TITAANIT KE / ONS / WED 28 / 02 / 2018 TO / THU 01 / 03 / 2018 19.00 HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE OSMO VÄNSKÄ BEATRICE RANA
Pianokonsertto nro 1 PJOTR TŠAIKOVSKI 2 Pjotr Tšaikovskin (1840-1893) suppeahkon joskin epätasaisen pianotuotannon kirkkain kruunu, ensimmäinen pianokonsertto, sai alkunsa nytkähdellen kesällä 1874. Kuten niin monen suurteoksensa kohdalla Tšaikovski työsti partituuria uuvuttavalla paneutumisella ja kirjoitteli itsesäälin sekaisia kirjeitä säveltämisen vaikeudesta. Korkean itsekritiikin ohella hankaluuksia lisäsi se, että hänen kokemuksensa pianolle säveltämisestä oli tätä ennen rajoittunut vain pikkukappaleisiin. Kaiken lisäksi hän piti itseään korkeintaan keskinkertaisena pianistina. Jouluna 1874 Tšaikovski julisti konserttonsa valmiiksi, mutta lopputulos epäilytti säveltäjää siinä määrin, että hän kääntyi ystävänsä ja aikansa merkittävimmän venäläisen pianistin Nikolai Rubinsteinin puoleen. Virhe! Säveltäjän oman kertomuksen mukaan Rubinstein tyrmäsi teoksen välittömästi ja julisti sen korjauskelvottomaksi tekeleeksi. Masennus seurasi, mutta murskakritiikistä suivaantuneena Tšaikovski päätti, ettei muuta partituurista nuottiakaan. Teoksen hän omisti pianistikapellimestari Hans von Bülowille Rubinsteinin sijaan. Ystävysten välirikko ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä Rubinstein johti konserton Moskovan-ensiesityksen jo joulukuussa 1875. Historia ei suo Rubinsteinille mahdollisuutta selittää tuomiotaan, mutta hän oli aikalaiskorviin samastuttaessa osin oikeassa. Todennäköisesti hän suuttui konserton silmiin pistävistä plagiaateista mm. veljeltään Anton Rubinsteinilta, eikä teoksen rakennekaan noudattanut totuttua kaavaa. Ja vastoin kertomusta Tšaikovski kyllä teki teokseen vuosien saatossa useita radikaaleja ja varmasti onnistuneita korjauksia. Hän esimerkiksi muutti johdantoa leimaavat pianon kuuluisat mahtisoinnut murretuista tasaisiksi. Nykyään konsertosta esitetään kolmatta versiota vuodelta 1888. Ensiosa alkaa poikkeuksellisen laajalla johdannolla tarttuvine teemoineen, joihin melkein kaikki konserton melodiat enemmän tai vähemmän peitellysti perustuvat. Osan aikana pianolle lankeaa kaksi isoa kadenssia, jotka solistisen taituroinnin lisäksi rakentavat siltoja orkesteritaitteiden välille.
Hidas osa, Andantino Semplice, tunnelmoi levollisesti rupatellen, kunnes välijakson prestissimoirrottelu rikkoo rauhan. Ukrainalaiseen kansanlauluun pohjaava rondo-finaali hurjine oktaaviryminöineen lienee sankarillisinta revittelyä, mitä soittimelle on kuunaan kirjoitettu. HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HSO SCREEN EN KONSERTKVÄLL I HEMSOFFAN HPO SCREEN ENJOY A CONCERT IN THE COMFORT OF YOUR VERY OWN ARMCHAIR 18.30 SUORA LÄHETYS MUSIIKKITALOSTA / DIREKTSÄNDNINGEN FRÅN MUSIKHUSET / DIRECT BROADCAST FROM THE HELSINKI MUSIC CENTRE 19.00 KONSERTTI / KONSERTEN / THE CONCERT 1.3. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 15.3. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio 1 12.4. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi 26.4. TO / TO / THU helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio 1 1.5. TI / TUE KLO 14.00! helsinginkaupunginorkesteri.fi & YLE Radio 1 18.5. PE / FRE / FRI helsinginkaupunginorkesteri.fi Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. 3
Sinfonia nro 1 D-duuri Titaani GUSTAV MAHLER 4 Nykyään Gustav Mahlerin asema eräänä musiikin historian ehdottomasti merkittävimmistä säveltäjistä on itsestäänselvyys. Mahlerin elinaikana tilanne oli toinen. Hän oli arvostettu kapellimestari, mutta säveltäjänä hän sai usein osakseen pilkkaa. Hän koki maailman kaoottisena tilana, ja säveltäjän tehtävänä oli tämän sekasorron ilmaiseminen mahdollisimman välittömällä tavalla. Siksi hänen teoksissaan soivat jyrkän vastakohtaiset ainekset: ylevää koraalia seuraa marssipoljento, banaalia kahvilamusiikkia melodinen adagio. Mahlerin estoton estetiikka sai vastakaikua vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja se kiinnostaa edelleen yhä uusia säveltäjäsukupolvia, tutkijoita ja kuulijoita. Mahler ryhtyi säveltämään ensimmäistä sinfoniaansa 1880-luvulla. Hän ei tosin ollut aivan varma siitä, oliko kyse sinfoniasta. Kun teos sai kantaesityksensä Budapestissä vuonna 1889, Mahler kutsui sitä Sinfoniseksi runoelmaksi. Tämän jälkeen teos sai otsikon Der Titan, viitaten Jean Paulin samannimiseen romaaniin. 1896 säveltäjä antoi lopulta sävellykselleen otsikon Sinfonia 1. Sävellys oli alun perin viisiosainen, mutta Mahler poisti myöhemmin toisen osan Blumine. Ennen kantaesitystä Mahler oli huomauttanut ystävälleen, että sävellyksessä oli yhtä ja toista sellaista, mikä varmasti aiheuttaisi kuulijoissa hämmennystä. Teoksessa soikin jo Mahlerin maksimaalinen estetiikka kaikessa kirjavuudessaan. Beethovenin ja Schubertin kaikujen ohella musiikissa on piirteitä, jotka viittaavat pikemminkin 1900-luvun modernismiin kuin myöhäisromantiikkaan. Teoksessa on myös teemoja, jotka ovat peräisin Mahlerin laulusarjasta Vaeltavan kisällin lauluja. Sinfoniaa leimaa nuorekas optimismi ja herkkä, panteistinen luonnontunne. Ensimmäistä osaa (Langsam, schleppend) Mahler kuvasi luonnon heräämiseksi. Musiikissa kuulee lintujen liverrystä ja soittokunnan fanfaareja. Toinen osa (Kräftig bewegt, doch nicht zu schnell) on reipas, kansantanssia muistuttava scherzo. Trio on idyllinen. Kolmas osa (Feierlich und gemessen, ohne zu schleppen) on surumarssi, jonka pääteema on
molliversio tunnetusta Jaakko kulta -sävelmästä. Osan innoittajana on ollut pilakuva, jossa metsän eläimet kantavat metsästäjän ruumiin hautaan. Finaali (Stürmisch bewegt) on kiihkeä ja intohimoinen, ja huipentuu lopulta juhlavaan D-duuriin. LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA INSPIRAATION LÄHTEILLÄ Alexander Shelley, kapellimestari Inon Barnatan, piano Wolfgang Rihm: Verwandlung Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Reiniläinen ALSO SPRACH Juraj Valčuha, kapellimestari Gautier Capuçon, sello Antonin Dvořák: Sellokonsertto Richard Strauss: Also sprach Zarathustra PE 09 / 03 / 2018 19.00 Saksan pisin joki Rein on ollut niin valtiorajojen, kauppareittien kuin myyttien, tarinoiden ja taideteoksien syntysija. Robert Schumannille siitä pulppusi aiheita kolmanteen sinfoniaan ja myöhemmin hän yritti hukuttautua sen aaltoihin. Düsseldorfin Schumann-korkeakoulun kasvatti Alexander Shelley on tehnyt nimeä saksalaisen musiikin tulkkina. KE 14 / 03 / 2018 19.00 TO 15 / 03 / 2018 19.00 Richard Straussin massiivinen orkesteriruno Friedrich Nietzschen kirjasta on tarjonnut egon nostatusta Elviksen konserteissa ja valaistumisen symboliikkaa Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu. Samaan aikaan syntynyt Antonín Dvořákin sellokonsertto on ansainnut asemansa maailman rakastetuimpiin kuuluvana teoksena. Gautier Capuçonin tulkintaa on kuvattu hypnoottiseksi. UUDISTAJAT Fabien Gabel, kapellimestari Håkan Hardenberger, trumpetti PE 23 / 03 / 2018 19.00 Richard Wagner: Alkusoitto ja Venusvuori oopperasta Tannhäuser Bernd Alois Zimmermann: Nobody knows de trouble I see konsertto trumpetille ja orkesterille Hans Rott: Sinfonia nro 1 Sävellyksillä voi ottaa myös poliittista kantaa, kuten teki musiikin edelläkävijä Bernd Alois Zimmermann rotuerottelun kiivaimpina vuosina. Maailman parhaimpiin kuuluva trumpetisti Håkan Hardenberger on hurmannut afroamerikkalaisia tyylejä hyödyntävällä konsertolla musiikin metropolit. Illan sinfonia on harvinainen helmi: nuorena kuolleen Hans Rottin ainoa suuri orkesteriteos uudisti sinfonista käsitystä ja sai ylistystä niin Brucknerilta kuin Mahlerilta. TICKETMASTER: 36 7 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 5
OSMO VÄNSKÄ Kansainvälisesti arvostetuimpiin suomalaiskapellimestareihin kuuluva Osmo Vänskä (s. 1953) sai kosketuksen musiikkiin jo pienenä vanhempien vietyä poikaansa konsertteihin joka kuukausi. Musiikkiopistossa käteen tarttui ensin viulu, mutta korviin kantautunut klarinetin ääni lumosi Vänskän heti. Sinä hetkenä Vänskä kuvitteli, kuinka hienoa olisi soittaa klarinettia osana orkesteria. Orkesterinjohto oli pienestä pitäen osa Vänskän musiikillista arkea ja harjoittelua, etenkin kun perheeseen hankittiin stereot Vänskän ollessa 12-vuotias. Kaiuttimista tulvinut Brahmsin toinen sinfonia New Yorkin filharmonikoiden ja Leonard Bernsteinin tulkintana tuli opiskeltua tarkasti ja vahvasti eläytyen. Johdin musiikkia lyijykynä kädessäni. Silloin ei partituuriakaan tarvittu. Johdettiin ihan ulkoa, hän muisteli lapsuuttaan Helsingin Sanomille vuonna 2004. Vänskän ammatillinen ura alkoi 1970-luvulla Turun filharmonisen orkesterin klarinetistina, ja myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin sooloklarinetistina. Kapellimestariopintonsa hän kävi Jorma Panulan johdolla Sibelius-Akatemiassa, ja vuonna 1982 hän voitti arvostetun Besanconin nuorten kapellimestarien kilpailun. Pian seurasivat vierailut Lahden kaupunginorkesterissa, johon Vänskä nimitettiin päävierailijaksi vuonna 1985 ja lopulta ylikapellimestariksi vuodesta 1988 lähtien. Osmo Vänskän 20 vuotta kestäneellä ylikapellimestarikaudella termi pikkukaupungin ihme vakiintui kuvaamaan Lahden kaupunginorkesterin nousua maailmanmaineeseen kiitettyjen kiertueiden ja Sibelius-levytysten ansiosta. Vänskä on tehnyt hienoa jälkeä myös BBC:n skotlantilaisen sinfoniaorkesterin pääkapellimestarina vuosina 1996-2002, Islannin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina 1993-1996 sekä Minnesotan orkesterin musiikillisena johtajana vuodesta 2003 lähtien. Vänskä oli merkittävässä osassa orkesteria vaivanneen työtaistelun ratkeamisessa. Vänskä tunnetaan puhtaan yhteissoinnin tinkimättömänä vaalijana ja yksityiskohtien ilmeikkäänä esilletuojana. 6
OSMO VÄNSKÄ GREG HELGESON 7
BEATRICE RANA Moni soittaja on kuunnellut musiikkia niin kauan kuin muistaa, jotkut koko ikänsä. Beatrice Rana (s. 1993) vielä pitempään. Kahden pianistivanhemman perheeseen syntynyt italialainen tietää kuulleensa suurten säveltäjien musiikkia jo kohdussa. Eikä kestänyt kauan, ennen kuin hän tuotti ääniä omin sormin. Puolivuotiaana Rana tapaili asteikkoja, ja jo kahden vanhana äänet hakivat muotoaan melodioiksi, joita hän oli kuullut Disney-elokuvista. Pianistiäidin sylissä soittaminen tuntui luonnolliselta tavalta kertoa tunteista yhtä luonnolliselta kuin puhuminen, ja paljon helpommalta kuin myöhemmin kouluaineiden kirjoittaminen. Neljävuotiaana aloitetut pianotunnit näkyivät nopeana kehityksenä, ja jo yhdeksän ikäisenä Rana soitti orkesterin solistina ensimmäistä kertaa. Teoksena oli Bachin f-mollikonsertto. Ihmelapsuudestaan huolimatta Ranaa kuitenkaan pakotettu soittamaan. Hänen vanhempansa tiesivät kokemuksesta, että elämä muusikkona ei ole helppoa, mutta muuta työtä Rana ei koskaan ole edes miettinyt. Silti Rana ei elä vain musiikista. Sävelten tulkitseminen ilman tietoa muusta on vieras ajatus. Esimerkiksi maalaustaide, ennen kaikkea Caravaggion teokset, inspiroivat häntä loputtomasti. Samoin jääkiekko, johon hän tutustui Montrealissa. Ranan ura lähti nousuun vuonna 2011 hänen voitettuaan Montrealin pianokilpailun. Kaksi vuotta myöhemmin saavutettu toinen sija maailman tärkeimpiin kuuluvassa Van Cliburn -kilpailussa tiesi konsertteja useaksi vuodeksi eteenpäin. Hän on esiintynyt mm. London Philharmonicin, Ranskan kansallisorkesterin, BBC Philharmonicin, Torinon RAI:n ja muiden merkkiorkestereiden solistina. Ranan levytykset Tšaikovskin ja Prokofjevin konsertoista sekä Bachin Goldberg-muunnelmista ovat saaneet poikkeuksellisen yksimielistä kiitosta. Seuraa Beatrice Ranaa Twitterissä @BeatriceRana 8
BEATRICE RANA MARIE STAGGAT 9
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain yli 100 000 kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina 1892 1923 orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen syksyllä 2016 käynnistynyt kautensa jatkuu kevääseen 2021. Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70 80 konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä 1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. www.helsinginkaupunginorkesteri.fi helsinki.philharmonic@hel.fi helsinkiphilharmonic @HelsinkiPhil helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 10
PJOTR TJAJKOVSKIJ Pianokonsert nr 1 Den första pianokonserten utgör ädelstenen i Pjotr Tjajkovskijs (1840-1893) föga omfattande och ojämna pianoproduktion. Arbetet inleddes sommaren 1874. Såsom var typiskt för Tjajkovskij då han arbetade på ett stort verk gjorde han sig fort utmattad, och skrev självömkande om hur svårt det är att komponera. Inte endast självkritik utan också bristande erfarenhet vållade problem. För piano hade Tjajkovskij tidigare skrivit endast småstycken. Dessutom uppfattade han sig själv som en högst medelmåttig pianist. Julen 1874 var verket färdigt. Tjajkovskij var dock så osäker över resultatet att han vände sig till sin vän, tidens mest betydande ryska pianist, Nikolaj Rubinstein. Det var ett fatalt misstag: Rubinstein avfärdade verket och förklarade att det inte ens var värt att revidera. Tjajkovskij blev först djupt deprimerad. Sedan blev han så förbannad att han bestämde sig för att lämna partituret orört. Verket skulle ha tillägnats Rubinstein, men dedicerades pianist-dirigenten Hans von Bülow istället. Det var dock Rubinstein som dirigerade konsertens Moskvapremiär i december 1875. Musikhistorien har inte varit Rubinstein nådig. Om man utgår från samtida öron hade han dock delvis rätt i sin kritik. Antagligen retade det honom att konserten innehöll tydliga plagiat av bl.a. hans bror Anton Rubinstein, och även den ovanliga strukturen bör ha spelat en viss roll. Och vad Tjajkovskij än påstod gjorde han senare flera drastiska revideringar av partituret, och sannolikt till det bättre. Han exempelvis skrev om introduktionens berömda pianoackord så att de inte längre skulle framföras som arpeggion. Numera framförs pianokonserten i dess tredje version från år 1888. Den första satsen öppnar med en ovanligt omfattande introduktion vars teman ger material åt praktiskt taget alla av konsertens melodier. Pianot ges två stora kadenser, vilka dels visar upp solistens virtuositet och dels fungerar som bryggor mellan orkesterpassager. Den långsamma satsen Andantino Semplice konverserar helt stillsamt ända tills mellanpartiets raljanta Prestissimo bryter stämningen. Rondo-finalen bygger på en ukrainsk folkmelodi och utgör med sina oktav-löpningar det måhända mest heroiskt otyglade som någonsin skrivits för instrumentet. 11
12 GUSTAV MAHLER Symfoni nr 1 D-dur Titan Numera är Gustav Mahlers position som en av musikhistoriens absolut mest betydande tonsättare en självklarhet. Under Mahlers livstid var situationen en annan. Han var uppskattad som kapellmästare, men som tonsättare bemöttes han ofta med glåpord. Han uppfattade världen som kaotisk, och tonsättarens uppgift var att framställa detta på ett möjligast direkt sätt. I Mahlers musik klingar grällt motsatta element: en högtidlig koral följs av en stampande marsch, banal cafémusik bryts av att ett melodiskt adagio. Mahlers ohämmade estetik fick gensvar först efter andra världskriget, och idag intresserar den fortsättningvis nya tonsättargenerationer, forskare och lyssnare. Mahler började komponera sin första symfoni på 1880-talet. Han var dock inte på det klara med om verket var en symfoni, och vid uruppförandet i Budapest år 1889 kallade Mahler verket för Symfonisk dikt. Härefter blev titeln Der Titan, efter Jean Pauls roman med samma namn. Först 1896 döpte tonsättaren verket till Symfoni 1. Kompositionen hade från början fem satser, men Mahler tog senare bort den andra satsen Blumine. Före uruppförandet hade Mahler till en vän anmärkt att verket innehöll ett och annat som säkert skulle göra lyssnarna förvirrade. I verket klingar redan Mahlers maximala estetik i all sin brokighet. Vid sidan om ekon av Beethoven och Schubert innehåller musiken drag som snarare hänvisar till 1900-talets modernism än senromantiken. Verket innehåller även teman ur Mahlers sångcykel En vandrande gesälls sånger. Symfonin präglas av en ungdomlig optimism och en panteistisk naturkänsla. Mahler beskrev den första satsen (Langsam, Schleppend) som naturens uppvaknande. I musiken hörs fågelsång och militärkårens fanfarer. Den andra satsen (Kräftig bewegt, doch nicht zu schnell) är ett raskt scherzo med drag av folkdans. Trion är idyllisk. Den tredje satsen (Feierlich und gemessen, ohne zu schleppen) är en sorgmarsch vars huvudtema är en mollversion av den kända Broder Jakob-melodin. Satsen har inspirerats av en karikatyr i vilken skogens djur för jägarens lik till sin grav. Huvudtemat spelas vanligen av en solokontrabas, men enligt tradition skulle den från början ha framförts av hela kontrabasgruppen. Finalen (Stürmisch bewegt) är lidelsefull och passionerad och kulminerat till sist i en festlig D-dur. OSMO VÄNSKÄ Osmo Vänskä (f. 1953) är en av de internationellt mest respekterade finländska dirigenterna. Han skulle först spela violin,
men det blev klarinetten som gällde. Att dirigera utgjorde dock en del av Vänskäs musikaliska vardag redan tidigt, framförallt efter att familjen köpt en stereoanläggning då han var 12 år gammal. Ur högtalarna flödade Brahms andra symfoni framförd av New Yorks filharmoniker och Leonard Bernstein. År 2004 erinrade sig Vänskä i Helsingin Sanomat sin barndom: Jag dirigerade med en blyertspenna i handen. Inget partitur behövdes. Allt var utantill. Vänskä inledde sin musikaliska karriär som klarinettist i först Åbo filharmoniker och sedan Helsingfors stadsorkester. På Sibelius-Akademin studerade han på Jorma Panulas dirigentklass. Efter första pris i Besancons dirigenttävling år 1982 följde gästspel med Lahtis stadsorkester. År 1988 valdes Vänskä till orkesterns chefdirigent. Under hans 20-åriga chefdirigentperiod skedde det som blev känt som småstadsundret : tack vare turnéer och Sibelius-skivor blev Lahtis stad-sorkester ett internationellt fenomen. Vänskä har lett även BBC Scottish Symphony Orchestra (1996-2002) och Minnesotas symfoniorkester (1996-2002). Han är sedan år 2003 sistnämnda orkesters musikaliska ledare. Vänskä är känd för att arbeta för en kristallklar orkesterklang och för att han gillar att lyfta fram expressiva detaljer. BEATRICE RANA Många är de musiker som lyssnat på musik så länge de kan minnas. Beatrice Rana (f. 1993), vars båda föräldrar är italienska pianister, vet att hon hörde klassisk musik redan i livmodern. Ett halvt år gammal spelade hon skalor, i två års ålder spelade hon melodier från Disney-filmer. Att spela piano kändes lika naturligt som att tala, och mycket lättare än att senare skriva skoluppsatser. Rana uppträdde som orkestersolist redan nio år gammal, med Bachs f-mollkonsert. Ingen tvingade henne dock någonsin att spela, föräldrarna visste av erfarenhet att livet som en musiker är långtifrån lätt. Men Rana har aldrig övervägt en annan karriär. Det innebär dock inte att hon inte vore intresserad av även exempelvis ishockey och bildkonst, framförallt Caravaggio. Ranas karriär tog fart då hon år 2011 vann första pris i Montreals pianotävling. Två år senare vann hon andra pris i Van Cliburntävlingen, vilket ledde till flera internationella engagemang. Hon har uppträtt med bl.a. Londons filharmoniker, Frankrikes nationalorkester och BBC:s filharmoniker. Hennes inspelningar av Tjajkovskijs och Prokofjevs pianokonserter och Bachs Goldbergvariationer har varit stora kritikerframgångar. Följ Beatrice Rana på Twitter: @BeatriceRana 13
HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den kontinuerligt längst verksamma orkestern i Norden. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för över 100 000 lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin period som orkesterns chefdirigent hösten 2016 och fortsätter fram till våren 2021. År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900. Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. www.helsingforsstadsorkester.fi Käsiohjelma / Programblad / Program Teosesittelyt / Verkpresentationer / Programme Notes Christian Holmqvist (Mahler), Jaani Länsiö (Tšaikovski) Taiteilijaesittelyt / Artistpresentationer / Artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2018 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus: 0201256-6 14
PYOTR TCHAIKOVSKY Piano Concerto No. 1 Piano Concerto No. 1 is the jewel in the crown of the works for piano by Pyotr Tchaikovsky (1840-1893). It took him ages to write, partly because of his unsparing self-criticism and partly because he had never before written anything large for the instrument. Having at last completed it, he showed it to his friend, Nikolai Rubinstein, the greatest Russian pianist of his day. This was a mistake, because Rubinstein had not a good word to say for it. Tchaikovsky therefore dedicated it to pianist-conductor Hans von Bülow, but Rubinstein did conduct the premiere in 1875. Some of Rubinstein s comments were maybe justified in the eyes of his contemporaries; the concerto did not conform to the conventional scheme, and it clearly lifted ideas from works by others, Rubinstein s brother Anton included. Despite Tchaikovsky s angry vow not to change a single note, he did make some radical revisions over the years, and the version nowadays performed is that of 1888. The first movement, with its mighty opening chords, presents almost all the concerto s melodies. The second is for the most part serene, and the finale, based on a Ukrainian folk song, must surely be some of the most heroic bravado ever written for the piano. GUSTAV MAHLER Symphony no. 1 in D major The Titan Though greatly revered during his lifetime as a conductor, Gustav Mahler has really only received his due recognition since the Second World War. On setting to work on his Symphony no. 1 in the 1880s, he originally called it a Symphonic Poem. After its premiere in Budapest in 1889 it acquired the name The Titan, alluding to the novel of the same name by Jean Paul. Not until 1896 did Mahler finally call it a Symphony, at the same time reducing the number of movements from five to four by deleting the second, Blumine. Before its premiere he had told a friend it had elements that would undoubtedly puzzle his audience, and it does indeed reflect his maximal aesthetic in all its diversity. In addition to echoes of Beethoven and Schubert it has features that point more to the Modernism of the 20th century than to Late Romanticism. It also borrows themes from his Lieder eines fahrenden Geselle song cycle and is characterized by youthful optimism and a delicate, pantheistic feeling for nature. Mahler described the first movement as nature awakening, complete with trilling birds and brass-band fanfares. The second is reminiscent of a folk dance with an idyllic trio, the third a funeral 15
march inspired by a cartoon of forest beasts bearing the body of a huntsman to his grave and assigning the main theme to a double bass. The finale is passionate and stormy and ends on a jubilant note. OSMO VÄNSKÄ One of the world s most celebrated Finnish conductors, Osmo Vänskä is also an ace clarinettist. From his early teens onwards he was, however, also fired with a desire to conduct, and would conduct records from memory using a pencil for a baton. Beginning his professional career in the clarinet section of the Turku Philharmonic Orchestra, he was later co-principal clarinet in the Helsinki Philharmonic Orchestra and studied conducting in the Sibelius Academy class of Jorma Panula. Victory in the Besançon Competition for young conductors in 1982 was soon followed by Principal Guest Conductorship of the Lahti Symphony Orchestra and the post of its Music Director as of 1988. Over the next two decades he raised the orchestra to world fame, accompanying it on world tours and releasing award-winning discs of Sibelius and other repertoire. Vänskä has also been Chief Conductor of the BBC Scottish Symphony Orchestra (1996-2002), Principal Guest Conductor of the Iceland Symphony Orchestra (1993-1996), and since 2003 Music Director of the Minnesota Orchestra. BEATRICE RANA Italian Beatrice Rana (b. 1993) claimed she could hear music even before she was born; she was already picking out notes at the keyboard at 6 months and melodies from Disney films when she was two. By the age of nine, having started piano lessons when she was four, she was playing Bach s F-minor concerto as the soloist with an orchestra. Her career as a pianist took off in a big way in 2011, with victory in the Montreal International Piano Competition. Silver medal in the Van Cliburn Competition two years later gave her a further major boost, and she has since taken up invitations to perform with such great orchestras as the London Philharmonic, the French National Orchestra, the BBC Philharmonic and the RAI, Turin. Her recordings of Tchaikovsky and Rachmaninoff concertos and Bach s Goldberg Variations have won unanimous acclaim. Follow Beatrice Rana on Twitter @BeatriceRana 16
THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 135 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn 2014. She began in her position as Chief Conductor in autumn 2016 and continues until spring 2021. Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012. www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi SYVENNÄ MUSIIKINHARRASTUSTASI Pro Filharmonia ry toimii yhdyssiteenä Helsingin kaupunginorkesterin ja konserttiyleisön välillä sekä edistää klassisen musiikin harrastusta ja tuntemusta. Niin ikään yhdistys pyrkii eri tavoin auttamaan orkesteria saavuttamaan omat päämääränsä kansainvälisesti arvostettuna huippuorkesterina. LUE LISÄÄ JA LIITY: WWW.PROFILHARMONIA.FI 17
I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Eija Hartikainen Katariina Jämsä Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Elina Lehto ** Anna Vähälä ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Eva Ballaz ** Terhi Ignatius ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Petteri Poijärvi 6 Tuula Saari 7 ** Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Anu Airas ** Elina Heikkinen ** Maarit Holkko ** Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Markus Hallikainen ** Aino-Maija Riutamaa de Mata ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Callum Jennings 4 ** Jiri Parviainen 6 Tuomo Matero 6 * Paul Aksman Eero Ignatius Martti Pyrhönen Adrian Rigopulos Viktor Varga ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula 18
FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Antti Nisula ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Niklas Larsson ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III 4 5 6 7 * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 19
I & III SARJAT / SERIER / SERIES OSMO VÄNSKÄ kapellimestari / dirigent / conductor BEATRICE RANA piano Pjotr Tšaikovski (1840-1893) Pianokonsertto nro 1 b-molli op. 23 (1874-1875) 33 Pianokonsert nr 1 b-moll Piano Concerto No. 1 in B Flat Minor Allegro non troppo e molto maestoso Andantino semplice Allegro con fuoco väliaika / paus / interval Gustav Mahler (1860-1911) Sinfonia nro 1 D-duuri Titaani (1884) 56 Symfoni nr 1 D-dur Titan Symphony No. 1 in D Major Titan Langsam, schleppend Kräftig bewegt, doch nicht zu schnell Feierlich und gemessen, ohne zu schleppen Stürmisch bewegt 1.3. HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST WWW.HELSINGINKAUPUNGINORKESTERI.FI Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00