Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus

Samankaltaiset tiedostot
Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus 1

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

EK:n elinkeinopäivä

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus

Osaketuotot vahvistivat eläkevaroja

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus vuonna 2016

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus

Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT

Jokasään sijoitussalkku

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Tilinpäätös

Eläkerahastot Pertti Honkanen

Tuottavuus ja turvaavuus - haastava sijoitusympäristö Peter Halonen Analyytikko

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

Parempi suunnitelma varoillesi

Vastuullinen Sijoittaminen

TAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen. Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri

OMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEET. Päivitetty

Suomen talouden näkymät syksyllä Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Työeläkevarat ja niiden sijoittaminen. Kimmo Koivurinne Analyytikko

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

Tuottavuus ja turvaavuus - haastava sijoitusympäristö Niina Bergring Sijoitusjohtaja Veritas Eläkevakuutus

HE 5/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien

Hajauttamisen perusteet

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Sijoitusrahasto, sijoitusten käyttöpolitiikka ja sijoitusten raportointi tilinpäätöksessä. Marianna Bom Aalto-yliopisto

Hajauttamisen perusteet

Valtion Eläkerahasto sijoittajana

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

Työeläkevarat ja niiden sijoittaminen. Kimmo Koivurinne Analyytikko

Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

Osakesäästötilin verosäännökset

Työeläkesektorin alkuvuoden alavireinen vakavaraisuuskehitys pysähtyi, mutta haasteet jatkuvat tulevina vuosina

Yksityisalojen vakavaraisuus ja muita sijoitustoiminnan rajoitteita

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA

SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA

Handelsbanken Rahastosalkku -

Vaurastu osakesäästäjänä Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Suuren toimijan vastuu. Työeläkepäivä Messukeskus, Helsinki Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä Allan Paldanius

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

VERKKOPANKKIIRI SIJOITUSSTRATEGIAT

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

TILINPÄÄTÖS

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

OSAVUOSIKATSAUS

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti

Ilmarisen tilinpäätös Julkistus Harri Sailas

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Tuottavuus ja turvaavuus - haastava sijoitusympäristö Työeläkekoulu Peter Halonen Analyytikko Työeläkevakuuttajat Tela

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

Vakavaraisuus meillä ja muualla? Minna Janne

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Mihin tarvitaan omistajia?

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q1 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

Vastuullinen työeläkevakuuttaminen

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Hukkuvatko eläkevarat, jos merenpinta nousee?

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TERVETULOA!

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012

Transkriptio:

Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus 14.9.2005 Vesa Puttonen Helsingin kauppakorkeakoulu

Työeläkesijoittamisen historia Järjestelmää jälkikäteen arvioitaessa on muistettava sen hetkinen taloudellinen ympäristö. Järjestelmällä on ollut merkittävä rooli yritystoiminnan rahoittajana. Järjestelmä on toiminut monessa mielessä hyvin. Taloudellinen ympäristö muuttunut merkittävästi rahoitusmarkkinoiden vapauduttua. Eläkejärjestelmän pitää muuttua mukana. (Osa)rahastoinnin tuloksena kertynyt lähes 100 mrd euron varallisuus. Nyt kaksi kysymystä esillä: Riskinkantokyvyn parantaminen (allokaatiokysymys) Suomeen sijoittaminen (kysymys aktiivisesta omistajuudesta)

A. Riskinkantokyvyn parantaminen (lue osakeriskin lisääminen) Sijoitusriskeihin liittyvä dilemma Puron mukaan Liikaa riskiä Riski voi realisoitua Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan Liian vähän riskiä Tuotot jäävät mataliksi Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan

Mitä tältä osin tiedetään? Varsinaiset eläkevastuut ovat useiden vuosien päässä tulevaisuudessa Vuoden 1997 muutoksesta huolimatta TEL-yhteisöt ovat sijoittaneet vähän osakkeisiin (yhtiöt 28.9%, säätiöt ja kassat 24.7% hetkellä 5/2005, lähde TELA). Julkisalojen eläkevakuuttajat ovat sijoittaneet selvästi enemmän osakkeisiin (47.8% hetkellä 5/2005) <- ei vastaavia vakavaraisuusrajoitteita Ruotsin AP-rahastot (1-4) ovat sijoittaneet kukin yli 60% osakkeisiin

100 % osakkeissa, 0 % koroissa Omaisuus Vastuut t 1 t 30

0 % osakkeissa, 100 % koroissa Vastuut Omaisuus Strateginen riski t 1 t 30

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Imatralla: Suomalainen työeläkejärjestelmä kestää kilpailussa ja vertailussa Suomalainen työeläkejärjestelmä on osa lakisääteisestä sosiaalivakuutusta, jota yksityiset työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja kassat hoitavat. Meillä on siis kilpailua, joka monista muista EU-maista puuttuu, kun monopolilaitokset hoitavat niissä lakisääteistä työeläketurvaa. Suomessa on luotu hyvä ja toimiva malli, josta on syytä pitää kiinni ja mukauttaa se avoimiin markkinoihin, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre totesi puhuessaan Imatralla lauantaina 21. toukokuuta. Suomen työeläkejärjestelmä perustuu luottamukseen yli sukupolvien. Järjestelmää seurataan ja arvioidaan koko ajan kolmikantaisesti, ja sitä on myös muutettu jatkuvasti ympäristön vaatimusten mukaan.

Suomalainen ratkaisu Osittain rahastoiva TEL-järjestelmä Lakisääteisten eläkevarojen hoito annettu muutamien yksityisten TEL-yhteisöjen hoitoon Ainutlaatuinen tapa järjestää puskurirahastot (www.työeläke.fi: Kansainvälisesti omintakeinen kokonaisuus ) Keskeisessä roolissa laskuperustekorko, joka sopeutuu jälkikäteen yhtiöiden keskimääräiseen vakavaraisuuden muutokseen Hyvien vuosien jälkeen maksetaan suuria asiakashyvityksiä ja sijoitetaan paljon [jo kallistuneisiin] osakkeisiin

Suomalainen ratkaisu Huonojen vuosien jälkeen korkeariskisiä sijoituskohteita myydään, koska vakavaraisuusasema ei enää kestä riskinottoa Yhtiöt kilpailevat sillä, kuka maksaa suurimman osan säästöistä takaisin (asiakashyvitykset) Nykyinen laskuperustekorkojärjestelmä ajaa kaikki käytännössä samanlaiseen allokaatioon -> keskittymisriski -> järjestelmäriski Uusien eläkeyhtiöiden/säätiöiden perustaminen käytännössä mahdotonta. Sen sijaan säätiöitä siirtyy yhtiöiden haltuun

Hyvä ja toimiva malli on siis johtanut tilanteeseen, jossa vuonna 2005 Liian vähän riskiä Tuotot jäävät mataliksi Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan Oligopolistinen järjestelmä, joka keskittyy sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti Julkista eläkekeskustelua käydään lähinnä TELlaskuperustekoron ( eläkevastuiden täydennyskerroin ) tasosta

Selittävätkö erot vastuurakenteissa eläkesäätiöiden ja kassojen sijoitussalkun rakennetta? Fix% i = a + b Age i +e i Equity% i = a + b Age i + e i Intercept -0.528 (0.189) Intercept 0.925 (0.001) *** Age 0.0227 (0.018)** Age -0.0170 (0.005)*** F 6.064** F 8.716*** R 2 0.126 R 2 0.172 Adjusted R 2 0.105 Adjusted R 2 0.152 Alestalo & Puttonen Asset allocation in Finnish pension funds Journal of Pension Economics and Finance, forthcoming

Miten eläkejärjestelmää tulisi kehittää? Pitäisi pyrkiä kohti hajautettua järjestelmää, jossa eläkevarojen hoito voidaan kilpailuttaa, se on läpinäkyvää, siihen liittyy vain sijoitusintressi ja varojen sijoittaja voi tehdä sen vastuurakenteen ehdoilla Järjestelmän hajauttaminen tarkoittaa myös eläkesäätiöiden ja kassojen toimintaedellytysten parantamista 1.pilarin kehittämisen lisäksi tulisi kehittää muitakin pilareita

B. Suomeen sijoittaminen Puttonen (2004): EVA-raportti Onko omistamisella väliä? (s. 54-55) Eläkesijoittajat toimivat loogisesti hajauttaessaan sijoitussalkkuaan ulkomaille, vaikka ne sitten ostaisivatkin suhteessa kalliimpia yrityksien yritysten osakkeita. On kuitenkin esitetty, että suomalaisilla työeläkevaroilla ostettaisiin suomalaiset yritykset, millä pystyttäisiin turvaamaan työpaikkojen pysyminen Suomessa. Työntekijöiden sekaantuminen yritysten omistukseen liittyviin päätöksiin voisi johtaa tilanteeseen, jossa lyhyellä aikavälillä turvattaisiin työpaikkojen pysyminen Suomessa mutta pidemmällä aikavälillä saatettaisiin yritykset kilpailukyvyttömiksi. Sellaisen kehityksen tuloksena menetettäisiin paitsi suomalaiset työpaikat myös suomalainen eläkevarallisuus. -> Olen edelleen samaa mieltä kuin mihin TEL-yhtiöissä on nyt päädytty

Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että (s. 55-57) Työeläkejärjestelmämme on yksi keskeinen syy sille, miksi suomalaiset sijoittavat niin vähän suoraan osakemarkkinoille Luontevaa olisi, että työntekijät eli eläkesäästäjät pystyisivät itse vaikuttamaan siihen, miten varat sijoitetaan (sijoitusnäkökulma) Tämä edellyttää eläkejärjestelmän rakenteen muuttamista siten, että etuuspohjaista (defined benefit) osuutta järjestelmässä pienennetään ja painopistettä siirretään kohti maksuperusteista (defined contribution) osuutta Lopputuloksena olisi sijoitustoiminnan osalta entistä hajautuneempi järjestelmä, mikä todennäköisesti myös lisäisi yritysten suomalaista omistajuutta.

Onko Suomessa pääomapula? Ei ole. Tilanne on ratkaisevasti erilainen kuin esimerkiksi TELjärjestelmää rakennettaessa Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rahoitusmarkkinoita kannattaisi kehittää!!!

Amerikkalaisten yritysten rahoituksen komponentit 1985 2003 (% vuotuisesta rahoitustarpeesta). Lähde: Federal Reserve 120 Tulorahoitus Osakeannit Velkarahoitus 100 80 60 40 20 0-20 -40

Miksi rahoitusmarkkinoita tarvitaan? Varojen allokointi mahdollisimmin tehokkaasti yli- ja alijäämäisen sektorin välillä (ei veroja, kaupankäyntikustannuksia) Informaation välittäminen Rahoitussopimusten likviditeetin parantaminen Riskin hajauttaminen

Eläkejärjestelmän hajauttaminen Pienentäisi järjestelmäriskiä Vähentäisi nykyisen TEL-järjestelmän paineita Lisäisi aktiivista suomalaista omistajuutta Kasvattaisi markkinoiden volyymiä ja likviditeettiä markkinaehtoisesti (ei hallinnollisesti) Saisi ihmiset keskustelemaan kohdallaan tärkeistä asioista (vrt laskuperustekorko-keskustelu) TEL-järjestelmän lisäksi keskustelua tulisi käydä myös muista optioista kuin mahdollisesta Sivasta