NEET tänään (ja huomenna?) Hyvinvoinnin kestävä kehitys kaupungeissa Miikka Vuorinen Sosped

Samankaltaiset tiedostot
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Mikä muuttui projektin tuloksena?

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen

Siirtymät sujuviksi SISU -hanke

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Luonto lisää liikettä

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Nuorisotakuun määritelmä

Rovaniemen lapset ja perheet

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Lapsen puheeksi ottaminen

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mielenterveystyön kehittäminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä. Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere

Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Palvelumuotoilusta lisäarvoa yhteisön jäsenille. Pipsa Wilhelms, Yhteisökehittäjä, Kehitystuulet ky

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Lean Leadership -valmennusohjelma

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Osakokonaisuuden toimijat

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Aikuisliikunta Tähtiseura-ohjelmassa. Seuratoiminnan kahvit

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Elinympäristön hyvinvointivaikutusten mallintaminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Oma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

EVA-treffit: Hei me evataan!

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Merja Hilpinen ylitarkastaja

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta"

Transkriptio:

NEET tänään (ja huomenna?) Hyvinvoinnin kestävä kehitys kaupungeissa 1.1.2018 Miikka Vuorinen Sosped

NUORET JA MIELENTERVEYS 2023 Pori 10.10.

NEET -nuoret ja tieto Nuoret ja mielenterveys 2023 Työskentelyä

1. NEET NUORET JA TIETO

Työelämään kiinnittymisen nuorten kohdalla ei tulisi olla itseisarvo, vaihtoehtoisten polkujen tunnistaminen vahvistaa nuorten yhteiskunnallista kuulumista. Myös hyvinvointia tuottavilla toimilla on yhteiskunnalle edistäviä vaikutuksia. Susanna Åberg, väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto. - Esitelmä Sosiaalipolitiikan päivillä 26.10.2018 Kaksi diskurssia ja Perustutkimusta luonnollisesti tarvitaan, mutta aito tilaus näyttäisi olevan työlle, jonka tuloksia voisi soveltaa talouspolitiikan päätöksenteossa, elävässä elämässä ja reaaliajassa. Pääkirjoitus, Helsingin sanomat 31.10.

SIRPALEISUUS

1. Toimijoiden käyttämät mittarit Järjestöillä useita Kunnalla omat

2. Tilastopankit Nuorisotilastot, Sotkanet, Kelasto, Tilatokeskus, Kuntatilastot, TEM, jne.

3. Tutkimus kohderyhmästä (NEET) Ministeriöt, ETLA, Myrskylä, Nuorisotutkimusseura, tilastopankit..

MUUT HAAVOITTUVASSAASEMASSA OLEVATKOHDERYHMÄT? Vanhukset?

Missä muuallavastaavanlainen tiedonhajaannus& käyttämättömyys olisi mahdollista? - IPCC:Nilmastoraportti - Sähköistetytautot& uusiutuvatpolttoaineet - Alustatalous - Energiateollisuus - Teknologiateollisuus

2. NUORET JA MIELENTERVEYS 2023 -projekti

TAVOITTEET 1. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen systemaattisesti niin, että se voisi hyödyttää kohderyhmää ja alueellisia yhteistyöverkostoja 2. Yksittäisen yksikön alueellisen vaikuttavuuden arvioiminen 3. Pitkäjänteisen ajattelun lisääminen ja helpottaminen

1. Toimijoiden mittarit 2. Tilastopankit YHDISTÄMINEN 3. Tutkimus kohderyhmästä

NEET: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.

- Eri määritelmiä NEET - KÄSITTEEN KRITIIKKI - Hyväkuntoisia opintoihin hakevia henkilöitä/ välivuotta pitäviä - Huonokuntoisia opiskelijoita, joista osa voi huonommin kuin monet NEET-nuoret (opintoreformin myötä mahd. useampia, jotka eivät selviydy opinnoista) - Työkyvyttömyyseläkkeellä olijat eivät kuulu määritelmän piiriin, mutta elämäntilanne välillä yhtä heikko/ heikompi - Ongelmat eivät lopu 24-vuoteen. - Jne.

Projektissa NEET:n määritelmä laajennettu 18-35 -vuotiaisiin, koska a) Myös yli 24-vuotiailla merkittäviä haasteita (Usein ns. nuoret aikuiset väliinputoajien joukossa.) b) Sama kuin Lumon kohderyhmä (vertailukelpoisuus) c) Vuonna 2023 (5 v. päästä) nykyään 13-30 v. nuoret mahtuvat vielä haitariin.

ns. SILTAINDIKAATTORIT Kohderyhmäkohtaisesti valittu indikaattori, joka kertoo tietoa kohderyhmästä. Tässä tapauksessa NEET-nuorista. Yhdistää eri aineistot toisiinsa. Siltaindikaattorin nimi NEET -nuorien kohdalla on: NEET-indikaattori

ns. SILTAINDIKAATTORIN EDELLYTYKSET Arvioitavasta toiminnasta oltava luotettavaa tietoa Indikaattorista oltava tutkimustietoa Indikaattorista oltava tietoa tilastopankeissa

PORIN ALUEEN NEET- nuoriin liittyviä NEETindikaattoreita

PORIN ALUEEN NEET- nuoriin liittyviä NEETindikaattoreita

PORIN ALUEEN NEET- nuoriin liittyviä NEETindikaattoreita Uusi arvio = Tilastopankit Tutkimus x Suhdeluku: %

PORIN ALUEEN NEET- nuoriin liittyviä NEETindikaattoreita Uusi arvio = Tilastopankit Tutkimus x Suhdeluku: %

YKSIKÖN TOIMINTA MUKAAN

CASE ESIMERKKI Kulttuuripaja Lumo

Porin Kulttuuripaja Lumo tarjoaa 18-35 vuotiaille nuorille aikuisille luovaa ryhmätoimintaa, mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja saada tukea mielenterveyteen. Toiminnassa osallistujat voivat osallistua muun muassa taide-, käsityö, peli- ja bändipajoihin. Toiminta antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään omien mieltymysten, taitojen ja voimavarojen puitteissa.

Arviointi aloitettu v. 2016 Kävijäseuranta kuukausittain Yksilöhaastattelut (1-2 krt./ vuosi) Osallistujien kokemus toiminnan aikaansaamasta muutoksesta olennaisinta

TOIMINNAN VAIKUTUS ITSETUNTO/ ROHKEUS TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT - ARJEN HALLINTA/ VUOROKAUSIRYTMI - YSTÄVÄT/ YHTEISÖ Mt-palveluiden käyttö vähenee SOSIAALISET TAIDOT - Työ- ja opiskeluelämään ohjautuminen KUULUMINEN -...

1 NYKYTILA Kulttuuripaja Lumo: STOP! Vertailukelpoisuus! Luotettavuus! Tarkkuus! tavoittaa 10% Porin mt-syistä työkyvyttömyyseläkkeen saajista (18-34 v.) vähentää koko Porin mt-avopalveluiden käyttöä 1,5% vuosittain tavoittaa 5-10% kunnan NEET- nuorista

Kulttuuripaja Lumon arvioidaan tavoittavan vuosittain Lumon 6%-10% kävijöiden Porin Porin NEET-nuorista aikuisten ja onnistuvan mielenterveyden siirtämään avohoitopalvelujen Porin NEET-nuorista noin käytön 0,4% arvioidaan eteenpäin vähenevän palkkatyöhön Lumon tai toiminnan opiskelemaan. kautta 1,4% vuodessa, sillä Lumon kävijöiden osuus on arviolta 4,7% kaikista aikuisten käynneistä Porissa ja Lumon kävijöiden käyntien arvioidaan vähenevän vuosittain 30%. NEET statuksen katkaiseminen Osuus nousee pitkällä aikavälillä ja olennaista on, että mukana olijoiden elämänlaatu kohoaa.

KYSYMYS?

1. Toimijoiden mittarit 2. Tilastopankit SILTAINDIKAATTORIT 3. Tutkimus kohderyhmästä 4. Tulevaisuus?!

TULEVAISUUS

SKENAARIOT

Capful & Uudenmaan liitto 2050

Keski-Suomen liitto Nurmijärven, Sipoon ja Lahden kaupunki- ja kuntastrategioiden valmistelu.

Skenaarioita testattu kyllä MUTTA EI VIETY AIKAISEMMIN KONKRETIAN TASOLLE Huom: 1) Siltaindikaattorit voi vaihtaa 2) Kohderyhmää voi vaihtaa 3) Olennaista on menetelmä Uutuusarvo NEET - perspektiivissä & konkretiassa.

Miten hyödyntää?

YLEISEN TASON SKENAARIOT + SILTAINDIKAATTORIT = STOP! Kuka luo skenaariot? Puolueettomuus? Uskottavuus?!? Tarkkuus?! NEET -nuoria koskevat skenaariot

1. vaikutukset hyvinvointiin 2. Indikaattorit

NEET- indikaattorien painotukset vaihtelevat skenaarioittain (-4 ja 4) välillä.

Olennaista ns. logiikka! -> miksi kyseinen skenaario näyttää OLEELLISTA SKENAARIOIDEN ERILAISUUS Vrt. Shell & 70-luvun öljykriisi NEET- nuorelle siltä kuin näyttää.

SKENAARIOKOHTAINEN TYÖSTÖ Indikaattorin Nykytila kunnassa NEET-indikaattori Painotus ( (-4) - (4)) - Miten paljon painottuu Perustelu - miksi Min. & max. vaikutus (%) Esim. kuinka paljon Kuinka paljon % kyseinen Työkyvyttömyyseläkkeellä olijoita minimissään & maximissaan 5 v. päästä. Uudet arviot tulevasta tilanteesta kunnassa

MIKSI? - UUTTA TIETOA KOHDERYHMÄSTÄ ALUEELLISESTI - TIETOA YKSIKÖN TOIMINNASTA ALUEELLISESTI -PITKÄJÄNTEISYYS - VARAUTUMINEN TULEVAAN - SKAALAUTUVUUS (esim. eri kohderyhmät) - ALUEELLISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN

10.10. Moniammatillinen työpaja 10.10. Porin perusturvalautakunta 1.11. Kuntaliitto joulukuu raportti osallistujille Tiedon soveltaminen suunnitelmissa & päätöksenteossa

Skenaarioden antama tieto on aina ensimmäinen askel niiden pohjalta varaudutaan, asetetaan tavoitteita, jne.

Esimerkkejä skenaarioiden hyödyntämisestä:

Ajatuksia?

A) Skenaarioihin tutustuminen ( 15 min) B) Skenaarioiden muokkaus ( 45 min) c) Töiden esittely ( 25 min) C) Loppukeskustelu ( 15 min) Viisi skenaariota - viisi työryhmää

A) SKENAARIOIHIN TUTUSTUMINEN ( 15 min)

B) SKENAARIOIDEN MUOKKAUS I Yksin (1/3 indikaattoreista/ hlö.) 15 min II Parina (1/3 indikaattoreista/ pari.) II Porukalla (kaikki indikaattorit) 15 min 15 min

Indikaattorin Nykytila kunnassa NEET-indikaattori Painotus ( (-4) - (4)) - Miten paljon painottuu Perustelu - miksi Min. & max. vaikutus (%) Esim. kuinka paljon Kuinka paljon % kyseinen Työkyvyttömyyseläkkeellä olijoita minimissään & maximissaan 5 v. päästä. Uudet arviot tulevasta tilanteesta kunnassa

B) SKENAARIOIDEN MUOKKAUS I Yksin (1/3 indikaattoreista/ hlö.) 15 min II Parina (1/3 indikaattoreista/ pari.) II Porukalla (kaikki indikaattorit) 15 min 15 min

ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ Onko joitakin hyvinvointivaikutuksia unohdettu Onko skenaario erilainen? Onko siltaindikaattoreiden välistä logiikkaa mietitty tarpeeksi? Onko isot suunnat huomioitu tarpeeksi hyvin? (kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, vaalit, jne.) Puuttuuko jokin oleellinen siltaindikaattori?

C) TÖIDEN ESITTELY

KESKUSTELU SOVELTAMISESTA Menetelmä kokonaisuudessaan? Hyödyntäminen? Kenellä vastuu? Nuorille suunnattuna? Mitä tulisi huomioida indikaattoreissa? Soveltaminen toisille kohderyhmille? Vanhukset? (Valli Ry) Mahdollisuudet? Sähköinen muoto Tavoitteen asetanta & seuranta Rajoitteita Alun monimutkaisuus Tietojen koostajan vastuu Skenaarioiden hyödyntäminen edellyttää monialaista valmistelua

KIITOS! miikka.vuorinen@sosped.fi