Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista yhteyttä Ulkomaisissa osinkoverouudistuksissa riski ei ole ollut vaikuttava tekijä Kuitenkin Norjassa verovapaus on annettu pääoman riskittömälle tuotolle Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksiin ei kuulune riskinottoon kannustaminen?
Verotus ja riski Hyvä verojärjestelmä on neutraali riskin suhteen Riski otetaan verotuksessa huomioon tappiontasauksessa Jos riskin noustessa verotus lievenee ja jos riskiä mitataan sijoitetun varallisuuden määrällä, varakkaampi maksaa vähemmän veroa ristiriidassa veronmaksukykyisyyden periaatteen kanssa Kenties voidaan sanoa niinkin, että verovetoiset riskit johtavat keskimääräistä useammin riskin toteutumiseen Ks. lähemmin VTT Essi Eerola ja VTT Seppo Kari. Yritysverotus ja riskinotto, vm.fi
Riski Suomen osinkoverojärjestelmässä Suomen osinkoverojärjestelmä painaa investoinnin pääomakustannuksen poikkeuksellisen alas, jopa negatiiviseksi Veroetu on suurin vähäriskisillä investoinneilla kiinteistöt, veneet Osinkoverojärjestelmä syrjii yli 9 % tuottavia investointeja Rationaalinen verosuunnittelija investoi riskittömään, alle 9 % tuottavaan kohteeseen
T&K ja osinkoverotus T&K-investoinnit ovat keskimääräistä riskillisempiä Pitkävaikutteisetkin t&k-investoinnit poistetaan verotuksessa heti, jolloin ei jää tase-erää 100.000 euron tutkimusinvestointi vähentää (verovapaata) pääomatuloosinkoa 9.000 euron määrällä.
Hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuuksia Neutraalisuus (rahoitus, sijoitus, säästämis, yritysmuoto, riski) Horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli tasapuolisuus Vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, selkeys ja ennustettavuus Kansainvälinen niveltyvyys Eurooppaoikeudellinen hyväksyttävyys
Suomen osinkoverotuksen ongelmia I Vain Suomessa muunto-ongelmaa ei ole ratkaistu siksi otetaan osinkoa, ei palkkaa Osingonjako tapahtuu verovetoisesti, mikä kierouttaa taserakenteita Johtaa taloudellisesti epätarkoituksenmukaisiin yritysrakenteisiin Tuloksena taloudelliset tehokkuustappiot Listautumiskynnys Suosii reaali-investointeja T&K-investointien kustannuksella
Suomen osinkoverotuksen ongelmia II Horisontaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska samalla tulotasolla olevat maksavat hyvin erilaista veroa Vertikaalinen oikeudenmukaisuus ei toteudu, koska suurituloiset maksavat vähemmän veroa Voitot eivät tule aina (tulevaisuudessa) verotetuksi enempää yhtiössä kuin osakkaankaan kädessä Estää verotuksen ja kirjanpidon sidoksen höllentämisen
Kasvuyritysten tukeminen Yritysten kokonaismäärästä vain vähäinen osa on todellisia kasvuyrityksiä Verojärjestelmä on kömpelö instrumentti tähtiyritysten löytäjänä Uusien kasvuyritysten merkitys suuri tuottavuuden kehityksessä siksi kannattaa yrittää Merkittävä osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu luovan tuhon kautta vanhoja yrityksiä kaatuu ja uusia tulee
Uuteen osinkoverotukseen normaalitasoinen osinkoverotus ei aiheuta taloudellisia tehokkuustappioita Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa osinkoja verotetaan kattavasti (vrt. Norja ja Britannia) Suomeen tulee saada yhtenäinen, suhteellinen osinkoverotus
Uuteen yritysverotukseen Yhtiön vero kohdistuu investointeihin ja työhön se on vahingollinen Kansainvälinen verokilpailu kohdistuu ennen muuta yhteisöverokantoihin Erilaisia lievennyskeinoja: yhteisöverokanta, ACE-malli, T&Kvähennys yms. Millaisiin huojennuksiin veronsaajilla on varaa?