INTERNET-UUTISET JULKAISIJA: INFO CENTER FINLAND OY, KESÄ 2007 (n:o 2/2007) - JAKELU 69.000 KPL Hyödyllinen kotisivu avautuu nopeasti ja on selkeä Hyvä verkkotunnus on lyhyt, kuvaava ja helppo muistaa Millainen on hyvä verkkotunnus? Entä miten rakentuu helppokäyttöinen www-sivusto? Viestintäviraston verkkotunnusyksikön päällikkö Juhani Juselius johtaa fi-verkkotunnusten hallinnointia ja Info Center Finlandin tuotantojohtaja Tapio Pelkonen suomalaisten yrityksien kotisivujen analysointia Webinfo-hakukoneeseen. Miesten haastatteluista ilmenee, että suomalainen www-tarjonta on voimakkaan kasvun vaiheessa, siksi sisältöpalvelujen määrä ja laatu kehittyy ripeään tahtiin lähivuosina. Pelkästään kuluvana vuonna suomalaiset yritykset avaavat noin 20.000 uutta www-sivustoa. Verkkotunnuksia varataan yli 30.000 kappaleen vuositahdilla, joten tunnuksia hankitaan myös suojausmielessä ja vastaista tarvetta varten. Juhani ja Tapio kertovat kuinka suomalainen internet kasvaa ja kehittyy sekä antavat vinkkejä yrityksille sivuilla 6 ja 7. Suomalaisen fi-päätteen valtti on, että sen saa vain suomalainen hakija. Tämä merkitsee internetissä luotettavuutta ja turvallisuutta, Juhani Juselius lupaa. Suomalaisten yritysten www-tunnuksissa fi-pääte on yleisin, seuraavaksi suosituin on com-pääte. Lähes 600.000 eri käyttäjää toukokuussa Webinfo.fi-hakupalvelulla oli toukokuussa 584.473 eri käyttäjää Taloustutkimus Oy:n Web Traffic Monitor -mittauksen mukaan. Viime vuoden toukokuusta käyttäjämäärä on kasvanut 15,1 prosenttia. Viikoittaisten eri käyttäjien määrä oli toukokuussa keskimäärin 155.672. Yli 9.500 www-sivustoa on ostanut hakusanaston Webinfon maksullinen hakusanasto tehostaa wwwsivuston löytymistä Webinfon lisäksi myös monista muista hakupalveluista. Tällainen hakusanasto oli toukokuun lopulla hieman yli 9.500:lla yrityksellä tai muulla yhteisöllä hankkimassa lisää asiakkaita kotisivuille. Sivujen optimointi hakukoneille yleistyy vauhdilla Kotisivuston omaavista suomalaisista yli 70.000 yrityksestä 59 prosenttia arvioi internetsivujen merkityksen kasvavan asiakashankinnassa 12 seuraavan kuukauden aikana. Kotisivujen optimointi hakukoneita varten on vahvasti nostamassa suosiotaan, sillä 36 prosenttia yrityksistä aikoo seuraavan 12 kuukauden aikana panostaa sivustonsa optimointiin. Sivu 2. Tuttavat, televisio ja lehdet ohjaavat www-sivuille Laaja suomalainen emedia 2007 -tutkimus osoittaa, että tuttavien suositukset kiinnostavista www-palveluista otetaan tosissaan ja että televisio sekä lehdet ovat tehokkaimpia medioita ohjaamaan ihmisiä internetiin. Lisää sivulla 2. SIR-Sähkö on surffannut tietotekniikan aallonharjalla koko historiansa ajan Tarjoukset ja sopimukset siirtyvät internetissä salaavalla Turvapostilla Helsinkiläinen 14 henkeä työllistävä SIR-Sähkö Oy on erikoistunut suuryritysten partneriksi vaativissa sähkösuunnittelukohteissa. Toimeksiantajayrityksistä tulevat kehityspaineet ovat ohjanneet SIR-Sähkön nykyai- kaisen tietotekniikan aktiiviseksi hyödyntäjäksi. Projektipäällikkö Jouni Makkonen ja sähkösuunnittelija Tero Andersson käyttävät suunnittelutyössä hyväkseen modernia autocadtekniikkaa. Toimitusjohtaja Tapani Sahlström (oikealla) lähettää toimitusjohtajan työssään tärkeät dokumentit Info Center Finlandin salaavalla Turvapostilla. Lue lisää sivulta 5.
2 INTERNET-UUTISET Kesä 2007 Pääkirjoitus Kasvuhaluisen yrityksen kannattaa panostaa nettiin Internetin käyttäjämäärä ja käyttöajat eivät ole tänä vuonna Suomessa suurestikaan enää kasvaneet, sillä lapset, nuoret sekä työikäiset ovat jo tottuneita netinkäyttäjiä. Käyttöaikaa kasvatti vielä viime vuonna laajakaistan yleistyminen, mutta nyt nopea nettiyhteys alkaa olla arkipäivää jo kodeissakin. Internetin suurin muutos on tällä haavaa tapahtumassa palveluiden tarjonnassa. Tänäkin vuonna näyttää syntyvän 20.000 uutta suomenkielistä www-palvelua, ja olemassaolevia toki kehitetään edelleen. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna olemme kuitenkin huikeasti jäljessä sekä www-palvelujen tarjonnassa että internetin osuudessa mediamainonnasta. Pienen kieliryhmämme takia Suomi ei ole kansainvälisten verkkopalvelujen valloitussuunnitelmissa kärkisijoilla. Kotimaisten mediatoimijoidenkaan puolelta ei ole toistaiseksi nähty suuria lanseerauksia. Todennäköisesti merkittävimmät uudet palvelut syntyvät perinteisen median ulkopuolelta tai sivusta tästä hyvänä esimerkkinä Igglo, jonka juuret ovat mainostoimistomaailmassa. * * * Internet-Uutisten toukokuussa tekemä laaja tutkimus osoittaa, että reilusti yli puolet wwwsivuston omaavista suomalaisyrityksistä näkee sivuston merkityksen kasvavan asiakashankinnassa seuraavan 12 kuukauden aikana. Konkreettisimmillaan tämä tulee tutkimuksen mukaan yleistämään www-sivujen hakukoneoptimointia. Tämä merkitsee kovenevaa kilpailua sijoituksista hakukoneiden maksuttomissa hakutuloksissa, mikä puolestaan kasvattaa hakusana- ja bannerimainonnan kysyntää. Internetin www-tarjonnan kasvu ja markkinoinnin ammattimaistuminen kuten hakukoneoptimoinnin ja hakusanamainonnan käyttö lisää tasaisesti myös netin käyttäjämäärää ja käyttöaikaa. Kolmas suuri muutosvoima on aidosti mobiili internet, joka lähes sananmukaisesti ottaa vasta ensiyhteyksiään Suomessa. Internetsisällön tarjonnan ja kysynnän kasvu aiheuttaa positiivisen kierteen, joka vauhdittaa myös internetin mediakasvua yli kansantalouden yleisen kehityksen. Tätä kehitystä on luvassa vuosikausiksi, joten kasvuhaluisen yrityksen kannattaa nyt kohdistaa mediapanoksiaan juuri internetiin. Markku Vettenniemi toimitusjohtaja Info Center Finland Oy Info Center Finland Oy Perustettu vuonna 1996 tuottamaan internetin hyötykäyttöä helpottavia palveluita suomalaisille yrityksille ja julkisyhteisöille Toimipaikat ovat Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Palvelut: WebInfo-hakupalvelu (www.webinfo.fi) ja turvallinen sähköposti (www.turvaposti.fi) Toiminnan laajuus: 27 työntekijää, noin 10.000 asiakasta Suomessa ja ulkomailla Omistus: kolme suomalaista osakeyhtiötä, yksityishenkilöitä Y-tunnus: 10686341 Kotipaikka: Helsinki turvaposti.fi INTERNET-UUTISET Info Center Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Päätoimittaja: Markku Vettenniemi Toimittaja: Juhani Karvonen Sivunvalmistus: Info Center Finland Oy Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Oy Jakelu: Suomen Posti Oyj Toimituksen yhteystiedot: Internet-Uutiset Info Center Finland Oy Kantolankatu 7 13110 HÄMEENLINNA Puh. (03) 65700 Fax (03) 6336430 Email: webinfo@webinfo.fi Tuttavien suositukset painavat netissä Internet ei vähennä perinteisten medioiden käyttöä Vasta valmistunut emedia 2007 tutkimus osoittaa, että kuluttajat ohjautuvat nettiin pääasiassa sanomalehtien ja television kautta, radion ollessa oletettua heikompi verkkoon ohjaaja. Internetmainontaan suhtaudutaan tutkimuksen mukaan neutraalisti tai positiivisesti, kun taas tuttavien tai sukulaisten antamat suositukset ovat luotettavuudessaan ylivoimaisia: yli puolet netin käyttäjistä on mennyt internet-osoitteeseen tuttavan suosittelemana. Mainostoimisto hasan & partnersin ja mediatoimisto Dagmarin Taloustutkimuksen kanssa yhteistyössä tekemä tutkimus selvitti muiden muassa digitaalisten viestimien aiheuttamaa mediakäyt- täytymisen muutosta, kuluttajien suhtautumista internetmainontaan sekä uusien sukupolvien netinkäyttömalleja. Tutkimus on ensimmäinen yhtä laajalla tutkimusaineistolla ja kohderyhmällä Suomessa koskaan toteutettu. Nettipalvelut säästävät aikaa Netti ja uudet mediat eivät ole pois muilta mediaryhmiltä vaan päinvastoin antavat kuluttajille lisää aikaa esimerkiksi perinteisten pankkireissujen jäätyä pois, sanoo mediatoimisto Dagmarin suunnittelujohtaja Tuija Wikström. Taloustutkimuksen Web & Mobile Tracking tutkimuksen mukaan internetiä viikoittain käyttävät henkilöt viettävät noin kahdeksan tuntia viikossa internetin parissa. Suomalaiset Katselevat televisiota viikoittain keskimäärin lähes 20 tuntia. emedia 2007 -tutkimuksen toteuttaneen Taloustutkimus Oy:n toimitusjohtaja Juha Aalto kuvaa tuloksia medioiden toimintatapoja haastaviksi. Jo aiemmin keväällä saamiemme ennakkotulosten mukaan suomalaisten mediakäyttö pirstaloituu ja eri medioita käytetään yhä enemmän myös päällekkäin. Nuorison keskuudessa netti ohittaa television, josta tämä käyttäjäkunta olisi myös muita valmiimpi luopumaan kokonaan. Uusia netin käyttäjäryhmiä saadaan myös suurista ikäluokista, eläkeläisistä jo nyt yli 21 prosenttia käyttää nettiä päivittäin. Internetin roolia mediasisältöjen ja erilaisten tietojen hankinnassa tutkittiin esittämällä vastaajille erilaisia käytännön tilanteita, ja kysymällä, mitä kautta he hankkisivat kyseisen mediasisällön tai tiedon. Mediasisältöjen - kuten musiikin tai elokuvien - hankinnan osalta merkillepantavaa on se, netin suurkuluttajien mielestä vertaisverkko on ihan varteenotettava vaihtoehto sisällön hankintaan. Nettiä vähemmän käyttävät suosivat sen sijaan perinteisempiä hankintatapoja, kertoo markkinatutkija Mira Mäkiranta Taloustutkimuksesta. Hakukoneoptimointi yleistyy yritysten www-markkinoinnin keinona Www-sivujen merkitys asiakashankinnassa kasvaa 59 prosentilla Kotisivujen merkitys on joko suuri tai melko suuri peräti 41 prosentille Internet-Uutisten sähköpostitutkimukseen vastanneista yrityksistä. Tutkimukseen vastasi touko-kesäkuun vaihteessa 4.707 suomalaista yritystä, joilla on omat www-sivut. Kysymys lähetettiin satunnaisesti valitulle 23.350 yritykselle, joten vastausprosentiksi muodostui 20,3. Pelkästään kuluttajille myyvistä yrityksistä 47 prosentille kotisivuilla on tällä hetkellä suuri tai melko suuri merkitys. Yrityksiltä yrityksille -vastaajilla osuus oli selvästi alempi: 31 prosenttia. Molemmille ryhmille myyvillä luku oli 46 prosenttia. Vastaajayrityksille yleisin tapa markkinoida netissä www-sivuja on ollut hakusanamainonta, jota on tehnyt 53 prosenttia vastaajista. Toiseksi yleisintä on www-liikenteen seuranta 37 prosentilla, seuraavilla sijoilla ovat hakukoneoptimointi (29 %) ja bannerimainonta (15 %). Www-sivujen merkitys kasvaa, panokset eivät Vastaajayrityksistä 59 prosenttia uskoo seuraavan 12 kuukauden aikana www-sivujen merkityksen kasvavan asiakashankinnassa selvästi tai hieman. Merkitykseen pienemiseen uskoo vain 2 prosenttia. Huomionarvoista on, että kotisivujen merkityksen kasvuodotukset ovat suurimmillaan yli 50 henkeä työllistävissä yrityksissä ja business to business -yrityksissä, sanoo Info Center Finlandin toimitusjohtaja Markku Vettenniemi. Yllättävää on, että tutkimuksen mukaan ainoastaan hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin välineenä näyttäisi kasvattavan suosiotaan. Tilanne on siis sellainen, että www-sivustojen merkityksen asiakashankinnassa uskotaan hyvin yleisesti kasvavan selvästi, mutta mediapanoksia www-sivustojen markkinoimiseen ei aiota lisätä. Tämä tarjoaa nyt aktiivisille yrityksille melkoisen mahdollisuuden lisätä markkinaosuuttaan netin avulla, Vettenniemi päättelee. Kuuma suhdanne nostaa esiin kapasitettiongelman Vastaajayrityksistä 22 prosenttia ilmoitti kapasiteettinsa olevan merkittävästi tai jonkin verran esteenä uusasiakkaiden hankinnalle. Kun mukaan lasketaan myös ajoittaisista kapasiteettiesteistä ilmoittaneet, nousee kapasiteettiesteen kokeneiden yritysten osuus huikeaan 48 prosenttiin. Kapasiteettieste on yleisempi business to business -yrityksillä (52 %) kuin kuluttajamarkkinoilla toimivilla (41 %). Ongelma oli pienin yli 200 hengen yrityksillä, joista vain 39 prosentille kapasiteetti oli ollut este uusasiakkaiden hankinnalle.
Kesä 2007 INTERNET-UUTISET 3 Viestintäviraston CERT-FI yksikkö on suomalaisen internetin liikennepoliisi Kaikista tietoturvaongelmista ei päästä koskaan eroon, niiden kanssa on vaan opittava elämään Internetiin tulee suhtautua kuin sähköverkkoon: yleensä se toimii hyvin, mutta joskus ilmaantuu väistämättä ongelmia. Toukokuiset palvelunestohyökkäykset Virossa ja Suomessa ovat nousseet kyllä otsikoihin, mutta itse asiassa haittaohjelmien havainnot Suomessa ovat vähentyneet tänä vuonna, kertoo Viestintäviraston CERT-FI -yksikön päällikkö Erka Koivunen. Koivusen johtama 10-henkinen yksikkö kerää ja jakelee koti- ja ulkomailta saamansa tiedon tietoturvaa uhkaavista ongelmista sekä pyrkii ehkäisemään ongelmien syntyä ja laajenemista. Tyypillisiä tietoturvaloukkauksia ovat niin sanotut palvelunestohyökkäykset, joissa sabotoija ohjaa haltuunsa ottamien jopa satojen tuhansien tietokoneiden liikenteen yhtäaikaisesti samalle internetpalvelulle. Suuri samanaikainen käyttäjämäärä lamauttaa palvelun ja estää sen käytön, kuten kävi toukokuussa Yleisradiolle ja Suomi24:lle sekä Virossa valtion palveluille. Vakoiluohjelmat ovat kasvava ongelma Erka Koivusen mukaan palvelunestohyökkäyksiä suurempi ja kasvava riesa ovat niin sanotut spyware-ohjelmat, jotka tietokoneelle ujuttauduttuaan vakoilevat koneen käyttöä ja sieppaavat käyttäjän tietoja. Vakoiluohjelma saattaa käyttäjän huomaamatta tallentaa kaikki näppäinkomennot, kuunnella tietoliikenteen tai lukea kovalevyn sisällön. Tällaiselle käyttäjäkohtaiselle tiedolle on olemassa kaupallisesti toimivat markkinat, esimerkiksi luottokorttitiedoille on kysyntää. Toimintaa johdetaan sellaisista maissa, joissa viranomaiset eivät käytännössä puutu tällaiseen rikolliseen toimintaan. Päivitykset tukkivat turva-aukkoja Rikollinen saa ulkopuolisen tietokoneen haltuunsa ujuttamalla käyttäjän koneelle haittaohjelman. Näitä saattaa saada esimerkiksi sähköpostin liitetiedostosta tai haittaohjelman jakelijaksi murretulta aivan tavalliselta internetsivulta. Varmin tapa välttää haittaohjelmat on olla avaamatta epämääräisiä liitetiedostoja ja pitämällä koneen ohjelmat päivitettyinä, sillä haittaohjelmat käyttävät hyväkseen ohjelmista löytyviä tietoturvaaukkoja, Erka Koivunen huomauttaa. Suomessa on monen arvioijan mielestä maailman turvallisin tietoverkko. Ongelmia on vähän, eivätkä ne uhkaa muuta maailmaa. Osasyy hyvään tilanteeseen on suomalaisella haittaohjelmien torjuntayhtiö F-Securella, joka tiedottaa tietoturvauhkista aktiivisesti ja on hyvin esillä medioissa, Koivunen kiittelee. Erka Koivunen johtaa Viestintäviraston CERT- FI -yksikköä, jonka tehtävänä on seurata ja eliminoida tietoturvallisuusuhkia sekä tiedottaa niistä. Monimutkaistuvat ohjelmat ovat riski Haittaohjelmien toiminta perustuu usein hyötyohjelmien ohjelmointivirheisiin, joita ei ole vielä ehditty päivityksillä poistaa. Nämä ohjelmien haavoittuvuudet eivät jatkossa ainakaan vähene, sillä hyötyohjelmat monimutkaistuvat koko ajan tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi kännykkätietokoneet sisältävät erittäin monipuolisen ohjelmistokokonaisuuden, joka on altis ohjelmointivirheille. CERTtyötä siis riittää yksikölle tulevaisuudessakin, mutta ongelmien kanssa opitaan elämään yhä paremmin, Erka Koivunen uskoo. Ongelmien torjunta on globaalia Tietoturvaongelmat ovat globaaleja, siksi niiden ratkaisujenkin on oltava globaaleja. Ongelmien ehkäisy, havainnointi ja raportointi on organisoitunut maakohtaisiin CERT-ryhmiin, Suomessa vuodesta 2002 alkaen osaksi Viestintäviraston toimintaa. CERT-termi tulee sanoista Computer Emergency Response Team, suomeksi tietokoneongelmien ratkaisutiimi. Suomen lisäksi Ruotsissa ja Latviassa toimintaa on osa valtionhallintoa, joissakin maissa kansallista CERT-toimintaa saattaa harjoittaa yksityinen yrityskin. Suomessa CERT-FI -yksikön toimintaa sääntelee laki, jonka nojalla operaattorien tulee ilmoittaa meille havaitsemistaan tietoturvaongelmista. Operaattori puolestaan ottaa yhteyden saastuneen koneen haltijaan, jotta kone saadaan puhdistettua haittaohjelmasta. Koivusen mukaan vasta viimeisenä toimenpiteenä operaattori katkaisee koneen internetyhteyden. Näin vältät suurimman osan internetin tietoturvariskeistä: pidä koneesi ohjelmissa tuoreet päivitykset huolehdi, että omassa tietokoneessa tai verkossa on palomuuri ja virusten ym. haittaohjelmien torjuntaohjelma älä avaa tuntemattomien lähettäjien liitetiedostoja ole varovainen ja käytä maalaisjärkeäsi
4 INTERNET-UUTISET Kesä 2007 S uomalainen saattaa viettää 40.000 euron autossaan pari tuntia vuorokaudessa, mutta nukkuu sadan euron patjalla kahdeksan tuntia. Hyvällä patjalla ihminen ennaltaehkäisee selkävaivojen syntymistä, minkä takia patjanvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Hyväkin patja tulisi vaihtaa 5-10 vuoden välein. - Suosittelemme, että jokainen asiakas ainakin kokeilisi patjaa. Emme pane pahaksemme, vaikka hän makoilisi patjalla jonkin aikaa saadakseen tuntumaa siitä, onko patja sopiva omalle selälle. Pehmein patja ei ole aina paras ja patjan valinnassa tulisi ottaa huomioon muun muassa paino ja nukkuma-asento, sanoo osto- ja markkinointicontroller Satu von Sybel Jysk Finlandista. Tanskalaisella, alunperin patjoilla, peitteillä ja tyynyliinoilla aloittaneella Jyskketjulla on Suomessa 50 liikettä. Vuosittain niitä perustetaan muutama lisää. Konsernin tavoite on perustaa Suomeen noin 60 myymälän ketju. Periaatteena on, että Jysk-ketjun liike toimisi yli 10.000 asukkaan paikkakunnalla. Emme kuitenkaan rakennuta itse tiloja, joten riittävän kokoisten, käytännössä noin 1000 neliön, toimitilojen löytyminen pieniltä paikkakunnilta voi olla joskus aika vaikeaa. Jysk-nimi merkitsee tanskaksi jyllantilaisuutta. Ketjun perustaja Lars Larsen perusti ensimmäisen vuodevaatteisiin erikoistuneen liikkeensä vuonna 1979 Tanskan Århusiin. Sen jälkeen ketju on levinnyt 28 maahan. Nyt konserniin kuuluu 1250 myymälää pääosin Euroopassa ja henkilökuntaa konsernissa on noin 12.000. Pihakalusteisiin sijoitetaan nyt rahaa Nykyisen ketjun liikkeiden tuotevalikoima on laajentunut huomattavasti sitten alkuaikojen. Nyt valikoimiin sisältyvät käytännössä kaikki kotiin liittyvät tuotteet, muun muassa sisustustuotteet sekä runsaasti erilaisia kampanjatuotteita. Kevään ja kesän se- Jyskistä tuli menestystarina muutamassa vuosikymmenessä Yhdestä liikkeestä on kasvanut 1250 myymälän jättiketju sonkiin kuuluvat myös puutarhakalusteet. Von Sybelin mukaan suomalaiset ovat viime vuosina alkaneet kiinnittämään huomiota siihen, millaisia kalusteita he pihoilleen hankkivat. Piha kuuluu nyt samalla tavalla sisustukseen kuin koko asunto. Pihoille ei haluta Webinfon asiakas esittelyssä Jysk Finland Oy * huonekalujen sekä sisustus- ja puutarhatarvikkeiden myynti * Suomessa 426 työntekijää * www.jysk.fi enää ostaa niitä halvimpia muovikalusteita, vaan mietitään, mikä sinne parhaiten sopii, sanoo von Sybel. Aika monilla on esimerkiksi lasitetut parvekkeet tai katetut terassit. Laadukkat kalusteet voivat olla niissä läpi vuoden, minkä ansiosta parvekkeista ja terasseista on muodostunut monissa kodeissa yksi ylimääräinen huone, sanoo it-tukitiiminvetäjä Linda Stolt. Suomalaiset käyttävät pihakalusteisiinsa entistä enemmän rahaa, mikä näkyy myös materiaaleissa. Muovi ja puu ovat korvaantuneet muun muassa alumiinilla ja lasilla. Kumpikin kestää säätä, eikä materiaaleja tarvitse juurikaan hoitaa. Huonekalualalla kilpailu on kovaa. Viime vuosina alan liikkeet ovat panostaneet yhä enemmän sisustukseen. Sisustamisessa toistuvat samat trendit. Tumma puu on Haluatko lisää asiakkaita? jälleen tullut muotiin, viimeksi se oli näin suosittu 1970- ja 1980-luvuilla. Suurin osa Jyskin huonekaluista on valmistettu Tanskassa. Tuotteet ostetaan kerrallaan 27 maahan. Suomesta meillä ei ole enää yhtään huonekalujen valmistajaa. Sen sijaan esimerkiksi patjojen ja kankaiden valmistajien joukossa on suomalaisyrityksiä, von Sybel. Suorajakelu on yhä voimissaan Laita Webinfo-hakusanasto asialle, soita (03) 65700. sanoo Jyskin kotisivuilla on varsin kattavat katalogit tuotteista. Ketju ei kuitenkaan harjoita suoramyyntiä netin kautta. Netistä näkyy hyvin kulloinkin voimassaolevien valikoimien laajuus, muttei jokaista yksittäistä tuotetta. Postimyynti vaatisi niin suuret varastot, ettei sellaiseen ole järkeä ryhtyä. Satu von Sybelin ja Linda Stoltin mukaan suomalaiset kiinnittävät puutarhakalusteidensa laatuun entistä enemmän huomiota. Netti on meille tärkeä, vaikka merkittävin markkinointikeinomme on edelleen suorajakelu. Sen piirissä on noin 1,8 miljoonaa taloutta ja lehtinen tuotetaan lähes viikoittain. Suuret ikäluokat tarvitsevat yhä käteen paperitavaraa, naurahtaa von Sybel. Meillä on myös aika paljon erilaisia kampanjatuotteita, esimerkiksi kitaroita tai juhlatelttoja, joita moni tuskin osaisi etsiä netistä meidän nimellämme. Suorajakelun eduksi von Sybel ja Stolt laskevat myös sen, että selatessaan mainoslehtisiä ihmiset saavat herätteitä. Niiden perusteella asiakas voi käydä netissä tutustumassa paremmin konsernin tuotteisiin. Nettisivumme päivitetään viikoittain pääosin Tanskassa. Myymäläkohtaiset päivitykset tehdään Vantaalla, sanoo Stolt. Jysk on ottamassa käyttöön myös uuden työkalun. Syksyllä kassat ryhtyvät kyselemään asiakkailta, mistä nämä ovat saaneet tietonsa Jyskin tuotteista. Kassalta saadut tiedot syötetään tietojärjestelmään. Järjestelmää on jo testattu muulla. Sen kautta saamme selville esimerkiksi sen, onko netin käyttäjiä asiakkainamme enemmän vai vähemmän kuin itse luulemme. Webinfon kautta sivuillemme löytää tiensä osa asiakkaista, mutta järjestelmän kautta saattaa selvitä hieman paremmin, kuinka moni niin tekee, sanoo Stolt. Jyskin kotisivut ovat erittäin selkeät ja avautuvat nopeasti, vaikka tavaraa onkin paljon. Tuotteiden jaottelua on tehty kodin huoneiden mukaan, mikä on ollut hyvä ajatus. Tällä tavoin netistä tietoa hakeva pääsee heti kiinni oikeisiin valikoimiin.
Kesä 2007 INTERNET-UUTISET 5 Tapani Sahlström on nähnyt tietotekniikan voittokulun sähkösuunnittelussa Bagdadiin piirrettiin 1980-luvulla sähköverkko telekopiolla saatujen valokuvien avulla H elsinkiläinen Tapani Sahlström teki vuonna 1992 keskellä syvintä lamaa rohkean päätöksen ja perusti yhdessä työkavereidensa kanssa Insinööritoimisto SIR-Sähkön jatkamaan entisen työnantajayrityksen kesken jääneitä sähkösuunnittelu-urakoita. Päätöstä ei ole tarvinnut katua, sillä 15-vuotisen historiansa aikana yritys on kasvanut suurten vakioasiakkaidensa vanavedessä vaativan sähkösuunnittelun toimistoksi, joma työllistää viiden osakkaan lisäksi yhdeksän muuta työntekijää. Itse olen tehnyt töitä Nokialle vuodesta 1984 ja kiertänyt heidän tehtaansa ympäri maailman. Myös Metso ja Teknos ovat merkittäviä toimeksiantajiamme. Partnerina olo merkitsee sitä, että toimeksiantajat edellyttävät jatkuvasti parempia suorituksia, toisaalta taas hinta ei ole keskeisin kilpailukeino, vaan korkea ammattitaito ja luotettavuus, Sahlström pohtii. SIR-Sähkön liikevaihdosta 80 prosenttia kertyy teollisuuslaitosten ja liike- sekä toimitilojen sähkösuunnittelusta ja sähkötöiden valvonnasta. Loppu 20 prosenttia muodostuu julkisista rakennuskohteista. Yrityksen erikoisosaamista ilmentää muun muassa paloilmoitinliikkeen sekä sähkölaitteiden käytönjohtajan oikeudet. Tietotekniikka mullisti nopeasti sähkösuunnittelun Vuodesta 1974 alalla työskennellyt Sahlström muistelee, että uran alkuvaiheessa piti suunnitella Bagdadin kahteen kaupunginosaan sähköverkko tukeutumalla telekopiona lähetteihin valokuviin maastosta. Ensimmäinen tietokone ilmestyi työpaikalle vuonna 1985 helpottamaan tekstidokumenttien laatimista. Sähkösuunnitteluun kuvanpiirtopääte tuli paria vuotta myöhemmin, ja vasta 90-luvun alussa työnteko mullistui radikaalisti, kun varsinaiset autocad-ohjelmat tekivät aikaa ja tarkkuutta vaatineen laskentatyönkin. 1990-luvun alusta ohjelmien ja koneiden hinnat ovat laskeneet selvästi, samalla niiden teho on kasvanut. Tietotekniikasta on paljon apua, sillä ennen autocad-aikaa kahta suunnittelijaa kohden oli yksi puhtaaksipiirtäjä. Nyt nuoret suunnittelijat saattavat jopa luottaa liiaksi koneeseen, ja suuruusluokkien oma hahmottaminen vaikeutuu. Tämä hankaloittaa laskentavirheiden havaitsemista. Turvaposti salaa luottamukselliset sähköpostit Tavallisen sähköpostin SIR- Sähkö otti käyttöön 1993, ja omat kotisivut vuonna 1996. Info Center Finlandin patentoima turvallinen sähköposti (turvaposti.fi) on mahdollistanut viime vuodesta alkaen sen, että yritys voi lähettää tarjous- ja sopimusdokumentit salattuina. Meillä työntekijöillä on kalenterit ja sähköpostit webissä, joten kokousaikojen varaaminen onnistuu tarvittaessa myös kotikoneelta. Asiakaskohtaisille projektipäälliköille saamme kesän aikana uudet Nokian älypuhelimet, joihin sähköposti saapuu automaattisesti ilman latausta. Käytämme myös monia extranet-palveluja, muun muassa tietokantaohjelmien päivitysten lataamiseen ja tuotetiedon hakemiseen laitevalmistajien nettisivuilta. Suurilla rakennuskohteilla on omat projektipankkinsa, joihin kaikki urakoitsijat siirtävät ajantasaiset kuvat ja kokousten pöytäkirjat. Oma extranet meille valmistuu tänä vuonna. Sitten ei enää tarvitse käyttää toimeksiantajien kanssa cdlevyjä ja piirustuksia. Tekniikka ja osaaminen takaavat tulevaisuuden Tapani Sahlström arvioi yli 30-vuotisella kokemuksellaan yrityksen tulevaisuuden hyväksi, vaikka nykyinen rakentamisen korkeasuhdanne jo osoittaa lieviä jäähtymisen merkkejä. Tekemistä kyllä riittää, kunhan työvälineet ja henkilökunnan osaaminen ovat hyvällä tasolla. Yhden asiakkaan osuus liikevaihdosta ei saa nousta liian hallitsevaksi, ja toimiston ikärakenteen on oltava riittävän vaihteleva, Tapani Sahlström uskoo, että hyvät työvälineet ja osaava henkilökunta takaavat SIR-Sähkön menestyksen hiljaisemmassakin suhdannevaiheessa. jotta eläkkeelle ei lähde samoihin aikoihin liian monta kokenutta osaajaa. Turvapostin asiakas esittelyssä SIR-Sähkö Oy * sähkösuunnittelu ja sähkötekninen suunnittelu yrityksille ja julkishallinnolle * 14 työntekijää * www.sirconsulting.fi turvaposti.fi patentoitu turvallinen sähköposti lähettää tärkeät viestisi salattuina
6 INTERNET-UUTISET Kesä 2007 Suomalaisyritykset varaavat kuukausittain lähes 3.000 uutta fi-tunnusta Y li 110.000:lla suomalaisella yrityksellä, yhdistyksellä tai julkisorganisaatiolla on käytössään oma www-palvelu. Avain näiden kaikkien palveluiden löytymiseen on verkkotunnus eli www-osoite, joka yleisimmin omaa suomalaisen fi-päätteen. Fi-päätteisiä verkkotunnuksia on varattu Suomessa 146.000 kappaletta, mikä on vielä varsin vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa kansallisia se-päätteisiä tunnuksia on jo 600.000. Koko maailmassa on varattu yhteensä noin 120 miljoonaa verkkotunnusta, joista 55 miljonalla on com-pääte, kertoo Viestintäviraston verkkotunnusyksikön päällikkö Juhani Juselius. Puolet fi-tunnuksista on lepotilassa Vajaa 10.000 fi-tunnusta on yksityishenkilöiden varaamia, muut ovat yritysten ja muiden yhteisöjen hallussa. Suomalaisen Webinfo.fi-hakukoneen www-rekisteristä ilmenee, että vasta noin 80.000 varatuista fi-tunnuksista on aktiivisessa käytössä eli osoitteesta löytyy wwwsivusto. Näin ollen valtaosa fi-verkkotunnusten varauksista odottaa vielä käyttöönottoa tai on tehty vain yritykselle tärkeän nimen suojaamiseksi. Fi-verkkotunnusten asioita meillä hoitaa kymmenen henkilöä, lisäksi kaksi ulkopuolista juristia ratkoo nimien käyttöoikeusasioita. Varausmäärän kasvun ansiosta tunnusten vuosimaksu on laskenut kolmessa vuodessa 55 eurosta 48 euroon, sillä tarkoituksemme ei ole tuottaa voittoa. Varaukset tulevat meille pääasiassa operaattoreiden kautta, mutta yritys voi varata tunnuksen itsekin verkkosivuillamme osoitteessa domain.ficora.fi. Suomalaisen verkkotunnuksen etu kansainvälisiin verrattuna on se, että fi-tunnuksen haltija tunnistetaan suomalaiseksi, mikä merkitsee internetissä luotettavuutta ja turvallisuutta. Tunnuksenhan voi saada ainoastaan Suomeen rekisteröity organisaatio tai suomalainen henkilö, Juhani Juselius huomauttaa. Ääkkösten kanssa on oltava tarkkana Hyvä verkkotunnus ei Juseliuksen mukaan saa olla liian pitkä. Tunnuksen minimerkkimäärä on kaksi, ja maksimi 63 kirjain- tai numeromerk- Hyvä verkkotunnus on lyhyt, kuvaava ja helppo muistaa kiä. Lisäksi tunnuksen on hyvä olla toimintaa kuvaava ja helppo muistaa. Ennen tunnuksen varaamista pitää hakijan tarkistaa kauppa-, yhdistys- ja säätiörekistereistä sekä tavaramerkkitietokannoista, ettei tunnus ole niissä jo jonkun varaama. Kampanjan verkkotunnukseksi kannattaa valita kiinnostava, ja mikäli varattavassa tunnuksessa on ääkkösiä, on syytä varata sekä ääkkösellinen että ilman pisteitä oleva versio. Jos yritys aikoo käyttää verkko-osoitetta sähköpostin loppuosana, ei tunnuksessa saa olla ääkkösiä, Juhani Juselius muistuttaa. Yhdysvallat hallitsee verkko-osoitteistoa Maailmanlaajuista wwwosoitteiden hallinnasta eli juurinimipalvelimista vastaa amerikkalainen voittoa tavoittelematon yritys ICANN, jonka toimintaa valvoo Yhdysvaltojen kauppaministeriö. Viime vuonna useat Yhdysvaltojen ulkopuoliset tahot pyrkivät saamaan osoitehallinnan uudelle ylikansalliselle organisaatiolle, mutta presidentti Bush ei hyväksynyt ajatusta. Internetin toimivuus on siis viime kädessä amerikkalaisten hallinnassa, mutta mikäli tästä aiheutuisi joskus suuria ongelmia maailman verkkoliikenteelle, syntyisi nopeasti vastaava ei-amerikkalainen järjestelmä, Juhani Juselius uskoo. Internetin tekninen ohjaus on viime kädessä Yhdysvaltain presidentin vallassa. Kaikilla julkiseen internetiin kytketyillä palvelimilla on numeromuodossa oleva osoite, jolla on kirjainmutoinen vastine. Näiden kirjaimista koostuvien verkko-osoitteiden domainien tehtävä on ainoastaan muuntaa numerosarja ihmiselle helpommin muistettavaksi sanaksi. Saman logiikan arvellaan leviävän tulevaisuudessa myös internetpuhelintenkin kontaktihallintaan. Tällöin ei enää tarvitsisi hakea nimen perusteella numeroa, vaan soittaja voisi naputella puhelimeensa vastaanottajan henkilökohtaisen niin sanotun ENUM-osoitteen. Juhani Juselius uskoo, että fi-päätteisten verkko-osoitteiden kasvu jatkuu vielä pitkään vahvana. Viimeiset kolme vuotta varausmäärä on kasvanut varsin tasaisesti. Pieni kuoppa fi-tunnusten varausmäärään tuli vuonna 2003 varattujen tunnusten peruutuksista viime syksynä, mutta sen jälkeen on jatkettu samalla kasvu-uralla, mies iloitsee. Webinfon rekisteri tietää suomalaiset www-sivustot päätteestä riippumatta Vuonna 1997 perustettu Webinfo.fi on paitsi tuotteiden ja palveluiden suomalainen hakukone, myös suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon www-osoitteiden keskusrekisteri. Webinfon hakukone on lukenut reilut 111.000 suomalaisten yhteisöjen tuottamaa wwwsivustoa, joista reilu 80.000 on fipäätteisiä. Toiseksi yleisin on pääte on.com (noin 17.000 kpl) ja kolmanneksi suosituin.net (noin 9.000 kpl). Www-sivustoja perustetaan Suomessa tällä hetkellä yli 20.000 kappaleen vuosivauhdilla, mutta vuosittain myös useita tuhansia sivustoja lopetetaan yrityskauppojen, konkurssien ja vastaavien syiden takia. Mikäli yritys toimii pelkästään Suomessa, on fi-pääte hyvä ratkaisu. Kansainväliselle yritykselle taas com-päätteinen verkkotunnus tuo uskottavuutta ulkomailla, kertoo Info Center Finlandin tuotantojohtaja Tapio Pelkonen.
Kesä 2007 INTERNET-UUTISET 7 Tapio Pelkonen on analysoinut kymmeniätuhansia suomalaisia www-sivustoja vuodesta 1998 alkaen Hyvät kotisivut ovat selkeät ja latautuvat nopeasti P ienten ja keskisuurten yritysten kotisivujen laatu on tasaisesti parantunut vuosi vuodelta, sillä sivustoja valmistavat nykyisin kotisivujen valmistukseen erikoistuneet yritykset, eivätkä yrittäjien lähisukulaiset tai koululaiset. Tosin jotkut yritykset sortuvat liialliseen kikkailuun omilla sivuillaan. Tällöin käyttäjän voi olla vaikeaa ja hidasta avata yrityksen kotisivuja, sanoo tuotantojohtaja Tapio Pelkonen Info Center Finland Oy:stä. Tapio Pelkonen on vuodesta 1998 alkaen työskennellyt suomalaisten www-keskusrekisterin Webinfon ylläpidossa ja kehityksessä, joten maasta tuskin löytyy toista henkilöä, joka olisi tutustunut yhtä moniin kotisivustoihin. Suomalaisilla yrityksillä ja muilla yhteisöillä on yli 110.000 www-sivustoa. Tuntuu siltä, että erityisesti viestintäalan yritysten, kuten media-, mainos- ja viestintätoimistojen, kotisivuille on monesti tungettu näytteille koko yrityksen web-osaamisen kirjo. Kotisivuilla on saatettu käyttää esimerkiksi animaatioita ja muita introja, jolloin sivut latautuvat hitaasti ja sivujen käyttäjä saattaa todella joutua miettimään, miten hän ylipäätään pääsee sivustolle. Pelkosen mukaan hankalimmillaan kotisivuille pää- sy voi teetättää alan ammattilaisellakin töitä pitkään. Joillakin yrityksillä saattaa ilmestyä ruutuun vain jokin kuva, esimerkiksi maisema, jossa on vaikkapa kukkia. Käyttäjän on osattava etsiä oikea kukka, jota klikkaamalla hän pääsee seuraavaan osioon. Kikkailu ei yleensä edistä sivujen käyttömukavuutta. Jos sivuilla on tarkoitus palvella asiakkaita, ei niiden vaikea avattavuus tai sekavuus ainakaan palvelua edistä. Kikkailu voisi olla paikallaan viihteellisillä sivustoilla, joissa surffataankin eri tarkoituksessa, mutta asiakaspalvelussa sivujen pitää olla aina helposti avattavia. Mitä vähemmän klikkailua, sen parempi käyttäjälle Pelkonen kehottaa yrityksiä paneutumaan lisäksi sivujen antamiin tietoihin visuaalisuuden ohella. Myös sivujen rakenne on tiedon nopeassa löytämisessä olennaista. Sivut voivat olla hyvinkin visuaalisia, mutta tieto saattaa olla sijoiteltu hajanaisesti tai olennaisia tietoja saattaa puuttua kokonaan. Mielestäni esimerkiksi yrityksen yhteystiedot pitäisi löytää aina etusivulta. Graafinen näyttävyys tai hieno tekniikka eivät Info Center Finland Oy:n tuotantojohtaja Tapio Pelkosen mielestä tärkeintä yritysten kotisivuissa on niiden käyttömukavuus, ei visuaalinen tai tekninen näyttävyys. auta paljon, jollei käyttäjä löydä yhteystietoja vaivatta. Hyvä jaottelu kertoo käyttäjälle heti, mistä hän tarvitsemansa tiedot saa. Mitä vähemmän käyttäjä joutuu klikkaamaan, sen parempi. Esimerkiksi kielen valintaa on mielestäni turha laittaa erillisenä vaiheena sivuston sisäänmenoon, jos yrityksen kotisivuja käyttävät enimmäkseen suomalaiset asiakkaat. Sivujen päivitykset ovat suoraan suhteessa siihen, miten aktiivisesti yritys käyttää sivujaan markkinoinnissaan. Jos www-sivut ovat vain yrityksen esittelyä, ei niitä välttämättä tarvitse kovin usein päivittääkään. Joskus eteen osuu sivustoja, jotka ovat jääneet roikkumaan nettiin vuosiksi, eivätkä edes yrittäjät itse enää muista sellaisia sivustoja olevankaan. Näiden roikkumaan jääneiden sivustojen määrä on kuitenkin koko ajan laskussa. Liikkuvan kuvan ja musiikin käyttö kotisivuissa on vähentynyt. Liikkua kuva koetaan ehkä imagollisesti hieman kyseenalaiseksi. Hyvin toteutettuna se voisi olla oiva lisäkin sivulla, sanoo Pelkonen. Seurantaohjelma auttaa kehittämään www-sivustoa Tapio Pelkosen mukaan usein aloittelevat yritykset teettävät paremmat kotisivut kuin mitä vanhoilla yrityksillä on. Kotisivujen tekijöiden kirjo on suuri, joten yrityksessä kannattaa miettiä, kenen tekijän palveluita aikoo käyttää esimerkiksi sivujen uudistamisessa. Tekijöissä on aika suuria eroja. Kotisivujen tekijäksi kannattaa valita sellainen yritys, jolla on esitettävänään Älä lähetä luottamuksellista tietoa postikortilla tai tavallisella sähköpostilla! Ota käyttöön turvallinen salaava sähköposti turvaposti.fi Info Center Finland Oy, puh. (03) 65700 email: tiedustelut@turvaposti.fi laadukkaita referenssejä. Viime aikoina on yleistynyt kotisivujen teko tiettyjen kotisivuntekoautomaattien kautta. Ne antavat formaatin, mikä saattaa joidenkin yritysten kohdalla riittääkin. Tapio Pelkonen uskoo, että lähivuosina kotisivuliikenteen seurantaohjelmat yleistyvät. On oikeastaan aika erikoista, että valtaosa yrityksistä ei tällä hetkellä tiedä ketkä heidän kotisivujaan käyttävät ja mitä tietoja sieltä haetaan. Seurantaohjelma auttaa lisäämään tarpeellisia palveluita ja poistamaan tarpeettomia.
8 INTERNET-UUTISET Kesä 2007 Nyströmin matka Euroopan teille alkaa yleensä Helsingin satamasta. Laivakyyti Saksaan merkitsee kuljettajalle pientä rentoutumista ja silti matka joutuu. Finesten Juha Nyström on kaikkea muutakin kuin rahtari Asiakkaan kauppa-asiatkin ovat hoituneet tarvittaessa M uuttomiehen kauhut ovat liian raskaiksi pakatut laatikot. Kun laatikko alkaa painaa jopa 70 kiloa, ei sen liikuttelemiseen auta sen enempää raaka voima kuin hyvä tekniikkakaan. Olen laittanut pakkausohjeet nettisivuille. Jos ohjeita noudatetaan, muutto nopeutuu ja oma työni helpottuu. Esimerkiksi kirjat kannattaa jakaa moneen laatikkoon pohjimmaisiksi, eikä pakata muutamaa laatikkoa täyteen kirjoja. Sen jälkeen niitä ei nosta enää kukaan, sanoo Juha Nyström Fineste Oy:stä. Ympäri Suomea ja Eurooppaa yritysten ja yksityisten muuttoja tekevä Nyström on muuttomiehen urallaan nähnyt miltei kaiken. Kerran muutin erään rouvan Lohjalta Helsinkin. Pakkasin viikon hänen tavaroitaan Lohjalla, pidin huolta talosta ja siinä sivussa kävin muun muassa tekemässä rouvalle ruokaostokset. Hän antoi minulle luottokorttinsa tunnusnumeronkin. Ulkomaan muuttoihin keskittyneitä yrityksiä ei ole kovin paljon. Nyströmin mukaan erityisesti vihanneskuljetuksia harjoittavat yritykset syövät muuttofirmojen leipää. Vihannesrekat ottavat usein paluumatkalleen Eurooppaan muuttokuormia, jolloin kuljetusten hinta puto- aa sellaiselle tasolle, ettei meillä alaan erikoistuneilla yrityksillä ole varaa vastata siihen hintakilpailuun. Ammattilaisuus näkyy auton pakkaamisessa Muutto on kuitenkin kaikkea muuta kuin vain tavaroiden rahtaamista. Muuttojen ammattilaisten valtteina ovat luotettavuus ja pakkaustaito. Hyvin pakatussa autossa eivät tavarat rikkoudu. Käytän itse liinoja mahdollisimman vähän, jotteivät ne hankaisi tavaroihin naarmuja. Muuttomiehen ammattitaitona on tehdä kuormasta tiivis, mutta silti riittävän väljä, jotta tavara elää auton tärinässä. Ammattitaitoa on tietää, miten auto täytetään tiiviisti, mutta silti niin väljästi, etteivät tavarat vaurioidu. Teemme muuton hyvin kokonaisvaltaisesti. Joskus tehtävänä on tyhjentää kokonainen omakotitalo, pakata omaisuus, siivota talo ja hoitaa tavarat määränpäähän. Nyströmillä on pari yhteistyökumppania, joiden kautta hän tarvittaessa hoitaa kuljetuksia. Muutaman kuution muuttokuormia ei oikein kannata lähteä varta vasten ajamaan Eurooppaan. Hinta nousee asiakkaan kannalta turhan korkeaksi. Flyygelit ja pianot hoituvat alihankkijoilla Aivan kaikkea Nyström ei suostu mukaan ottamaan. Flyygeleiden ja pianojen siirtoihin käytän alihankkijoita. Taidetta en ota, vaikka asiakas sanoisikin ottavansa kaiken vastuun mahdollisesti kuljetuksissa tapahtuvista vaurioista. Jos jotain todella sattuisi, olisi joka tapauksessa vaara, että vahingoista ryhdyttäisiin vääntämään kättä. Muuttoyritysten vakuutukset ovat kehnot, koska vakuutus perustuu kiloihin. Vakuutus on parikymmentä euroa alkavalta kilolta, mikä on arvokkaalle taiteelle aika huono vakuutus, Juha Nyström pohdiskelee. Olen joskus yrittänyt saada vakuutusehtoihin muutoksia, mutta niiden läpiviemiseksi tarvittaisiin alan yritysten yhteisiä ponnistuksia vakuutusyhtiöihin päin. Euroopan teitä koluttu satoja tuhansia kilometrejä Nyström on nyt asunut Suomessa pari vuotta. Sitä ennen mies vietti lähes kymmenen vuotta Espanjassa, jossa hän harjoitti konttiliikennettä. Vuokrasin kontin Maerskilta ja hoidin sen joko maitse tai meritse määränpäähänsä. Merikontin sai tulemaan yleensä parissa viikossa Etelä-Espanjasta Suomeen, kun tunsi reitit. Vuosikymmenien kokemus ja sadat tuhannet ajokilometrit Euroopan maanteillä ovat opettaneet sen, että reitti tuntemattomaan paikkaan kannattaa selvittää etukäteen. Kun muuttoautolla joutuu ajamaan esimerkiksi jonkin eurooppalaisen suurkaupungin vanhaan osaan, eivät kapeat kadut tahdo riittää. Viimeksi olin Firenzessä kujalla, josta en ollut päästä ulos. Kyse oli sananmukaisesti milleistä ja pari mopoakin kaatui, mutta loppujen lopuksi sain auton ulos. Siellä on vain hermon pidettävä. Apumies voi hermostua, mutta kuljettajan on pysyttävä tyynenä. Onneksi keskieurooppalainen mentaliteetti on tässä suhteessa kiireetön. Firenzessäkin paikallinen bussikuski odotteli kaikessa rauhassa, kun väänsin omaa autoani ulos kujalta. Espanjan teitä Nyström kehuu loistaviksi ja Italiassakin tiet ovat hyvät ja liikenne sujuu. Saksassa moottoritiet ovat nykyisin usein pahoin ruuhkautuneita ja Ranskassa poliisi on suorastaan järkyttävän tiukka. Jos ajoaika ylittyy kymmelläkin minuutilla, voi sakkoa rapsahtaa 500-600 euroa. Sakot on maksettava heti, muuten matkanteko loppuu siihen. Netti on hullun hurmaava vehje Nyström kertoo saavansa asiakkaistaan noin 90 prosenttia Webinfon kautta. Minusta netti ylipäätään WebInfon asiakas esittelyssä Fineste Oy * yksityisten ja yritysten koti- ja ulkomaan muutot * yrittäjän lisäksi apulaisia tilanteen mukaan * www.fineste.fi on melkein Jumalan ihme ja hullun hurmaava vehje. Ilman sitä työnteko tuntuisi miltei mahdottomalta. Esimerkiksi ulkomailta Suomeen muuttavat saavat tietonsa muuttofirmoista käytännössä vain netin kautta. Itse en ole enää mainostanut Suomessakaan juuri missään yhtä lehteä lukuun ottamatta. Senkin pudottamista harkitsen. Ulkomailla minulla on joskus ilmoitus jonkin paikallisen Suomiseuran lehdessä. Päivässä saan kolmesta seitsemään kyselyä muutoista. Jos olen tuolloin itse tien päällä, on äärettömän kätevää katsoa kyselyt illalla hotellihuoneessa omasta kannettavasta läppäristä.