Mielenterveys- ja päihdeopetuksen kehittämisen foorumi Mielenterveysmessut 23.1.2016 G-Sali klo 9.15-10.45 Kohtaaminen luo osallisuutta? Tanja Hirschovits-Gerz, THL, Sokra Miksi kohtaamiseen kouluttaminen on tärkeää? Sisko Salo-Chydenius, A-klinikkasäätiö Sami Henttonen, Lumme ry Sami Munther, KoKoA ry Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen ja osaamisen kehittämisen verkostot katsahdus verkostoihin Tanja Hirschovits-Gerz, THL, Sokra Yhteistyössä A-klinikkasäätiön Verkottaja -hanke ja MiePäOsaa -verkosto 1
Päihde- ja mielenterveystyön opetus Mitä ja kenen tulisi opettaa kenelle, miten ja missä? Miksi? Toimintaympäristö muuttuu - muuttuuko ihminen? Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen pienin yhteinen nimittäjä: kohtaaminen merkitykset osallisuus itseen ja muihin Yhteinen tavoite: hyvinvointi Kaikille avoin foorumi keskustelulle 2
Osallisuus Osallisuus tarkoittaa, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta yhdessä muiden kanssa. Ihminen tulee kuulluksi itsenään ja hän vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja ympäristön voimavaroihin, joita ovat keskinäinen kunnioitus ja luottamus, toimeentulo, toiminta, palvelut, tieto, taito ja merkitykset. Osallisuus on materiaalisella, henkisellä, sosiaalisella ja fyysisellä ulottuvuudella ilmenevä prosessi. (Sokralaiset luoneet osallisuuden määritelmää työlleen) 3
Länsäolo tietoinen läsnäolo tarkoitus on huomata, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu ja mitä omassa päässä liikkuu, arvioimatta ja arvostelematta mitään. Läsnäolo on sitä, ettet enää odota seuraavaa hetkeä. Et enää usko, että seuraava hetki olisi täydellisempi kuin tämä hetki. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03/30/mindfulness-mita-se Virpi Koskela, https://lasnaolotila.com/ http://projektit.a-klinikka.fi/voljy/sites/projektit.aklinikka.fi.voljy/files/virpi%20koskela,%20vallaton%20kohtaaminen.pdf 4
Kohtaaminen osallisuuden yksikkönä Milloin kohtasit viimeksi itsesi tietoisesti? Millaisena kohtaat itsesi nyt? Läsnä kehosi ja mielesi kanssa? 5 Olenko ok? hyvä tyyppi? Kuva: Sari Rauvanlahti, sarjakuvataiteilijakuvittaja. Kuvamaailma.fi Virpi Koskelan luennolla Völjyn loppuseminaarissa 27.10.2017 Tampereella
Osallisuus osattomuus päihde- ja mielenterveystyössä Tietoinen ja erityisen herkkä läsnäolo vallaton kohtaaminen? Kenet /millaisen henkilön muistat kohdanneesi viimeiseksi? Tunnustele nahoissaisi tämän hetkistä ilmapiiriä. Millainen tunnelma itsellesi välittyy? Miksi? Kohtaaminen - osallisuuden pienin ja suurin yhteinen nimittäjä? Vallaton kohtaaminen Völjyn loppuseminaarissa 27.10.2016 Läsnäolon kokemus 6
Millaiset asiat vaikuttavat kohtaamiseen? Minä Suhde elämään - elämänhistoria Traumakokemukset stressi Sairaudet vammat.. Opitut käyttäytymismallit Luonne? Hetki /tilanne Edellinen tilanne/tapahtuma Uni väsymys - vireystila Fyysinen ja psyykkinen vointi Aika ja paikka Kapakassa- metsässä, pöydän takana Syyllisyys Kohtaaminen ei aina suju ongelmitta.. Kohtaaminen voi johtaa torjuntaan, osattomuuteen. Miten kohtaamista tulisi opettaa? Häpeä 7
Osallisuuden edellytyksiä Osallisuus realisoituu kohtaamisissa Hypoteesi: Mikään palvelu tai toiminta ei itsestään ole osallisuutta lisäävä/edistävä sen hyvässä merkityksessä Osallisuus toteutuu ilmapiirissä, kohtaamisissa toimintatavoissa. Osallisuus mahdollistuu osallisuutta edistävän toimintakulttuurin, toimintarakenteiden, sääntöjen, normien ja ohjeiden avulla. Voidaan taata säännöillä, ohjeilla ja viime kädessä lainsäädännöllä. Osallisuuden toteutumattomuudesta voi seurata jopa rangaistuksia ks. Mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koskevat lait sekä kuntalaki. vaikeasti tavoiteltava tuntuu nahoissa Osallisuustyön toteuttaminen ei ole itsestään selvää! 8
Demokr atia- Koulut us- Osallisuus?- Palvelu - Asiak as-?- Osallisuuden muotoja mm. (lähde: A-M Isola & co 2016) 1) Työelämäosallisuus 2) Demokratiaosallisuus Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, avoimet tilat, luonto, kansalaistaidot, kansalaislähtöisyys Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen 3) Koulutusosallisuus 4) Palveluosallisuus 5) Asiakasosallisuus Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / ammatillinen / hoidollinen / toiminnallinen / opinnollinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat 9
Kohtaaminen luo osallisuutta? Lähde: Völjyhankkeen loppuseminaari 27.10.2017. Virpi Koskela, läsnäolotutkija Mari Rauvanlahti, sarjakuvataiteilijakuvittaja 10
Sisko Sami H. ja Sami M. 11
Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen ja osaamisen kehittämisen verkostot katsahdus verkostoihin Tanja Hirschovits-Gerz, THL, Sokra Päihde- ja mielenterveystyöstä.. Mitä ja kenen tulisi opettaa kenelle, miten ja missä? 12
Mielenterveys- ja päihdetyön koulutuksen ja opetuksen kehittämisen verkostoja Teemaverkostoja mm. Mielenterveys- ja päihdetyön verkosto (THL:n koordinoima A. Partanen, 52 henkilöjäsentä). tarkoitettu mt- ja p-työn yhteisestä kehittämisestä kiinnostuneille https://www.innokyla.fi/web/verkosto618226 (yhdistetty mt- ja p työn kehittäjien verkoston kanssa) MPNET-verkosto (MTKL:n johtama 33 järjestöä). MPT-järjestöjen yhteistyön vahvistaminen: verkostoituminen, yhteiset lausunnot, hankkeet, laatusuositukset, tutkimukset http://mtkl.fi/liitto/yhteistyohankkeet/mp-net/ MiepäOsaa verkosto: Verkoston tavoitteena on edistää päihde- ja mielenterveystyön jaettua osaamista (A-klinikasäätiön Verkottaja-hanke ja MTKL, aiemmin MPNETin alaisuudessa)https://www.innokyla.fi/web/verkosto1260547. Verkosto ei aktiivinen. Päihdetyön opettajien ja kouluttajien valtakunnallinen verkosto. (Verkoston elvyttäminen käynnistymässä. Avointa verkostoa koordinoi A-klinikkasäätiö). Jatkossa mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen verkosto?) 13
15
Ohjaavia raportteja mm. 2015-2016 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015: Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. STM. Raportti 2016:3. (mm. Ehdotus 14. Mielenterveys - ja päihdetyön opetuksen kehittäminen sivu 20). ehdotuksethttp://stm.fi/julkaisu?pubid=urn:isbn:978-952-00-3694-2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 2015 Miten tästä eteenpäin? Mieli-ohjelman loppuraportti: THL. Työpaperi 20/2015. (mm. Mielenterveys- ja päihdetyön ammatillisen opetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla... 341). 16
THL, Mieli-ohjelman loppuraportti 2015 s. 341-8.3 Mielenterveys- ja päihdetyön ammatillisen opetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Airi Partanen, Marjo Kurki, Ehdotus 1: Mielenterveystyön osaamisen minimisuositusten valmistelu päihdetyön osaamisen minimisuositusten rinnalle. Ehdotus 2: Mielenterveys- ja päihdetyön opettajien kouluttautumisen tukeminen Ehdotus 3: Mielenterveys- ja päihdetyön osaamistarpeiden ennakointi VOSEprosessilla Ehdotus 4: Sote-integraatiota tukeva koulutus Ehdotus 5: Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijakoulutus tutkintorakenteeseen Ohjausryhmässä ehdotettiin yhteistoiminnallisen osaamisen koulutusmallin kokoamista ja kehittämistä hyödyntäen muun muassa MiePäOsaa-verkostossa koottua asiantuntijaosaamista. Mallintamistyön resursoimiseksi arvioitiin kuitenkin tarvittavan kehittämisrahoitusta Ehdotus 6: Päihdetyön ammattitutkinnon sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon muuttaminen Ehdotus 7: Päihdeohjelmat päihde- ja mielenterveysongelmien puheeksiottoa edistämään 17 http://www.julkari.fi/handle/10024/129592
STM NYT: Ehdotus 14. Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteinen työryhmä määrittelee mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt. Ne sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla peruskoulutuksen opetusohjelmiin. Mielenterveystyön osaamissuosituksia ei ole määritelty eikä päihdetyön osaamissuosituksia ole päivitetty. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveydenhuollon alojen koulutusten sisällöissä on vaihtelua. Ammatillisten perustutkintojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen koulutussisältöjä on tarkistettu. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen kannalta työpaikan täydennyskoulutuksen merkitys on suuri. Mieliohjelman STM RAPORTTI (2016, 20) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/1004164mielenterveys JA_P_IHDESUUNNI148730898 5.pdf?sequence=1 18
Päihde- ja mielenterveystyön opetuksen verkosto: Verkottaja-hanke tekee joulu-tammikuussa 2016-2017 kartoituksen oppilaitosten opettajille ja kouluttajille tarpeista keväällä alkavan päihde- ja mielenterveystyön koulutuksen ja opetuksen verkoston organisoinnin pohjaksi. 19
Mielenterveys- ja päihdeopetuksen kehittämisen foorumi MiePä Osaa verkosto https://www.innokyla.fi/web/verkosto1260547 Verkottaja-hanke http://verkottajahanke.fi/ 20
Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa STM:n ESR TL 5 hanke Aika: 10.2014-30.9.2017 Sivusto: www.thl.fi/sokra 21 1. Hanketuki: viritys, käynnissä olevien tuki ja juurrutus 2. Verkostotyö: päättäjät, MYR, kunnat, järjestöt, rahoittajat (ELY, STM), sidosryhmät, muut koordinaatiohankkeet, THL 3. Tutkimus: tiedon tuotto, tiivistys, välitys Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke, Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita 23.11.2016 21
Lisätietoa keskeneräisestä prosessista: Tanja Hirschovits-Gerz Erikoissuunnittelija, THL, Sokra-koordinaatio tanja.hirschovits-gerz@thl.fi 029 524 7954 22 tanja.hirschovits-gerz@ thl.fi, sh, YTT