Helsingin käräjäoikeus nro 6767 (liitteenä) Yhdistyksen nimeä koskevan rekisterimerkinnän kumoaminen

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin käräjäoikeus nro 6767

Korkeimmalle oikeudelle. Valituslupahakemus ja valitus. Muutoksenhaun kohde. Muutoksenhakija

Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy PL 33, Helsinki

Suomen Asianajajaliitto r.y

FINNLAW TIMO ANTTI RIISSANEN LICENSED LEGAL COUNSEL REFERRED TO IN ACT 715/2011 MAY SERVE AS ATTORNEY OR COUNSEL AT COURTS

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 1. osasto Porkkalankatu Helsinki L 14/52194

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1417

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 1. osasto Porkkalankatu Helsinki L 14/52194

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 1. osasto Porkkalankatu Helsinki L 14/52194

Auktorisoidut Lakimiehet Auktoriserade Jurister Authorized Attorneys at Law ry, Helsinki

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISTA TODISTELUA YM. KOSKEVASSA ASIASSA

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 17/ osasto Käräjätuomari Leena Söderholm L 14/ Tuomarin esteellisyyttä koskeva väite

Viestissä ei ollut väitetty, että Rastimo olisi tehnyt lapsipornoa. Edellä mainittu kommentti oli ollut osa Rastimon aloittamaa keskustelua.

FINNLAW TIMO ANTTI RIISSANEN LICENSED LEGAL COUNSEL REFERRED TO IN ACT 715/2011 MAY SERVE AS ATTORNEY OR COUNSEL AT COURTS

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain muutostarpeista. Yhdistyksemme lausuu arviomuistion johdosta seuraavaa

Antamispäivä Diaarinumero R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp)

Turun hallinto-oikeuden päätös

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

Helsingin hovioikeuteen raakapuukartelliasiassa tehdyn valituksen peruuttaminen. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Vaasan hallinto-oikeus

SOVINNON EDISTÄMINEN MAAOIKEUDESSA

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

EU:n oikeutta koskeva lakimieskoulutus Virossa Vastaava organisaatio: Viron asianajajayhdistys (Eesti Advokatuur) 1.

Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut Kaupunginlakimies

K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio nro 2308

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Helsingin hovioikeuden tuomio Helsingin käräjäoikeuden tuomio Helsingin hovioikeuden tuomio

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/10) 1 SOPIMUS KORVAUKSEN MAKSAMISESTA LUONNOS Osapuolet. Sopimuksen tausta ja tarkoitus

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 3340

Kaupunginhallitus

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

Antopäivä. Kunnallisasiaa koskeva valiius. Lappeenrannan kaupunginhallitus

Rautalammin kunta Viranhaltijapäätös 1 ( 5) Tekninen johtaja Muut päätökset

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Mietintö Tiedustelutoiminnan valvonta. Lausunnonantajan lausunto. Helsingin käräjäoikeus. Lausunto K. Asia: OM 15/41/2016

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535.

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 173. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

Hallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Heinäveden kunnan rakennustarkastaja

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 18/0103/4. Antopäivä

(jäljempänä Suomen Asianajajaliitto tai valittaja )

LIITE 2. TUOMAS- järjestelmään sisältyvät tiedot ja asiakirjat (laaja haastehakemus)

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ( /290, viim. muut /424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen

Ympäristöoikeudellisten muutoksenhakukirjelmien tekeminen

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Oikeusprosessien keventäminen

Valituksesta tarkemmin ilmenevin perustein valituksenalaisessa asiassa on aihetta epäillä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen oikeellisuutta.

Sisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Suomalainen asianajajakunta Asianajajaliitto 100 vuotta vuonna 2019

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

K O R K E I N O I K E U S PÄÄTÖS SUULLISESTA Diaarinro 1(9) KÄSITTELYSTÄ R2011/704

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA

oikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija

Hankintaoikaisu rakennusautomaatiotöiden valvonnan hankinnasta TRE:1043/ /2017

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

Tarkastuksessa oli käyty läpi yhteensä 336 käräjäviskaalin ratkaisemaa asiaa.

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta /2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Transkriptio:

Helsingin hovioikeus Tuomio Antamispäivä 15.6.2018 Nro 771 Diaarinumero S 17/710 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 8.2.2017 nro 6767 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuoli Yhdistyksen nimeä koskevan rekisterimerkinnän kumoaminen at Law ry. Suomen Asianajajaliitto Asian käsittely hovioikeudessa Valitus at Law ry.:lle on 2.6.2017 myönnetty jatkokäsittelylupa pääasian osalta. Hovioikeus on 9.1.2018 antamallaan ratkaisulla nro 14 sallinut asiantuntija Pavlos Eleftheriadiksen kuulemisen suullisesti hovioikeudessa. Asiassa on toimitettu pääkäsittely 13.3.2018. at Law ry. (jäljempänä myös yhdistys) on ensisijaisesti vaatinut, että kanne hylätään ja Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä myös Asianajajaliitto) velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 22.601,32 eurolla ja hovioikeudessa 15.720,34 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Toissijaisesti yhdistys on vaatinut, että se vapautetaan korvaamasta Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa tai että tuomittua määrää ainakin alennetaan. Yhdistyksen nimessä ei ollut mitään harhaanjohtavaa. Yhdistyksen nimi poikkesi Asianajajaliiton nimestä niin paljon, ettei nimen rekisteröinti loukannut Asianajajaliiton tai sen jäsenten oikeuksia.

2 Käräjäoikeus oli arvioinut väärin englanninkielisten nimitysten attorney ja attorney at law merkityksiä ja sitä, mitä ne tarkoittivat. Englanninkieliset nimitykset attorney ja attorney at law tarkoittivat suomeksi asiamiestä ja oikeudenkäyntiasiamiestä, joten yhdistyksen nimi kuvasi sen jäseniä eli luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, eikä yhdistyksen nimi sisältänyt mitään asianajajan ammattinimitykseen erehdyttävästi viittaavaa. Suomalaisesta asianajajasta käytettiin vakiintuneesti englanninkielistä käännöstä advocate, joten nimitykset attorney tai attorney at law eivät voineet olla sekoitettavissa asianajajan ammattinimitykseen. Myös muut suomalaiset lakimiehet kuin asianajajat olivat käyttäneet itsestään englanninkielisiä nimityksiä attorney ja attorney at law. Yhdistyksen nimen englanninkielinen osa oli tärkeä, koska lakimiehillä oli kansainvälisiä kontakteja lähes päivittäin ja nimi kuvasi yhdistyksen jäsenten ammattia ymmärrettävästi. Suomessa suojattuja nimityksiä olivat ainoastaan asianajaja ja sen ruotsinkielinen käännös advokat, eivätkä englanninkieliset nimitykset attorney tai attorney at law. Yhdistyksen jäsenet olivat lakimiehiä, jotka olivat saaneet viranomaiselta luvan toimia oikeudenkäyntiasiamiehinä ja -avustajina. Viranomaisen luvan saaminen tarkoitti samaa kuin auktorisointi. Näin ollen yhdistyksen nimessä käytetty sana auktorisoitu ei viitannut asianajajiin tai asianajajaliittoon, vaan ainoastaan muodolliseen pätevyyteen eli lupaan. Yhdistyksen nimestä kävi siten ilmi, että yhdistyksen jäsenet olivat luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia eivätkä asianajajia. Suomen Asianajajaliitto oli hävinnyt käräjäoikeudessa yhden kanneperusteen ja muilta osin asia oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a :ssä tarkoitetulla tavalla epäselvä, joten valittaja tuli vapauttaa korvaamasta Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. Valittajan velvoittaminen korvaamaan Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa oli joka tapauksessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta, joten tuomittua määrää tuli ainakin alentaa. Vastaus Suomen Asianajajaliitto on vaatinut, että valitus hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 25.122,40 eurolla korkoineen. Käräjäoikeuden tuomio oli oikea ja käräjäoikeus oli arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein. Yhdistyksen nimi oli harhaanjohtava ja loukkasi Asianajajaliiton oikeutta. Yhdistyksen nimi sisälsi asianajajan lailla suojattuun ammattinimitykseen viittaavan englanninkielisen käännöksen attorneys at law ja yhdistyksen nimestä sai sen käsityksen, että yhdistys oli Suomen Asianajajaliittoon suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys tai että yhdistyksen jäsenet olivat ainakin osin asianajajia ja kuuluivat Suomen Asianajajaliittoon. Yhdistyksen jäseninä olevat luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat eivät voineet olla asianajajia eivätkä he voineet kuulua Asianajajaliittoon, minkä vuoksi he

3 tarvitsivat oman käännöksen, joka ei loukannut Asianajajaliiton tai sen jäsenten suojattua ammattinimitystä eikä ollut harhaanjohtava. Suomalaisen asianajajan ammattinimityksen vakiintuneita englanninkielisiä käännöksiä olivat attorney at law, attorney ja advocate, kun puolestaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan englanninkielisiä käännöksiä olivat licensed legal counsel ja licensed counsel. Kenelläkään muulla kuin asianajajilla ja asianajotoimistoilla ei ollut oikeutta tai tarvetta käyttää englanninkielistä nimitystä attorneys at law ammattiaan kuvaavana terminä. Näin ollen valittajan väite siitä, että muutkin lakimiehet kuin asianajajat olisivat käyttäneet Suomessa pitkään kyseistä nimitystä ammattiaan kuvaavana, ei ollut uskottava. Yhdistyksen nimeä tuli arvioida kokonaisuutena ja nimen harhaanjohtavuutta lisäsi se, että nimi sisälsi etuliitteen authorized. Yhdistyksen nimeen sisältyvä englanninkielinen osa Authorized Attorneys at Law antoi virheellisen ja harhaanjohtavan käsityksen, jonka mukaan valittajan jäsenet tarjoaisivat palvelujaan erityisellä muodollisella pätevyydellä, tai että sen jäsenet hoitaisivat toimeksiantoja asianajajilta edellytettävällä pätevyydellä. Myös nimen suomenkielinen ja ruotsinkielinen osa olivat harhaanjohtavia, koska Suomessa lakimiehillä ei ollut mitään erityistä auktorisointijärjestelmää. Nimen rekisteröimiselle oli sen harhaanjohtavuuden lisäksi myös muu lakiin perustuva este, koska yhdistyksen nimi oli asianajajista annetun lain 11 :n vastainen. Säännöksen mukaan ainoastaan asianajajalla oli oikeus käyttää asianajajan ammattinimitystä tai muuta ilmaisua, jonka perusteella voi syntyä käsitys käyttäjän kuulumisesta Asianajajaliittoon. Koska yhdistyksen nimi oli edellä mainituin tavoin omiaan luomaan erheellisen käsityksen siitä, että nimeä käyttävä taho olisi Asianajajaliiton jäsen ja siten asianajaja, yhdistyksen nimi oli myös asianajajista annetun lain vastainen. Asianajajaliiton käräjäoikeudessa häviämällä kanneperusteella ei ollut ollut vaikutusta asian lopputulokseen, joten Asianajajaliitolla oli oikeus saada täysi korvaus sille käräjäoikeudessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Asia ei ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a :ssä tarkoitetulla tavalla epäselvä, eikä valittajan velvoittaminen korvaamaan Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b :ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Kyse oli kahden tasavahvan osapuolen välisestä riita-asiasta. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulujen määrän alentaminen olisi myös kohtuutonta, koska käräjäoikeus oli jo leikannut Suomen Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluja. Todistelu Asianosaiset ovat vedonneet hovioikeudessa käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevään kirjalliseen todisteluun lukuun ottamatta todisteita V25 ja V26. Pääkäsittelyssä on kuultu asiantuntijana Pavlos Eleftheriadista.

4 Lausumat Suomen Asianajajaliitto ja Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry. ovat toimittaneet hovioikeudelle heiltä pääkäsittelyn jälkeen pyydetyt lausumat markkinaoikeuden 6.4.2018 antaman ratkaisun MAO:217/18 johdosta. Hovioikeuden ratkaisu Käsittelyratkaisu at Law ry. on pyytänyt, että hovioikeus pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun siitä, haittaisiko elinkeinon harjoittamista, mikäli luvan saaneita lakimiehiä kiellettäisiin käyttämästä englannin kielen yleiseen sisältöön kuuluvia attorney tai attorney at law -nimikkeitä, kun kuvataan ammatillista statusta tarjottaessa palveluja ulkomaisille päämiehille. Asianajajaliitto on vastustanut ennakkoratkaisun pyytämistä. Hovioikeus toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydetään ennakkoratkaisua tilanteissa, joissa kysymys Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta osoittautuu käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta epäselväksi. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kyse Suomen yhdistyslain tulkinnasta eikä Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta. Näin ollen Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry.:n pyyntö ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelta hylätään. Pääasia Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain myötä oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana on 1.1.2014 alkaen saanut toimia yleisissä tuomioistuimissa vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Tämän niin sanotun lupalakimiesjärjestelmän luomisella Suomeen on muodostunut uusi oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien ammattiryhmä, minkä seurauksena osa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista on perustanut Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry. (jäljempänä myös yhdistys) -nimisen yhdistyksen, joka on rekisteröity yhdistysrekisteriin 14.4.2014. Kysymyksenasettelu Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko yhdistyksen nimi Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry. yhdistyslain 49 :n 1 momentin 2 ja 4 kohtien vastainen eli onko yhdistyksen nimi harhaanjohtava ja Suomen Asianajajaliiton oikeutta loukkaava siten, että yhdistyksen nimen rekisteröimiselle on este, ja onko sille myös asianajajista annetun lain 11 :n perusteella muu lakiin perustuva este. Asianajajista annetun lain 11 :n mukaan ainoastaan asianajaja voi käyttää itsestään asianajajan ammattinimitystä tai toimistostaan nimitystä asianajotoimisto taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella

5 voidaan erheellisesti olettaa olevan yleisen asianajajayhdistyksen jäsen. Asiassa on kysymys ainoastaan yhdistyksen nimen rekisteröintiä koskevasta asiasta ja siitä, onko yhdistyksen nimeä koskeva rekisterimerkintä yhdistyslain vastaisena kumottava. Asiassa ei ole laajemmin kysymys esimerkiksi siitä, mitä yksittäisiä sanoja oikeudenkäyntiasiamiehinä ja -avustajina toimivat henkilöt voivat käyttää muissa yhteyksissä tai kuvatessaan ammattiaan. Asianajajaliitto on katsonut, että yhdistyksen nimi sisältää asianajajan lailla suojattuun ammattinimitykseen viittaavan englanninkielisen sanayhdistelmän attorneys at law ja että nimi on myös kokonaisuutena harhaanjohtava, kun siihen sisältyy sana auktorisoitu kolmella kielellä. Yhdistys on kiistänyt väitteen ja katsonut, ettei sen nimi ole harhaanjohtava. Hovioikeus toteaa, että kysymys yhdistyksen nimen harhaanjohtavuudesta ja sivullisen oikeutta loukkaavasta sisällöstä sekä asianajajista annetun lain vastaisuudesta on pitkälti oikeudellista arviointia, mutta se on osaksi myös näyttökysymys. Kuten käräjäoikeus on todennut, arvioinnin lähtökohdaksi on otettava se, antaako yhdistyksen nimi oikeanlaisen käsityksen yhdistyksestä ja sen jäsenistä. Näyttö Asiassa esitetyt kirjalliset todisteet koostuvat pääosin internetistä löytyvistä lähteistä sekä erilaisista lakiteksteistä ja joidenkin lakitekstien epävirallisista englanninkielisistä käännöksistä. Kyseiset todisteet kuvaavat lähinnä nyt kysymyksessä olevan yhdistyksen nimeen sisältyvien yksittäisten sanojen merkitystä ja tarkoitusta muissa yhteyksissä ja ulkomaisissa yhteyksissä. Lisäksi asiassa on vedottu Matti Joutsenen ja Pavlos Eleftheriadiksen asiantuntijalausuntoihin (K10 ja V29). Joutsen, joka on muun muassa laatinut suomi - englanti - suomi lakikielen sanaston, on lausunnossaan selostanut englantilaista common law -oikeusjärjestelmää ja siihen liittyvää oikeussanastoa sekä sanojen attorney, attorney at law ja advocate käyttöä eri maissa. Hän on myös käsitellyt asianajaja-termin kääntämistä englanniksi. Joutsen on katsonut, että englannin kielellä käytetään Suomen Asianajajaliiton jäsenistä rinnakkain termejä advocate, attorney, attorney at law ja member of the Finnish Bar Association. Joutsen on pitänyt kaikkia termejä vakiintuneina. Joutsen on lausunnon mukaan myös kääntänyt oikeusministeriölle lain luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista ja käyttänyt siinä oikeudenkäyntiasiamiehestä sanaa attorney ja oikeudenkäyntiavustajasta sanaa legal counsel. Sanayhdistelmän luvan saanut hän on kääntänyt sanalla licensed. Johtopäätöksenään Joutsen on katsonut, että nimi authorized attorneys at law on selkeästi harhaanjohtava ja antaa väärän kuvan suomalaisen yhdistyksen jäsenten kokemuksesta ja osaamisesta. Joutsen on vielä lyhyesti todennut, että termien authorized ja licensed välillä ei ole suurta eroa, mutta näiden kahden eri termin käyttäminen saattaa lisätä termin tulkintaa koskevaa epävarmuutta. Suomalaiseen termiin auktorisoitu Joutsen ei ole ottanut kantaa.

6 Hovioikeudessa on kuultu toisen asiantuntijalausunnon (V29) antanutta Oxfordin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessoria ja Oxfordin Mansfield Collegen oikeustieteen alan tutkijaa Pavlos Eleftheriadista. Eleftheriadiksen mukaan suomalaisten lakimiesten ammattikunta on jakaantunut, koska luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia säännellään omalla lailla. Eleftheriadiksen mukaan kuluttajan näkökulmasta sopivin englanninkielinen käännös suomalaiselle asianajajalle on advocate tai barrister ja luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle attorney. Eleftheriadiksen mukaan luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla täytyy olla mahdollisuus käyttää tarjoamistaan palveluista sellaista vieraskielistä termiä, joka kuvaa niitä parhaiten ja englanninkielisen sanan attorney käyttämisen kieltäminen luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta olisi suhteetonta myös palvelujen vapaan tarjoamisen näkökulmasta. Näytön arviointi Hovioikeus katsoo tarkoituksenmukaiseksi ensin arvioida nimen osien itsenäistä merkitystä ja niiden mahdollista harhaanjohtavuutta. Arvioitavana on siten sanat auktorisoitu ja sen ruotsin- ja englanninkieliset vastineet sekä sana attorney ja yhdistelmä attorney at law. Auktorisoitu Sana auktorisoitu viittaa muun muassa siihen, että henkilö tai yritys on saanut jonkinlaisen valtuutuksen ja että ne ovat viranomaisen valvonnan alaisina. Tältä osin voidaan todeta, että luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat nimenomaan saaneet erillisen luvan toimia oikeudenkäyntiavustajina ja -asiamiehinä ja he ovat myös tietynlaisen valvonnan alaisina. Tältä osin sanaa auktorisoitu ei siten voida pitää suoraan harhaanjohtavana. Toisaalta sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies voi myös antaa sellaisen käsityksen, että tällaisella lakimiehellä on korkeampi pätevyys tai että tällainen lakimies voi antaa korkeampilaatuisia palveluja kuin lakimies tai lakiasiaintoimisto, jonka nimessä ei esiinny sana auktorisoitu. Tältä osin sana auktorisoitu voi olla harhaanjohtava. Oikeudenkäyntiavustajille myönnettävää lupaa ei ole myöskään lainsäädännössä kutsuttu auktorisoinniksi, toisin kuin eräillä muilla aloilla. Kun otetaan lisäksi huomioon, että Suomessa on ennestään ollut lailla säädelty lakimieskunta, eli asianajajat, sanayhdistelmä auktorisoitu lakimies ei anna selkeää kuvaa yhdistyksestä tai sen jäsenistä. Attorney tai attorney at law Asiassa on esitetty paljon kirjallisia todisteita siitä, mitä englanninkielinen sana attorney eri yhteyksissä tarkoittaa. Asiassa on kuitenkin kysymys suomalaisen yhdistyksen nimen harhaanjohtavuudesta ja Asianajajaliitto on painottanut, että kysymys on myös nimen käyttämisestä Suomessa. Näin ollen on arvioitava myös, mitä painoarvoa voidaan antaa vieraskielisen sanan merkitykselle osana suomalaisen yhdistyksen nimeä. Kuten käräjäoikeus on todennut, Eleftheriadiksen lausunnot perustuvat pitkälti muiden maiden ja erityisesti Englannin ja Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmiin. Näin ollen Eleftheriadiksen lausuntojen merkitystä on pidettävä vä-

7 häisenä arvioitaessa sitä, antaako yhdistyksen nimi oikeanlaisen käsityksen yhdistyksestä ja sen jäsenistä Suomessa. Joutsen on edellä selostetulla tavalla asiantuntijalausunnossaan pitänyt termiä attorney at law vakiintuneena englanninkielisenä nimikkeenä suomalaisista asianajajista. Tätä tukee myös kirjallisina todisteina esitetyt lakisanastot (K5 sekä V37, V38, V40 ja V41), joiden mukaan asianajajan englanninkielinen käännös on muiden käännösten ohella attorney at law. Asiassa esitetyn näytön perusteella asianajasta on käytetty myös muita englanninkielisiä käännöksiä kuten attorney, advocate ja member of the Finnish Bar Association. Selvityksen perusteella englanninkieliset käännökset ovat kuitenkin toistensa synonyymejä eikä yhdistys ole osoittanut, että suomalaisen asianajajan englanninkielinen käännös olisi ainoastaan advocate. Näin ollen sillä seikalla, että asianajajasta on käytetty myös muita englanninkielisiä käännöksiä, ei ole ratkaisevaa merkitystä tässä asiassa. Hovioikeus katsoo selvitetyksi, että attorney at law on yksi vakiintunut käännös suomalaisen asianajajan ammattinimikkeestä. Johtopäätös Hovioikeus on edellä katsonut, että sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies ei anna selkeää kuvaa siitä, minkälaisesta lakimiehestä on kysymys. Joutsen on lausunnossaan katsonut, että attorney voi tarkoittaa oikeudenkäyntiasiamiestä, mutta yhdistettynä sanoihin at law, se viittaa nimenomaan asianajajaan. Nimi asianajaja on lailla suojattu nimi, mutta vain suomen ja ruotsin kielellä. Hovioikeus katsoo, että vieraskielisten sanojen käännökset eivät voi yksinään olla ratkaisevia arvioitaessa suomalaisen yhdistyksen kolmikielistä nimeä, mutta yhdistettyinä muihin nimen osiin niillä saattaa olla merkitystä nimen harhaanjohtavuuden kokonaisharkinnassa. Edellä lausuttu huomioon ottaen hovioikeus katsoo kokonaisharkinnan perusteella käräjäoikeuden katsomin tavoin, että luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien yhdistyksen rekisteröity nimi Auktorisoidut Lakimiehet - Auktoriserade Jurister - Authorized Attorneys at Law ry. on yhdistyslain 49 :n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla harhaanjohtava, koska yhdistyksen nimi kokonaisuutena voi erehdyttävästi viitata asianajajaan eikä nimi anna oikeanlaista kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä. Yhdistyksen nimestä voi lisäksi saada edellä mainituin perustein erheellisesti sellaisen käsityksen, että nimityksen käyttäjä kuuluisi asianajajayhdistykseen. Näin ollen yhdistyksen nimi on asianajajista annetun lain 11 :n vastainen ja nimen rekisteröimiselle on käräjäoikeuden katsomin tavoin myös yhdistyslain 49 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu muu lakiin perustuva este. Se, mitä direktiivissä asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (77/249/ETY) määrätään asianajajan nimikkeen käyttämisestä toisessa jäsenvaltiossa, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

8 Oikeudenkäyntikulut Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulujen osalta. at Law ry. on hävinnyt muutoksenhakunsa, joten se on velvollinen korvaamaan Suomen Asianajajaliiton tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Asianajajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikuluja 75,5 tunnilta pääosin à 270 euroa eli arvonlisäveroineen yhteensä 25.122,40 euroa. Vaatimukseen sisältyy 5,5 tuntia pääkäsittelyyn käytettyä aikaa. Yhdistys on määrällisesti hyväksynyt Asianajajaliiton oikeudenkäyntikuluista ilman pääkäsittelyyn käytettyä aikaa 20 tuntia à 270 euroa eli 5.400 euroa. Yhdistyksen mukaan Asianajajaliitolla oli voinut kulua tarpeellisten toimenpiteiden suorittamiseen enintään 20 tuntia ennen pääkäsittelyä. Hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, että kyse ei ole ollut poikkeuksellisen laajasta riita-asiasta eikä asiassa ole myöskään esitetty laajaa todistelua. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus hovioikeus katsoo, että Asianajajaliitolla ei ole voinut kulua tarpeellisiin toimenpiteisiin eli valitukseen ja hovioikeuden lausumapyyntöön vastaamiseen, valmistautumiseen ja muihin toimenpiteisiin enempää aikaa kuin 30 tuntia. Tämän lisäksi hovioikeuden pääkäsittelyyn on kulunut 5,5 tuntia. Näin ollen hovioikeus katsoo, että Suomen Asianajajaliiton kohtuulliset oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen ovat yhteensä 11.885,40 euroa. Enemmälti esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään. Tuomiolauselma Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. at Law ry. velvoitetaan suorittamaan Suomen Asianajajaliitolle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 11.885,40 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

9 Muutoksenhaku Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.8.2018. Helsingin hovioikeuden puolesta: Asian ovat ratkaisseet: Valmistelija: hovioikeudenneuvos Åsa Nordlund hovioikeudenneuvos Wilhelm Norrman asessori Kristian Sjöblom hovioikeuden esittelijä Emma Hakala Ratkaisu on yksimielinen.