Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018)
Tutkimuksen taustat ja lähtökohdat Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Data kerättiin yhteensä 1000 suomalaiselta. Verkkopaneeliin osallistuneet vastaajat olivat iältään 16-74 vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Tutkimuksen toteutti Wavemaker. Tutkimuksen lähtökohtana hyödynnettiin aiempaa tutkimustietoa suomalaisten asenteista liittyen ilmastonmuutokseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten ilmastonmuutokseen liittyvien asenteiden ja arjen tekojen välistä yhteyttä. Tutkimuksen toisena pääteemana oli palmuöljy, jonka osalta tutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvää tietoisuutta ja mielikuvia.
Ilmastonmuutos & suomalaisten arki
Ilmastoteot jäävät arjessa laihoiksi: 64 % suomalaisista lajittelee päivittäin jätteitä, mutta vain keskimäärin noin 10 % syö ilmastoystävällisesti. Kuinka usein keskimäärin teet seuraavia asioita arjessasi? Jätteiden lajittelu 64 % 19 % 9 % 5 % Materiaalien kierrätys 27 % 16 % 50 % 4 % Yksityisautoilu 32 % 41 % 18 % 8 % Joukkoliikenteen käyttö 10 % 19 % 50 % 19 % Kasvispainotteinen ruokavalio 11 % 27 % 36 % 23 % Lihatuotteiden välttäminen 8 % 19 % 22 % 48 % Lähiruoan suosiminen 10 % 26 % 34 % 9 % Päivittäin Viikottain Harvoin Ei koskaan
Naiset tekevät miehiä enemmän ilmastotekoja Päivittäiset ilmastoteot - Naiset vs. Miehet 78 % Naiset (lähes päivittäin) Miehet (lähes päivittäin) 69 % 40 % 27 % 24 % 27 % 26 % 14 % 9 % 18 % 6 % 18 % Jätteiden lajittelu Materiaalien kierrätys Joukkoliikenne Kasvispainotteinen ruokavalio Lihatuotteiden välttäminen Lähiruoka
Kierrätys ja lähiruoka ovat arjen ympäristötekoja kaikissa ikäryhmissä ToP 5 ilmastotekoa ikäryhmittäin Jätteiden lajittelu Lähiruoka Joukkoliikenteen käyttö Materiaalien kierrätys Ekologiset elintarvikkeet 88 % 79 % 63 % 65 % 41 % 41 % 35 % 32 % 32 % 33 % 25 % 25 % 22 % 24 % 20 % 21 % 22 % 23 % 41 % 29 % Nuoret (16-24) Nuoret aikuiset (25-44) Keski-ikäiset (45-55) Seniorit (65-74)
Ilmastonmuutos & yksilön vaikutusmahdollisuudet
Vain 21 % suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa omilla teoillaan ilmastonmuutokseen merkittävästi Missä määrin koet pystyväsi vaikuttamaan ilmastonmuutokseen teoillasi? 100 % 38 % 45 % 31 % 32 % 38 % 43 % 39 % 75 % 41 % 42 % 50 % 40 % 39 % 38 % 37 % 40 % 25 % 21 % 16 % 27 % 26 % 23 % 20 % 20 % 0 % Koko väestö Miehet Naiset 16-24 25-44 45-64 65-74 5 = Erittäin paljon /paljon Jonkin verran Vähän / ei lainkaan
Optimistisimmin omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuvat naiset ja nuoret aikuiset Naiset 16-24 -v 25-34 -v 27 % 26 % 26 %
Pessimistisimmin omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuvat miehet ja keski-ikäiset Miehet 35-44 45-54 45 % 44 % 41 %
Merkittävin syy pessimismin takana on se, ettei omien arjen valintojen uskota vaikuttavan ilmastonmuutokseen. Koko väestö Miehet Naiset 16-24 25-44 45-64 65-74 ei ole ihan selvää, millä tavoin voisin vaikuttaa. valinnoillani on merkitystä ilmastonmuutokseen. minen ei pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta En usko ilmastonmuutokseen Muut syyt / En osaa sanoa 12 % 9 % 5 % 17 % 16 % 15 % 17 % 38 % 29 % 18 % 18 % 18 27 % 20 % 15 % 14 % 5 % 8 % 0 % 3 % 6 % 12 % 10 % 7 % 14 % 14 24 % 14 % 7 % 46 % 51 % 48 % 43 % 51 % 0 % 15 % 30 % 45 % 60 %
Syitä siihen, miksi suomalaiset eivät koe pysty vaikuttavansa ilmastonmuutokseen Teollisuuden vaikutus on niin suuri, ettei yksittäisten ihmisten käyttäytyminen suurena joukkonakaan ole merkityksellistä. Niin kauan kun idässä palaa tankkerit ja tehtaat päästää kaiken vesistöön on yksittäisen ihmisen pienessä Suomessa turha ottaa asioita vakavasti. Se on aivan sama, mitä minä teen kun jokapuolella maailmaa tehdään mitä huvittaa. Yksi iso laiva saastuttaa tunnissa enemmän kuin minä autoilemalla elämäni aikana. Omat valintani pienessä Suomessa eivät voi pysäyttää ilmastonmuutosta. Siihen tarvitaan koko maailman apua. Ilmasto ei ole koskaan ollut stabiili, eikä se siksi muutu vaikka tekisimme mitä. Niin moni muuttuja vaikuttaa ilmastoon ja sen muutoksiin, että sitä on tässä hyvin vaikea edes yrittää käydä avaamaan. Osittain tässä kamalassa ilmastokouhkauksessa on myös kyse ns. vihreästä valheesta. Suomen teoilla ei merkitystä esim. Kiinan, Intian tai USA:n rinnalla. Nyt on liian myöhäistä vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Pessimistit vs. optimistit: Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä asumisen ilmastoystävällisyyden kanssa 87 % 80 % Pessimistit Optimistit 66 % 55 % 62 % 47 % 37 % 34 % 24 % 18 % Jätteiden lajittelu Sähkönkulutuksen minimointi Veden kulutuksen minimointi
Pessimistit vs. optimistit: Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä kulutuksen / liikkumisen ilmastoystävällisyyden kanssa 72 % 67 % Pessimistit Optimistit 44 % 43 % 41 % 32 % 31 % 34 % 25 % 13 % 18 % 11 % Kulutuksen vähentäminen Yksityisautoilun välttäminen Lentomatkailun välttäminen
Pessimistit vs. optimistit: Asenteet omiin vaikutusmahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä ruokailun ilmastoystävällisyyden kanssa 49 % 47 % Pessimistit Optimistit 43 % 30 % 24 % 17 % 11 % 9 % Lähiruoka Ympäristöystävälliset elintarvikkeet Kasvispainotteinen ruokavalio Lihatuotteiden välttäminen
Palmuöljy suomalaisille tuntematon ilmastosyöppö
Vain joka neljäs tietää palmuöljyn vaikutuksen ilmastonmuutokseen Uusiutuvien energiamuotojen käyttäminen Jätteiden lajittelu Kulutuksen vähentäminen Materiaalien kierrätys Yksityisautoilun vähentäminen Lentomatkustamisen minimointi Sähkön käyttäminen säästeliäästi Lähiruokatuotteiden suosiminen 74 % 71 % 67 % 67 % 61 % 59 % 55 % 55 % Tupakkatuotteiden välttäminen Kasvispitoisen ruokavalion noudattaminen 39 % 37 % Palmuöljyä sisältävien tuotteiden välttäminen 26 %
Suomalaiset eivät ole tietoisia palmuöljyn käyttötarkoituksista tai ympäristövaikutuksista Minkälainen mielikuva sinulla on palmuöljystä? Neutraali mielikuva Negatiivinen mielikuva Vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön Tuhoaa sademetsiä Vältän Ristiriitainen mielikuva Epäterveellinen Biopolttoaineiden valmistus Positiivinen mielikuva Käytetään elintarvikkeissa Ympäristöystävällinen Terveellinen Tuodaan kaukaa Uhka eläinlajeille Tulevaisuus / uutta 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % 8 % 11 % 14 % Koko väestö Käytetään kosmetiikassa 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 36 %
Ruokavalinnoissa palmuöljyn välttämistä ei koettu kovinkaan tärkeänä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä Erittäin tärkeää Tärkeää Jokseenkin tärkeää Ei tärkeää Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Lähiruokatuotteiden suosiminen 23 % 33 % 24 % 9 % 4 % 7 % Kasvispitoisen ruokavalion noudattaminen 16 % 21 % 29 % 15 % 10 % 9 % Palmuöljyä sisältävien tuotteiden välttäminen 11 % 15 % 23 % 10 % 6 % 36 %
LÄHTEET: World Land Trust, Finnwatch, WWF Palmuöljyä löytyy joka toisesta pakatusta elintarvikkeesta
Miksi öljyllä on väliä?
1. Metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta Palmuöljyn kasvava kysyntä johtaa hallitsemattomaan viljelyalueeen kasvuun Kaakkois-Aasian sademetsäaluieilla. YK:n arvioiden mukaan 75% palmuöljyviljelmistä raivataan sademetsäalueille. Metsäkadon ympäristövaikutukset ovat mittavat. Metsäpalot tuottavat runsaasti hiilidioksidia ilmakehään ja kadonnut kasvillisuus ei sido enää luonnollisesti hiilidioksidia. Maailman palmuöljystä 90 % tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa. Mikäli nykyinen tahti metsäalueiden hakkuiden osalta jatkuu, on 90% Indonesian sademetsistä tuhottu vuoteen 2022 mennessä. Lähteet: Wold Land Trust, Greenpeace, WWF, Friends Of The Earth
2. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa Kaakkois-Aasian sademetsäalueet tarjoavat kodin tuhansille harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille. Alueen uhanalaisiin eläimiin kuuluvat orankien lisäksi muun muassa puuleopardit, borneonnorsut ja sumatransarvikuonot. Kaakkois-Aasian metsäkato vaarantaa useiden eläinlajien tulevaisuuden. Lajien asuinalueiden hävittämisen lisäksi metsäpalot heikentävät lajien selviämismahdollisuuksia entisestään Lähteet: Wold Land Trust, Greenpeace, WWF, Friends Of The Earth
Tulevaisuustalkoot kenen vastuulla?
Kenellä on tärkein rooli ilmastotalkoissa? 76 % Yrityssektori 71 % Julkinen sektori 57 % 59 % Poliitikot Kuluttajat
Optimistit pitävät kuluttajien roolia selkeästi tärkeämpänä kuin pessimistit Koko väestö Optimistit, omiin vaikutusmahdollisuuksiin uskovat Pessimistit, omia vaikutusmahdollisuuksia vähäisinä pitävät 87 % 90 % 84 % 76 % 66 % 71 % 65 % 69 % 59 % 57 % 50 % 40 % Kuluttajat Yrityssektori Julkinen sektori Polititikot