BOSUNDIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS JA LAAJENNUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ- JA MAISEMASELVITYS

Vastaanottaja Luodon kunta Asiakirjatyyppi Kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitys Päivämäärä 23.1.2018 BOSUNDIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS JA LAAJENNUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ- JA MAISEMASELVITYS

KULTTUURIYMPÄRISTÖ- JA MAISEMASELVITYS Päivämäärä 23.1.2018 Laatija Stina Karhunmaa Tarkastus 31.1.2018 Tarkastaja Jonas Lindholm Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KÄYTETYT MENETELMÄT 1 3. TARKASTELUALUEEN MÄÄRITTELY 1 4. TARKASTELUALUEEN HISTORIA 4 5. KULTTUURIMAISEMA 7 5.1 Maisemarakenne 7 5.2 Maisemakuva 8 5.3 Maiseman erityispiirteet 11 5.4 Suositukset 12 6. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 12 6.1 Yleistä 12 6.2 Kulttuurihistorialliset arvot 12 6.3 Kyläkuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet 13 6.4 Arvokkaat pihapiirit ja rakennukset 15 7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 17 8. LÄHTEET 18 Liitteet: Liite 1: Rakennusinventointi 2001 Liite 2: Arvoluokitustaulukko

1. JOHDANTO Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu vuonna 2001 tehdyn rakennusinventoinnin yhteydessä. Tämän selvityksen tavoitteena on em. rakennusinventoinnin päivitys sekä alueen kulttuurihistorian ja maiseman tutkiminen. Osayleiskaavan tarkistusta varten laadittavan kulttuuriympäristö- ja maisemaselvityksen sekä rakennusinventoinnin päivityksen tarkoituksena on tutkia suunnittelualuetta kulttuuriympäristön näkökulmasta, johon kuuluu rakennettu ympäristö sekä alueelle tyypilliset perinnemaisemat. Selvityksessä käydään läpi alueen historiaa lyhyesti, tutkitaan maisemaa ja tämän erityispiirteitä sekä käydään läpi kyläkuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet sekä yksittäiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Tämän selvityksen liitteenä 1 on vuoden 2001 inventointi ja liitteenä 2 arvoluokitustaulukko, jossa arvokkaiden rakennusten nykytilannetta on vertailtu vuoden 2001 tuloksiin. Selvityksen tavoitteena on ohjata osayleiskaavaprosessia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti niin, että maankäytön suunnittelussa edistettäisiin kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Selvityksessä pyritään tunnistamaan kulttuuriympäristön ja maiseman paikallinen ominaisluonne ja erityispiirteet, jotta täydennysrakentamista ja muita muutoksia voidaan kaavassa ohjata sopeutumaan niihin. 2. KÄYTETYT MENETELMÄT Tämän selvityksen sekä rakennusinventoinnin päivityksen on laatinut Arkkitehti Stina Karhunmaa. Rakennusinventoinnin päivityksen lähtökohtana ovat olleet maastokäynnit talvella 2018, jolloin alueen koko rakennuskanta tarkastettiin ulkopuolisesti sekä alueelta tunnistetut kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset/kokonaisuudet sekä ympäristöä ja maisemia valokuvattiin. Pohjaaineistona työssä ovat olleet alueelta laaditut kartat, vuonna 2001 tehty aiempi inventointi sekä muut suunnitelmat ja kaavat. Historian tutkimisessa on käytetty tausta-aineistona kirjallisuutta, Maanmittauslaitoksen vanhoja peruskarttoja sekä Jyväskylän yliopiston historiallisia karttoja. 3. TARKASTELUALUEEN MÄÄRITTELY Yleiskaava-alue sijaitsee Luodon kunnassa Bosundin kylässä. Alue käsittää keskustaajama-alueen ympäröiviä alueita, joita ei ole asemakaavoitettu. Tarkastelualue on esitetty alla olevassa kuvassa.

Kuva 1. Tarkastelualue.

Tarkennukset asutuilta alueilta: Kuva 2. Tarkennus pohjoiselta kyläalueelta. Kuva 3. Tarkennus eteläiseltä kyläalueelta.

4. TARKASTELUALUEEN HISTORIA Luoto on saanut alkunsa maan kohoamisen myötä. Vielä noin 2000 vuotta sitten koko Luodon alue oli merenpohjaa. Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, milloin asutus alueella on vakinaistunut, mutta arviolta aikaisintaan noin 1100-luvun puolessa välissä (Appel, Hans ym. 1992, 13). Seutu oli niihin aikoihin hyvin harvaan asuttua. Bosund on tunnettu laivanrakentajien kylä, jossa ennen vanhaan oli laivanrakentaja lähes joka talossa. Aiemmin vene oli luotolaisille välttämätön kulkuväline, ja vielä 1900-luvun alussa mantereelle piti kulkea vesitse. Kalastus on aina ollut merkittävä elinkeino koko Luodon ja siten myös Bosundin alueella hylkeenpyynnin lisäksi, joka 1900-luvulla on loppunut. 1970-luvulle tultaessa vahvana elinkeinona on alueella ollut maatalous, joka näkyy kauttaaltaan kylän ympärille laajennettuina peltoalueina. Jopa Gåsören saari on ollut viljelyaluetta, mutta metsittynyt jo 80-luvulle tultaessa. Nykyisellään myös muita peltoalueita on jonkin verran metsitetty, erityisesti Nyhagavägenin varressa, mikä kertoo yleisestä elinkeinomuutoksesta. Vanhasta pitäjäkartasta on nähtävissä, kuinka Bosundin kyläraitti on säilyttänyt muotonsa tähän päivään saakka. Kuva 4. Ote vuoden 1840 pitäjäkartasta. (http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/@@mapview?handle=hdl_123456789_24154, 16.1.2018).

Kuva 5. Peruskartta alueelta v. 1972/Pohjoisen kyläalue (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, 16.1.2018). Kuva 6. Peruskartta alueelta v. 1972/Eteläinen kyläalue. (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, 16.1.2018).

Kuva 7. Peruskartta alueelta v. 1986. (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, 16.1.2018). Kuva 8. Peruskartta alueelta v. 1986/Eteläinen kyläalue. (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi, 16.1.2018).

Kuva 9. Maankohoaminen kuvattu punaisella värillä. Selvitysalueen sijainti on kuvattu sinisellä ympyröinnillä ja nuolella. Alkuperäinen kuvalähde: Karl-Johan Fagerudd. Larsmo hembygdsförening 2006, 13. 5. KULTTUURIMAISEMA 5.1 Maisemarakenne Tarkastelualue sijaitsee maankohoamisen rannikkovyöhykkeellä. Alue on suurimmalta osin rakentumatonta metsäaluetta, jossa on paikoitellen avokallioita. Alueella on lisäksi maankohoamisrannikon kivikkoa alueen lounaisosissa. Topografialtaan alue on vaihtelevaa. Maanpinnan muodot vaihtelevat noin 5-15 mpy välillä. Tarkastelualueen keskivaiheilla sijaitsee maakohoamisen myötä syntynyt kluuvi järvi Sundet, joka yhdistyy rakennetulla kanavalla laajempaan Vargholmsfjärdenin vesistöön. Sundet vesistön keskellä on rakentumaton Gåsören saari ja tästä luoteeseen pienempi saari, jossa sijaitsee lomarakennus. Alueella on myös pienempi Hemträsketin lampi, jonka ympäristö on soistunutta. Laajin kallioalue Svennasören sijaitsee aleen eteläosissa Pohjoisen Luodontien pohjoispuolella. Rakennettu ympäristö ja asutus ovat pohjoisessa suurimmilta osin asettuneet vesistön sekä kylätien (Byvägen) ympärille laajojen viljelyalueiden reunamille. Kylätie jatkuu rantaan asti ja vesistöä ympäröi Öjan suuntaan kulkeva Finholmsvägen sekä pohjois-eteläsuuntainen Nyhagavägen. Asutusta on myös tarkastelualueen eteläosissa Pohjoisen Luodontien eteläpuolella nauhamaisesti Sandavägenin varrella sekä Svennasminnetin vesistön äärellä. Asutusta reunustavat kapeahkot viljelyalueet.

Kuva 10. Tarkastelualueen maisemarakennetta kuvattuna. Kuvassa maastokartta sekä vinovalovarjoste. 5.2 Maisemakuva Tarkastelualueen maisemakuvaa vallitsevat laajat peltoaukeat sekä alueella sijaitsevat ja tätä ympäröivät vesistöt. Tiet ovat mutkaisia ja mäkisiä. Alueen arvokas rakennuskanta sijoittuu useimmiten näkyville paikoille mäkien päälle, korkeille kohdille, jolloin ne muodostuvat alueen maisemakuvalle tärkeiksi. Avoimessa maisematilassa laajojen peltoaukeiden laitamilla sijaitsevat rakennukset korostuvat. Useimmiten asutus on pohjoisella kyläalueella harvaa, vaikkakin Finholman alueen tienvarsiasutus on tiheämpää. Nyhagavägenin varsi on puolestaan metsäistä. Puusto on harvempaa lähestyttäessä kaava-alueen rajaa. Näiltä alueilta muodostuu kauniita näkymiä kohti Sundetin vesistöä. Pohjoisen Luodontien eteläpuolella Sandavägenin varrella asutus on huomattavasti tiheämpää. Sandavägeniä myötäilevää kapeahkoa peltoaukeaa pitkin syntyy näkymiä aina Sandvikenin veisistöön asti. Puuston raivauksen sekä viljelyalueen myötä näkymiä Sandvikenin vesistöön muodostuu nykytilassa jopa Pohjoiselta Luodontieltä asti. Maanpinnan vaihtelevat muodot korostuvat Svennasminnetin vesistön äärellä sijaitseva rinneasutuksen kohdalla.

Kuva 11. Tarkastelualueen pohjoisen laajoja viljelyalueita ja mutkaista tietä kuvattuna. Kuva 12. Tarkastelualueen pohjoisen laajoja viljelyalueita kuvattuna.

Kuva 13. Metsäistä Nyhagavägeniä kuvattuna. Kuva 14. Näkymiä Sundetin vesistöön kuvattuna Nyhagavägeniltä. Kuva 15. Tarkastelualueen eteläistä kyläaluetta kuvattuna Sandavägenin tieltä. Kuva 16. Sandavägenin tien varren peltoaukeata kuvattuna Gennäsörsvägeniltä. Taustalla näkyy Sandsviken vesistö. Kuva 13. Pohjoisrantaa kuvattuna Alöstä (Alövägeniltä).

Kuva 18. Ilmakuva tarkastelualueen pohjoisosan kyläalueelta. Maanmittauslaitos. Kuva 19. Ilmakuva tarkastelualueen eteläosan kyläalueelta. Maanmittauslaitos. 5.3 Maiseman erityispiirteet Maiseman erityispiirteet keskittyvät tarkastelualueen pohjoisosissa sijaitseviin laajoihin viljelyalueisiin, jotka korostavat kauniisti Sundetin vesistöä. Viljelyalueiden reunustoilla kasvaa myös paikoitellen hienoja koivikkoja.

5.4 Suositukset Pohjoisen kyläalueen (Storhagen, Bovallarna) tulisi harkita merkittävän MA-merkinnällä (maisemallisesti arvokas peltoalue). Lisäksi etelässä sijaitseva Sandsvägeniä myötäilevä viljelyalue olisi suositeltavaa säilyttää avoimena. 6. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 6.1 Yleistä Koko rakennuskanta kyläalueilla on ympärivuotisessa asumiskäytössä. Pienellä Sundetin järvellä sijaitsevalla saarella, Sudetin vesistön itärannalla Nötholmenin alueella sekä Finholman pohjoispäädyssä uimarannan läheisyydessä sijaitsee muutama lomarakennus. Suurin osa rakennuskannasta on rakennettu 1990- ja 2000-luvuilla ja rakentaminen alueella on yleisesti ilmeeltään melko nykyaikaista. Alueella on säilynyt myös muutamia 50-80-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Alueella on säilynyt vain muutamia vanhempia rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Alueen vanhin rakennus on Brännbackavägenin varrella sijaitseva talo, joka on rakennettu vuonna 1791. Vanha rakennuskanta on uudisrakentamisessa huomioitu pääosin hyvin. Kuva 4. Vasemmalla 50-luvun rakennuskantaa ja oikealla 2000-luvun rakennuskantaa sekä alueen vanhin 1971 vuonna rakennettu rakennus Brännbackavägenin varrella. 6.2 Kulttuurihistorialliset arvot Alueen tärkeimmät kulttuurihistorialliset arvot liittyvät 1800-luvun rakennusperinteisesti arvokkaaseen rakennuskantaan sekä maisemallisesti arvokkaisiin viljelyalueisiin. Lisäksi pohjoisrannalla on kalastukseen ja veneilyyn liittyviä aittoja ja muita rakennuksia, jotka liittyvät oleellisella tavalla Bosundin historiaan.

6.3 Kyläkuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet Alueelta voidaan tunnistaa kaksi maisemallisesti ja kyläkuvallisesti arvokasta kokonaisuutta. Kuva 21. Kyläkuvallisesti arvokkaat kokonaisuudet sekä yksittäiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Bosundin vene- kalastus- ja metsästysmuseon alue sekä läheinen ranta-alue Alueella sijaitsee kalastukseen ja veneilyyn liittyviä paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri 1890-luvulta ja toinen pienempi vanha asuinrakennus arviolta 1900-luvun alusta, joka sijaitsee mäen päällä. Osa museoalueen rakennuksista on siirrettyjä. Uudisrakentamisessa tulisi huomioida kokonaisuuden arvojen säilyminen. Kuva 22. Alueen vanhaa rakennuskantaa kuvattuna.

Kuva 23. Alueen vanhaa rakennuskantaa kuvattuna. Kuva 24. Museoaluetta ja vanhaa rakennuskantaa kuvattuna.

Brännbackavägen-Byvägen ristysalueen arvokas rakennuskanta Kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta 1800-luvun lopusta/1900-luvun alusta muodostavat maisemallisen kokonaisuuden risteysalueelle. Alueella on lisäksi vanha aitta. Uudisrakentamisessa tulisi huomioida maisemallisesti/kyläkuvallisesti arvokas kokonaisuus. Kuva 25. Vanhaa rakennuskantaa kuvattuna Brännbackavägeniltä. Kuva 26. Vanha aitta ja asuinrakennus 1850-luvulta. 6.4 Arvokkaat pihapiirit ja rakennukset Alueelta on tunnistettu 7 kpl yksittäistä kulttuurihistoriallisesti paikallisesti arvokasta rakennusta. Kaikki yksittäiset rakennukset on huomioitu ja arvotettu vuoden 2001 inventoinnissa rakennushistoriallisesti (byggnadshistorisk värdefull), historiallisesti (historiskt värdefull) ja maisemallisesti arvokkaiksi (näkyy maisemaan hyvin, värdefull för landskapet). Alueelta ei vuoden 2001 inventoitujen rakennusten lisäksi tunnistettu muuta kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Liitteenä 2 on arvoluokitustaulukko, jossa arvioidaan rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.

Kuva 27. Alueen yksittäiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.

7. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Alueen kulttuurihistorialliset arvot liittyvät 1800-luvun sekä 1900-luvun alun rakennusperinteisesti arvokkaaseen rakennuskantaan sekä Bosundin historiaan veneenvalmistajina ja kalastajina. Vuoden 2001 inventointivalikoiman kuudesta rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi luokitelluista rakennuksista viisi on säilyttänyt arvonsa. Yksi rakennuksista (nro. 5) on täysin peruskorjattu, jolloin sen kulttuurihistoriallinen arvo on vähentynyt. Peruskorjaukset on kuitenkin tehty rakennuksen alkuperäistä ulkomuotoa kunnioittaen. Yksi arvokkaista rakennuksista on huonokuntoinen ja autio (nro. 6). Näitä kahta rakennusta lukuun ottamatta suositellaan arvokkaiden rakennusten ympäristö huomioitavan kaavassa. Merkintäsuositus /s - alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueella ei 2001 vuoden inventointikohteiden lisäksi tunnistettu arvokkaita rakennuskohteita. Kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia on tunnistettu alueelta kaksi Bosundin vene- kalastus- ja metsästysmuseon alue sekä läheinen ranta-alue Brännbackavägen-Byvägen ristysalueen arvokas rakennuskanta Alueet suositellaan huomioitavan kaavassa merkinnällä, joka huomioi alueiden kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilymistä, esim. sk-, tai /s. Kyläalueen tiealueille näkyvät laajimmat peltoalueet ovat maisemallisesti arvokkaita; merkintäsuositus MA (maisemallisesti arvokas peltoalue). Kuva 28. Merkintäsuositukset; maisemallisesti arvokkaat peltoalueet keltainen alue, rakennuspaikat joiden ympäristöt säilytetään - fuksia.

8. LÄHTEET Kirjalliset lähteet: Luodon kunta. Rakennusinventointi, 2001. Appel, Hans; Appel, Peter; Haglund, Lars; Rudbäck Ulrika. Larsmo. En skänk från havet. Jakobstad, 1992. Larsmo Hembygdsförening r.f. Larsmo. Från istid till nutid. Jakobstad, 2006. Internet lähteet: http://www.vanhakartta.fi/ (http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/@@mapview?handle=hdl_123456789_24154, 16.1.2018) http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/, 16.1.2018 http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/45-bosundin-vene-kalastus-ja-metsastysmuseo, 19.1.2018

BOSUND DELGENERALPLAN REVIDERING / BOSUNDIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Värdeklassificering, arvoluokitus R = byggnadshistorisk / rakennushistoriallinen H = Historisk / historiallinen M = Landskapsmässig / maisemallinen Värden, arvot 2001 Värden, arvot 2017 Läge, tila Nr Adress, osoite R H M R H M öde/bebott, autio/asuttu 1 Byvägen 299 x x x x x x bebott/asuttu Värdena bevarats, arvot säilyneet. 2 Brännbackavägen x x x x x x bebott/asuttu Värdena bevarats, arvot säilyneet. 3 Brännbackavägen 28 x x x x x x bebott/asuttu Värdena bevarats, arvot säilyneet. 4 Alhövägen 42 x x x x x x bebott/asuttu Värdena bevarats, arvot säilyneet.

5 Finholmsvägen 38 x x x x bebott/asuttu Bygnaden har grundrenoverats och är nästan som ny, rakennus täysin peruskorjattu ja lähes uudenveroinen. 6 Finholmsvägen 46 x x x x x x öde/autio Värdena bevarats, byggnaden öde. Arvot säilyneet, rakennus autio. 7 Nyhagavägen x x x x x x bebott/asuttu Värdena bevarats, arvot säilyneet.