Ikääntyvien yliopisto Jyväskylä, C1 2018-01-31 klo 14-16 PIENHIUKKASET JA MUUT SAASTEET Maailmalla suurin ympäristöterveysuhka entä Suomessa? Otto Hänninen FT, Dos. 1
AIHEENA TÄNÄÄN Ympäristösaasteiden terveysvaikutukset maailmassa Lancet Commission, Landrigan et al. 2017 Maailman tautitaakka ja Suomen Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME): GBD Study Kotimaiset ympäristötautitaakka-arviot kuolleisuus, syövät, sairastavuus; riskitekijät kokonaiskuva ilmansaasteet, sisäilma, arvot, terveyspolitiikka päästölähteet; kotimainen tieteellinen näyttö! 2 4 LISÄAIHEITA Epidemiologia 68-80 Ilmastonmuutos 96-99 WHO AQGLs 102-106 EU raja-arvot 107 Suomen säädökset 108 Hiukkaskoot 109-114 Keuhkodepositio 115-116
TOTEUTUNUT RISKI KOETTU RISKI Miksi kvantitatiivinen riskinarviointi on tärkeää? LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN 3 HELLE LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS Susanna Hertrich, 2008 : Reality Checking Device SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT
PELASTETUN ELÄMÄN HINTA Jouko Tuomisto 2014-10-08 Riskit vaihtelevat Priorisointi tärkeää Muihin kohdistuvat riskit helpompi hyväksyä Omien tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen haastavaa Million USD,, 4 Source: Colin Berry: Risks, costs, choice and rationality 6 10 7
LUOTETTAVAA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI 5
LAKI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSESTA (31.10.2008/668) 1 Toimiala Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen. 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 1) tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi; 2) tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi; (laki jatkuu ) 6 Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080668
SAASTEET JA TERVEYS Ladrigan et al., 2017 Published online October 19, 2017 R. Fuller P. Landrigan 7
SAASTEET JA KUOLLEISUUS Ladrigan et al., 2017 Ilma vesi työ maaperä ym. saasteet tupakka AIDS, malaria, tuberkuloosi alkoholi aliravitsemus 8 sota ja väkivalta liikenneonnettomuudet
SAASTEET JA KUOLLEISUUS Ladrigan et al., 2017 Rikkaat maat ilma 9
Muutos 1990-2015 Lisääntyy - Vähenee TAUTITAAKKA KOKO MAAILMA 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Mittayksikkö: Haittapainotetut elinvuodet (disability adjusted lifeyears, DALY) 10
TAUTITAAKAN KUVAAMINEN DALYISSA Sairauksien ja kuolleisuuden yhdistäminen vertailukelpoisesti https://en.wikipedia.org/wiki/disability-adjusted_life_year 11
Disability weight HAITTAPAINOTETTU ELINVUOSI (DALY) YLD=n DW L BoD [DALY] =YLL + YLD L DALY = AC DW L 0 DW 0,5 Childhood leukemia Untreated asthma Pneumonia Progressive cardiovascular disease Years of life lost YLL Adopted from Guus de Hollander et al., 1999 Hänninen, Lehtomäki et al. 2016 (in Finnish) Years lived with disability (YLD) Years of life lost (YLL) Healthy life years Premature death 1,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Age Population 12
Muutos 1990-2015 Lisääntyy - Vähenee SUOMI 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Mittayksikkö: Haittapainotetut elinvuodet (disability adjusted lifeyears, DALY) 13
RISKITEKIJÄT SUOMI 2015 riskitekijöiden selittämä osuus Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet 14
RISKITEKIJÄT SUOMI 2015 Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA 1 Elintavat 2 Fysiologia 3 Ympäristö 15
Ravinto Työperäiset Institute of Health Metrics and Evaluation University of Washington, Seattle, USA Alkoholi Tupakka 4 Ilmansaasteet Liikunnanp. Aliravitse. Muut Värit: Ei-tarttuvat taudit Tarttuvat taudit Onnettomuudet Väkivalta Seksi Elintavat Vesi ja hyg. Ympäristö Verenp. Hiukkaset Ylipaino Verensokeri Kolesteroli Otsoni Muniaist.v. Sisäilman savu Luukato Fysiol. Ilmansaasteet 16
SUOMALAISTEN TERVEYS 17
PARANTUNUT TERVEYS - IKÄÄNTYMINEN Suomi, 1955 Suomi, 2015 https://www.populationpyramid.net/finland/ Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja emeritus 18
Skopje 56 HYVÄ ILMANLAATU Vuosipitoisuus PM 2.5 APHEKOM (2011) Helsinki Helsinki 19 Skopje
KANSALLINEN IDYLLI 20 Kuvat: www.konttila.fi
VANHAAN HYVÄÄN AIKAAN Kuva: Toivo Räsänen, 1960.Kuopion museo. Ilmanlaatu sisällä ja ulkona puhas vesi, hygienia lämmitys 21 Kuva: www.facebook.com/pages/vintage-kuopio
MARK TWAIN: LIFE ON THE MISSISIPPI (1882) Entisaikoina savu levittäytyi kuin mikäkin paksu hulmuava paariliina kaupungin ylle, niin ettei taivasta näkynyt ensinkään. (ss. 173-174) (suom. Nuorto) Mark Twain 1835-1910 22
KAUKOLÄMMITYS POISTI SAVUT IISALMI 1960-luku 1970-luvulta eteenpäin 23 Raimo O. Salonen 2016
KAUKOLÄMMITYS POISTI SAVUT KUOPIO 1958-luku 2002 Talvinäkymä Kuopiosta vuosina noin 1958 ja 2002 (vas. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Olavi Korhonen, oik. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Olli Herranen). 24 Lähde: Jouko Tuomisto 2014: Mutu s. 26.
RISKINARVIOINTI Kuvat: Wikipedia/ J. Tuomisto 1. Arviointi käynnistyy Vaaran tunnistaminen (Onko altiste haitallinen?) 2. Arvioinnin osavaiheet Annos-vaste (Kuinka haitallinen tarkkaan ottaen?) Altistus (Kuinka paljon ainetta elinympäristössä on?) 3. Tulos Riskin kuvaus (Kuinka suuri riski itse asiassa on?) National Research Council, Committee on Risk Assessment Methodology, 1993. Issues in Risk Assessment., 374pp. National Academies Press. http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=2078&page=250 25
RA PÄIVITYS Riskinarvioinnin paradigma 1983 => 2015 1. Väestön terveys 2. Useat vasteet Vaaran tunnistaminen (epäily) Väestön terveydentila (BoD) Annos-vasteen arviointi Epidemiologia Toksikologia + monet kohdesairaudet Riskinarviointi Riskin kuvaus vertailukelpoisilla mittareilla, esim. DALY Iteraatiot Torjuntavaihtoehdot Arviointi Altistuksen alenema Terveyshyödyt Riskin hallinta Altistuksen arviointi ja Ekstrapolointi koko 3. altisteet väestöön 4. Vertailtavuus 5. Torjunnan +monet rinnakkaiset altisteet vaikuttavuus 6. Priorisointi Priorisointi altisteiden kesken toimenpiteittäin sairauksittain tehokkuus kustannukset kustannus-tehokkuus koetut arvotukset 26
SETURI Vuosi 2006 Kuolleisuus, syövät, infarktit Occupational exposures Formaldehyde* Benzene* Chromium V Nickel Wood dust* Radiation Asbestos Welding Diesel exhaust Quarz dust Dusts, fumes, chemicals Noise** Environmental exposures Arsene from wells* Benzene* Radiation from drill wells Tshe r no b yl Dioxins* Ozone*** Drinking water chlorination* Noise** U V -radiation Radon Passive smoking Fine particles 0, 1 0, 1 0, 2 0 50 100 150 Cases per year * Cancer incidence (including morbidity and mortality) * * Assuming 1/3 mortalit rate *** Divided by the ratio of average life loss of PM and O3 27 työperäiset ympäristöperäiset 2 8 0 2 8 8 Pekkanen, 2010 1 8 0 0
Elinikäinen riski (%) -altistuneiden keskimääräinen riski -vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit työperäiset ympäristöperäiset 28
TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖRISKIT: ILMANSAASTEET, MELU, RADON, PASSIIVINEN TUPAKOINTI, UV Ympäristöriskit kuvattuna haittapainotettuina elinvuosina (DALY) Asikainen ym. 2013 Kalvo: Jouko Tuomisto 2014
SETURI PRIORISOINNIN MUUTOS Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi TOP5 samat! Sijat 6-12 uusiksi 30 Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys
Ilmansaasteiden terveysvaikutukset hankkeen lähtökohdat Puolivälityöpaja 8.10.2015 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
SÄÄDÖKSET JA RAJA-ARVOT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 c Kokonaislyijy arvioitu; ulkoilman rooli? Sisäilman akuutit myrkytykset arvioitu; ulkoilman rooli?
ILMANSAASTEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET (ISTE) Altistuksen arviointi Epävarmuudet, luottamusvälit Korhonen A, Asikainen A, Rumrich I, Hänninen O, 2015. Ilmansaasteille altistuminen Suomessa vuonna 2013. ISTE-raportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 50 ss + liitteet. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201601122445 (2016-01-13) Korhonen A, 2017. Suomalaisten ilmansaastealtistuksen analyysi (Analysis of air pollution exposure in Finland; in Finnish) University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, Hänninen O, 2015. Ilmansaasteiden tautitaakka Suomessa. ISTE-raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 45 ss+liitteet. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201601122444 (2016-01-13) Lehtomäki H, 2017. Quantification of individual sources of uncertainty in the disease burden estimates of fine particles in Finland. University of Eastern Finland, Kuopio, Finland. (http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20170370) Yhteenveto Hänninen O (ed), Korhonen A, Lehtomäki H, Asikainen A, Rumrich I, 2016. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016. ISBN 978-952-11-4604-6 (pdf). 29 ss. Helsinki. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-11-4604-6 (2016-04-13) 33 Lehtomäki H, Korhonen A, Asikainen A, Hänninen O, 2016. Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2016:22-27. http://julkari.fi/handle/10024/131836
TERVEYSVASTEET vaikutukset keuhkoihin systeemiset vaikutukset sydän verenkiertoelimistö aivot 34 APHEKOM-report, 2011
TERVEYSVASTEET (A) Annosvasteet Heroux ym. 2015 WHO työryhmä Altiste Terveysvaste Ikäryhmä Tyyppi Riskifunktio (CI 95 %) ID* PM 2.5 Luonnollinen kuolleisuus 1 Yli 30 v RR 1,062 (1,040 1,083) 1 PM 10 Varhaiskuolleisuus 1 12 kk RR 1,04 (1,02 1,07) 23 PM 10 Lasten bronkiitti 6 12 v RR 1,08 (0,98 1,19) 24 PM 10 Aikuisten bronkiitti Yli 18 v RR 1,117 (1,040 1,189) 25 PM 10 Astmaoireet astmaatikko lapsilla 5 19 v RR 1,028 (1,006 1,051) 22 NO 2 Luonnollinen kuolleisuus Kaikki RR 1,0027 (1,0016 1,0038) 64 NO 2 Bronkiittioireet astmaatikko lapsilla 5 14 v RR 1,021 (0,990 1,060) 63 NO 2 Hengitystiesairaudet (sairaalaotot) Kaikki RR 1,0180 (1,0115 1,0245) 66 O 3 Luonnollinen kuolleisuus Kaikki RR 1,0029 (1,0014 1,0043) 82 O 3 Lievä oirepäivä (MRAD) 18 64 v UR 0,0115 (0,004 0,020) 96 *ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym. 2015 raportista 1 Luonnollisen kuolleisuuden funktiota on sovellettu syyspesifisen kuolleisuuden laskemiseen ottaen huomioon sydän- ja verisuonisairaudet, hengitystiesairaudet ja -infektiot sekä keuhkosyövät. Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/2016 35
TERVEYSVASTEET (B) Altiste Terveysvaste Ikäryhmä Tyyppi Riskifunktio (CI 95 %) ID* As Keuhkosyöpä Kaikki UR 1.5E-04 44 BaP Keuhkosyöpä Kaikki UR 8.7E-05 (1.0E-05 1.0E-04) 45 C 6 H 6 Leukemia Kaikki UR 4.5E-06 (2.2E-06 7.8E-06) 126 Cd Keuhkosyöpä Kaikki UR 0,0018 (0,001 0,0018) 40 CO Sydämen vajaatoiminta Kaikki UR 5.6E-07 120 Ni Keuhkosyöpä Kaikki UR 2.4E-04 (1.1E-05 2.4E-04) 43 Pb Sydän- ja verisuonisairaudet Yli 39 v RR 1,2 (0,93 1,55) 55 Pb Verenpainetauti naisilla Kaikki OR 1,32 (1,14 1,52) 49 Pb Verenpainetauti miehillä Kaikki OR 1,04 (0,93 1,16) 50 PMc Keuhkokuume 0-3 v OR 1,24 (1,03 1,5) 37 SO 2 Sydän- ja verisuonisairaudet Kaikki RR 1,008 (1,002 1,012) 109 SO 2 Hengitystiesairaudet ja -infektiot Kaikki RR 1,010 (1,006 1,014) 111 SO 2 Keuhkosyöpä Kaikki RR 1,148 (1,010 1,303) 112 SO 2 Päänsärky (muu kuin migreeni) 20 60 v OR 1,01 (0,98 1,002) 117 SO 2 Migreeni 20 60 v OR 1,03 (1.005 1,005) 115 SO 2 Hermostuneisuus 20 60 v OR 1,01 (0,965 1,002) 118 TRS Päänsärky yli 15 v OR 1,7 (1,05 2,73) 128 *ID on koodi, jonka avulla löytää funktiosta lisätietoja sekä lähdeviitteen Lehtomäki ym. 2015 raportista Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/2016 36
ISTE NUMEERISET TULOKSET Indikaattori Haittapainote-tut elinvuodet (DALY) Sairastavuus (YLD) Menetetyt elinvuodet (YLL) Kuoleman-tapaukset (kpl) A: Pääarvio 25 000 4 900 20 000 1 400 PM 2.5 18 000 2 600 15 000 980 PM 10 4 300 1 900 2 400 130 NO 2 2 300 400 1 900 220 1100 O 3 530 32 500 62 B: Täydentävä arvio 1 2 900 1 600 1 300 75 Kokonaistautitaakka (A+B) 28 000 6 500 21 000 1 500 1 Täydentävän arvion ilmansaasteet: As, BaP (bento[a]pyreeni), Cd, CO, C 6 H 6 (bentseeni), Ni, Pb, PMc (karkeat hiukkaset), SO 2 ja TRS (haisevat rikkiyhdisteet) Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/2016 37
ILMANSAASTEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET (ISTE) A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö Lehtomäki ym., Ympäristö ja terveys, 8/2016 38
ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSET MIEHET/NAISET TAUTIRYHMITTÄIN Lehtomäki ym. 2015 39
ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSET KUOLLEISUUS JA SAIRASTAVUUS sairastavuus menetetyt elinvuodet 40 Lehtomäki et al. 2015
Indikaattori 2013 ** Syitä lukuarvojen kasvuun: * Arvio skaalattu väestöllä Hollantilaisesta laskelmasta, ei päivitettyä suomalaista dataa. Aiempi arvio joka sisälsi vain ruokamyrkytysepisodit ei erotu tällä skaalalla. ** Hengitystietulehdukset ja astma Eliniän odotteen kasvu Laskutekniset muutokset (ei diskonttausta) 41
SISÄILMA JA TAUTITAAKKA Passiivitupakointi a Sisäilman radon Sisälähteiden pienhiukkaset Kotien kosteusvauriot Häkämyrkytys Kotien formaldehydi 0 2000 4000 6000 8000 DALY/vuosi Kuva 1. (a) Aiemmin arvioitujen sisäilma-altisteisiin kausaalisesti liittyvä osuus vuoden 2012 tautitaakasta 2,3,7 sisäilmaongelmat saavat Yleisoireet paljon huomiota Tuki- ja liikuntaelin b kotien kosteusvauriot arvioitu, Iho puuttuvien tekijöiden kartoitus Silmä käynnissä Alahengitystie olemassa olevassa verrokki Ylähengitystie vaurio vertailussa radon tärkein tekijä 0 5 10 15 20 25 30 35 Oireiden esiintyvyys (%) Hänninen ym. 2018 42
SISÄILMA Kärjessä radon katsotaanpa tarkemmin 43
RADON SUOMESSA Jouni Tuomisto 2014-04-29 Radontasot Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkeita Ongelma painottuu Kaakkois-Suomeen 37+238=275 Mäkeläinen, 2010, Nr 3 44
Lung cancer cases from radon per million EXPOSURE AND EXPECTED LUNG CANCER CASES DUE TO RADON ACROSS EUROPE 150 EU Radonmapping exposure, WHO lung cancer data & D/R from Darby et al., 2005 (BMJ) Relative risk model. Sphere sizes indicate numbers of cases. Hungary Czech Republic 100 50 0 Cyprus Netherlands UK Bulgaria Poland Romania Germany Belgium Croatia Italy Greece Denmark France Spain Portugal Switzerland Austria Sweden Albania Estonia Luxembourg Finland 0 50 100 150 population weighed average radon (Bq/m 3 ) 45
RADON JA KEUHKOSYÖPÄ SUOMESSA Hänninen ym. 2014 Kuva 1. Keuhkosyöpätapausten määrä Suomessa vuonna 2008 jaettuna kahteen tärkeimpään riski-tekijään, tupakointiin ja radonaltistukseen (Mäkeläinen, 2010). Suurin osa keuhkosyövistä (1770 kpl, 89%) aiheutuu jommastakummasta tai molemmista tekijöistä. Radonaltistusten alentaminen parantaa ennen kaikkea tupakoitsijoiden terveyttä! 37+238 =275 46 11% keuhkosyövästä aiheutuu muista kuin näistä kahdesta tekijästä (mm. asbesti) 1.8% radonista ilman tupakkaa Passiivitupakointiin liittyvä laskennallinen osuus n. 0.6% Tupakka keskeinen riskitekijä! Ilman tupakkaa Rn hyvin tunnettu, varma, mutta vaikutukseltaan vähäinen!
TUPAKALLA MUITAKIN VAIKUTUKSIA KUIN KEUHKOSYÖPÄ 37+238=275 Hänninen ym. 2014 sydän- ja verisuonisairaudet muut hengityselinsairaudet Kuva 2. Radonin keuhkosyöpävaikutukset verrattuna tupakoinnin keuhkosyöpä- ja kokonaisterveysvaikutuksiin. Tupakoitsijoiden terveyden edistäminen radoniin puuttumalla on kuriositeetti. 47
TUPAKKAPOLITIIKKA Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa tupakkatuotteiden käytön loppumistavoite otettiin lainsäädäntöön vuonna 2010. Vuonna 2016 lakiin otettiin tupakkatuotteiden lisäksi maininta muista nikotiinipitoisista tuotteista. Seuraavana Uusi-Seelanti teki päätöksen savuttomuudesta. Skotlanti päätti vuonna 2011 siitä, että maa olisi savuton vuoteen 2025 mennessä. Keinoina on käytetty rajuja tupakkaveron korotuksia, saatavuuden rajoittamista ja ikärajojen nostoa. Irlanti pyrkii Skotlannin tavoin kohti savuttomuutta nostamalla reilusti tupakkaveroa. Ruotsi pyrkii saamaan pian parlamentin päätöksen savuttomuudesta vuoteen 2025 mennessä. (s.153) Hiilamo, 2017: Maailma tupakkayhtiöiden vallassa. Into, Helsinki. 173 pp. 48
PIENHIUKKASTEN TAUTITAAKKAOSUUS (PER VUOSI) Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 49
KYSELY: TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT KOETUT ARVOT n=468 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014 50
NETTOVAIKUTUKSET: KUSTANNUS-HYÖTY JA ARVOHYÖTY 51 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/2014
TUPAKOINTIIN LIITTYVÄT ARVOT Vertailu: Tupakointi Väestökysely (n=468) -843 49 Tupakoitsijat Altistuvat -900-800 -700-600 -500-400 -300-200 -100 0 100 Koetut haitat (M /a) Koetut hyödyt Kuva 3. Tupakoitsijoiden ja tupakansavulle altistuvien kokemat arvot: tupakoitsijoiden pienemmästä väestöosuudesta huolimatta koetut arvot kallistuvat voimakkaasti tupakoitsijoiden puolelle (Kutvonen 2014). Alkuperäisdata: Kutvonen 2014 Hänninen ym. 2014 52
TERVEYS, KUSTANNUKSET JA ARVOT Vertailu: Tupakointi Altistuvat 1 1.3 Tupakoitsijat -22.3 112 Terveys Kustannukset Arvot Yhteensä -21-0.69 113-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 Mrd /50 v Kuva 4. Tupakointikieltoon liittyvien koettujen arvojen, kustannusten ja terveyshyötyjen vertailu 50 vuoden aikajaksolla: terveyshyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kyselyn mukaisiin tupakoitsijoiden kokemiin haittoihin. Siten tupakointikielto olisi erittäin arvotehokas toimenpide (Kutvonen, 2014). 53 Alkuperäisdata: Kutvonen 2014 Kuva: Hänninen ym. 2014
TÄRKEIMMÄT TUPAKOINTIIN LIITTYVÄT RAHAVIRRAT Vertailu: Tupakointi Kutvonen 2014 mukaan 171 miljoonaa askia ~ n. ½ askia/pv/tupakoija Kielto Puolitus 54
MISSÄ SIIS MENNÄÄN? pienhiukkaset ovat tärkeitä puhtaassa Suomessakin altisteiden välillä on kiinnostavia vuorovaikutuksia, joilla on vaikutusta torjuntastrategioiden valintaan tupakkapolitiikka on hyvä (ellei paras?) esimerkki rohkeasta toimeen tarttumisesta terveysriskien saralla mihin siis pienhiukkasten osalta pitäisi tai voisi puuttua? 55
PM2.5 KOTIMAISET LÄHDEOSUUDET Kotimaisten lähdeosuuksien arviointi päästöt 2015 väestöpainotettu pitoisuus Liikennepöly Pakokaasut Työkoneet Muut Puunpoltto Päästöosuudet Puun pienpoltto Muut lähteet Koneet Pakokaasut Liikennepöly IHKU+BATMAN, SYKE Liikennepöly Väestöpitoisuus 1.6 µg m -3 Pakokaasut Työkoneet Puunpoltto Puun pienpoltto Muut lähteet Koneet Pakokaasut Liikennepöly 56 Muut
PUULÄMMITYKSEN OSUUS 1980 Väestö 1980: 59 000 25 000 10 000 10 000 Pasanen & Salonen ym. 2016 Kalvo: Raimo Salonen 57
Pasanen & Salonen ym. 2016 Keskitason + korkea altistus (18 500 asukasta): yhteensä 2378 sydänkuolemaa 1981-2005 13 ylimääräistä sydänkuolemaa / vuosi n. 500 ylimääräistä sydän-, verisuoni- ja hengityssairauskuolemaa 25 vuodessa 58 Väestö 1980 altistuksittain ref. 59 000 matala 25 000 keskit. 10 000 korkea 10 000
YHTEENVETO Globaalisti saasteiden merkitys korostuu Ilmansaasteet tärkeimpänä ryhmänä Vaikutukset laajasti kuolleisuuteen ja sairastavuuteen Suomessa vaikutukset paljon lievempiä mutta rooli on sama: ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, on johtava ympäristöterveysriski! Puun pienpoltto ja liikenne tärkeimmät lähteet Tupakointi linkittyy muihin altisteisiin; vahva politiikkatavoite 59
Copyright Leena-Mari Laukkanen: https://crossingthebaltic.com/2012/01/30/eyewitness-kuopio-eastern-finland-29c/ Kiitos Talviterveiset Kuopiosta 60