Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Turvetuotannon vesistökuormitus

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

TASO-hankkeen esittely

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

KOTISEUDUN YMPÄRISTÖ LAPUANJOKIVARRESSA - opetuspaketin kalvosarja

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Tausta ja tavoitteet

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Vesienhoidon suunnittelu

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Transkriptio:

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen vasteet ja kunnostuksen kohdentaminen (DPSIR prosessi) Kunnostuksen tavoitteet Kunnostusmenetelmät Turvemaiden erityiskysymykset Mittaus ja mallinnusmenetelmien rooli kunnostuksen suunnittelussa 2 26.6.2018

Vesistöjen ja valumaalueiden tila Metsät, suot, järvet ja harjus tyypillisiä boreaalisiä systeemejä, jotka vaikuttavat vesistöjen ominaispiiretisiin Monet valuma-alueet ovat hyvässä tilassa, mutta alueellisesti ongelmia mm. Turvemaiden ojitus Alunamaat Maatalous, metsätalous, turvetuotanto Kaivokset, Yhdyskunnat, Teollisuus jne Pienvesitilaan vaikuttanut suo-ojitus ja metsätalous (kiintoaines, morfologia, connectivity ) Maankäytön muutokset näkyvät herkästi pienissä vesistöissä, mutta niiden tila huonommin tunnettu Vesivoiman ja säännöstely vaikuttaa vesien tilaan varsinkin isoimmissa vesistössä 3 26.6.2018 Add footer if needed

lyhytaikanen säännöstely lisääntynyt, syy tuulivoimalla tuotettu energia vaatii lisää lyhytaikaista säännöstelyä 4 26.6.2018 Add footer if needed Ashraf et al. 2018 submitted

Tulevat muutostekijät ja vesistöjen vasteet DPSIR Drivers Muutostekijät, esim. biotalous, ilmaston muutos, säännöstely ym? Pressures - Vasteet - huuhtoutumien, eroosion, hajakuormitus State Vesistöjen tila kemiallinen ja ekologinen tila Impact - Vaikutukset ekosysteeemipalvelut (esim. virkistyskäyttö) Responses Toimenpiteet, esim. valuma-alue kunnostus Vesistöjen tilan parantamiseksi puututtava Muutostekijöihin, Vasteisiin ja/tai Toimenpiteisiin 5 26.6.2018 Add footer if needed

Maankäytön muutokset - biotalous - maa- ja metsätalous Vesistöjen käytön muutokset - säännöstely - pohjaveden otto 6 Ilmaston muutos - lumipeitteen ja roudan muutokset 26.6.2018 Add footer if needed Meriö et al. 2018 (submitted) Eskelinen, R. Ronkanen, A.K. Marttila, H. Isokangas, E. Kløve, B. 2015. Effect of soil frost on snowmelt runoff generation and surface water quality in drained peatlands. Boreal Environment Research.

Valuma-alue kunnostuksen tavoitteet Päästöjen vähentäminen (vesistökuormitus, kasvihuonekaasut) ja vesistön ekologisen tilan parantaminen Biodiversiteetin lisääminen Hydrologisen tilan ennallistaminen (vesitase, ali- ja ylivirtaamat) Muun käytön kuten virkistyskäytön ja metsästyksen lisääminen lisäämien 7 26.6.2018 Add footer if needed

Vesiensuojelun menetelmät valuma-alueella MENETELMÄT Maankäytön rajoitukset Suojavyöhykkeet Kosteikot Soiden ennallistaminen PROSESSIT 8 Kuormituksen muodostumisen estäminen Puhdistuprosessien toimivuuden mahdollistaminen (riittävä viipymä, kasvillisuus, maaperä jne) Veden pidättäminen valuma-alueelle (kuivuus ja tulvahaittojen vähentämien) Muiden tavoitteiden täyttäminen (biodiversiteetti, ekosysteemipalvelut)

Turvemaiden erityiskysymykset Merkittävä osa metsänkasvuta tulee turvemailta (25 %) Turvemaat usein lähellä vesistöjä tai yhteydessä niihin Ojitukset vaikuttavat siksi helposti veistoihin -Lähes luonnontilaisten alueiden ojitus? -Ojitus lähellä Natura alueita? - Paludiculture? Viimeaikaisia tutkimustuloksia (LUKE) Metsäojitusten jälkeen huuhtoutuminen lisääntyy ajan kuluessa Jatkuva kasvatus ehkä lupaava tekniikka päästöjen vähentämisen 9 26.6.2018 Add footer if needed

BIOWATER - biotalouden vesistövaikutusten arviointi Laajat suo-ojitukset 60-70 luvuilla Valuma-alue muutokset eivät näy kovin selvästi pääuomassa Vaikutukset luultavasti paikallisia sivuuomissa, mutta seuranta pääasiassa pääuomassa Vaikutuksen arviointi vaikeaa 10 26.6.2018 BIOWATER Nordic CoE hankkeessa edistetään biotalouden vesistövaikutusten arviointia

Luonnontilainen Soiden ennallistaminen Ojitettu 11 26.6.2018 Ennallistettu Meseret Menberu väitöstyö 2018 Hydrology of peat dominated headwater catchments: theories and empirical analysis, to study impacts of anthropogenic disturbance http://jultika.oulu.fi/record/isbn978-952-62-1937-0

Vaikutuksen mittaaminen ja mallintaminen Valuma-alueen nykyinen tila Ennallistaminen Tavoite Vasteet nopeita: esim. suo-ojien tukkimisen vaikutus suoveden pintaan Vasteet hitaita: esim. ekologiset muutokset 12 26.6.2018 Add footer if needed

Uusia mittausmenetelmiä vaikutusten arviointiin Lämpökamera paikallistaa lähteet Isotoopit paikallistavat pohjavesiekosysteemit 13 26.6.2018 Add footer if needed

Mittaus ja mallinnus Vaikutusten ennakointi ja minimointi valuma-aluetasolla Uusien haasteiden vaikutusten arviointi Esim. Mustijoen rautapitoisuuden laskenta (Markus Saari, Hannu Marttila ym)

Valunnan muodostus turvemailta: mallinnusesimerkki Ala-aho et al. 2017, 2018 HGS ja STARR mallinnus

Yhteenveto Vesien suojelun ja suunnittelun kannalta on tärkeä tunnistaa valuma-alueiden muutokset ja vasteet (DPSIR) Muutostekijät (biotalous, ilmaston muutos) voivat heikentää vesistöjen tilaa Maankäytön muutokset näkyvät latvavesissä ensin ja sitten ehkä pääuomassa (tapauskohtaisesti) Ilmastonmuutos merkittävä haaste Valuma-aluekunnostuksella useita tavoitteita ja käytössä useita vesiensuojelumenetelmiä Kunnostamisen vaikutuksia voi olla vaikea havaita, mutta hydrologiset vasteet ovat usein nopeita Mallinnuksella ja tutkimuksella on tärkeä rooli valuma-alueen kunnostuksen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa 16 26.6.2018 Add footer if needed