Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta Tilastoa Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta A. Jeremiasson 1), A. Comin 2,3), L. Keeling 3) 1 Swedish Egg Association 2 Dept. of Disease Control and Epidemiology, Swedish National Veterinary Institute SVA 3 Dept. of Animal Environment and Health, Swedish University of Agricultural Sciences SLU
Ruotsin kananmunantuotanto 8 miljoonaa munivaa kanaa 95 % valkoisia hybridejä Bovans Robust /Brown Lohmann Selected Leghorn/ Brown Tuotantokausi 75-95 viikon ikään Nokkien typistys kielletty
Ruotsin kananmunantuotanto 300 munantuotantotilaa Keskikoko 25 000 kanaa 23 tilalla yli 50 000 kanaa Kanaloissa on oltava ikkunat (luonnonvalon pääsy sisään) Ikkunat saa peittää tavanomaisessa tuotannossa, jos luonnonvalo korvataan päivänvaloa jäljittelevällä keinovalolla (315-700 nm)
Ruotsin kananmunantuotanto 2015-2018 1/1 2015 1/1 2016 1/1 2017 1/3 2018 Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Luomu 920 100 12,6 1 214 000 15,8 1 312 000 16,7 1 353 469 16,8 Ulko 81 800 1,1 230 000 3,0 232 700 3,0 244 461 3,0 Lattia 4 715 900 64,6 4 960 000 64,3 5 100 000 64,9 5 474 563 67,9 Vir.häkki 1 574 300 21,6 1 274 000 16,6 1 215 000 15,4 988 488 12,3 Yht. 7 292 100 7 678 000 7 860 145 8 038 414
Valvontakohde Hoito 0-4 Tekniikka 0-4 Kerroin 1-10 Yhteensä Min. summa Tilat, suojaus Linnut ja jyrsijät 4 8 Siilot 3 Eteinen 2 8 Munien käsittelytila 1 Munavarasto 4 16 Tautisuojaus 3 12 Kanala Lattia 2 Seinät 2 Katto 2 Valaistus 4 16 Ilmanvaihto 4 16 Lanta 4 Rehu 6 24 Vedenjakelu 8 40 Toiminnalliset vaatimukset 10 Varusteet 7 Muut varusteet Sähkö 1 Varavirtalähde 3 Hälytysjärjestelmä 3 12 Lääkintävälineet 2 Kanojen vastaanotto 1 Jätehuolto 2 Kirjanpito 4 12 Eläinten hoito 10 40 Munivat kanat Kehon yleiskunto 8 Jalat 4 Nokkimisvauriot siivet 4 Nokkimisvauriot keho 4 Höyhenpeite 6 Kuolleisuus %/kk 8 Punkit 5 Ruotsin kananmunayhdistyksen eläinten hyvinvointiohjelma Perinteisistä häkeistä vaihtoehtoisiin järjestelmiin Ruotsin kananmunayhdistys Ruotsin valtion maatalousvirasto Ruotsin maatalousyliopisto Eläintiheys kerroslattiajärjestelmissä (7-9 kanaa/m 2 käytettävissä olevaa alaa) 2017 viisi erilaista ohjelmaa - Siitoskanat - Nuorikot häkissä tai lattialla - Nuorikot kerroslattiajärjestelmissä - Munivat kanat kerros- tai perinteisissä lattiakanaloissa - Munivat kanat virikehäkeissä
Valvontarutiinit Tilan jokainen kanalayksikkö valvotaan erikseen Parven valvontakäynti 40-65 viikon ikävälillä Valvontakäynti joka kolmannelle kanaerälle (joka neljäs vuosi) Ruotsin kaikkien kanaloiden valvontakierto = 4 v. Tuotantotavoittain valvontaohjelmassa kanoista 91 % virikehäkeissä 90 % lattiakanaloissa 97 % ulkokanaloissa 98 % kerroslattia- 88 % luomutuotannossa kanaloissa
Selvityksen tarkoitus Saada yleiskuva kanaloiden tilanteesta munantuotantokanaloissa toteutetuista ohjelmista kerättyjen suurten tietomäärien pohjalta Tulokset esitetään: Vuosi Ikä Tuotantotapa
Hoito 0-4 Tekniikka 0-4 Kerroin 1-10 Yhteensä Min. summa Valvontakohde Tilat, suojaus Linnut ja jyrsijät 4 8 Siilot 3 Eteinen 2 8 Munien käsittelytila 1 Munavarasto 4 16 Tautisuojaus 3 12 Kanala Lattia 2 Seinät 2 Katto 2 Valaistus 4 16 Ilmanvaihto 4 16 Lanta 4 Rehu 6 24 Vedenjakelu 8 40 Toiminnalliset vaatimukset 10 Varusteet 7 Muut varusteet Sähkö 1 Varavirtalähde 3 Hälytysjärjestelmä 3 12 Lääkintävälineet 2 Kanojen vastaanotto 1 Jätehuolto 2 Kirjanpito 4 12 Eläinten hoito 10 40 Munivat kanat Kehon yleiskunto 8 Jalat 4 Nokkimisvauriot siivet 4 Nokkimisvauriot keho 4 Höyhenpeite 6 Kuolleisuus %/kk 8 Punkit 5 397 valvottua parvea* Ajanjakso: 2010 2014 Tilastointi perustuu: Vuosi Ikä Tuotantotapa Valvontakohteet: Höyhenpeite Punkit Kuukausittainen kuolleisuus Valaistus Ilmanvaihto *Flock = Unique combination of PSN, stable and date
Valvontaohjelmassa parvia 2010-2014 120 127 P a r v i a Antal flockar 100 80 60 40 20 45 46 75 104 0 2010 2011 2012 2013 2014 År
Valvotut parvet ikäryhmittäin P a r v i a Antal flockar 140 120 100 80 60 40 92 125 146 20 0 34 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) Ikä viikkoa
Valvotut parvet tuotantotavan mukaan 2010 2011 2012 2013 2014 87 75 P a r v i a Antal flockar 50 25 0 65 31 30 30 27 24 21 22 18 12 6 8 8 8 IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV Inhysningssystem Tuotantotapa: IB = virikehäkki, FV = kerroslattia, EV = perint. lattia
Höyhenpeite
25 Höyhenpeite ikäryhmittäin P i s t e e t Poäng för 25.5-BEFJÄDRING 20 15 10 5 0 mediaani 92 125 146 34 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa) Havaintojen lukumäärä/ikäryhmä Vaihtelukerroin
Höyhenpeite ikäryhmittäin Ikä min. max. Mediaani Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Age min max median IQR mean sd CV 25-45 6 24 24 0 22.11 4.26 19% 46-60 6 24 24 6 20.14 5.24 26% 61-70 0 24 18 12 18.58 5.87 32% 71-85 6 24 18 10.5 17.12 5.55 32%
Höyhenpeite eri tuotantotavoilla 25 Poäng för 25.5-BEFJÄDRING 20 15 10 5 0 68 243 86 Inredd bur Flervåning Envåning Inhysningssystem Lattia Virikehäkki Kerroslattia
Höyhenpeite eri tuotantomuodoissa Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu kerroin Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Vir.h. 6 24 18 6 19.68 4.73 24% Krs-l. 6 24 24 6 20.14 5.47 27% Lattia 0 24 18 12 18.77 6.09 32%
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen 25 IB FV EV Poäng för 25.5-BEFJÄDRING 20 15 10 5 0 17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7 25-45 46-60 61-70 71-85 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) 25-45 46-60 61-70 71-85 Ikäryhmä (viikkoa)
Iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen Ikä - tuot. min max mediaani IQR mean sd CV 25-45 46-60 61-70 71-85 Keski -arvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h. 18 24 24 0 22.59 2.62 12% Krs-l. 6 24 24 0 21.48 5.16 24% Lattia 12 24 24 0 23.04 2.84 12% Vir.h. 12 24 24 9 20 5.4 27% Krs-l. 6 24 24 6 20.69 4.96 24% Lattia 6 24 18 12 18 5.86 33% Vir.h. 6 24 18 0 18 4.54 25% Krs-l. 6 24 24 6 19.62 5.74 29% Lattia 0 24 18 12 16.31 6.68 41% Vir.h. 12 24 18 9 18.86 5.4 29% Krs-l. 6 24 18 6 16.5 5.8 35% Lattia 12 24 18 9 17.14 5.4 32%
Kanapunkit
Kanapunkkeja kanojen eri ikävaiheissa Poäng för 25.7-KVALSTER 20 15 10 5 92 125 146 34 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)
Kanapunkit kanojen ikäryhmittäin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu kerroin Ikä vk min max mediaani IQR mean sd CV 25-45 10 20 20 5 17.99 2.78 15% 46-60 10 20 20 5 18.08 2.68 15% 61-70 10 20 20 5 17.47 3.12 18% 71-85 10 20 20 5 17.5 2.82 16%
Kanapunkkeja eri tuotantomuodoissa Poäng för 25.7-KVALSTER 20 15 10 5 68 243 86 Kerroslattia Inredd bur Flervåning Envåning Virikehäkki Inhysningssystem Lattia
Kanojen tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelukerroin Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV Vir.h. 10 20 15 5 15.59 3.18 20% Krs-l. 10 20 20 5 18.52 2.42 13% Lattia 10 20 20 5 17.44 2.95 17% 23
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus punkkeihin 20 IB FV EV Poäng för 25.7-KVALSTER 15 10 5 17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7 25-45 46-60 61-70 71-85 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) 25-45 46-60 61-70 71-85 Ikäryhmä (viikkoa)
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV 25-45 46-60 61-70 71-85 Keski -arvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h. 10 20 15 5 15.88 3.18 20% Krs-l. 15 20 20 0 18.90 2.09 11% Lattia 10 20 20 5 17.60 2.93 17% Vir.h. 15 20 15 0 15.67 1.76 11% Krs-l. 10 20 20 0 18.75 2.43 13% Lattia 10 20 15 5 17.05 2.95 17% Vir.h. 10 20 15 0 14.83 3.40 23% Krs-l. 10 20 20 5 18.35 2.49 14% Lattia 10 20 20 5 17.50 3.11 18% Vir.h. 10 20 20 3 17.86 3.93 22% Krs-l. 15 20 15 5 17.25 2.55 15% Lattia 15 20 20 5 17.86 2.67 15% 25
Kuolleisuus / kk
Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin 2.0 92 125 146 34 Dödlighet (%/månad) 1.5 1.0 0.5 0.0 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) Ikäryhmä (viikkoa)
Kuukausittainen kuolleisuus ikäryhmittäin Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelukerroin Ikä min max mediaani IQR mean sd CV 25-45 0.00% 1.65% 0.27% 0.23% 0.33% 0.28% 85% 46-60 0.00% 0.84% 0.30% 0.17% 0.32% 0.16% 50% 61-70 0.05% 1.67% 0.31% 0.21% 0.37% 0.26% 70% 71-85 0.10% 1.90% 0.34% 0.17% 0.45% 0.35% 78%
Kuolleisuus %/kk eri tuotantomuodoissa 2.0 68 243 86 Dödlighet (%/månad) 1.5 1.0 0.5 0.0 Furnished Cages Virikehäkki Kerroslattia Multi Tier Housing type Single Tier Lattia
Kuukausittainen kuolleisuus eri tuotantomuodoissa Hous. min max median IQR mean sd CV Vir.h. 0.07% 0.43% 0.21% 0.15% 0.23% 0.09% 39% Krs-l. 0.00% 1.67% 0.31% 0.18% 0.35% 0.24% 69% Lattia Kvartiiliväli Keskiarvo Keskihajonta Vaihtelu -kerroin 0.00% 1.90% 0.37% 0.26% 0.45% 0.32% 71% 30
Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa 2.0 IB FV EV 17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7 Dödlighet (%/månad) 1.5 1.0 0.5 0.0 25-45 46-60 61-70 71-85 25-45 46-60 61-70 71-85 Åldersgrupp (veckor) 25-45 46-60 61-70 71-85 Ikäryhmä (viikkoa)
Kuolleisuus / kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV 25-45 46-60 61-70 71-85 Keskiarvo Kvartiiliväli Keskihajonta Vaihtelukerroin Vir.h. 0.07% 0.41% 0.14% 0.06% 0.18% 0.09% 50% Krs-l. 0.00% 1.65% 0.29% 0.18% 0.36% 0.28% 78% Lattia 0.00% 1.39% 0.32% 0.29% 0.40% 0.34% 85% Vir.h. 0.13% 0.35% 0.27% 0.12% 0.25% 0.07% 28% Krs-l. 0.03% 0.84% 0.30% 0.16% 0.31% 0.15% 48% Lattia 0.00% 0.74% 0.37% 0.28% 0.42% 0.19% 45% Vir.h. 0.07% 0.43% 0.22% 0.11% 0.23% 0.08% 35% Krs-l. 0.05% 1.67% 0.31% 0.20% 0.37% 0.26% 70% Lattia 0.12% 1.45% 0.42% 0.21% 0.48% 0.31% 65% Vir.h. 0.16% 0.41% 0.34% 0.04% 0.32% 0.08% 25% Krs-l. 0.10% 1.51% 0.35% 0.19% 0.45% 0.30% 67% Lattia 0.24% 1.90% 0.34% 0.22% 0.59% 0.59% 100% 32
Päätelmät
Tietojen analysointi osoittaa : Höyhenpeite huononee iän myötä Huonokuntoisin höyhenpeite kanoilla oli perinteisissä lattiakanaloissa Kanapunkkiongelmia oli eniten virikehäkkikanaloissa Kuukausittainen kuolleisuus oli pienin virikehäkeissä Korkein kuukausittainen kuolleisuus oli perinteisissä lattiakanaloissa
Tarkempi analysointi Tutkittaessa vuorovaikutussuhteita: Tuotantotapa Varusteet Hoito Hyvinvoinnin avaintekijät Suoraan tai epäsuorasti eläinten hyvinvointiin liittyvät muuttujat
Ruotsalaisen kananmunan sertifiointi Eläinten hyvinvointi Bioturvallisuus Ruokaturvallisuus Tuotteen laatu Ympäristö Sosiaalinen vastuu Eläinten hyvinvointiohjelma Salmonellavalvontaohjelma Koulutus IP Elintarvike, ISO 22000, FSSC 22000 tai BRC ISO 14001 YK:n Compact Globalsperiaatteet
Sertifiointiprosessi Sertifioitu kananmuna Jokainen taso sertifioidaan Toimitus Sertifointitaso Kuittaus Vähittäismyyjän tarkastus Tuottaja Pakkaamo Jälijitettävyys joka tasolla Sertifiointiprosessi alkaa alimmalta tasolta Rehu Kasvattaja Kasvattaja & hautomo
Toimitus Sertifiointitaso Kuittaus Vähittäismyyjän tarkastus Rehu Kriteerit Sertifioitu kananmuna Pakkaamo Tuottaja Kasvattaja Kasvatt aja & hautom o Emokanalat/Haudonta/Kasvatus/Munitus Hyväksytty eläinten hyvinvointiohjelma (kaikilla tasoilla) Hyväksytty vapaaehtoinen salmonellaohjelma Hyväksytty Svenska Ägg koulutus Ei nokkien typistystä Ei antibioottien käyttöä Sertifioitujen rehun käyttä Eläinten käsittely Svenska Äggin ohjeiden mukaan Svenska Äggin eläinlääkäri osallistuu yhteen haudontaan vuodessa Poikasten hankinta sertifioidulta hautomolta Nuorikot sertifioidulta kasvattajalta Nuorikoiden ja munintakanojen määrä kanalassa perustuu mitattuun pinta-alaan ja laitteistoon Haudontapäivä, rokotukset ym. Dokumentoidaan ja tiedot toimitetaan nuorikoiden vastaanottajalle siirron yhteydessä
Nykyisin 223 kohdetta sertifioitu 6 Rehunvalmistajaa 2 Hautomoa 20 Kasvattajaa 184 Munantuottajaa 11 Pakkaamoa Noin 82 % kaikista kananmunista on sertifioituja
Kiitos mielenkiinnosta! Alexandra.jeremiasson@svenskaagg.se