdyt pohjoisen papin sijaiseksi? Oltuani pitkään mukana SKTK:n toiminnassa tuntui vaikealta ajatella pohjoisen alueen jäävän syksyn ajaksi enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan ja muiden alueiden pappien tekevän entistä enemmän töitä. Koska yliopistotöissä sattui olemaan katko, oli helppo tilanne hypätä avuksi ja katsella samalla maailmaa kirjastojen ulkopuolella. Yliopistoteologiaa tehdään seurakuntia ja kouluja varten. Mitä odotat siirtyessäsi yliopistolta seurakuntatyön pariin? Minusta yliopistoteologiaa tehdään seurakuntia ja kouluja varten. Erikoisista tutkimusaiheistani huolimatta koen vahvasti, että tärkein tehtäväni on kouluttaa tulevaisuuden pappeja ja opettajia ja ajattelen, että käytännön töiden tekeminen auttaa varmasti tähän liittyvissä haasteissa. Perusasiat ovat kuitenkin samoja: sekä yliopistolla että kirkossa etsitään useamman ihmisen voimin totuutta yhdestä Jumalasta, joten kaikki ei muutu. Entä miltä tuntuu siirtyä riviseurakuntalaisen paikalta seurakunnan paimeneksi? Haastavalta mutta mielenkiintoiselta. Ei ole varmaankaan kuitenkaan pelkästään minulle erikoista, että vaihdan puolta. Monen kanssa olemme kohdanneet jo vuosikokouksissa tai vaikka johtokunnassa monta kertaa. Odotan syksyä ja sen kohtaamisia iloisin mielin. Mitä haluat tehtävässäsi pohjoisen alueen pappina toteuttaa, mikä näky sinulla on? Olemme kristittyinä tiellä, jolla on määränpää ja tarkoitus. Haluaisin kulkea matkaa tekevien kanssa ja oppia yhdessä uutta Jumalasta ja Hänen kanssaan elämisestä. Vaikka emme voikaan ymmärtää kaikkea, on ristin hulluus minusta perin järkevä tapa jäsentää maailmaa ja ymmärtää, mikä on oikeasti tärkeää. Kiitos Sofia, siunausta uuteen tehtävääsi! Haastattelu Ritva Prinz 8-9 2011
Yhteisiä haasteita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Saksan evankelisen kirkon (EKD) välinen, säännöllisin väliajoin järjestettävä konsultaatio pidettiin 14. 17. kesäkuuta 2011 Helsingissä. Suomen ev.-lut. kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen otti sydämellisesti vastaan yhdessä muiden Suomen kirkon johtohenkilöiden kanssa EKD:n neuvoston varapuheenjohtajan, Saksin maakirkon johtavan piispan Jochen Bohlin johtaman EKD:n lähetystön. Aluksi arkkipiispa Mäkinen ja neuvoston varapuheenjohtaja, piispa Bohl muistuttivat kiitollisina kirkkojen välisestä pitkäaikaisesta hyvästä yhteydestä. Katsaukset kirkolliseen elämään osoittivat, että molemmat kirkot ovat samanlaisten suurten yhteiskunnallisten haasteiden edessä: sekä Suomessa että Saksassa kirkon jäsenmäärän lasku vaikuttaa negatiivisesti kirkkojen taloudelliseen tilanteeseen. Vanhemman väestön osuuden lisääntyminen yhteiskunnassa ja nuoremman sukupolven siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin vaikeuttavat alueellisesti kattavien pastoraalisten palvelujen järjestämistä. Perinteiden merkityksen väheneminen kyseenalaistaa enenevässä määrin paikallisen kirkollisen työn itsestäänselvyyttä, mikä samalla edellyttää missionaarisuuden vahvistamista maissamme tapahtuvassa kirkollisessa työssä. Tärkeä haaste molempien kirkkojen työssä on lisäksi erityisesti niistä vanhuksista huolehtiminen, jotka ovat eläneet kauan ulkomailla eivätkä voi palata takaisin kotimaahan. Konsultaation muita painopisteitä olivat ekumeenisia kirkkoliittoja koskevan toiminnan esitteleminen ja sen pohjalta nouseva ajatustenvaihto sekä teologinen keskustelu aiheesta Kirkkojen näkyvä ykseys. Lähetystöt vierailivat konsultaation yhteydessä myös Helsingissä sijaitsevassa Suomen saksalaisessa seurakunnassa. Tapaamisessa Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikströmin ja keskusteluissa saksalaisen seurakunnan jäsenten kanssa voitiin valottaa ja selvittää seurakunnan erityisluontoista tilannetta ja asemaa Suomen ev.-lut. kirkossa. Samoin kuultiin myös Saksassa tehtävästä suomalaisesta kirkollisesta työstä. Tässä yhteydessä esiin tuotiin joitakin käytännön kysymyksiä, mm. toivomus, että suomalaiset seurakunnat voisivat Saksassa käyttää kirkkotiloja korvauksetta. Nämä kysymykset tulee erillisen työryhmän selvittää yhteisymmärryksessä vuoden 2011 loppuun mennessä. Konsultaatio huipentui juhlavasti Mikael Agricola -mitalin luovuttamiseen piispa Jochen Bohlille ja piispa Martin Schindehüttelle sekä Helsingin piispa Irja Askolan vastaanottoon. Seuraava Suomen ev.-lut. kirkon ja EKD:n välinen konsultaatio sovittiin järjestettävän vuonna 2014 Saksassa. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispa Martin Schindehütte keskustelemassa Mikael Agricola -mitalin luovuttamisen jälkeen Päätöskommunikeasta lyhensi Ritva Prinz 8 8-9 2011
Bewährte Gemeinschaft kuvat/fotos: Heikki Jääskeläinen Vom 14. bis 17. Juni 2011 fand in Helsinki die turnusmäßige Konsultation zwischen der Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands (ELKF) und der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) statt. Der Erzbischof der ELKF, Kari Mäkinen, und weitere kirchenleitende Mitglieder der finnischen Kirche haben die EKD-Delegation unter Leitung des stellvortretenden Ratsvorsitzenden, Landesbischof Jochen Bohl, warmherzig empfangen. Zu Beginn erinnerten Erzbischof Mäkinen und der stellvertretende Vorsitzende des Rates, Landesbischof Bohl, in Dankbarkeit an die bewährte Gemeinschaft beider Kirchen. In verschiedenen Berichten über das kirchliche Leben wurde deutlich, dass große gesellschaftliche Herausforderungen beide Kirchen in ähnlicher Weise betreffen: Sowohl in Finnland als auch in Deutschland bringen sinkende Mitgliederzahlen eine Beeinträchtigung der ökonomischen Situation der Kirchen mit sich. Die Überalterung der Gesellschaft und die Abwanderung junger Menschen aus ländlichen Regionen in urbane Zentren erschwert die flächendeckende pastorale Versorgung. Auch stellt der fortschreitende Traditionsabbruch die Selbstverständlichkeit kirchlicher Arbeit vor Ort immer mehr zur Disposition, was zugleich nach einer stärkeren missionarischen Ausrichtung der kirchlichen Arbeit in unseren Ländern fragen lässt. Ein weiterer wichtiger Aspekt der Arbeit beider Kirchen liegt in der Herausforderung, diejenigen Seniorinnen und Senioren, die lange im Ausland gelebt haben und nicht mehr in ihr Ursprungsland zurückkehren können, besondere Zuwendung erfahren zu lassen. Weitere Schwerpunkte der Konsultation lagen auf der Information und dem Austausch über das jeweilige Engagement in den ökumenischen Verbünden und auf dem theologischen Gespräch zum Thema Die sichtbare Einheit der Kirchen. Im Rahmen der Konsultation besuchten die Delegationen auch die Deutsche Gemeinde in Finnland mit Sitz in Helsinki. Im Rahmen einer Begegnung mit dem Bischof der schwedischsprachigen Diözese von Borgå, Björn Vikström, und in der Diskussion mit Mitgliedern der Deutschen Gemeinde kam es zu aufschlussreichen und klärenden Gesprächen über die spezielle Situation der Gemeinde und ihrer Stellung innerhalb der ELKF. Ebenso wurde über die Arbeit des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland berichtet. In diesem Zusammenhang kamen einige praktische Fragen auf, u.a. die wünschenswerte unentgeltliche Nutzung von Kirchenräumen durch die finnischen Gemeindegruppen in Deutschland. Diese Fragen sollen im Rahmen einer Arbeitsgruppe bis Ende des Jahres 2011 einvernehmlich bearbeitet werden. Feierliche Höhepunkte der Konsultation bildeten die Verleihung der Michael-Agricola-Medaille an Landesbischof Jochen Bohl und Bischof Martin Schindehütte sowie der Empfang bei der Bischöfin von Helsinki, Irja Askola. Es wurde vereinbart, dass die nächste Konsultation zwischen der ELKF und der EKD im Jahr 2014 in Deutschland stattfinden soll. Aus dem Schlusskommuniqué, Zusammenfassung Ritva Prinz Teilnehmerinnen und Teilnehmer der Delegation der EKD. 8-9 2011 9
... siellä on myös sydämesi Kirkkopäivät Dresdenissä 1.-5.6.2011 Kirkkopäivillä oli helppo menettää sydämensä Dresdenille: kaupunki oli pessyt kasvonsa ja laittautunut juhlatamineisiin, sää oli mitä parhain ja julkisten liikennevälineiden kuljettajat ohjeistettu ennennäkemättömään pitkämielisyyteen kiitos kirkkopäivien! Aloitusjumalanpalveluksessa Elben rannalla oli juhlan tuntua. Istuessani veisaamassa kivellä vihreän puskan alla ajattelin, että nyt tulivat sitten hengelliset kesäjuhlat Dresdeniinkin; tämän tunnen Suomesta ja tätä olen kaivannut. Miten pitkälle odotukseni toteutuivat, on kuitenkin eri asia. Väenpaljoutta Ensimmäinen yllätys oli tietysti valtava väkimäärä: 120 000 rekisteröitynyttä vierasta ja siihen päälle Dresdenistä ja lähialueilta tulleet päivävieraat. Täällä idässä on kyllä totuttu jonottamaan, mutta suomalaiselle luonteelle ihmisiä oli ehkä kuitenkin muutama liikaa. Logistiikka toimi ihmeteltävän hyvin, mikä johtui ehkä myös ihmisten kärsivällisyydestä. Tuohtuneita odottelijoita ei juuri näkynyt, vaikka matkustaminen etäisimpiin majapaikkoihin tai suosittuihin tilaisuuksiin saattoi kestää oletettua kauemmin. Ratikkakuskit pitivät matkustajat ajan tasalla myös siitä, mitkä juhlapaikat olivat jo niin täynnä, ettei niille enää kannattanut lähteä. Politiikkaa Virallisilla nettisivuilla päiviä kuvattiin sanoilla hochpolitisch und zugleich sehr spirituell. Suomalaisilla kristillisillä kesäjuhlilla ei kyllä politiikkaan juurikaan törmää. Dresdenissä siihen törmäsi, halusipa sitä tai ei. Idän kristityt ovat tottuneet kirkon vahvaan yhteiskunnallisuuteen. DDR:n kirkon rooli Saksojen yhdistymisessä on tästä merkittävä osoitus. Kirkkopäivillä korostettiin kristittyjen vastuuta demokraattisessa päätöksenteossa. Tätä on idässä kuva: DEKT/Florian Rogalinski 10 8-9 2011
eletty todeksi jo paljon ennen Saksojen yhdistymistä, vastustaja vain oli silloin helpommin määriteltävissä ja kristittyjen profiili selkeämpi. Nyt idänkin kirkkoon on hiljalleen hiipimässä puutuminen ja mukautuminen. Profiilin nostaminen käy esimerkiksi ympäristö- tai maahanmuuttopolitiikan kautta. Mutta entäs se kristillinen profiili? Julkisuuden henkilöt kristillisten juhlien vetonauloina eivät ole ainakaan Suomesta tuttu ilmiö. Kun julkisuutta tavalla tai toisella niittänyt henkilö nousee kirkkopäivälavalle ja ottaa mikrofonin käteen, tiedotusvälineet saavat haluamaansa uutismateriaalia ja julkkiksellehan tällainen sopii vallan mainiosti. Valitettavasti ravitsevinkaan hengellinen matkaevästys ei tunnu vetävän massoja samalla tavalla. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi...? No, ehkä ilmiössä on kyse vain peri-inhimillisestä uteliaisuudesta ja kristityille kai tehtäväksikin annetun ihmisten verkkokalastuksen nykyaikaisista metodeista. Näihin tilaisuuksiin ei onneksi tarvinnut mennä eikä niihin olisi mahtunutkaan. Kulttuuria Kirkkopäivien kulttuurianti oli laajaa ja monipuolista; siitä tulivat varmasti nauttimaan nekin, jotka eivät muuten kirkon touhuista oikein välitä. Kirche überfüllt -kyltit herättivät niin täkäläisissä kristityissä kuin pakanoissakin hilpeyttä. Kotiseurakuntani pastori Schlage tiivisti idän kirkon tilanteen television iltauutisten haastattelussa hyvin: Wir erreichen nur unsere eigenen Leute. Tämä lienee totta melkein kaikkialla. Täällä idässä sitä omaa väkeä vain on vähemmän. Poliittiset kysymykset ja kulttuuritarjonta ovat tietysti selkeä kädenojennus ja kutsu sille väestölle, jota ei pelkästään kristillisellä sanomalla tavoiteta. Mitä hyvää kirkkopäivistä idässä voisi poikia? Asennemuutosta kristillisyyttä ja kristittyjä kohtaan? Lisää jäseniä kirkkoon? Uutta itsevarmuutta täällä vähemmistönä eläville kristityille? Pitkämielisiä bussikuskeja? Toivottavasti kaikkea tätä. Leipää taivaasta Miten sitten suhtautua näihin kirkkopäivävieraisiin, jotka yhtäkkiä täyttivät koko kaupungin ja painoivat kirkollisten vaakakuppia roimasti alaspäin? Dresdeniläiset vaikuttivat kaiken kaikkiaan uteliailta, auttavaisilta ja avoimilta. Vieraat erotti kyllä joukosta muustakin kuin vihreästä huivista, mutta täkäläisistäpä ei päällepäin nähnytkään, kuuluvatko kirkkoon vaiko eivät hyvä näin. Ainoa selvä maailmojen yhteentörmäys olisi voinut sattua Herrentag -juhlijoiden kanssa, mutta heidän yleensä niin riehakas jodlauksensa Elben rannoilla vaikutti tällä kertaa kovin vaimealta, ja olutkärryjä vedettiin kaupungista pois päin. Reippailta ja rehdeiltä kristityiltä pystyi tuskin sielläkään välttymään. Omalla lähileipomollani oli toisenlainen ongelma: Kirkkopäivien kunniaksi oli hankittu erityinen jauhosekoitus ja sen mukana saatu upi-uskovaisia mainosjulisteita. Mutta miten saada valtaosaltaan ateistinen asiakaskunta ostamaan leipää, jonka nimi on Bibelbrot ja jonka kuulemma taivas lähettää? No, voihan sitä pysyä asiallisenakin: Ein lockeres und helles mediterranes Brot täydensi mainosjulisteen kitsisen kielen. Kitsistä puheen ollen: Kirkkopäivien sydänlogo oli idealtaan loistava, mutta miksi ih- 8-9 2011 11
meessä ihmisen ihanat kädet oli tyylitelty kankeiksi koukuiksi? Miksi kirkuvaa vihreää, pinkkiä ja mustaa? Suomalaisia Suomalaisiakin kirkkopäivillä näkyi, varsinkin niissä muutamissa tilaisuuksissa, joissa omat pappimme olivat mukana järjestelyissä ja toimituksissa. Enemmänkin suomalaisia päivillä varmasti oli, mutta he hukkuivat massaan. Yhteisissä keskusteluissa heräsi ajatus, eikö olisi järkevää valmistaa monivuotista infomateriaalia suomalaisten seurakuntien toiminnasta kirkkopäivillä käytettäväksi. Suomalainen kirkollinen työ ja organisaatio Saksassa ja vastaavasti Saksan kirkon toiminta Suomessa on kaikin puolin esimerkillistä yhteistyötä, jonka olemassaolosta harvat kirkkopäivävieraat tietävät. Suhteellisen helposti päivitettävää julistemateriaalia ja tiedotelehtisiä voisivat suomalaiset seurakunnat tilata SKTK:n toimistosta käyttöönsä tai olla tilaamatta sen mukaan, miten resursseja esim. oman infopisteen pystyttämiselle kirkkopäivillä löytyy. Saattaisihan mukaan laatia myös valmiin Suomi- aiheisen tietokilpailun tai vastaavaa kevennystä. Samalla infopiste voisi toimia suomalaisten kohtaamispaikkana, jonka ilmoitustaululle voisi jättää viestejä ja terveisiä. Miten olisi suomalainen Kirkkopäivävieraskirja? Seurakuntaharjoitteluun tuleville opiskelijoille suomalaisille tai saksalaisille tällaisen materiaalipaketin työstäminen olisi sopiva ja järkevä harjoitustyö. Kohti Hampuria Dresdenin kirkkopäivien pyörremyrskystä jäi kaiken kaikkiaan kiitollinen ja hyvä mieli. Alun Tag der Begegnung päättyi iltahartauteen ja vaikuttavaan kynttilämereen Elben rannoilla, mutta myös loppujumalanpalveluksessa oli hienoa veisata vuorovirsiä kahden puolen Elbeä. Jumalanpalveluksen kuluessa soutajat ilmestyivät joelle veisaajien väliin ja heidät lähetettiin viemään kirkkopäiväviestiä kohti Hampuria toivottavasti pääsevät perille ennen kesää 2013. Onkohan sinne muita tuttuja tulossa? Mennäänkö kirjoittamaan nimet vieraskirjaan? Onko Päiviä näkynyt? Annaliisa Kühn kuva: Päivi Lukkari 12 8-9 2011
Ihanat naiset Saksanmaalla Kuka olet? Olen Riitta Ropponen, eläkkeellä Suomesta. Työurani aikana toimin sihteerin, tiedottajan ja kustannustoimittajan tehtävissä. Viihdyn kaupungissa, varsinkin nyt, kun asun suurten puistojen tuntumassa ja saan kaiken tarvitsemani kävelymatkan päästä. Harrastan tähtitiedettä, luen mielelläni tiedejulkaisuja ja elämäkertoja sekä dekkareita. Puhun (ja luen) päivittäin ruotsia, suomea, englantia ja vieläkin huonoa saksaani. Olen mukana hoitamassa seurakunnan kirjastoa täällä Frankfurtin suomalaisessa seurakunnassa. Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan? Ensimmäisen kerran kuljin Saksan halki junalla 1960-luvun alussa Sveitsiin mennessäni eli näin kaiken junan ikkunasta. Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri tänne? Poikani muutti Frankfurtiin jo 1990-luvun alussa, kun rahamarkkinat avattiin Saksassa. Kävin täällä muutamia kertoja. Sitten syksyllä 2006, kun poikani ja hänen perheensä kysyivät, voisinko ajatella muuttavani tänne auttamaan lasten hoitamisessa, tartuin heti tilaisuuteen. Ensi alkuun olin paljon lasten kanssa leikkipuistoissa ja nyt, kun on hankittu Tessa-koira ja lapset ovat kasvaneet, on koirapuistojen ja pitkien kävelylenkkien vuoro. Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne muuttaessasi? Ensivaikutelmani on pysynyt sieltä 60-luvulta saakka: ystävällisyys, kohteliaisuus ja auttamisen alttius. Kerro jokin alkuaikojen kommellus? En muista mitään kommelluksia, mutta on niitä varmaan kielen kanssa ollut. Millainen oli Suomi, josta lähdit? Hyvin keskitetysti ohjattu ja säännelty elintarvike- ja muu teollisuus: massatuotantoa voittojen optimoimiseksi. Erittäin tehokas verojen keruu, joka on mahdollistanut ns. hyvinvointivaltion ja esim. ilmaisen opetuksen kaikille. Jatkuva kaksikielisyystaistelu, joka nostetaan esille aina parempien aiheiden puuttuessa. Mitä sinuun on saksalaisuudesta tarttunut? Kun sama ihminen tulee vastaan muutaman kerran, niin alan jo tervehtiä. Miten suomalaisuus näkyy sinussa? Huonosti, kun minua yleensä luullaan ranskalaiseksi, kreikkalaiseksi tai espanjalaiseksi. Kerron kylläkin heti keskustelun alussa, että olen Suomesta. Kerran Bangkokin lentokentällä passijonossa tunsin olevani hyvin eurooppalainen muiden eurooppalaisten joukossa. Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi juuri se? Tällä hetkellä Vem kan segla för utan vind... tai Yksi ruusu on kasvanut laaksossa..., joita lauleskelen itsekin möreällä äänelläni. Jostakin syystä äitini kielsi minua laulamasta ruusu-laulua, kun olin kouluikäinen. Pidän kansanlauluista. Mikä on parasta Suomessa? En kaipaa maisemia tai ruokia, mutta muutaman hyvän ystävän kanssa käytäviä pitkiä keskusteluja. Sisukkuus voittavat vaikka jääkiekon maailmanmestaruuden, kun tarpeeksi ärsytetään. Mikä on parasta Saksassa? Ystävällisyys, monipuolisuus. On helppo saada tuoretta ruokaa kävelymatkan päästä. Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit? Eipä auta jossitella elämä kuljettaa. Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla on sinulle? Se on linkki lapsuudessa saatuun kasvatukseen länsimaiseen kristilliseen kulttuuriin, jonka kantava voima on myötätunto lähimmäisiä kohtaan ja anteeksianto. Seurakunta on kuin ylimääräinen suurperhe. On mukava tavata muitakin tänne ajautuneita ja vaihtaa kuulumisia. Kirjasto on tietenkin tärkeä ja kirjojen parissa puuhaaminen. Haastattelu Ritva Prinz kuva: Outi Kyytsönen 8-9 2011 13
toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, 10961 Berlin, alk. 25 /yö, booking@finnlandzentrum.de, www.suomikeskus.de Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja (1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista. Hinnat alk. 300 / vko + alv. 9 %. StadiHome, Ilkka Lehtonen +358-50-5266400, www.stadihome.com PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik 07626-971545 / www.pepesound.org GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161-173 60314 Frankfurt Puh. 069-904 398 510 Fax 069-904 398 529 info@fennobed.de www.fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Lokakuuksi ja huhtikuuksi annetaan kalustettu asunto vuokralle. 600 euroa/kk. Rautatie 1,5 km. Karjaa. Turku - Helsinki -radan varrella. Tied. 00358 41 7484 103/Päivi Suomalainen Gospel-legenda Exit vierailee Sveitsissä Lauantaina 17.9. klo 19 Pekka Simojoki ja Exit konsertoivat Zürichissä Exit on yksi tunnetuimmista suomalaisen gospelmusiikin yhtyeistä. Yhtye tunnetaan tarttuvista melodioistaan ja maanläheisistä teksteistään, jotka pyrkivät tuomaan ikivanhan evankeliumin tämän ajan kielelle. Paikka: Ref. kirkko Wipkingen, Wibichstr. 43, 8037 Zürich. Vapaa pääsy, kolehti. Lisätietoja www.finnkirche.ch Sunnuntaina 18.9. klo 11 suomalainen Gospel-jumalanpalvelus Bernissä Pekka Simojoki ja Exit-yhtye pitävät pastori Juha Eklundin kanssa musiikkijumalanpalveluksen. Tervetuloa kauempaakin suositun suomalaisen gospelmusiikin pariin! Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit. Paikka: Antonierkirkko, Bern Die Mumins gehen Essen Die Ausstellung Schweben Träumen Leben ist im September im Ruhrgebiet zu sehen Ausstellung: 6.-16.9., im Foyer des Rathauses, Porscheplatz 1, Essen. Eröffnung am 6.9. (Uhrzeit ist noch nicht festgelegt, da abhängig vom Eintreffen der Delegation aus der Partnerstadt Tampere.) Rahmenprogramm: 7.6., Tanzperformance Dance Theatre MD Tampere. Ort: Die Bühne in der Folkwang Hochschule Essen-Werden. Eine Vorstellung morgens (Uhrzeit steht noch nicht fest) und eine abends um 19:30 Uhr. Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./tel. 0511-2 79 66 00 www.rengas.de/ilmoitukset-mainokset/ilmoittajille / www.rengas.de/de/anzeigen/mediadaten Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 lisärivit à 6 + 19% MwSt Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt 14 8-9 2011
toripaikka / Marktplatz Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Hannoverissa ja sen ympäristössä Taina Palokangas-Büsing (Systemische Therapeutin) Tel. 0511-559754 Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-461353 Suomalainen toimintaterapeutti Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel. 0177-2837038, sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.m. ElinaO@aol.com FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg Tel. 040-8004919 Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.m. Tel. 069-9573520 Fax 069-95735222 jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, 30659 Hannover Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie 50935 Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel. 01522 9267514 suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel. 09131-994350, Mobil 0172-9472801 E-Mail eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! www.tifcon.de Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de Katso myös: www.rengas.de 8-9 2011 15
Kuka sinä olet? Wer bist du? Tarinoita identiteetistä ja maahanmuutosta Das Ausstellungsprojekt Identity Search Geschichten zur Identität und Immigration behandelt das stets aktuelle Thema Immigration. Identity Search ist ein Projekt mit einer Fotoausstellung und Interviews von Migranten in Finnland, einer Buchpublikation und einer eigenen Internetseite. Das Projekt zeigt, wie vielseitig der Begriff Immigrant ist und wie Einwanderer oft als eine zusammengehörende Gruppe gesehen werden. Ute & Sören (det.), sarjasta Identity Die Ausstellung stellt Search, valokuvaaja Johannes Romppanen die Menschen aus aller Welt, auch aus Deutschland, vor. Es stellt sich auch die Frage, wie sehen in Deutschland lebende Finnen sich selbst? Wer sind wir? Sekä Saksassa että Suomessa on viimeisen vuoden aikana käyty monenlaista keskustelua maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Saksalla ja Suomella on erilaiset taustat maahanmuuton suhteen. Kuitenkin viimeisen vuoden aikana käydyssä keskustelussa ja tämänhetkisessä ilmapiirissä on jotakin samaa. Liittokansleri Angela Merkelin mukaan monikulttuurisuus on epäonnistunut. Suomessa vaaditaan monilta tahoilta suhtautumaan maahanmuuttoon kriittisesti. Ääritapauksessa maahanmuuttajat leimataan molemmissa maissa ongelmallisiksi ja kykenemättömiksi elämään yhteiskunnassa. Mutta keitä ovat nämä maahanmuuttajat? Kuka määritellään maahanmuuttajaksi? Entä kuinka ns. maahanmuuttajat näkevät itsensä? Kysymykset ovat osa valokuvaaja Johannes Romppasen, sosiaalipsykologi Sirkku Varjosen ja sosionomiopiskelija Sara Hornigin toteuttamaa Identity Search näyttelyprojektia. Projekti koostuu Suomessa asuvien maahanmuuttajien valokuvista, jotka on otettu heille tärkeissä paikoissa, sekä teksteistä, jotka on koottu osallistujien identiteettiä koskevien haastattelujen pohjalta. Identity Search projektiin kuuluvat lisäksi myös oma kirjajulkaisu sekä nettisivut (www.identitysearch.net). Valokuvista löytyvät niin Amit, Carmen, Larry, Nurri ja Olga - kuin myös Helmut, Ute, Sören ja Sara, joiden nimistä voi aavistaa henkilöiden saksalaistaustan. Saksassa asuu yli 13 000 suomalaista. Voi aina pohtia, kuinka moni Saksassa asuva suomalainen määrittelee itsensä maahanmuuttajaksi. Itse henkilökohtaisesti vitsailen toisinaan olevani Gastarbeiter, joka palaa vuoden pestin jälkeen takaisin kotimaahansa. Erään näyttelyprojektiin osallistuneen ajatus on varmasti toisinaan tullut monen ulkomailla asuneen mieleen: Sen sijaan, että ihmiset kysyvät minulta, missä olen syntynyt, haluaisin heidän kysyvän minulta kysymyksiä, jotka antaisivat minun kertoa, kuka olen. Anniina Majanlahti Volontärin Bildende Kunst Finnland-Institut in Deutschland Eröffnung am 25.8. 19 Uhr Ausstellung 26.8. 23.9. Geöffnet Mo 10 17 Uhr, Di Do 11 19 Uhr, Fr 9 15 Uhr Georgenstr. 24 (1. OG), 10117 Berlin-Mitte, Tel. 030-520026010, info@finstitut.de 16 8-9 2011
Viranomaisasioiden aakkoset Rekisteröinnit Ulkomailla asuva Suomen kansalainen on väestötietolain mukaan velvoitettu ilmoittamaan maistraatille henkilötietojen muutoksista, muun muassa lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta sekä osoitteen- ja nimenmuutoksesta. Rekisteröinti-ilmoituksia ottavat vastaan Berliinin suurlähetystö, Hampurin pääkonsulaatti, Münchenin kunniapääkonsulaatti ja Frankfurtin kunniakonsulaatti. Rekisteri-ilmoituksiin tarvittavat liitteet Ulkomailla syntyneen Suomen kansalaisen rekisteröinti: alkuperäinen kansainvälinen syntymätodistus tai oikeaksi todistettu jäljennös sekä apostille-todistus. Jos syntymätodistus on saksankielinen, tarvitaan siitä virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sekä apostille-todistus myös käännökseen. kopiot vanhempien passeista Avioliiton rekisteröinti: alkuperäinen kansainvälinen vihkitodistus tai oikeaksi todistettu jäljennös sekä apostilletodistus. Jos vihkitodistus on saksankielinen, tarvitaan siitä virallinen käännös suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sekä apostille-todistus myös käännökseen. kopiot aviopuolisoiden passeista tai henkilöllisyystodistuksista Avioeron rekisteröinti: alkuperäinen avioeropäätös tai oikeaksi todistettu jäljennös ja EU-säännösten mukainen todistus EU:n alueella myönnetyt avioeropäätökset, joihin on liitetty EU-säännösten (artikla 39) mukainen todistus, ovat sellaisenaan (ilman käännöstä ja apostille-todistusta) päteviä Suomessa. Todistuksen saa avioeron myöntäneeltä viranomaiselta. Mitä pitää ottaa huomioon, kun menen naimisiin? Entä eron tullen? Mistä saan passin? Olenko asevelvollinen Suomessa? Suomen suurlähetystön konsuli Leena Meier jatkaa sarjaa viranomaisasioiden kiemuroista. Hyödyllisiä vinkkejä löytyy niin uusmuuttajille kuin jo kauan Saksas- sa asuneille Suomen kansalaisille. Jos EU-säännösten mukainen todistus puuttuu, tarvitaan alkuperäinen avioeropäätös tai oikeaksi todettu jäljennös ja virallinen käännös siitä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. apostille-todistukset avioeropäätökseen ja käännökseen. Mikäli avioero on tapahtunut ennen 1.3.2001, tulee se vahvistaa Helsingin Hovioikeudessa. www.oikeus.fi/ho/helsinki Ulkomailla kuolleen Suomen kansalaisen rekisteröinti: alkuperäinen kansainvälinen kuolintodistus apostille-todistus Tuontimääräykset Suomen tuontimääräyksistä saa tietoa tullineuvonnasta. www.tulli.fi Verotus Verohallinnon verkkosivuilla on ohjeita Suomeen maksettavien verojen maksutavoista (esim. perintövero). www.vero.fi Sarja päättyy tähän. Suurlähetystön yhteystiedot: Suomen suurlähetystö, Berliini / Botschaft von Finnland info.berlin@formin.fi, www.finnland.de 8-9 2011 17
Suurlähetystö tutuksi sosiaalisessa mediassa Suomen Saksan-suurlähetystö Berliinissä ja pääkonsulaatti Hampurissa käyttävät aktiivisesti sosiaalisia medioita. Facebook ja Twitter tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista avoimesti reaaliajassa. Tavoitteena on tehdä suurlähetystö helpommin lähestyttäväksi ja sen toimintaa tutummaksi. Suomen suurlähetystö Berliinissä ja pääkonsulaatti Hampurissa ovat olleet vuodenvaihteesta lähtien niin Facebookissa kuin Twitterissä. Suurlähetystön perustehtäviin kuuluu palvella ihmisiä ja heidän tiedontarpeitaan. Myös lähetystön on oltava siellä, missä ihmiset ovat, sanoo lehdistöneuvos Leo Riski. Suurlähetystön ja pääkonsulaatin nettisivuilta sekä facebook-sivulta on voinut lukea jo yli puoli vuotta pääkonsuli Erja Tikan blogi-kirjoituksia, jotka toisinaan kirvoittavat lukijoita napakkaankin kommentointiin. Saan blogeistani suoraa palautetta sekä Suomesta että Saksasta. Blogin kautta kommentoitiin Suomen eduskuntavaalituloksiakin, kertoo Erja Tikka. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Uusimpana sosiaalisen median aluevaltauksena edustuston käyttöön on avattu Youtube- ja Flickrtilit, jotka elävöittävät sekä nettisivujen että Facebookin ja Twitterin tarjontaa. Lisäksi sivujen kautta voidaan tarjota kuva- ja videomateriaalia yhteiseen käyttöön. Facebook ja Twitter ovat jo osoittautuneet oivallisiksi tietolähteiksi ja yhteydenpitovälineiksi kriisitilanteissa. Toivomme, että myös lähetystön Flickr- ja Youtube-tilit kertovat jotain sellaista, mihin muuten tarvittaisiin pitkät selitykset, toteaa Riski. Youtubin ja Flickrin avulla voi kertoa vaikkapa kulttuuritapahtumista tai tilaisuuksista, joissa suomalaiset ovat olleet näkyvästi mukana. Eurooppaministerin johdolla twiittaamaan Ulkoministeriö on ottanut Facebookia ja muita sosiaalisen median välineitä käyttöön ahkerasti. Miltei kolmellakymmenellä Suomen ulkomaanedustustolla on Facebook-sivu. Esimerkiksi Japanin maaliskuun luonnonkatastrofin yhteydessä ulkoministeriö valitsi Suomen Japanin-suurlähetystön Facebook-sivun tärkeäksi täydentäväksi kriisiviestinnän kanavaksi. Lisäksi Facebookissa ovat ulkoministeriön kehitysyhteistyön ja globaalikasvatuksen verkkojulkaisu Global Finland, Suomi-tietoutta jakava This is Finland sekä Eurooppatiedotus. Ulkoministeriön tunnetuin sosiaalisen median moniottelija on ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb, jonka rennot twiittailut Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtin kanssa ovat ylittäneet uutiskynnyksen myös kansainvälisessä mediassa. Myös Riskin mukaan kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat tähän asti olleet pelkästään myönteisiä. Sosiaalisen median kautta voi välittää näppärästi vaikka hyviä Suomi-vinkkejä tai kiinnostavia juttuja ilman pitempiä esipuheita. http://www.facebook.com/botschaftundgeneralkonsulatvonfinnland http://twitter.com/finbotschaftde http://www.youtube.com/botschaftvonfinnland http://www.flickr.com/photos/botschaftvonfinnland/ 18 8-9 2011
Ajankohtaista kulttuurikalenterista 6.8.2011 Konsertti: Sunrise Avenue. Schloss Alzey, Rheinland-Pfalz 12.8.2011 Konsertti: Disco Ensemble. 27. Open Flair Festival, Eschwege, Hessen 13.8.2011 Konsertti: Disco Ensemble. Taubertal Festival, Rothenburg ob der Tauber, Bayern 4.9.2011 Kulturfest. Värikäs pohjoismainen kulttuurijuhla Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa, Berliini 6.9.2011 Konsertti: Esa-Pekka Salonen ja London Philharmonic Orchestra, musikfest berlin, Berliner Philharmonie 7.9.2011 Flagships of Culture - neue nordische Kulturhäuser. Arkkitehtuurinäyttely Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa, Berliini 13.9.-29.10.2011 Finnische Dunkelheit -valodesignnäyttely. Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalo, Berliini 17.9.2011 Bundesgartenschaun Suomi-teemapäivä. Koblenz, Rheinland-Pfalz Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta www.finnland.de Ein BUGA-Tag in Koblenz im Zeichen Finnlands 17.09.2011 10:00-19:00 Uhr 10:00 Uhr Eröffnungsgottesdienst in der Basilika St. Kastor am Deutschen Eck Mit dabei: Eternitas-Chor aus Tampere unter Leitung von Petra Perttula, Pfarrer Sven Dreiser von Kirche auf der Buga 2011, finnische Pfarrerin für Westdeutschland Helena Eckhoff. Programm auf dem RZ-Forum im Kernbereich Blumenhof am Deutschen Eck 11:00-12:30 Uhr Eröffnung des Finnlandtags durch die finn. Botschafterin I.E. Frau Päivi Luostarinen, den Oberbürgermeister der Stadt Koblenz, Herrn Prof. Dr. Joachim Hoffmann-Göttig, die Leiterin des Finnland-Instituts in Berlin, Frau Dr. Anna-Maija Mertens und die DFG-Bundesvorsitzende, Frau Marjaana Staack. Musikalische Gestaltung: Die Kammerphilharmonie des Landesmusikgymnasiums Montabaur und der Kammerchor Eternitas aus Tampere 13:00-13:45 und 15:00-15:45 Uhr Tango-Workshops mit der Gruppe Uusikuu 17:00-19:00 Uhr Konzert der Finnischen Tango-Band Uusikuu Im Festungspark im Kernbereich Festung Ehrenbreitstein gibt es u.a. Kinder-Spielhaus- Wettbewerb, Kindertheater, Gummistiefelweitwurf und Mölkky. Weitere Informationen www.rengas.de > Pfarrer und Gemeinden > Koblenz www.buga2011.de www.finnlandtag.de Veranstalter: Deutsch-Finnische Gesellschaft 8-9 2011 19
Samassa veneessä jo 40 vuotta Berliinin suomalainen seurakunta vietti merkkipäivää juhannustunnelmissa Sataako... toivottavasti ei... onneksi ei sada! Hän säät ja ilmat säätää, tänäkin kesänä, joten juhla Havel-joen rantanurmikolla, Friesen-soutuklubilla onnistui. Meillä Berliinissä sanotaankin, että juhannuksen jumalanpalveluksessa paistaa aurinko, satoi tai paistoi! Eräs näkymä etäiseltä terassilta: kirkkovenettä soudetaan ilta-auringossa, Satumaan Martin Welp laulaa kansallisia tangoja pöytien ääressä istuvalle ja pienissä ryhmissä seisovalle juhlaväelle kitaransa ja kontrabasisti Comezin säestyksellä, lapset kilpailevat lystikkäissä peleissä ja äsken tanssinut kansantanhuryhmä on puvuissaan oikea juhlan koristus. Näin on ollut jo useana kesänä, joka kerta yhtä uutena ja ainutkertaisena. Pastorimme Päivi Lukkari piti kansanlaulukirkon, johon Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut tuttuihin säveliin hengelliset sanat. Säestäjänä toimi hanuritaituri Anton Kryukov, joka illan mittaan soitti paljon iloisia ja haaveellisia sävelmiä kaiken kisailun taustaksi. Juhlaväki oli parhaimmillaan satapäinen, kun lapsiakin oli mukana runsaasti. Heille Düsseldorfin pastori Helena Eckhoff piti Martin Welpin kanssa oman mukulamessun. Tervehdyksiä juhlaan tuli runsaasti. Ilahduttavaa oli saada viestejä vuosikymmenten jälkeen alkukirkon ajoilta, jolloin vakituisia tiloja ei vielä edes ollut. Suomen kirkon tervehdyksen toi henkilökohtaisesti TT Aulikki Mäkinen, joka kiitti kolmen tarmokkaan perustajanaisen työn kestävää tulosta ja jatkuvuutta. Perustajista oli paikalla Pirkko Wedhorn; muut perustajat ovat Ulla Vorpahl ja Mailis Unger. Suomen suurlähetystön tervehdyksen toi ministeri Leena Aalto, SKTK:n tervehdyksen esitti Milja v. Fragstein ja Saksan suomalaispappien terveiset Helena Eckhoff. Suomi-Keskuksen toinen puheenjohtaja Uwe Schulz ja suomikoulun puheenjohtaja Riina Saarimäki totesivat puheissaan yhteistyön seurakunnan kanssa hedelmälliseksi. kuvat/fotos: Uwe Schulz, Bildunterschriften: Päivi Lukkari 20 1) ) Das Fest begann mit einem festlichen Gottesdienst, Kansanlaulukirkko Volksliedgottesdienst. Anna-Mari Kaskinen hat dafür zu altbekannten finnischen Volksliedern neue Texte geschrieben. Begleitet wurde der Gottesdienst von dem Akkordeonkünstler Anton Kryukov. 2) Zum Rudern des finnischen Kirchenbootes braucht man sieben Paare, vierzehn Ruder und natürlich Wasser Seit 40 Jahren in einem Boot finnische Gemeinde in Berlin. Um vorwärts zu kommen, braucht man viel Taktgefühl Es geht eben nur zusammen. 8-9 2011