Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2017 Energiaviraston tiedotustilaisuus 16.1.2018 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat kehittyivät 2017? 2 1
Pohjoismaisten vesivarantojen tilanne hyvä TWh 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 Keskiarvo (2016-1995) 2016 2017 Viikko 3 Kivihiilen ja maakaasun hintakehitys tasaantui /MWh 60 50 40 30 20 10 0 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 7/2011 10/2011 1/2012 4/2012 7/2012 10/2012 1/2013 4/2013 7/2013 10/2013 1/2014 4/2014 7/2014 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017* 4/2017* 7/2017* Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) Maakaasun hinta (sis. valmisteveron) 4 2
Päästöoikeuden hinta vahvistui, huutokauppatulot lähes 100 miljoonaa euroa euroa / CO2t 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 120 100 80 60 40 20 0 miljoonaa euroa Huutokauppatulot Päästöoikeuden huutokauppahinta 5 Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffituet kasvussa Vuonna 2017 (vuonna 2016) yhteensä 225 milj.eur (170): Tuulivoima 195 milj.eur (136) Metsähake 27 milj.eur (32) Biokaasu ja puupolttoaine 3 milj.eur (2) 6 3
Myös syöttötariffituella tuotetun sähkön määrä kasvussa Vuonna 2017 (vuonna 2016) yhteensä 5,5 TWh (4,3): Tuulivoima 4 TWh (2,3) Metsähake 1,5 TWh (2,0) Biokaasu ja puupolttoaine 0,03 TWh (TWh) 7 Suomen tuulivoimatuotannolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta sähkön hintaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Tanska, Ruotsi, Norja Suomi /MWh Tuulisähköa, TWh/vuosi Lähde: Liski ja Vehviläinen 2016 8 4
Energiatehokkuuden parantumisen seurauksena energiansäästö kasvussa 16 15 14 13,9 Kokonaissäästö 15,4 TWh/a TWh/a 13 12 11 10 9 8 7 6 6,9 8,6 10,1 6,9 12,0 8,1 9,5 10,9 Loppukäytön säästö 11,9 TWh/a 5 5,6 4 3 2 1 0,9 0,7 2,0 1,6 3,9 3,0 Energiatehokkuussopimuksista jaksolla 2008-2016 raportoitu energiansäästö 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 9 Vuoden 2020 ohjeellinen säästötavoite on energian loppukulutuksen taso 310 TWh 1 600 1 400 417 TWh* 1 200 1 000 310 TWh 800 600 378 308 400 200-2006 1 2007 2 2008 3 2009 4 2010 5 2011 6 2012 7 2013 8 2014 9 2015 10 2016 11 2017 2018 2019 2020 Strategia Strategia Strategia Primäärienergia Energian loppukulutus Energiansäästö BKT +1,9 % LTL +14 % 2016/2015 *energian loppukulutus 310 TWh vastaa 417 TWh tasoa primäärienergiassa 10 5
Sähkön kulutuksessa pientä kasvua Kotimainen sähköntuotanto laski ja nettotuonti lisääntyi TWh 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2017* Kulutus 84,3 85,2 84,1 83,4 82,5 85,2 85,7 Tuotanto 70,4 67,7 68,3 65,4 66,1 66,2 65,0 Nettotuonti 13,8 17,5 15,8 18,0 16,3 18,8 20,4 11 Nettotuonnin kasvu johtui sähkön viennin vähenemisestä Viroon Nettotuonti Ruotsista laski TWh 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2017* Kulutus 84,3 85,2 84,1 83,4 82,5 85,2 85,7 Tuotanto 70,4 67,7 68,3 65,4 66,1 66,2 65,0 Ruotsi (nettotuonti) 1,9 14,2 12,2 18,2 17,4 15,3 14,7 Venäjä (nettotuonti) 10,8 4,4 4,7 3,4 3,9 5,9 6,1 Viro (nettotuonti) 1,2-1,2-1,1-3,5-5,0-2,4-0,3 12 6
Suomen hinta edellisvuotta suuremman osan ajasta sama Ruotsin ja Viron kanssa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hinta-alueiden yhtenäisyys (% ajasta) FI-SE1 FI-SE3 FI-EE 2015 2016 2017 13 Sähkön tukkumarkkinahinnat edellisvuotta korkeammat Hintaero Ruotsiin kaventui 60 50 /MWh 40 30 20 10 Keskihinta Keskihinta Alue 2017 2016 ( /MWh) ( /MWh) Järjestelmä 0 29,41 26,91 Suomi 33,19 32,45 Ruotsi SE1 30,84 28,95 Ruotsi SE3 31,24 29,24 Viro 33,20 33,06 01-16 04-16 07-16 10-16 13-16 16-16 19-16 22-16 25-16 28-16 31-16 34-16 37-16 40-16 43-16 46-16 49-16 52-16 03-17 06-17 09-17 12-17 15-17 18-17 21-17 24-17 27-17 30-17 33-17 36-17 39-17 42-17 45-17 48-17 51-17 SYS SE1 FI SYS Futuurit FI Futuurit 2018-q1 2018-q4 2021 14 7
Sähkön vähittäismarkkinat Miten kuluttajien sähkön hinta kehittyi? Sähköenergian hinta laski ja sähkönsiirron hinta nousi 1.1.2017-1.1.2018 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla) -1,6 % -2,1 % Sähkön verollinen siirtohinta +6,0 % +3,7 % Sähkön kokonaishinta (sis. verot) +2,7 % +0,9 % 16 8
Sähköenergian tarjous- ja toimitusvelvollisuushinnat pääosin laskussa 1.1.2017-1.1.2018 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Toimitusvelvollisuushinnat -1,6 % -2,1 % Tarjoushinnat toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille +0,9 % -1,9 % Tarjoushinnat kaksivuotisille määräaikaisille sopimuksille -7,0 % +1,0 % 17 Kilpailuttamalla saatavissa säästöjä Sähköenergian hinta (5000 kwh/v kotitalous) 1.1.2018 /vuosi 350 300 250 200 150 100 50 0 toist.voim. määräaik. 2v spot sidon. keskiarvo halvin 350 300 250 200 150 100 50 0 18 9
Kuluttaja maksoi viime vuonna sähköstään keskimäärin 20 euroa edellisvuotta enemmän Toimitusvelvollisuushintojen keskiarvot eri tyyppikäyttäjille 1.1.2018 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergia (toimitusvelvollisuus, sis. alv) Sähkön siirto (sis. alv ja sähköverot) 6,73 snt/kwh 6,17 snt/kwh 9,69 snt/kwh 7,13 snt/kwh Sähkön kokonaishinta (sis. verot) 16,42 snt/kwh 13,30 snt/kwh Sähkö maksaa vuodessa yhteensä 821 /vuosi 2394 /vuosi 19 Kotitalouskuluttajan sähkön hinta muodostuu sangen tasaisesti myynnistä, siirrosta ja veroista 1.1.2018; kulutus 5000 kwh/vuosi; 16,42 snt/kwh hankinta verot 33 % Verot 33 % 19,4% 22,4% myynti 33 % Myynti 33 % myynti jakeluverkko 13,7% 10,7% kantaverkko 5,1% 28,8% sähkövero alv siirto 34 % Siirto 34 % 20 10
Sähkö on Suomessa eurooppalaisittain katsottuna verrattain edullista Kotitaloudet (2016 loppupuoli) snt/kwh 35,0 30,0 25,0 20,0 Suomi 15,0 10,0 5,0 0,0 Denmark Germany Belgium Italy Ireland Portugal Spain Austria Sweden United Kingdom Greece France Luxembourg Liechtenstein Norway Slovenia Latvia Cyprus Netherlands Finland Slovakia Iceland Czech Republic Poland Croatia Malta Estonia Romania Turkey Lithuania Hungary Montenegro Bulgaria Energia Siirto Verot Lähde:Eurostat 21 Sähkö on Suomessa eurooppalaisittain katsottuna verrattain edullista Teollisuus (2016 loppupuoli) snt/kwh 16 14 12 10 Suomi 8 6 4 2 0 Italy Germany Malta Cyprus United Kingdom Latvia Portugal Ireland Slovakia Belgium Denmark Spain Estonia Austria Lithuania Croatia Netherlands France Hungary Romania Slovenia Moldova Poland Kosovo Bulgaria Norway Finland Turkey Montenegro Czech Republic Sweden Luxembourg Iceland Serbia Energia Siirto Verot Lähde:Eurostat 22 11
Sähkön jakeluverkkotoiminta Miten sähkön jakeluverkkotoiminta on kehittynyt? Hinnoittelun kohtuullisuudesta Virasto julkaisee verkkotoimintojen alustavat yli- ja alijäämät vuodelta 2016 tammi-helmikuun 2018 aikana Samalla julkaistaan ensimmäistä kertaa aiempaa enemmän yhtiökohtaisia tietoja mm. verkonarvosta Energiavirasto on 3.1.2018 julkaissut selvityksen sähkön jakelutariffien kehityksestä 2000-2017 Selvityksen mukaan trendi kiinteiden maksujen kasvussa jatkuu Voimakkaimmin kiinteät maksut ovat kasvaneet vähän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä 24 12
Verkkopalvelumaksujen korotuskattovalvonta käynnistyi Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina Jakeluverkonhaltijoiden korotuksen hyväksyttävä enimmäismäärä lasketaan toimialalla yleisesti käytössä olevien tyyppikäyttäjien 12 kk keskimääräisen kokonaismaksun perusteella Vuoden 2018 aikana tehdään sähkön jakeluverkkotoiminnassa selvitys uusista tyyppikäyttäjäryhmistä, jotka kuvaavat aikaisempaa paremmin tämän päivän todellisia kuluttajaprofiileja Maakaasun jakeluverkkojen tyyppikäyttäjät Energiavirasto on määritellyt syksyllä 2017 yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa Energiavirasto on ohjeistanut valvontakirjeellä 20.12.2017 verkonhaltijoita korotuskattovalvontaan liittyvistä laskentamenetelmistä 25 Suomen eri alueiden siirtohintaerot kasvussa Indeksi 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Verottomat reaaliset siirtohinnat alueittain Pientalo 5 000 kwh/v Itä-Suomi Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Uusimaa 60 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 5/2010 9/2010 1/2011 5/2011 9/2011 1/2012 5/2012 9/2012 1/2013 5/2013 9/2013 1/2014 5/2014 9/2014 1/2015 5/2015 9/2015 1/2016 5/2016 9/2016 1/2017 5/2017 9/2017 1/2018 26 13
Sähkön jakeluverkon korvausinvestoinnit ja kunnossapito siirtymäaikana 2014 2028 Toimitusvarmuuden ylläpito ja parantaminen vaatii merkittäviä investointeja ja kunnossapitoa vuosina 2014 2028 Sähkön jakeluverkon korvausinvestoinnit ja ennakoiva kunnossapito jaoteltuna toimitusvarmuuden parantamisen siirtymäaikajaksoihin sekä eri tyyppisiin verkonhaltijaryhmiin Korvausinvestoinnit v. 2014 2028 yhteensä 8,6 mrd.eur (keskimäärin 580 milj.eur/a) Nykyisen verkon toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi vaadittavat investoinnit noin 6,4 mrd.eur Toimitusvarmuuden parantamisen vaikutus noin 2,2 mrd.eur Lisäksi v. 2014 2028 ennakoiva kunnossapito noin 0,7 mrd.eur (keskimäärin 50 milj.eur/a) 30.6.2018 mennessä virastolle toimitettavat 3. kehittämissuunnitelmat tarkentavat tilannetta Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 2. kehittämissuunnitelmat 27 Investoinnit ja kunnossapito keskimäärin vuositasolla 700 000 000 Investoinnit /a Kunnossapito /a 70 000 000 600 000 000 60 000 000 500 000 000 50 000 000 400 000 000 40 000 000 300 000 000 30 000 000 200 000 000 20 000 000 100 000 000 10 000 000 0 2014-2019 2015-2016 2020-2023 2024-2028 0 2014-2019 2015-2016 2020-2023 2024-2028 Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 2. kehittämissuunnitelmat sekä vuosittain raportoidut tiedot 28 14
Käyttöpaikat laatuvaatimusten piirissä Tilanne 1.1.2016 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Kaikki käyttöpaikat yhteensä Kaava-alueella Kaava-alueen ulkopuolella Ei laatuvaatimusten piirissä 2 edellisen vuoden aikana siirretty laatuvaatimusten piiriin Laatuvaatimukset täyttyvät Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 2. kehittämissuunnitelmat 29 Maakaapelointiasteen kehittyminen 70 Maakaapelointiaste, % 60 50 40 30 20 10 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Keskijänniteverkon maakaapelointiaste % Pienjänniteverkon maakaapelointiaste % 30 15
Sähkön toimitusvarmuus Miten sähkön toimitusvarmuus on kehittynyt? Talvikaudella erityisesti huippukulutustilanteissa tarvitaan tuontia naapurimaista 1500 MW Kylmä talvipäivä 2017-2018: Tuotantokapasiteetti (markkinoilla) Tehoreservi Kulutus Tehotase Suomessa Tuontikapasiteetti naapurimaista Lisäksi järjestelmäreservit: 1 350 MW 11 300 MW 729 MW 15 200 MW - 3 170 MW 5 100 MW 1200 MW 1000 MW 1400 MW MW 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Arvioitu käytettävissä oleva oma tuotantokapasiteetti kulutushuippuna *Tuulivoima kapasiteettikertoimella 6 % 32 16
Kulutushuippu kylmänä talvipäivänä kasvussa, tuotantohuippu laskussa MWh/h 16000 15000 14000 13000 12000 11000 Sähkön kulutus- ja tuotantohuiput 15105 14804 14320 14304 13917 14043 14228 14273 13288 13494 12366 12261 12051 11843 11722 11350 11456 11056 11164 11 042 10000 9000 8000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kulutushuippu [MWh/h] Tuotantohuippu [MWh/h] 33 Sähköntuotannon toimitusvarmuus toistaiseksi hyvä, markkinat toimivat Sähkön toimitusvarmuus on ollut hyvä ainakin toistaiseksi Kuluva talvi ollut melko leuto -> kulutushuippu toistaiseksi alle 13 000 MWh/h Tammikuun 2016 kulutusennätys oli 15 105 MWh/h Suomen tuotantokapasiteetissa ei ole tapahtunut toimitusvarmuuden näkökulmasta vuonna 2017 merkittäviä muutoksia Alhainen markkinahinta aiheuttaa kuitenkin jatkossakin haasteita toimitusvarmuudelle Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut Suomessa noin 400 MW vuodessa ja se on nyt noin 2 000 MW Tuulivoiman tuotantoennätys Suomessa marraskuussa 2017 noin 1 600 MWh/h Toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi on kuitenkin merkittävästi tehtävää Investoinnit tuotanto- ja siirtokapasiteettiin Energiatehokkuus, kulutusjousto ja sähkön varastointi Sähkömarkkinamallin kehittäminen Energiapolitiikan harmonisointi, mm. tukijärjestelmät 34 17
Reilua energiaa Lisätiedot Ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011 Markkinat: johtaja Antti Paananen, puh. 029 5050 013 Verkot: johtaja Veli-Pekka Saajo, puh. 029 5050 023 Päästökauppa: johtaja Tuulia Lepistö, puh. 029 5050 041 Uusiutuva energia: johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075 Energiatehokkuus: johtaja Heikki Väisänen, puh. 029 5050 120 18