Ennakkoraportti 2/16 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet tammi elokuu 216 AINEISTO Raportin aineistona on käytetty liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia vuosina 212 216. Vuosien 212 214 aineisto on lopullinen, kun taas vuosien 215 ja 216 aineisto on tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) OTI Ennakkoraportti 2/16 www.oti.fi
Onnettomuuksien lukumäärä 1 8 6 4 2 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Yhteensä 94 72 52 74 71 13 67 59 61 64 28 28 39 4 25 Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot Moottoriajoneuvojen yksittäisonnettomuudet Kevyen liikenteen onnettomuudet KUVIO 1. Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvojen yhteenajot ja yksittäisonnettomuudet sekä kevyen liikenteen onnettomuudet vuosien 212 16 tammi elokuussa. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216) Ei suuria muutoksia Tammi-elokuussa 216 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi yhteensä 16 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 172 henkilöä (kuvio 1, taulukko 1). Kuluva vuosi on jatkunut jo alkuvuonna havaitun keskinkertaisen trendin mukaisesti. Onnettomuusmäärissä ei ole suurta muutosta edellisvuosiin, eikä trendiä parempaan ole havaittavissa. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia vähiten viiteen vuoteen Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien yhteismäärä on edelleen pienin viiteen vuoteen, joten alkuvuoden hyvä tilanne on pysynyt. Lukumäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että tilanne voi muuttua nopeasti. Neljännesalkuvuoden kuolemaan johtaneista kevyen liikenteen onnettomuuksista sattui elokuussa. TAULUKKO 1. Tutkittavaksi tulleiden onnettomuuksien ja niissä kuolleiden lukumäärät ja suhteelliset osuudet vuosien 212 16 tammi elokuussa. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216) Tutkitut onnettomuudet 212 213 214 215 216 N % N % N % N % N % Moottoriajoneuvo-onnettomuudet 152 84 139 83 111 74 135 77 135 84 Jalankulkijaonnettomuudet 18 1 12 7 16 11 21 12 11 7 Polkupyöräonnettomuudet 1 6 16 1 23 15 19 11 14 9 Yhteensä 18 1 167 1 15 1 175 1 16 1 Kuolleet 212 213 214 215 216 N % N % N % N % N % Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 17 86 151 84 12 75 144 78 147 85 Jalankulkijat 18 9 12 7 17 11 21 11 11 6 Polkupyöräilijät 1 5 16 9 23 14 19 1 14 8 Yhteensä 198 1 179 1 16 1 184 1 172 1 Suistumisia kesäkaudella Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia on ollut tänä vuonna täsmälleen yhtä paljon kuin viime vuonna samalla aikavälillä, eikä onnettomuustyyppien jakaumakaan ole sanottavasti erilainen. Vielä alkuvuonna suistumisonnettomuuksien määrä oli vain puolet kohtaamisonnettomuuksista, mutta kesäkauden aikana sattuneiden suistumisten suuri osuus tasoitti tilanteen. Tämä oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä kesäkaudella suistumisten osuus kaikista onnettomuuksista on tyypillisesti suuri.
Kesäajan suistumisonnettomuuksien luonne näkyy myös onnettomuuspaikan tieluokkaa katsottaessa. Kun noin neljä viidestä kohtaamisonnettomuudesta tapahtuu valta- tai kantatiellä, tilanne on miltei päinvastainen suistumisonnettomuuksissa. Kaksi kolmesta suistumisonnettomuudesta on tänä vuonna sattunut alemmalla tieverkolla. Onnettomuuksien lukumäärä 7 6 5 4 3 2 1 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Kohtaaminen (2-39) Risteävä (4-59) Suistuminen (8-89) Muut (muut) Yhteensä 7 48 4 55 55 13 12 7 9 8 49 59 53 56 6 2 2 11 15 12 Valta-/kantatie 59 35 27 42 43 3 4 6 2 5 15 17 15 19 2 7 1 4 4 9 Seutu-/yhdystie 9 12 7 11 9 5 5 1 5 21 23 23 25 22 4 6 8 2 Katu/kaavatie 1 1 6 2 2 2 1 1 5 11 4 7 11 6 3 3 1 Muu/ei tiedossa 1 3 3 1 1 2 8 8 11 5 7 3 1 4 2 1 KUVIO 2. Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosien 212 16 tammi-elokuussa: tien luokka ja onnettomuustyyppi. Suluissa onnettomuustyyppinumerointi. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216) Nuorten onnettomuudet pysyivät kurissa Kuluvan vuoden myönteisiin asioihin kuuluu nuorten aiheuttamien onnettomuuksien väheneminen hieman aikaisempien vuosien tasoa alemmas. Silti kesäkausi noudatti aikaisempien vuosien kaavaa, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki alle 25-vuotiaiden suistumisonnettomuuksista sattuivat kesäkauden aikaan. Iäkkäimmän kuljettajakunnan onnettomuusmäärät eivät ole juuri muuttuneet viiden viime vuoden aikana. Vaikka vanhin ikäluokka kasvaa koko ajan, ikäluokan kokonaisliikennesuorite kasvaa maltillisesti, koska iän myötä ajetut kilometrit per vuosi vähenevät. Aikaisempiin vuosiin verrattuna huonoin onnettomuuskehitys tammi-elokuussa oli 25 44-vuotiailla. Onnettomuuksien lukumäärä 5 4 3 2 1 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 2v. tai alle 21-24v. 25-44v. 45-64v. 65v. tai yli Yhteensä 18 19 19 22 18 14 15 1 16 9 39 34 28 34 42 49 41 27 35 35 32 3 27 28 31 Suistuminen (8-89) 5 8 12 11 1 5 8 4 6 2 8 17 1 11 18 2 19 12 17 19 11 7 15 11 11 Risteävä (4-59) 3 2 1 1 2 1 1 1 6 2 2 4 1 4 6 4 3 5 Kohtaaminen (2-39) 8 5 5 8 7 8 7 5 8 6 25 6 15 19 2 16 18 9 11 12 13 12 6 9 1 Muu (muut) 2 4 2 2 1 1 2 1 6 9 2 3 3 7 2 4 3 3 4 5 2 5 5 KUVIO 3. Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosien 212 16 tammi-elokuussa: aiheuttajakuljettajan ikä ja onnettomuustyyppi. Suluissa onnettomuustyyppinumerointi. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216)
Pääosa henkilöauto-onnettomuuksia Vuosi 214 on paras vuosi tähän asti kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien kannalta. Siihen verrattuna tammi-elokuussa sattui tänä vuonna jo kolmanneksen enemmän henkilöautojen aiheuttamia onnettomuuksia ja henkilöautovastapuoliakin oli puolet enemmän. Vaikka sekä moottoripyörä- että mopokanta hiljalleen pienenee ja uusia kuljettajia tulee vuosi vuodelta vähemmän, moottoroitujen kaksipyöräisten aiheuttamia onnettomuuksia oli viime vuosien tapaan. Toisaalta viime vuoden piikistä huolimatta myös pakettiautojen aiheuttamat onnettomuudet palasivat aikaisempien vuosien tasolle. Viime vuoteen nähden kohtaamisonnettomuuksia oli täsmälleen sama määrä, joten onnettomuuksien vastapuolien määrä on ennallaan. Vastapuolten osallislajijakauma sen sijaan muuttui hieman ja raskaita vastapuolia oli enemmän. Aiheuttajan laji Onnettomuuksien / aiheuttajien lukumäärä 12 1 8 6 4 2 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Yhteensä 12 97 75 94 11 4 7 7 12 6 9 9 6 8 6 11 18 14 12 12 3 1 3 1 3 5 7 6 8 7 H-autot P-autot Raskaat ajon. Moott. pyörät Mopot Muut KUVIO 4. Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosien 212 16 tammi-elokuussa: aiheuttajan laji. Aiheuttajissa ovat mukana myös yksittäisonnettomuudet. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216) Vastapuolen laji Vastapuolten lukumäärä 6 5 4 3 2 1 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Yhteensä 31 28 22 37 32 3 6 4 5 3 54 3 56 36 43 4 8 2 4 1 3 1 6 5 1 2 5 H-autot P-autot Raskaat ajon. Moott. pyörät Mopot Muut KUVIO 5. Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet vuosien 212 16 tammi-elokuussa: vastapuolen laji. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216)
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa menehtyi 25 henkilöä Vuoden 216 kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tilanne on kohtalainen oikeastaan vain siksi, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden onnettomuudet pysyivät kurissa. Toisaalta kyseisiä onnettomuuksia ei ole erityisen vähän, vaan onnettomuusmäärä on vuosien 212-13 tasolla. Kahteen viime vuoteen nähden onnettomuudet ovat vähentyneet hyvin tasaisesti kaikista ikäluokista. Onnettomuuksia on kappalemääräisesti eniten vanhimmissa ikäluokissa, mihin vaikuttaa hyvin keskeisesti kehon haurastuminen iän myötä. Onnettomuuksien lukumäärä 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Onnettomuustietoinstituutti 216 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16-14v. 15-24 v. 25-44 v 45-64 v. 65 v. tai yli Yhteensä 3 1 1 5 3 3 1 1 3 3 7 9 6 2 8 5 11 1 8 11 14 17 16 12 Polkupyöräilijät 1 1 1 1 2 1 4 2 5 2 4 3 8 5 4 4 7 13 7 7 Jalankulkijat 2 1 5 2 3 1 1 2 3 7 1 4 2 3 5 4 7 7 4 9 5 Kuvio 6. Kuolemaan johtaneet kevyen liikenteen onnettomuudet vuosien 212 16 tammi-elokuussa: polkupyöräilijän/ jalankulkijan ikä. Onnettomuudet on jaettu jk/pp-onnettomuuksiin menehtyneen osallisen mukaan. (Ennakkotieto vuosilta 215 ja 216) Kehitystä ei tapahdu Kun kaksi kolmasosaa vuodesta on ohi, liikenneturvallisuustilanne näyttää hyvin aikaisempien vuosien tapaiselta. Tähän asti paras vuosi, vuosi 214 näyttää myös jäävän parhaaksi vuodeksi tämän vuoden jälkeenkin. Ero ei kuitenkaan ole niin suuri, ettei hyvä loppuvuosi voisi muuttaa tilannetta. Tieliikenteen turvallisuustavoitteen mukaan vuonna 22 kuolleiden määrän tulisi olla 136 tai alle. Tämän raportin luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia tavoitteeseen, sillä tutkijalautakuntien läpikäymissä onnettomuuksissa ovat mukana sairaskohtausonnettomuudet, jotka eivät sisälly viralliseen tilastoon. Joka tapauksessa tutkituissa onnettomuuksissa kuoli kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana jo 172 henkilöä, joten neljän vuoden päässä olevasta tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Kesäkauden onnettomuudet noudattivat hyvin perinteistä kaavaa. Suistumisonnettomuuksien osuus oli korkea ja alkuvuonna tilastosta poissaolollaan loistaneet nuoret ajoivat suhteessa paljon onnettomuuksia. Heidän koko vuoden tilanteensa näyttää kuitenkin kohtuullisen hyvältä. Kesä oli siinäkin mielessä aikaisempien kaltainen, että moottoroitujen kaksipyöräisten onnettomuuksia oli aikaisempien vuosien tapaan. Valtaosa onnettomuuksien aiheuttajien ajoneuvoista oli tänäkin alkuvuonna henkilöautoja, ja niiden määrä on noussut tasaisesti vuodesta 214, vaikka kehityksen pitäisi olla juuri päinvastainen. Autojen turvatekniikkaa kehitetään jatkuvasti, minkä pitäisi tutkimusten mukaan näkyä myös onnettomuusmäärissä. Yksi selittävä tekijä tämänkin vuoden onnettomuusmäärille on autokannan ikä, sillä onnettomuuden aiheuttajien henkilöautoista 3 % oli romutusikäisiä (18 vuotta vanhoja tai vanhempia). Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien klassisten riskitekijöiden osalta näyttää siltä, että päihdeonnettomuuksia oli hieman viime vuotta enemmän, mutta turvalaitteiden käyttö oli puolestaan paremmalla tolalla. Tutkinnan ollessa kesken nopeustietoja onnettomuuksista ei ole vielä saatavilla. Vuoden 216 kohtalaisen alkuvuoden taustalla on ennen kaikkea jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien määrän pysyminen maltillisena. Alkuvuodesta tilanne vaikutti vielä paremmalta, mutta vuoden mittaan tilastolliset heilahtelut ovat tasoittuneet. Koska kevyen liikenteen onnettomuuksia on sattunut monina vuosina loppuvuosipainotteisesti, jalan ja pyörällä liikkujien kannattaa muistaa turvalaitteiden käyttö, kun taas autoilijoiden on syytä olla valppaana ja pitää ajonopeudet taajamissa tilanteen mukaisina.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. Lue lisää www.oti.fi. Määritelmiä Raportin aineisto: tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, joihin sisältyvät myös sairauskohtaukseen kuolleet. Tutkintaan otetaan pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tehtyjen rajausten vuoksi luvut eivät ole yhteneviä Tilastokeskuksen julkaisemien lukujen kanssa. Näissä liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 3 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, mutta sairauskohtaukseen kuolleet eivät sisälly lukuihin. Kuolemaan johtanut moottoriajoneuvo-onnettomuus: yhteenajo- tai yksittäisonnettomuus, jossa moottoriajoneuvossa ollut menehtyi. Kuolemaan johtanut kevyen liikenteen onnettomuus: joko yhteenajo, jonka osapuolina ovat 1) jalankulkija/pyöräilijä ja moottoriajoneuvo 2) jalankulkija/pyöräilijä ja pyöräilijä tai pyöräilijän yksittäisonnettomuus, ja joissa kevyen liikenteen osallinen menehtyi. Jalankulkijoiden yksittäisonnettomuudet (esim. liukastumiset) eivät sisälly aineistoon. Yhteenajo: onnettomuus, jossa on mukana vähintään kaksi osallista. Yksittäisonnettomuus: onnettomuus, jossa on ollut mukana vain yksi osallinen. Näihin lasketaan mukaan myös eläinonnettomuudet. Osallinen: onnettomuudessa mukana ollut tienkäyttäjä (moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija). (Pää)aiheuttaja: osallinen, jolla tutkijalautakunta on arvioinut olleen merkittävämpi vaikutus onnettomuuden syntymiseen (yhteenajon A-osallinen [kuljettaja] tai yksittäisonnettomuuden kuljettaja). Huom! Pyöräilijän ja jalankulkijan välinen onnettomuus luokitetaan onnettomuudessa menehtyneen mukaan joko pyö-räily- tai jalankulkijaonnettomuudeksi. Vastapuoli: osallinen, jonka merkityksen onnettomuuden syntymiseen tutkijalautakunta on arvioinut olleen vähäisempi kuin pääaiheuttajan (yhteenajon B-osallinen). Lisätietoja Onnettomuustietoinstituutti OTI Itämerenkatu 11 13, 18 Helsinki. Viestintä, p. 4 45 47 Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari Kalle.Parkkari@oti.fi p. 4 45 4627 Yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Tapio.Koisaari@oti.fi p. 4 45 4782 Raporttiin voi viitata seuraavasti: Koisaari T., 216. OTI-Ennakkoraportti 2/216. Onnettomuustietoinstituutti OTI, Helsinki. ISBN 978-952-5834-51-2.