PISPALAN ETELÄPUOLINEN ALUE POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN

Vastaanottaja Tapereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivääärä 0.6.06 Työnuero 500396 ID 60 0 PISPALAN ETELÄPUOLINEN ALUE POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN

PISPALAN ETELÄPUOLINEN ALUE POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN Päivääärä 0.6.06 Laatija Tarkastaja Maija Jylhä-Ollila Jaana Sunell Viite 500396 Raboll Nieenkatu 73 50 LAHTI P +358 0 755 6 F +358 0 755 60 www.raboll.fi

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN SISÄLTÖ. Johdanto. Tehdyt tutkiukset 3. Alueen hydrogeologia 3. Yleispiirteet 3. Hydrogeologiset olosuhteet tutkiuskohteessa 3.3 Lähdeypäristöt. Pohjavesiolosuhteiden huoioiinen rakentaisessa 5 5. Jatkotoienpiteet 5 LIITTEET. Lähdealueet. Havaintoputkikortit PIIRUSTUKSET. Yleiskartta. Hydrogeologinen kartta

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN. JOHDANTO Tapereen kaupunki selvittää Pispalan eteläpuolisen alueen eri osien rakennettavuutta, jotta kaavatyössä voidaan ääritellä alueen tonteille sellaiset perustais- ja rakentaistapaa ohjaavat kaavaääräykset, ettei rakennushankkeista aiheudu uutoksia pohjavesiolosuhteisiin. Alueelta on laadittu erikseen rakennettavuusselvitys, jossa arvioidaan yksityiskohtaisein alueiden rakentaiskelpoisuutta. Selvitysalueen sijainti on esitetty piirustuksessa. Alueelta on tiedossa useita lähdepurkautuia. Lisäksi alueella esiintyy paineellista pohjavettä, joka nousee paikoin arteesisesti aan pinnan yläpuolelle. Selvityksen ulkopuolelle on rajattu lähteiden tarkepi ekologinen tarkastelu ja niiden ennallistaiseen liittyvät arvioinnit.. TEHDYT TUTKIMUKSET Työn alussa perehdyttiin alueen aikaisepaan tutkiusaineistoon. Luettelo käytetystä aineistosta on esitetty raportin lopussa. Alueelle tehtiin aastokäynnit 3. ja 6..06, jossa uudelleen inventointiin vuonna 0 kartoitetut alueen luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaisiksi arvioidut kevätlähteet (FCG 0). Uusintainventointi tehtiin pitkällä pakkaskaudella, jolloin alueella ei ollut pintavesien valuntaa. Kuvat inventoiduista luonnontilaisilta tai luonnontilaisen kaltaisista lähteistä ovat liitteenä. Liitteessä on esitetty yös lähteiden sijainnit. Liitteeseen erkityissä lähteissä todettiin pohjaveden purkautuista yös pakkaskaudella. Alueen pohjavesiolosuhteita tarkennettiin asentaalla alueelle kuusi uutta pohjaveden havaintoputkea huhtikuussa 06. Putkien asennus tehtiin raskaalla GM 00 kairakoneella. Asennuksen yhteydessä tunnistettiin aalajit aistinvaraisesti. Neljässä havaintoputkessa Hp/6, HPA/6, HP3A/6 ja HP5/6 siivilä asennettiin saven alla olevaan hiekka/sorakerrokseen, jolloin pohjaveden painetaso edustaa saven alla olevaa pohjavettä. Kahden havaintoputken HPB/6 ja HP3B/6 siivilä asennettiin 3- syvyyteen aan pinnasta ja näissä pisteissä vesipinta edusti saven/siltin pohjaveden painetasoa lähellä pohjavesikerroksen yläpintaa. Pisteet paikannettiin tarkkuus-gps:llä koordinaatistoon etrs-gk ja korkeusjärjestelään N000. Maastotöistä vastasi Tapereen kaupunki. Havaintoputkien asennustiedot ovat liitteenä. 3. ALUEEN HYDROGEOLOGIA 3. Yleispiirteet Tutkiusalue sijoittuu Pyynikinharjun eteläreunaan (piirustus ). Pyynikinharju on uodostuatyypiltään pitkittäisharju, joka on ainekseltaan silttiä, hiekkaa ja soraa. Pispalan tutkiusalueella hiekka- ja sorakerrokset ovat pääsääntöisesti peittyneet savi- tai silttikerroksen alle. Pyynikinharju rajautuu pohjoispuolelta Näsijärveen (+95. py) ja eteläpuolelta Pyhäjärveen (+77. py). Pohjaveden virtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään, kohti Pyhäjärveä (kuva ). Alueen pohjavesi uodostuu pääosin sateesta. Lisäksi Näsijärven rantavyöhykkeestä suotautuu vähäisiä vesiääriä pohjavesiuodostuaan (Raboll 0). Pohjavesi purkautuu Pyynikinharjun eteläreunalla lähteistä sekä suoraan Näsijärveen. Alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin eikä alueella ole vedenottaoita. Alueen pohjaveden käyttöönotto vähentäisi alueen suurian lähdepurkautuan Tahelanlähteen virtaaaa. Lähdepurkautua on virkistyskäytössä. Alueella pohjaveden rauta- ja angaanipitoisuudet ylittävät talousvedelle suositellun eniäispitoisuuden, ikä vähentää alueen kelpoisuutta vedenhankintaan.

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN Kuva. Pohjavesiolosuhteiden yleispiirteet Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. 3. Hydrogeologiset olosuhteet tutkiuskohteessa Alueen hydrologiset olosuhteet on kuvattu kolessa osa-alueessa, joiden rajaus on kuvassa ja piirustuksessa. Kuva. Alueen hydrologiset olosuhteet on kuvattu kolessa osa-alueessa: läntinen, keskinen ja itäinen alue.

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN 3 Läntinen alue: Viikinsaarenkatu Isolähteenkatu Pyhäjärvi-Tahelan viertotie välinen alue. Selvitysalueen läntisellä osa-alueella on aikaisein tehty aatutkaluotausta sekä rakennettavuusselvitys (Tapereen kaupunki 0, Geowork 0). Alueella sijaitsee kaksi luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaiseksi arvioitua lähdettä (FCG 0). Talviaikaan tehdyllä aastokäynnillä kuallakaan paikalla ei tapahtunut pohjaveden purkautuista (liite ). Alueen aan pinnan korkeustaso vaihtelee välillä +78 +86. Kallion päällä olevat aakerrokset ovat paksut. Alueella on tehty paikoin kairauksia noin 0 syvyyteen kalliota tavoittaatta. Alueen lounaiskulassa on tehty kallioon asti kairaus Pyhäjärven rannassa. Kallionpinta oli rannassa syvyydessä tasossa +63.73. Noin puolella alueesta pintaaalaji on turvepeitteistä. Turve on eniillään alueen koillisosassa 3- paksu. Lisäksi lähellä Pyhäjärven rantaa Tukkiiehenkadun ja Isolähteenkadun välillä olevalla peltolohkolla turpeen paksuudeksi on kairattu yli 5 (piste 5) ja peltolohkon itäpuolella 5 (piste ). Turvekerrosten alla ja uualla peltoalueella pintaaalaji on silttiä tai savea. Näiden heikosti vettä johtavien aakerrosten alla on hiekkaa. Pyhäjärven rannassa olevalla etsäisellä alueella aaperä on pinnasta asti hiekkaa, paikoin yös silttiä. Turvepintaisen alueen ja hiekkapintaisen alueen rajaukseen liittyy epävaruuksia. Alueella on seitseän (7) pohjaveden havaintoputkea. Pohjaveden pinta on alueella tyypillisesti alle 0,5 syvyydessä aan pinnasta, tasossa +79,9.+86,. Alueen kaakkoisreunassa pohjaveden painetaso nousee yhdessä pisteessä lievästi arteesisesti noin 0 c aan pinnan yläpuolelle (piste 3). Keskinen alue: Alue sijoittuu Isolähteenkadulta Tahelan Viertotien päähän. Keskisellä selvitysalueella aanpinta on pääosin alle tason +80 ja alue on kolesta tarkastelualueesta alavin. Alueella sijaitsee Tahelan lähde, josta tarkepi kuvaus on annettu kappaleessa.3, sekä viisi pienepää lähdepurkautuaa, joissa pohjaveden purkautuinen on ypärivuotista (liite ). Pohjavesi purkautuu alueelta rautapitoisena ja alueen lähteissä on rautasakkaa. Keskisellä selvitysalueella kallion päällä on paksu irtoaakerros. Kairauksia on ulotettu 6 6 syvyyteen kalliota tavoittaatta. Välittöästi Tahelanlähteen pohjoispuolelta pintaaalaji on soraa tai hiekkaa. Taielanlähteen eteläpuolella hyvin vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset peittyvät siltteihin ja savikoihin. Välittöästi lähteen eteläreunalla hiekkakerrosten päällä on. savinen silttikerros, etäänpänä jo 6-6. Tahelan lähteen pohjoisreunaa lukuun ottaatta alueella ei esiinny hiekkaa aan pintaan saakka. Maaperä on Pyhäjärven rannassa silttiä ainakin 6 saakka, jonka alla on soraa tai hiekkaa. Pohjaveden painetaso on saven alla olevassa hiekkakerroksessa arteesisesti -aan pinnan yläpuolella lähes koko alueella. Ainoastaan alueen koilliskulassa, jossa aan pinta nousee korkeaalle, pohjaveden painetaso on aan pinnan alapuolella. Kahdessa syvyyteen asennetussa pohjaveden pinnan havaintoputkessa, joissa siiviläosuus oli savessa tai siltissä, pohjaveden painetaso oli selvästi aan pinnan alapuolella. Itäinen alue: Alue rajautuu idässä Jalajakatuun, pohjoisessa Tahelankatuun ja lännessä Pyhäjärveen. Maaperä laskee alueella kohti Pyhäjärveä jyrkein kuin uilla alueilla tasosta +88 tasoon +78. Alueen aaperä on pintaosaltaan silttiä. Silttikerrosten alla on alueen itäosassa savea. Siltti/savikerrosten kokonaispaksuus on 3,5-7 siten, että paksuiat kerrokset ovat alueen pohjoisosassa ja kerrokset ohenevat kohti Pyhäjärven rantaa. Tyypillinen siltin/saven paksuus on 0-3. Silttien ja savien alla on hiekkaa, soraa ja oreenia. Alueella ei ole tehty kairauksia kallioon asti. Alueen koillispuolella olevassa havaintoputkessa Hp7HAV pohjavesi oli 0,9 aan pinnan alapuolalla tasossa +87,00 ja alueelle sijoitetussa uudessa havaintoputkessa Hp/6 aan pinnan

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN tasossa +8,80. Itäisen tarkastelualueen keski- ja pohjoisosassa pohjaveden painetaso on todennäköisesti arteesinen. Alueella sijaitsee kaksi ypärivuotista lähdepurkautuaa, joista toinen on virkistyskäytössä oleva ns. Tahelan Pikkulähde (liite ). 3.3 Lähdeypäristöt Selvtysalueen suurin lähde on Tahelanlähde. Lähteen virtaaaksi on itattu seuraavia ääriä: 00 3 /vrk..999 (Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 000), 3-605 3 /vrk (Geologian tutkiuskeskus 003), 66 3 /vrk (Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 006) ja 555-0 3 /vrk vuonna 007 (Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys 007). Havainnot suurista virtaaavaihteluista eivät ole luotettavia. Tyypillisesti pohjaveden purkautuisäärän vaihtelu on vähäistä virtaaaltaan suurissa lähteissä. Tahelanlähteen vesi on vähähappista (0,5-, g/l), saeaa (37-5 FTU) ja veden ravinnepitoisuudet (fosforipitoisuus -0 µg/l) ovat korkeat. Veden rauta (3900-900µg/l)- ja angaani (00-00 µg/l) pitoisuudet ovat korkeat (Kokeäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys 007). Veden hygieeninen tila on heikko, ikä näkyy korkeina bakteeripitoisuuksina (e.coli 8-30 kpl/dl) Veden happitilanne on vuosien kuluessa heikentynyt ja rauta- ja angaanipitoisuudet kohonneet. Lähdeallas on kooltaan 0*30 ja syvyydeltään -,5. Lähteen vesi on ollut kirkasta vielä 960-luvulla, utta veden laatu on vähitellen heikentynyt, erityisesti 990-luvulla. Veden laatua on yritetty parantaa pohjalietettä ruoppaaalla, tyhjentäällä lähde vedestä ja lisääällä veden juoksutusta ja nostaalla veden pintaa. Tahelanlähteen nykyinen veden pinnan taso on noin +80,90. Lähde ei ole luonnontilainen. Tahelan Pikkulähde T3 sijaitsee suunnittelualueen eteläreunassa. Lähteen virtaaasta ei ole ittaustietoa. Lähde on virtaaaltaan erkittävästi pienepi kuin Tahelan lähde. Vesi on aistinvaraisesti hyvälaatuista ja kirkasta. Alueella on virkistyskäytössä olevien Tahelanlähteen ja Tahelan Pikkulähteen lisäksi seitseän ypärivuotisesti vettä purkavaa pientä lähdettä. Vuonna 0 tehdyssä kevätlähteiden kartoituksessa alueelle paikannettiin useapia kohteita. Kevätlähde on kuitenkin käsitteenä vakiintuaton ja kartoituksessa alueelta oli kirjattu keväällä havaittujen pohjavesipurkautuien lisäksi järven pohjan pohjavesipurkautuia, alueella sijaitsevia kaivoja sekä kosteita kohtia aassa, jotka on luokiteltu luonnontilansa enettäneiksi tihkupinnoiksi. Suurin osa kevätlähteeksi kartoitetuista kohteista ei täytä lähteen kriteerejä. Lähde on paikka, issä pohjavettä pulppuaa aan pinnalle. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset lähteet ovat alkuperäisen luonteensa säilyttäneitä ja lähteessä esiintyy usein lähdekasvillisuutta. Lähdekasvillisuuden esiintyisen ehtona on, että vettä purkautuu ypärivuotisesti tai lähes ypärivuotisesti.

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN 5. POHJAVESIOLOSUHTEIDEN HUOMIOIMINEN RAKENTA- MISESSA Mikäli Pispalan eteläpuolisella alueella rakennettaisiin tai päällystettäisiin, eivät toienpiteet vaikuttaisi olennaisesti Pispalan ja Tahelan alueella uodostuviin pohjavesiääriin. Tarkasteltu alue on pääsääntöisesti savi/silttipeitteinen ja pohjaveden uodostuinen on luontaisestikin hyvin vähäistä. Alueen keski- ja eteläosassa pohjavesi on laajalla alueella arteesista, eli tiiviin savi/silttikerroksen alla olevassa hiekkakerroksessa pohjaveden painetaso on aan pinnan yläpuolella. Mikäli tällä alueella rakennetaan paalujen varaan tai uulla tavoin puhkaistaan aaperän pintaosan savikerros, pohjavettä purkautuu aan pintaan. Tää voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden pinnankorkeuteen sekä virtausolosuhteisiin. Muutoksilla voi olla erkitystä lähinnä alueen pienten lähteiden vesitalouteen. Tää tulee huoioida alueen suunnittelussa. Luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen lähteen uuttaiseen tarvitaan vesilain ukainen lupa. Arvio pohjavesiolosuhteiden erkityksestä alueen rakentaiskelpoisuuteen on esitetty erillisessä rakennettavuusselvityksessä (Pispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuusselvitys, Raboll Finland Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, HRK Konsultointi Oy, 3.6.06) 5. JATKOTOIMENPITEET Ypärivuotisesti pohjavettä purkavien pikkulähteiden kasvillisuus tulee kartoittaa kesäkaudella. Kartoitettavia lähteitä on alueella seitseän. Mikäli lähteet arvioidaan luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaisiksi, on niiden uuttaiseen tarvittaessa haettava vesilain ukainen lupa. Lähdeypäristöä voivat uuttaa. lähteen välittöän läheisyyden rakentainen tai uutokset pohjavesiolosuhteissa. Lahdessa ja Tapereella 0.6.06 RAMBOLL FINLAND OY Maija Jylhä-Ollila projektipäällikkö Jaana Sunell projektipäällikkö

POHJAVESISELVITYS RAKENTAMISTA VARTEN 6 Lähteet FCG Suunnittelu ja teknikka Oy 0: Tapereen kaupunki. Pispalan aseakaavojen uudistaisen I-III vaiheiden kaava-alueiden hulevesi-, pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys. ID 565. FCG Finnish Consulting Group Oy 0: Tapereen kaupunki. Pispalan kevätlähteiden kartoitus. Geologian tutkiuskeskus 003: Pispalan Tahelan lähteen (Tapere) hydrogeologinen ja hydrogeokeiallinen arvio. Geologian tutkiuskeskus 003: Tapereen kaupunki Puistoyksikkö. Lietenäytteen ottainen ja analysointi Tahelan lähteestä. Kokeäen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 000: Tahelanlähteen veden laatu ja kunnostusahdollisuudet. Kirje no 9/RO Kokeäen vesistön vesiensuojeluyhdistys 007: Raportti Tahelan lähteen veden laadun seurannasta vuodelta 006. Kokeäen joen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 006: Tahelan lähteen veden laatu/vastauksia toieksiannossa esitettyihin kysyyksiin sekä uita alustavia näkeyksiä. Kirje no 6. Raboll 0: Tapereen kaupunki. Vaitinaron vesistötäyttö. Pohjaveden isotooppitutkius. Työ 83508. Tapereen Kaupunki 0: Tapereen Infra. Rakennettavuusselvitys.7.0.

0,0 PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 066 Pispalan etelärannan rak.selv Havaintoputken nuero HP /6 Mittauserä 5605 Y 8578.550 X 6865.739 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50 0,75 8,80 +py,0,06 Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 8,8 + py Putken yläpään korkeus 83,55 + py Putken alapään korkeus 7,55 + py Putken kokonaispituus Muita havaintoja POHJATULPPA 0,00 Siivilässä suodatinsukka Paineellinen vesi Asennus päivääärä: Asentanut: V.Wa KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot Näyte Huo. 0 pp+ 0 83,55 pv+ p+ sa 0,0-3,0 sa 8,80 8,80 sa sa EI sa KYLLÄ sa 3 3 sa PVC hk 3,0-,0 hk PEH hk RAUTA hk Pleksi VARSIPUT 5 KI; 0,00 Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0,0 6 0. 60 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 83,55 0.3 50 ###### 0,75 7 0,75 0,75 p+ 8,80 0, 35 ###### 0,75 0,75 0,75 pv+ 8,80 0,00..00 30 ###### 8 pohja+ 7,55 0,00 0,00 syvyys putken päästä () 9 0 0 Raboll Tieliikelaitos Suoen ali Geokeskus ; pohja+ 7,55

PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 0,0 Havaintoputken nuero HP A/6 Mittauserä 5605 Y 8563 X 68330 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50 0,0 8,66 +py,0,06 Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 80,9 + py Putken yläpään korkeus 8,66 + py Putken alapään korkeus 60,66 + py Putken kokonaispituus,00 Muita havaintoja 9,00 Siivilässä suodatinsukka Paineellinen vesi Asennus päivääärä:,0,06 Asentanut: J.pa.or POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot 0 pp+,00 pv+ 0 Näyte Huo. 8,66 8,66 p+ 80,90 sihk sihk 0,0-6,0 3 3 hk 6,0-0,60 EI sr/r 0,60-,70 KYLLÄ 5 5 PVC 6 6 PEH 7 RAUTA 7 Pleksi 8 Karttapiirros pisteen sijainnista 9 VARSIPUT 3,0 0 KI; 9,00 0,0 0. 60 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 8,66 0.3 50 ###### 0,76 0,76 0,76 p+ 80,90 0, 35 3 ###### 0,03 0,0 0,0 pv+ 8,66 0,00..00 30 ######,00,00,00 pohja+ 60,66 0,00 0,00 5 5 syvyys putken päästä () 6 6 7 7 8 8 Raboll 9 Tieliikelaitos 0 Suoen ali Geokeskus 066 Pispalan etelärannan rak.selv ; pohja+ 60,66

0,0 PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 066 Pispalan etelärannan rak.selv Havaintoputken nuero HP B/6 Mittauserä 5605 Y 8563 X 6835 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50 3,99 78,6 +py,0,06 Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 8, + py Putken yläpään korkeus 8,5 + py Putken alapään korkeus 77,5 + py Putken kokonaispituus 5,00 Muita havaintoja 3,00 Siivilässä suodatinsukka Asennus päivääärä:,0,06 Asentanut: J.pa,M.or POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot 0 pp+ 0 5,00 Näyte 8,5 Huo. sihk 0,-,,0 sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi syvyys putken päästä () VARSIPUT KI; 3,00 p+ 8,5 Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0,0 0. 60 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 8,5 0.3 50 ######,00,00,00 p+ 8,5 0, 35 3 ###### 3,99 3,99 3,99 pv+ 78,6 0,00..00 30 ###### 5,00 5,00 5,00 pohja+ 77,5 0,00 0,00 ; pv+ 78,6 Raboll Tieliikelaitos Suoen ali Geokeskus 5 pohja+ 77,5

0,0 PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 066 Pispalan etelärannan rak.selv Havaintoputken nuero HP 3A/6 Mittauserä 5605 Y 870 X 68307 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50,0 78,70 +py,0,06 Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 78,7 + py Putken yläpään korkeus 79,80 + py Putken alapään korkeus 6,80 + py Putken kokonaispituus 5,00 Muita havaintoja 3,00 Siivilässä suodatinsukka Paineellinen vesi Asennus päivääärä: Asentanut: J.pa.M.or POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot 0 pp+ 0 5,00 Näyte 79,80 Huo. pv+ p+ 78,70 sa 0,0-,0 sa 78,67 sihk,0-3,0 sihk EI 3 hk 3,0-5,0 hk KYLLÄ 3 PVC PEH RAUTA Pleksi syvyys putken päästä () 5 5 6 Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0 7,0 0. 60 8 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 79,80 0.3 50 ######,3,3,3 p+ 78,67 0, 35 9 ######,0,0,0 pv+ 78,70 0,00..00 30 ###### 5,000 0 5,00 5,00 pohja+ 6,80 0,00 0,00 VARSIPUT KI; 3,00 3 Raboll Tieliikelaitos Suoen ali Geokeskus 5 ; pohja+ 6,80

0,0 PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 066 Pispalan etelärannan rak.selv Havaintoputken nuero HP 3B/6 Mittauserä 5605 Y 870 X 68305 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50,0 75,30 +py,0,06 Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 78,7 + py Putken yläpään korkeus 79,70 + py Putken alapään korkeus 7,70 + py Putken kokonaispituus 5,00 Muita havaintoja 3,00 Siivilässä suodatinsukka Asennus päivääärä: Asentanut: J.pa M.or POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot 0 pp+ 0 5,00 Näyte 79,70 Huo. sa 0,0-,0 EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA Pleksi syvyys putken päästä () VARSIPUT KI; 3,00 p+ 78,67 sihk,0-,0 Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0,0 0. 60 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 79,70 0.3 50 ######,03,03,03 p+ 78,67 0, 35 3 ######,0,0,0 pv+ 75,30 0,00..00 30 ###### 5,00 5,00 5,00 pohja+ 7,70 0,00 0,00 ; Raboll Tieliikelaitos Suoen ali Geokeskus 5 pv+ 75,30 pohja+ 7,70

PUTKIKORTTI Tutkiuksen nuero Tutkiuspaikka 0,0 Havaintoputken nuero HP 5/6 Mittauserä 5605 Y 808 X 6838 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PEH 50 0,0 79,79 +py Siivilän rakoleveys 0. Maanpinnan korkeus 78,8 + py Putken yläpään korkeus 79,80 + py Putken alapään korkeus 66, + py Putken kokonaispituus 3,36 Muita havaintoja,36 Siivilässä suodatinsukka Paineellinen vesi Asennus päivääärä: Asentanut: V.Wa POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Tapereen kaupunki Kairaustiedot 0 pp+ 3,36 pv+ 0 Näyte 79,80 79,79 Huo. p+ 78,8 EI si 0- KYLLÄ 3 3 sa,5-8 hk 9- PVC PEH RAUTA Pleksi syvyys putken päästä () 5 5 6 066 Pispalan etelärannan rak.selv Karttapiirros pisteen sijainnista 3,0,0 7 0. 60 ###### 0,00 0,00 0,00 pp+ 79,80 0.3 50 8 ###### 0,95 0,95 0,95 p+ 78,8 0, 35 ###### 0,0 0,0 0,0 pv+ 79,79 0,00..00 30 9 ###### 3,36 3,36 3,36 pohja+ 66, 0,00 0,00 0 0 VARSIPUT KI;,36 Raboll Tieliikelaitos 3 Suoen ali Geokeskus ; pohja+ 66,

09805 Ylöjärvenharju 08370 A Epilänharju-Villilä A 08370 B Epilänharju-Villilä B SELVITYSKOHDE Pohjavesialueen raja Pohjaveden uodostuisalueen raja 500396, piirustus TAMPEREEN KAUPUNKI Pispala Yleiskartta :50 000 0 K 3..06/M.Jylhä-Ollila