Y-Säätiön toiminta ja asunnottomuus 1 Pieksämäen koulukunta 12.6.2018 Tutkija, YTT, Maria Ohisalo
Y-Säätiön toiminta ja asunnottomuus Y-Säätiöstä Asunnottomuus Suomessa Mitä tarttis tehdä? 2
3
Y-Säätiöstä Asunto ensin periaate toiminnan keskiössä suomalaisen asunnottomuustyön 10-v. juhlavuosi, PAAVO I, PAAVO II, AUNE Asunnottomuuden poistaminen asuntoja tarjoamalla, mutta myös asumisen jatkuvuutta turvaamalla, asumisneuvonta, kotiin tuotava tuki Suora- ja jälleenvuokratoimintaa, kehittämishankkeita jne. Vahva kansainvälinen yhteistyö FEANTSAn kautta (European Federation of National Organisations Working with the Homeless) Y-Säätiö koordinoi Housing First Europe Hubia 4
Asunnottomuus Yhteiskunnan tasolla asunnottomuuden riskitekijöiksi voidaan tunnistaa tietyt sosiaaliset rakenteet, kuten: kohtuuhintaisten asuntojen puute, yhteiskunnallisen tuen ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn puute, puute riittävästä asianmukaisesta tuesta ja hoidosta esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiville ja tiettyihin ryhmiin kohdistuva juridinen ja sosiaalinen eristäminen (esimerkiksi tiettyjen etnisten ryhmien vaikeus saada vuokra-asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta) (Lehtonen & Salonen 2008, s. 29 31.) rahan digitalisoituminen, verkko-ostokset, pikavipit jne. velkaantuminen 5
Asunnottomuus Riskitekijöitä ovat myös perheen ja verkostojen puute. Henkilökohtaisella tasolla tunnistettuja asunnottomuuteen liittyviä riskitekijöitä ovat: eläminen erilaisissa instituutioissa jossain elämän vaiheessa (esimerkiksi lastenkoti, nuorisokodit, sijaiskodit, psykiatriset sairaalat, vankila), ongelmat perheessä, koulun keskeyttäminen, päihdeongelmat, psyykkiset sairaudet ja persoonallisuuden häiriöt. (Lehtonen & Salonen 2008, s. 29 31.) 6
Asunnottomuus Asunnottomuuskirjallisuudesta neljä riskitekijöiden kategoriaa, jotka lisäävät asunnottomuuden todennäköisyyttä: 1) rakenteelliset (taloudelliset prosessit: köyhyys, työttömyys; asuntomarkkinoiden toiminta; sosiaaliturva; maahanmuutto), 2) institutionaaliset (riittämättömät palvelut ja koordinaation puute; allokaatiomekanismit; institutionaalinen asuminen, vankilat; institutionaaliset käytännöt: sisäänotto ja kotiuttaminen), 3) ihmissuhteisiin (perheasema; ihmissuhteen tilanne: väkivaltainen kumppani tai vanhemmat; ihmissuhteen päättyminen: kuolema, ero) ja 4) yksilöön (terveys; koulutus; riippuvuudet: alkoholi, huumeet, pelit) liittyvät tekijät. (Kostiainen & Laakso 2015, s. 12) 7
ARAn asunnottomuusselvitys 2017 Y-Säätiö toteuttajana (ARAn kilpailutuksen kautta), julkaistu maaliskuussa Selvityksessa ka sitellaä n asunnottomuuden kehitystä vertaamalla poikkileikkaushetken 15.11.2017 lukuja edelliseen vuoteen Tiedot asunnottomuudesta perustuvat ARAn asuntomarkkinakyselyyn, johon vastasi vuoden 2017 osalta 278 kuntaa manner-suomen 295 kunnasta Vastausprosentti 94,2 http://www.ara.fi/fi- FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2 017(46192) 8
ARAn asunnottomuusselvitys 2017 Asunnottomuuslukuja tulkittaessa on syytä huomioida, että tiedonkeruutavat vaihtelevat kunnittain, eivätkä lukemat ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2016 kanssa Tiedonkeruutavat vaihtelevat kunnittain, mm.: sosiaalitoimi (toimeentulotukea hakeneet), kunnan vuokrataloyhtiön asunnonhakijat, jotka ovat ilmoittaneet olevansa asunnottomia, järjestöjen tiedot, uutena Kelan toimeentulotuen asiakkaat (käsittelijän mahdollisuus valita asunnoton-täppä, ei käytetä systemaattisesti) kunnat hyödyntäneet paikoin myös väestörekisteriä ja muita henkilötunnuksiin perustuvia rekistereitä lukujensa tarkistamisessa (ARA ohjeistaa tästä, ei aina hyödynnetä) 9
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Asunnottomuus laskee viidettä vuotta putkeen 20000 18000 16000 14000 Tilap. tuttavien ja sukulaisten luona Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa Laitoksissa Asunnottomat perheet 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 10
Vuonna 2017 Suomessa oli 7 112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497 Asunnottomuus väheni 331 henkilöllä Pitkäaikaisasunnottomien määrä väheni 154 henkilöllä Asunnottomia perheitä oli 214, joka on 111 vähemmän kuin vuonna 2016 Asunnottomia on 113 kunnassa ja eniten asunnottomia on pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja Turussa 452 Yli puolet Suomen asunnottomista on Helsingissä ( 3 760) Nuorten asunnottomuus kasvoi 186 henkilöllä. Heistä 100 oli Helsingissä ja 37 Turussa Suhteellisesti ( 84 %) ja absoluuttisesti (5 528) eniten on niitä yksineläviä asunnottomia, jotka elävät tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona 11
12
13
14
Asunnottomuuden luonne muuttunut Asunnottomien määrä asuntoloissa ja laitoksissa on laskenut paljon viime vuosien aikana ja myös viime vuoden aikana Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona olevien määrä on kasvanut vuodesta 2016 (+73). Absoluuttisessa määrässä melko vähän vaihtelua vuodesta 2013 Asunnottomuuden luonteen muutokset vs. asuntomarkkinat; asunnottomuusohjelman toimet näkyvät luvuissa + valtakunnalliset laitospaikkojen vähentämiset (esim. psykiatriassa) Asunnottomuuden harmaan alueen profilointi (entä se harmaa alue, joka ei tule palveluiden piiriin ja näin ollen häkity asunnottomiksi ) 15
Mitä tarttis tehdä? Tilastoinnin haasteet (Kela, kuntien vaihtelevat käytännöt), myös määrärahakysymys Nuorten asunnottomuuden kasvu (Helsingissä 28.9. Nuorten itsenäistymispäivä yhdessä SPR:n nuorten turvatalojen ja Y-Säätiön kesken) Paperittomat uutena ryhmänä, haastaa asunnottomuuden laskusuuntaa Vapautuvista vangeista kolmasosa vapauteen ilman asuntoa Uusi hallituskausi, uusi asunnottomuusohjelma? 16 Hallituksen kehysriihestä keväällä päätös puolittaa asunnottomuus vuoteen 2022 Ei vain kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen, vaan myös tukipalvelut asumisen oheen Entä asunnottomuuden poistaminen, ehkä vuoteen 2026 mennessä???
Asuminen ihmisoikeutena Asuminen on keskiössä hyvinvoinnin edistämisessä YK:n asumisen erityisraportööri Leilani Farha: asumisen dekommodifikaatio (ihmisoikeus vai sijoitustuote) Asuntomarkkinalla tapahtuu, mm. Kojamon pörssilistautuminen ja paikoin esitetyt pelot vuokrien noususta 17
Asuminen ihmisoikeutena "Housing rights are human rights and everyone deserves a safe and affordable place to call home... and one person on the streets in Canada is too many," Prime Minister Justin Trudeau said Wednesday in announcing the longawaited, roughly $40-billion plan to help fund the construction of more social housing, repair old units and deliver up to $2,500 a year in rent support for vulnerable families. 18
Lähteitä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (2018) Asunnottomat 2017. http://www.ara.fi/fi- FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2 017(46192) Kostiainen, Eeva & Laakso, Seppo ( 2015) Helsinkiläisten asunnottomuuspolut. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153533/arara1_2015_ Helsinkilaisten_asunnottomuuspolut.pdf?sequence=3 Lehtonen, Leena & Salonen, Jari ( 2008) Asunnottomuuden monet kasvot. Ympäristöministeriö. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38367/sy_3_2008.pdf? sequence=1 19
ysaatio.fi m2kodit.fi maria.ohisalo@ysaatio.fi 20