Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita, joten väkiluvun kasvu perustui muuttoliikkeeseen (Kuva 10). Muuttovoiton kasvu on vuoden 2017 aikana hidastunut verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2017 Lahti oli Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Kaupungin väestömäärä on kasvanut viimeisimmän viiden vuoden aikana 1 475 henkilöllä. (Kuva 1). Kaupungin väestömäärä on kasvanut vuosina 2000-2017 8 190 henkilöllä. Tyypillistä Lahden ikärakenteen kehitykselle on, että vanhusväestön osuus kasvaa kiihtyvästi (Kuva 3). Samalla 15-24- ja 45-64-vuotiaiden ikäryhmät pienenevät. Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 2000-2017. Tilastokatsauksen lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
2 2 Lahdessa vanhusväestön osuus kasvaa Lahden ikärakenteessa vanhusväestön osuus kasvaa ja työväestön pienenee (Kuva 2). Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 756 henkilöllä. Samaan aikaan 20-64- vuotiaiden määrä väheni 547 henkilöllä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa 4 300 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluku kehittyy hitaasti. Kuva 2. Lahden ikärakenne 2015-2017. Kuolleita 181 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2013-2017 luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 638 henkilöllä. Kuolleiden enemmyys oli vuonna 2017 Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja Oulun väkilukua. Vuonna 2017 Lahdessa oli syntyneitä 1 050 ja kuolleita 1 231, joten kuolleita oli 181 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys Espoossa voimakkainta Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä 1 649 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Hel- singissä 1 524, Vantaalla 1 149 ja Oulussa 944. Oulun ja Espoon väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Luonnollisesta väestönkasvusta huolimatta suurista kaupungeista vain Oulussa luonnollinen väestönkasvu oli suurempaa kuin muuttoliikkeen aiheuttama kasvu. Eläkeikäisten osuus Lahdessa suuri Vuoden 2017 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (14,7 %) alhaisempi Kouvolassa, Tampereella ja Turussa. Eläkeläisten osuus taas oli Lahtea (23,5 %) suurempi vain Kouvolassa (26,5 %). Oulussa ja Espoossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. 15-24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (11,8 %) pienempi Kouvolassa ja Helsingissä. Nuoria oli suhteellisesti eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 15,3 % oli 15-24-vuotiaita. Vertailukaupungeista 25-64- vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja Kouvolassa, noin puolet väestöstä.
38 Työikäisten määrä laskussa Samalla kun Lahden väestö ikääntyy, myös työikäisten määrä laskee. (Kuva 3) Viimeisen viiden vuoden aikana 25-64-vuotiaiden määrä pieneni 1 787 henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 4 390 henkilöllä. Suurin lisäys tapahtui suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä. 75-79-vuotiaiden määrä kasvoi 821 henki- löllä. Väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, 15-19-vuotiaat, 45-49-vuotiaat sekä 60-69-vuotiaat. Vuoden 2017 lopussa kaupungin väestöstä noin puolet oli 25-64-vuotiaita. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 14,7 %, 15-24-vuotiaiden nuorten 11,8 %, 25-44-vuotiaiden 24,7 %, 45-64-vuotiaiden 25,3 % ja yli 65-vuotiaiden 23,5 %. (Kuva 4) Kuva 3. Lasten, työikäisten ja vanhusten osuus 1987-2017. Kuva 4. Suurten kaupunkien väestörakenne ikäryhmittäin 2017. Tilastokeskus.
412 Huoltosuhde Lahdessa 62 Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2017 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 62 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 16 henkilöllä. (Kuva 5). Koko maassa huoltosuhde oli 60. Suomen viidessätoista suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 55. Vertailukaupungeista Porissa, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa ikääntyneen väestön vuoksi. Huoltosuhde oli lasten ja eläkeikäisten pienen lukumäärän vuoksi alhaisin Helsingissä (45). Lasten suuri osuus kasvatti eniten huoltosuhdetta Oulussa, Espoossa ja Vantaalla. (Kuva 6) Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi Kaupungin ennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65- vuotiasta asukasta. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna 2025. Kuva 5. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki. Kuva 6. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2016. Lähde: Lahden kaupunki.
54 Väestöennusteen 120 000 asukkaan raja ei ylittynyt Lahden väestöennusteita tekevät sekä Lahden kaupunki että Tilastokeskus. Väestöennusteet ovat laskelmia, jotka perustuvat tietoihin syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Sekä Tilastokeskuksen että Lahden ennusteen mukaan kaupungissa 120 000 asukkaan raja olisi ylittynyt vuonna 2016. Ennuste ei toteutunut, koska vielä vuonna 2017 jäi puuttumaan 427 henkilöä. Tilastokeskuksen ja Lahden kaupungin oman väestöennusteen erot johtuvat lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin. Lahden ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Siksi kunnan oma väestöennuste on todennäköisesti tarkempi. Lahden väestömäärä 123 000 vuonna 2025 Tilastokeskuksen ennusteessa Lahden väestömäärä on 123 000 vuonna 2025. Lahden omassa trendiennusteessa vuoden 2025 arvio on 124 500 ja tavoiteennusteessa 130 500 henkilöä. Kaupungin tavoitteellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasvavan prosentin vuodessa. (Kuva 7). Suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärä kasvaa hitaasti. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Espoossa ja Oulussa. Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta 2015. Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu 2016. Eläkeikäisiä neljännes väestöstä Lahden kaupungin omassa ennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli 5 100 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi yli 3 500 henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi 31 600 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23,5 %. 25-64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 450 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi 60 200 vuonna 2025. Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. 18 400 lasta ja 14 400 nuorta Lahden oman ennusteen mukaan lahtelaisten lasten määrä kasvaisi 700 henkilöllä. 15-24-vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan 18 400 ja nuoria 14 400. Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden lahtelaisten osuuden arvioidaan nousevan 600 henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Luku on korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa, paitsi Kouvolassa. Kuva 7. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä 2017-2025.
2 6 Väestö keskittyy kaupunkeihin Väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Oulussa ja Tampereella. Vuosina 2013-2017 Helsinki sai lisää asukkaita liki 40 000, Espoo yli 22 000 ja Vantaa lähes 18 000. Tampereella väkiluku kasvoi yli 14 000 ja Oulussa 11 000 henkilöllä. Vuonna 2017 koko maan väestöstä hieman yli 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Maahanmuutto Lahdessa vilkasta Kokonaisnettomuutolla tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä ja maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Vuonna 2017 Lahden muuttovoitto oli 366 henkilöä. Nettomuutto Lahteen muista kunnista oli maltillista, 49 henkilöä. Maahanmuutto pysyi yhtä vilkkaana vuodesta 2016. (Kuva 8) Vuonna 2017 Lahteen muutti ulkomailta 587 ja Lahdesta ulkomaille 270 henkilöä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudulla. Helsingissä lisäys oli lähes 2 100 henkilöä, Vantaalla noin 1400 ja Espoossa yli 1 600 henkilöä. Vuonna 2017 maahanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä 317 henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto. Kuva 8. Lahden muuttovoitto vuosina 1980-2017. Lahteen muuttanut toisista kunnista 5 935 henkilöä Lahteen muutti vuonna 2017 muista kunnista 5 935 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 886. Lahden muuttovoitosta tuli 13 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Tulomuutto väheni edellisvuodesta 2 % ja lähtömuutto lisääntyi noin 7 %. Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli 2 129 henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain Kouvola. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena samana ajanjaksona yli 31 000 henkilöllä. Espoon muuttovoitto oli runsas 12 100, Tampereen lähes 12 000, Vantaan lähes 12 000 ja Turun yli 9 000 henkilöä. Vuonna 2017 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten Helsinki, jonka nettomaassamuutto oli 5 027 henkilöä. Tampereen muuttovoitto oli 2 815, Vantaan 1 287 ja Turun 1 535. Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa, vähennystä 763 henkilöä.
5 7 Päijät-Hämeen väkiluku 201 228 Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan väkiluku oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 167 824. Vuoden aikana Päijät-Hämeen väkiluku väheni 374 henkilöllä. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli 201 228. Viiden vuoden ajanjaksolla Lahti oli Päijät-Hämeen ainoa kunta, jossa väestömäärä kasvoi, samoin 2017. Heinolassa väestön määrä vähentyi eniten. (Kuva 9) Kuva 9. Päijät-Hämeen kuntien väkiluvun muutos 2017. Kuva 10. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 1980-2017 Prosentuaalinen kasvu kertoo vetovoimasta Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumäärän kasvu. Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi 1,3 %. Vuonna 2017 Lahden väkiluku kasvoi 0,2 % eli vetovoima on yhä pudonnut edellisvuodesta. Kuvassa 10. ilmenee, että aikavälillä 1980-2017 luonnollinen väestönlisäys on laskussa. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli Vantaalla (1,7 %) ja Espoossa (1,7 %). Kouvolassa väkiluku pieneni (1,3 %). Viiden vuoden aikana suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo (8,6 %) ja Vantaa (8,6 %). Helsingissä, Oulussa ja Tampereella kasvu oli noin 6 %. Kouvolassa väkiluku pieneni 3,5 %.
83 Kolava-Kujalassa paljon lapsia Asukasmäärä kasvoi vuonna 2017 eniten Asemantaustassa, jonka väkiluku kasvoi 190 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Karistossa 155, Möysässä 104 ja Ydinkeskustassa 87. Asukasmäärä väheni eniten Kerinkallion, Kilpiäisten ja Uusikylän alueilla. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Tänä aikana väkiluku kasvoi Kolava-Kujalassa 412, Keskustassa 347 ja Launeella 285. (Taulukko 2) Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala - suuralueella, jossa väkiluvun kasvua oli lähes 20 %. Väestöstä viidennes asuu Launeen suuralueella Väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 24,5 % asui Launeen, 14,9 % Nastolan, 13,7 % Ahtialan ja 11,5 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueilla. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (36,4 %). Osuus oli Ahtialassa 20,9 %, Nastolassa 18,1 %, Launeella 16,4 % ja Keskustassa 7,1 %. Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Taulukko 3) Suuralue 2015 2016 2017 Muutos Osuus Keskusta 21138 21370 21485 347 18,0 % Mukkula 8049 8010 7925-124 6,6 % Kivimaa- Kiveriö- Joutjärvi 16788 16942 17035 247 14,2 % Ahtiala 11605 11576 11562-43 9,7 % Kolava-Kujala 2102 2369 2514 412 2,1 % Laune 26076 26233 26361 285 22,0 % Kärpänen 11368 11436 11373 5 9,5 % Jalkaranta 5665 5544 5501-164 4,6 % Nastola 14709 14680 14566-143 12,2 % Muu alue 1243 1292 1251 8 1,0 % Taulukko 1. Lahden suuralueen väkiluvun muutos 2015-2017. Tilastokeskus. Kaupunginosa 2017 Muutos 1 Ydinkeskusta 7186 87 2 Itäinen keskusta 3992 12 3 Pohjoinen keskusta 4659 39 4 Kartano 5648-23 5 Niemi 1674 20 6 Kiveriö 4363-31 7 Kivimaa 4150 2 8 Mukkula 4435-13 9 Kilpiäinen 3250-63 10 Vipunen 95-2 11 Pesäkallio 240-9 12 Kytölä 1834 22 13 Kunnas 1878-30 14 Ahtiala 5187 7 15 Koiskala 299-4 16 Viuha 471-6 17 Myllypohja 1891-5 18 Möysä 6753 104 19 Karisto 2360 155 20 Kujala 154-10 21 Kerinkallio 7261-74 22 Renkomäki 2711 23 23 Nikkilä 2153-17 24 Ämmälä 458-17 25 Laune 6185-24 26 Asemantausta 4723 190 27 Hennala-Okeroinen 2294 52 28 Jokimaa 576-5 29 Kärpänen 8032-25 30 Pirttiharju 3340-38 31 Salpausselkä 1 0 32 Jalkaranta 5501-43 33 Pyhäntaka 552-14 34 Ruuhijärvi 286-12 35 Seesta 532 7 36 Immilä 375-15 37 Villähde 3864 2 38 Nastola kk 6339-33 39 Uusikylä 1780-54 40 Pensuo 632-5 41 Arola 206 10 MUU Muu alue 1253-39 Taulukko 2. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
910 Keskusta eläköityy Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 23,5 % asui Keskustassa, 20,1 % Launeella ja 14,8 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus oli suurin Keskustassa, jossa yli 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli noin 30 %, Mukkulassa 28 % ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella yli 24 %. Kolava-Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikääntynyttä. (Kuva 11). Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 980 henkilöä), Kärpäsessä (1 840 henkilöä) ja Ydinkeskustassa (1770 henkilöä). (Taulukko 3, Kuva 11) Kaupunginosa Väkiluku 0-14 15-64 65+ Kaupunginosa Väkiluku 0-14 15-64 65+ Kaikki yhteensä 119573 14,7 61,8 23,5 Kaikki yhteensä 119573 14,7 61,8 23,5 1 Ydinkeskusta 7186 6,3 69 24,7 21 Kerinkallio 7261 13,1 59,6 27,3 2 Itäinen keskusta 3992 6,5 58,9 34,6 22 Renkomäki 2711 28,4 62,2 9,5 3 Pohjoinen keskusta 4659 6,8 59,4 33,8 23 Nikkilä 2153 21,2 63,1 15,7 4 Kartano 5648 8,7 58,5 32,8 24 Ämmälä 458 23,4 64,2 12,4 5 Niemi 1674 9,4 61,4 29,2 25 Laune 6185 15,8 61,6 22,6 6 Kiveriö 4363 12,8 67 20,1 26 Asemantausta 4723 13,7 64 22,3 7 Kivimaa 4150 10 61,8 28,2 27 Hennala-Okeroinen 2294 13,4 67 19,7 8 Mukkula 4435 13,1 57,2 29,7 28 Jokimaa 576 16,7 63,9 19,4 9 Kilpiäinen 3250 16,9 56,1 27 29 Kärpänen 8032 13,7 63,4 22,9 10 Vipunen 95 11,6 57,9 30,5 30 Pirttiharju 3340 17,7 64 18,3 11 Pesäkallio 240 27,1 64,2 8,8 31 Salpausselkä 1 0 0 100 12 Kytölä 1834 19,3 61 19,7 32 Jalkaranta 5501 13,8 56,2 29,9 13 Kunnas 1878 21,7 63,9 14,4 33 Pyhäntaka 552 20,1 58 21,9 14 Ahtiala 5187 20,7 64,1 15,2 34 Ruuhijärvi 286 11,9 66,8 21,3 15 Koiskala 299 19,4 71,9 8,7 35 Seesta 532 21,4 58,8 19,7 16 Viuha 471 32,5 60,9 6,6 36 Immilä 375 12 60 28 17 Myllypohja 1891 19,5 62 18,5 37 Villähde 3864 22,6 60,9 16,5 18 Möysä 6753 13,1 63,3 23,5 38 Nastola kk 6339 15,7 57,6 26,7 19 Karisto 2360 37,5 58,6 3,9 39 Uusikylä 1780 16,9 62,2 20,9 20 Kujala 154 18,8 57,1 24 40 Pensuo 632 19,3 62,5 18,2 41 Arola 206 17 62,6 20,4 Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna 2017. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2017. Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.