Asiakastarinoita ESR-hankkeista
Sisällysluettelo Step by step- hanke... 1 Baana-hanke... 3 KYT ry... 5 ViaDia ry... 7
Ilman rahoitusta näitä mahdollisuuksia ei olisi ollut Step by step hanke on kulttuurialan elämänhallinta- ja työllisyyshanke, jonka rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto ESR. Hanke toimii porilaisessa kulttuuritalo Annankatu 6:ssa eli Anniksessa. Aloite hankkeen järjestämiseen tuli nimenomaan nuorilta itseltään. Nuoret itse alkoivat kysellä, että miksei Anniksella ole omaa hanketta. Kun tiedustelimme, millaiselle hankkeelle olisi tarvetta, tajusimme, että sitä kaikkea ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman rahoitusta, kulttuuritalon vastaava työntekijä Erja Lehtonen kertoo. Hanke on suunnattu 18-29 vuotiaille nuorille. Siinä on kolme eri toimintakokonaisuutta, joihin kaikkiin hankkeessa mukana olevat nuoret osallistuvat. Kokonaisuudet koostuvat 1
muun muassa omien voimavarojen etsimisestä, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja eri kulttuurialan tapahtumien toteutukseen osallistumisesta. Rahoitus sopii talon periaatteisiin Nuoret tarvitsevat monenlaista tukea. He tarvitsevat esimerkiksi ihmisiä, jotka auttavat heitä hoitamaan asioita ja joiden kanssa asioita tehdään yhdessä. On tärkeää, että ketään ei jätetä yksin ja että tuki on yhdessä paikassa, Lehtonen korostaa. Kulttuuritalossa toimii muun muassa erilaisia harrastajateatteriryhmiä. Sen lisäksi talo järjestää muun muassa monipuolista kurssitoimintaa ja tapahtumia. Kulttuuritalon pyrkimyksenä on tarjota nuorille mahdollisuuksia toteuttaa taiteellisuuttaan talon vapaassa ilmapiirissä. Annis on monikulttuurinen talo ja sosiaalinen kulttuurikeskus, ja se toimii edelleen siinä käytössä, mihin se on perustettu vuonna 1980. Euroopan sosiaalirahaston rahoitus sopi hyvin talon sisältöön ja niihin periaatteisiin, mitä kulttuuritalolla on, Lehtonen sanoo. Mahdollisuuksia ennen kaikkea nuorille Lehtonen korostaa rahoituksen merkitystä ja sitä, että hankkeen järjestäminen kyseisessä mittakaavassa ei olisi ollut mahdollista ilman Euroopan sosiaalirahastoa. Hanke on suonut mahdollisuuksia ennen kaikkea näille nuorille, nämä nuorethan on se juttu. Nuoret tarvitsevat monenlaista tukea. Ilman rahoitusta näitä mahdollisuuksia meillä ei olisi ollut, Lehtonen painottaa. 2
Anna Pikala, Baana-hanke: ESRrahoitus on ollut meille juuri se oikea rahoitus Baana on ESR-hanke, jonka tavoitteena on työllistää maahanmuuttajia sekä madaltaa yrityksien kynnystä palkata maahanmuuttajia Varsinais-Suomen alueella. Puolentoista vuoden aikana hankkeen kautta on onnistuttu työllistämään lähes 170 henkilöä. Baana-hanketta ovat toteuttamassa muun muassa Humanistinen ammattikorkeakoulu, henkilöstövuokrausyritys Citywork Turku Oy ja Turun kaupunki. Hankkeella on Turussa kaksi neuvontapistettä: toinen kauppakeskus Skanssissa, toinen keskustassa Työpisteessä. Hanke alkoi syyskuussa 2016 ja se päättyy elokuussa 2019. 3
Käytännössä me neuvomme päivittäin maahanmuuttajia työnhaussa ja autamme yrityksiä madaltamaan kynnystä palkata maahanmuuttajia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna Pikala Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Meille ei tarvitse edes varata aikaa, vaan voi vain astua ovesta sisään. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on toiminut ihan älyttömän hyvin Baana toimii ESR-rahoituksella. Yksi ESR-rahoituksen merkittävä etu on Pikalan mukaan sen joustavuus. ELY-keskus on auttanut niin rahoituksen hakemisessa kuin myös saadun rahoituksen käyttöön liittyvissä seikoissa. Minusta oli ihanaa, kun ELY-keskukselta sai apua rahoitushakemuksen täyttämiseen. Jos oli jokin kohta, johon en osannut vastata, niin pystyin tarvittaessa soittamaan ja kysymään, että hei, mitä tähän laitetaan? Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on toiminut ihan älyttömän hyvin, Pikala kiittelee. ESR-rahoitus on ollut meille juuri se oikea rahoitus tämän tyyppiseen hankkeeseen. Rahoituksia on toki olemassa paljon erilaisia, mutta ESR-rahoitus on aika joustava. Hankehakemusta tehdessä on vaikea tietää, mihin käytät jonkin tietyn rahasumman esimerkiksi kolmen vuoden päästä. Jos vaikka markkinointiin on tarvinnut siirtää enemmän rahaa, niin olemme pystyneet neuvottelemaan siitä hyvin ELY-keskuksen kanssa Hankeraha mahdollistaa kokeilut Pikalan mukaan hankkeen avulla on onnistuttu saamaan maahanmuuttajille konkreettista, jokapäiväistä apua sekä neuvoa työllistymiseen. Yrityksille on puolestaan saatu välitettyä tietoa hyvistä käytännöistä maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyvän kynnyksen madaltamiseksi. Tämän puolentoista vuoden aikana olemme onnistuneet työllistämään lähes 170 henkilöä. Sen lisäksi meillä on ollut noin 1200 käyntiä kahdella eri Baana-pisteellä, Pikala summaa. Hankkeet ovat mielestäni tärkeitä sen vuoksi, että arjessa ja normaalitoiminnassa ei usein ole mahdollisuutta käyttää rahaa kokeiluihin, olipa kyseessä sitten julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija. Perusrahoituksella tehdään sitä perustyötä, mikä on todella tärkeää, mutta välillä pitää päästä kokeilemaan uusia asioita. Se on mahdollista vain tällaisella hankerahalla, Pikala painottaa. 4
Maarit Piruzdelan (vas.) ja Anni Viinikainen Maahanmuuttajien neuvontapalvelut juurrutettin osaksi kaupunkilaisten palveluita ESR-rahoituksen avulla Katso video! Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Ry, lyhyemmin KYT ry, käynnisti vuonna 2015 hankkeen maahanmuuttajaneuvonnan kehittämiseksi. Kehittämishanke sai Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta, jonka avulla neuvontapalvelut saatiin juurrutettua pysyväksi osaksi Jyväskylän kaupunkilaisten palveluita. 5
Jyväskylässä Monikulttuurikeskus Gloriassa on Info Gloria -neuvontapiste, jonka tarkoitus on palvella maahanmuuttajia. Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää ja vakiinnuttaa matalan kynnyksen monikieliset neuvontapalvelut Keski-Suomeen Info Gloria - neuvontapisteen avulla. Tavoitteenamme oli kehittää neuvontapisteen toimintaa ja erityisesti sitä mallia, jolla neuvontaa annetaan, kertoo KYT ry:n projektisuunnittelija Anni Viinikainen. Ajantasaista ja oikeaa tietoa ammattimaisesti annettuna Neuvontapalveluiden kehittämiseksi KYT ry sai Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta. Rahoituksen hakemisessa auttoi paikallinen ELY-keskus. Käytännössä kehittämishanke keskittyi neuvojien kouluttamiseen sekä neuvonnan ammattimaistamiseen. Neuvojan työhön kuuluu auttaa maahanmuuttajaa kaikenlaisissa arjen asioissa. Maahanmuuttajaneuvojamme saivat koulutusta, jotta he tuntisivat mahdollisimman hyvin suomalaisen palvelujärjestelmän ja erityisesti paikalliset palvelut Keski-Suomen sekä Jyväskylän alueella, kertoo Info Glorian maahanmuuttajaneuvoja Maarit Piruzdelan. Meille on kaikista tärkeintä se, että voimme antaa neuvottavalle ajantasaista ja oikeaa tietoa. Kehittämishankkeen avulla neuvojistamme tuli ammattimaisempia sekä valmiimpia kohtaamaan maahanmuuttaja-asiakkaat, Piruzdelan painottaa. Neuvontapisteen toiminta jatkuu kehittämishankkeen jälkeenkin Kehittämishanke kesti kaksi vuotta (2015-2016). Heti alusta alkaen oli selvää se, että hankkeen aikana pyrittäisiin kehittämään sellainen malli, joka jäisi osaksi Jyväskylän palveluita ja Monikulttuurikeskus Glorian toimintaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen jälkeen Jyväskylän kaupunki teki rahoituspäätöksen siitä, että kaupunki jatkaa neuvonnan rahoittamista. Neuvontapisteen toimintaa jatkuu siis edelleen, Viinikainen iloitsee. Tämän hankkeen kautta olemme pystyneet auttamaan laajaa joukkoa ihmisiä kaikissa arjen asioissa ja tukemaan osaltamme sitä, että kaikki tänne muuttaneet pääsevät osaksi tätä suomalaista yhteiskuntaa, Viinikainen kiteyttää. 6
Inhimillinen ja tuloksia tuova tapa hoitaa asunnottomuutta Katso video! ViaDia ry tarjoaa ruoka-apua esimerkiksi työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille sekä lapsiperheille. ViaDia Pirkanmaa ry kohtaa jatkuvasti tamperelaisia asunnottomia, joita auttaakseen yhdistys käynnisti kuusi kuukautta kestävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman ARKIhankkeen. Hankkeella haluttiin tukea erityisesti kadulla asuvia asunnottomia sekä rikoskierteessä olevia asunnottomia. 7
Tietysti kun meillä itsellämme ei ollut tarjota näille ihmisille asuntoja, niin lähdimme miettimään, miten synnyttäisimme tänne Tampereelle sellaisen välivuokra-asuttamisen mallin. Me sitten hanketoimijana vuokrasimme asuntoja ja vuokrasimme ne edelleen pitkäaikaisasunnottomille, kertoo ViaDia Pirkanmaan toiminnanjohtaja Pekka Matilainen. Minulla on kokemuksia useista eri ESR-hankkeista. Tästä kokeilukulttuuri-rahoituksesta kuulin ensimmäisen kerran vuonna 2017 Tampereella hankeseminaarissa. Se osoittautui kiinnostavaksi tavaksi synnyttää ja kokeilla täysin uudenlaista mallia, hän taustoittaa. Tärkeä askel asunnottomuustyössä Matilainen sanoo ARKI-mallin olevan inhimillinen tapa hoitaa asunnottomuutta. Sen avulla ihminen saa tavallisen vuokra-asunnon, minkä lisäksi tarjotaan päihteetöntä päivä- ja työtoimintaa, joka voi auttaa työllistymisessä. Kyllähän se, että annetaan tällainen poikkeuksellinen mahdollisuus ihmiselle, on jo itsessään elämää tukeva. Tämä on antanut meille niin sanotusti muskeleita työhömme. Hankkeen päättyessä totesimme, että eihän tämä nyt niin mahdoton yhtälö ollut. Jälkeenpäin asunnottomuustyömme on laajentunut vähintäänkin kaksinkertaiseksi lyhyessä ajassa, Matilainen paljastaa lopuksi. 8