EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 16.10.2013 TYÖASIAKIRJA Erasmus+ uusi monivuotinen koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Doris Pack DT\1006752.doc PE521.609v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Tausta Uusi Erasmus+ -ohjelma perustuu aikaisempiin unionin aloitteisiin, joilla on edistetty koulutusjärjestelmien ja nuorisotyön välistä vaihtoa ja niiden kehittämistä. Erasmus-ohjelma käynnistettiin vuonna 1987. Tämän lisäksi Nuorten Eurooppa -ohjelma (1988-1991) ja Nuorten Eurooppa II -ohjelma (1992 1994) tukivat nuorisoalaa. Laajempi Sokrates-ohjelma puolestaan käynnistettiin vuonna 1995. Korkeakouluille suunnatun Erasmus-aliohjelman lisäksi Comenius-aliohjelma oli tarkoitettu ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksille, Grundtvig aikuiskoulutukseen, Lingua eurooppalaisten kielten koulutukseen ja Minerva koulutuksessa käytettävään tieto- ja viestintäteknologiaan. Erillinen Leonardo da Vinci -ohjelma oli tarkoitettu ammatillisen koulutukseen. Nuorten Eurooppa III -ohjelma (1995 1999) jatkoi aiempia aloitteita nuorisoalalla. Tämän lisäksi eurooppalaista vapaaehtoispalvelua (EVS) kehitettiin vuodesta 1998 alkaen. Sokrates II- ja Leonardo da Vinci II -ohjelmat toimivat vuosina 2000 2006. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu otettiin osaksi yhteisön nuoriso-toimintaohjelmaa ( Youth ) (neljäs nuorisoalan ohjelma). Elinikäisen oppimisen ohjelma (2007 2013) toi Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmat yhdeksi kokonaisuudeksi, ja siihen sisällytettiin myös Jean Monnet -ohjelma, joka käynnistettiin alunperin vuonna 1989 Euroopan yhdentymistä koskevan opetuksen ja tutkimuksen tukemiseksi. Samaan aikaan nuorisotoimintaohjelma ( Youth in Action ) oli itsenäinen nuorisoalan ohjelma. Erasmuksesta on tullut yksi EU:n menestyksekkäimmistä ja tunnetuimmista aloitteista noin 2,3 miljoonaa opiskelijaa osallistui vaihtoihin vuosina 1987 2011 ja se on ollut mallina muiden koulutuksen ja nuorisotyön alojen liikkuvuusohjelmille. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden (ja muiden osallistuvien maiden, kuten Sveitsin) väliset liikkuvuusohjelmat ovat täydentyneet yhteistyöohjelmilla, kuten Erasmus Mundus (2009 2013), Tempus (vuodesta 1990), Alfa (vuodesta 1994), Edulink (vuodesta 2006), muun maailman korkeakoulujen kanssa sekä yhteistyöohjelmilla teollisuusmaiden kanssa (vuodesta 2002). Komission ehdotus Marraskuussa 2011 komissio esitti ehdotuksen asetukseksi uuden monivuotisen koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman perustamisesta vuosille 2014 2020. Se liitti kaikki nykyiset koulutus- ja nuorisoalan toimet yhteen, ja lisäksi siihen sisältyi Jean Monnet -ohjelman toimia koskevia säännöksiä ja erillinen urheilua koskeva luku. Toinen uusi ominaisuus oli opintolainojen takausjärjestelmä maisterintutkinto-opiskelijoille. Komissio ehdotti 70 prosenttia suurempaa talousarviota kuin vuosien 2007 2013 ohjelmien yhteenlasketut talousarviot. PE521.609v02-00 2/6 DT\1006752.doc
Huomattavasti suuremman talousarvion lisäksi toinen tärkeä uudistus oli ohjelman rakenteen merkittävä yksinkertaistaminen. Aikaisemmat ohjelmat olivat muodostuneet suhteellisen itsenäisistä alakohtaisista aliohjelmista, joiden toimet olivat kattavat ja yksityiskohtaiset. Uuden ehdotuksen koulutusta ja nuorisoa koskeva kappale sisälsi kuitenkin ainoastaan kolme avaintoimenpidettä, joista jokainen koski kaikkia kolmea alaa. Avaintoimenpiteet Avaintoimenpide 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus Avaintoimenpide 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Avaintoimenpide 3: Politiikan uudistamisen tuki Toiminnan painopiste Henkilöstö, korkea-asteen ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, yhteiset maisterintutkinnot, Erasmus Master (opintolainojen takausjärjestelmä), nuoriso Strategiset kumppanuudet, osaamisyhteenliittymät, alakohtaiset taitoyhteenliittymät, tietotekniset tukijärjestelmät Tuki Eurooppa 2020 -strategian hallintotavalle ja avoimelle koordinointimenetelmälle Neuvoston ja parlamentin kannat Neuvosto muodosti 11. toukokuuta 2012 osittaisen yleisnäkemyksen, jonka keskeisissä kohdissa se lisäsi erillisen nuorisoalaa koskevan luvun ja erilliset määrärahat nuorisoalalle; palautti luettelon kuudesta akateemisesta laitoksesta, jotka ovat aktiivisia Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen alalla ja jotka ovat saaneet toiminta-avustuksia elinikäisen oppimisen ohjelman Jean Monnet -osasta; hylkäsi ehdotuksen yksittäisen, koordinoinnista vastaavan kansallisen toimiston perustamisesta kuhunkin jäsenvaltioon ja esitti sen sijaan, että jäsenvaltioilla on yksi tai useampi kansallinen viranomainen ja kansallinen toimisto; lisäsi vähimmäismäärärahat kutakin tekstissä mainittua koulutusalaa varten; jätti avoimeksi ohjelman yleisen talousarvion, kyseisen talousarvion jakaantumisen alojen kesken, vähimmäismäärärahojen tason ja lainojen takausjärjestelmän. DT\1006752.doc 3/6 PE521.609v02-00
Euroopan parlamentin esittelijä esitteli mietintöluonnoksensa 9. heinäkuuta 2012. Luonnokseen jätettiin 1057 tarkistusta käsiteltäväksi. Valiokunta äänesti 27. marraskuuta 2012. Sen tärkeimmät ehdotukset olivat seuraavat: valiokunta hyväksyi kokonaisuudessaan, osittain tai ajatukseltaan suuren määrän neuvoston ehdottamista parannuksista, erityisesti erillisen nuorisoalaa koskevan luvun omine määrärahoineen; se palautti vakiintuneet nimet tavaramerkeiksi muodostuneille ohjelmille Comenius, Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo da Vinci, Grundtvig ja nuorisotoimintaohjelmalle (komissio ehdotti näistä luopumista Erasmus-koulujen, Erasmus-nuorisotoiminnan ja niin edelleen hyväksi); se hylkäsi ohjelmalle ehdotetun nimen Yhteinen Erasmus, joka oli harhaanjohtava ohjelman sisällön ja liikkuvuutta koskeviin toimiin pääsyn laajuuden kannalta; se muutti koulutusta ja nuorisoalaa koskevat ehdotetut erityistavoitteet koko ohjelman tavoitteiksi sekä lisäsi ylimääräisiä erityistavoitteita kullekin koulutusalalle; se täydensi avaintoimenpiteitä koskevia tietoja selkeyttääkseen sitä, mitkä toimet eri koulutusaloilla olisivat tukikelpoisia; se säilytti viitteet kaikkiin komission alunperin ehdottamiin urheilualan toimintoihin tukeakseen erityisesti voittoa tavoittelemattomia eurooppalaisia urheilutapahtumia; se siirsi komission ehdottamat ohjelman arviointia koskevat indikaattorit liitteeseen ja mahdollisti niiden muuttamisen delegoiduilla säädöksillä; se tuki opintolainojen takausjärjestelmää ja lisäsi liitteen, jossa on tiedot järjestelmän toteuttamisesta, ja sosiaalitakuut, joita rahoituksen välittäjien on tarjottava opiskelijoille; se osoitti selvät määrärahat koulutukselle, nuorisoalalle, urheilulle ja Jean Monnet -ohjelman toimille ja sisällytti tekstiin vähimmäismäärärahat, jotka ovat 83 prosenttia eri koulutusalojen osalta. Sopimus Valiokunta nimitti neuvotteluryhmän (puheenjohtaja, esittelijä ja varjoesittelijät) 18. joulukuuta 2012 ja hyväksytty mietintö muodosti ryhmän neuvotteluvaltuudet. Kolmikantaneuvottelut pidettiin neuvoston (Irlannin puheenjohtajakaudella) ja komission kanssa 19. helmikuuta, 11. maaliskuuta, 19. maaliskuuta, 23. huhtikuuta, 14. toukokuuta ja 17. kesäkuuta, ja ne päättyivät 26. kesäkuuta, kun pysyvien edustajien komitea vahvisti neuvotteluiden tuloksen. PE521.609v02-00 4/6 DT\1006752.doc
Sopimuksen pääkohdat: Erasmus+ uuden ohjelman nimeksi. Jäsenet uskovat, että nimi on hyvin tunnistettava ja yksinkertainen ymmärtää ja kääntää. Nimi korostaa lisäksi Erasmus-ohjelman toimintamuotoa keskeisenä liikkuvuuden alan aliohjelmana ja samalla siitä käy ilmi, että ohjelmaan kuuluu muutakin kuin korkeakouluille tarkoitettua liikkuvuutta koskevaa toimintaa. Näiden lisäksi se korostaa laajennettua soveltamisalaa (nuoriso, urheilu, ulkoiset yhteistyöohjelmat) ja ohjelman tavoitteita (joita vastaa huomattavasti suurempi talousarvio). Vakiintuneiden, tavaramerkeiksi muodostuneiden, nimien (Comenius, Leonardo ja niin edelleen) säilyttäminen yksittäisiä aliohjelmia varten ja koulutuksen ja nuorisoalan avaintoimenpiteitä koskevien tietojen täsmentäminen, jotta voidaan selkeyttää sitä, mitkä toiminnot ovat tukikelpoisia. Enintään 10 prosenttia urheilulle osoitetuista määrärahoista on käytettävissä voittoa tavoittelemattomien eurooppalaisten urheilutapahtumien tukemiseen. Ohjelmaa koskevat indikaattorit on annettu liitteessä sen sijaan, että ohjelmakomitea olisi kehittänyt ne erikseen. Erityiset koulutukselle (77,5 prosenttia), nuorisoalalle (10 prosenttia), Jean Monnet -ohjelmalle (1,9 prosenttia), urheilulle (1,8 prosenttia) osoitetut määrärahat, kansallisille toimistoille osoitetut toiminta-avustukset (3,4 prosenttia) ja hallinnolliset kulut (1,9 prosenttia). Koulutukseen osoitetuista määrärahoista 85 prosenttia on osoitettu koulutusaloille (43 prosenttia korkeakoulutukseen, 22 prosenttia ammattikoulutukseen, 15 prosenttia kouluopetukseen ja 5 prosenttia aikuisopetukseen). Yksittäisten alojen liikkumavara on rajoitettu 5 prosenttiin kustakin osoitetusta määrästä. Opiskelijoiden opintolainajärjestelmälle osoitettujen määrärahojen osuus on 3,5 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista (parlamentti tavoitteli 5 prosenttia): neuvosto toivoi sen rajoittamista 2 prosenttiin). Komissio toimittaa yksityiskohtaisen kertomuksen järjestelmän vaikutuksista edunsaajiin ja korkeakoulujärjestelmiin vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelman kokonaistalousarvio oli osa neuvotteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2014 2020. Komissio ehdotti alunperin 17,299 miljardin euron talousarviota, mutta määrää alennettiin monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvotteluiden aikana 13,010 miljardiin euroon otsakkeessa 1a, ja sen lisäksi on vielä määrittelemätön lisäsumma (erityisesti yhteistyötä kolmansien maiden kanssa koskeviin toimiin) otsakkeessa 4. Sekä ehdotus että sitä seuranneet rahoituspuitteita koskevat neuvottelut perustuivat vuoden 2011 hintoihin. Nykyisten hintojen mukaan rahoituspuitteet vastaavat noin 14,7 miljardia euroa. DT\1006752.doc 5/6 PE521.609v02-00
Päätelmät Tuleva ohjelma sovittaa järkevästi yhteen nykyiset erilliset ohjelmat ja samalla eri alojen tavaramerkeiksi muodostuneet yksilölliset identiteetit säilyvät. Ohjelman kokonaistalousarvio vastaa suurta lisäystä EU:n näiden alojen ohjelmien tukeen, ja se on hyvä tulos vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Määrärahajakauma heijastaa kyseessä olevien alojen suhteellista painoarvoa, kun taas opiskelijoiden lainatakausjärjestelmä mahdollistaa rajallisten varojen vipuvaikutuksen. Käyttäjäystävälliset nimet säilytetään, ja ohjelman asiakkaille toimitetaan tarpeeksi tietoa, jotta selviää, mitkä toiminnot ovat tukikelpoisia. Kokonaisvaltainen sopimus on lyhyesti sanottuna hyvä kompromissi ja selkeä ja tuntuva parannus komission alkuperäiseen ehdotukseen. Lainsäädäntömenettelyn venyttäminen viivyttäisi uuden ohjelman käynnistämistä vähintään vuodella ilman, että vastineeksi tekstiin olisi mahdollista saada aikaan lisäparannuksia. Neuvotteluryhmä suosittelee näin ollen saavutetun sopimuksen vahvistamista täysistunnossa ilman muutoksia. * * * PE521.609v02-00 6/6 DT\1006752.doc