HANKESUUNNITELMA Suunnitelman kysymykset ovat samat kuin sähköisessä Hyrrä -palvelussa. Tätä lomaketta voi käyttää hankkeen suunnittelussa ennen sen kirjaamista Hyrrä-palvelu Hyrrä-palvelun käyttö edellyttää Katso-tunnisteita, jotka yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden omaava voi yhdistykselle hankkia osoitteesta https://yritys.tunnistus.fi 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero Pelkosenniemen Kunta 0191866-5 1.3 Hankkeen nimi 1.4 Hankkeen numero Pyhä-Luosto MTB esiselvitys 1. HAKIJA Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista Hakijana on Pelkosenniemen kunta. Hanke on Pyhä-Luoston matkailuyhdistyksen jäsenyritysten hyväksymä ja sille on tarve ollut jo pitempään. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pelkosenniemen Kunta ja elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen. Hankkeen esiselvitykseen tarvittavaa osaamista tuovat Pelkosenniemen teknisenosaston rakennusmestari Jarkko Vuorelan ja suunnitteluinsinööri Ville Mäkitalo joiden työtehtävät ja aikataulu ovat hakemuksessa mukana. Hankkeen toteuttavilla henkilöillä on tarpeellinen kokemus ja ammattitaito reitin suunnitteluun sekä aluetuntemus jotta esiselvitys voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja selvittää onko edellytykset varsinaiseen hankkeeseen olemassa ja millaisilla kustannuksilla se voitaisiin toteuttaa. Hankkeen kustannuksiin on Pelkosenniemen kunnan ja Sodankylän kunnan tuki. Hankkeen suunnitteluun tehdään myös talkootöitä yhteisten suunnittelupalaverien muodossa. Hanke toteutetaan heinäkuun-elo-syyskuun aikana. Töitä tehdään siis osittain muiden töiden ohella, mutta esiselvityshankkeen taloudellisen tuen avulla voidaan toteuttaa selvitys ylipäätään ja tehdä se huolella ja varmistaa että varsinaiselle hankkeelle on olemassa tarkat suunnitelmat, kustannukset ja ennen kaikkea maanomistajien luvat. Myös yrittäjien sitouttaminen varsinaiseen hankkeeseen on tämän jälkeen helpompaa ja näin saadaan moninkertainen vaikutus alueelle kuin ilman esiselvitystä. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? Maastopyöräily eli Mountain Biking on noussut hyvin suosituksi liikunnan lajiksi ja matkailun vetonaulaksi. Siitä on tullut monen talviurheilukeskuksen kesäliikunnan kulmakivi. Maastopyöräilyä voivat harrastaa kaikenikäiset ja taidoiltaan eritasoiset aloittelijasta huippu-urheilijaan. Maastopyöräilyreittejä voidaan merkitä luontoon ja niitä voidaan kunnostaa ja rakentaa täyttämään eritasoisten käyttäjien vaatimuksia. On ryhdytty puhumaan käsitteestä: Mountain Bike Center (maastopyöräilykeskus), jolloin tarjotaan alan harrastajille laajat palvelut ja mahdollistetaan maastopyöräilyyn liittyvien tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. Tämä lisää luonnollisesti olemassa olevien majoitus- ja palveluresurssien ympärivuotista käyttöä ja siten parantaa matkailualan kannattavuutta ja kehitysmahdollisuuksia. Maastopyöräilykeskuksen palvelutarjontaan kuuluvat kunnollisen ja monipuolisen reittiverkoston lisäksi mm. välinekauppa ja vuokraus, välinekorjaamo, ajo- ja turvallisuuskoulutus, opastus ja retkien järjestäminen sekä ryhmä- ja yritystapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. Myös Suomessa on monilla matkailupaikkakunnilla jo tarjolla mahdollisuus maastopyöräilyyn. Alan kehittymiselle olisikin eduksi, että maastopyöräilyä tarjoavia matkailukeskuksia tulisi runsaasti lisää, koska harrastajat mielellään vierailevat eri paikoissa ja järjestävät osanottajamäärältään runsaslukuisia tapahtumia harrastusolosuhteiltaan mielenkiintoisissa paikoissa. Pyhä-Luoston alue on luonnonolosuhteiltaan oivallinen maastopyöräilyn merkittäväksi keskukseksi ja alan harrastajat ovat sen jo löytäneet, vaikka siellä ei vielä ole varsinaisesti maastopyöräilyä
tukevaa infrastruktuuria. Pyöräilystä tulisi hallitumpaa, ohjatumpaa ja turvallisempaa merkityillä reiteillä. Hankkeessa selvitetään luonnossa maastopyörällä ja mönkijöillä liikkuen missä mahdolliset reitit voivat kulkea ja samalla mitä toimenpiteitä reittien tekeminen vaatii esim. pitkospuut soiden yli tai sorastusta pahimpiin kivikoihin, rumpuja ja siltoja ojien ja jokien ylityksiin jne.. Tätä ennen on tutkittu kartalta ja maastosta potentiaaliset reittivaihtoehdot. Kun reittivaihtoehdot on kartoitettu ja saadaan selville kenen kaikkien maiden läpi paras mahdollinen reitti tulisi kulkemaan niin että otetaan huomioon luontoarvot ja aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Reitti tulee suunnitella niin, ettei siitä koidu haittaa alueen eläimille tai ihmisille. Asiakaslähtöisyys tulee myös ottaa huomioon niin, että luonnossa maastopyöräilevä ihminen kokee ja aistii alueen arvokkaan ja hienon maiseman, puhtaan ilman ja veden sekä kokee onnistumisen riemuja ja liikunnan iloa reitillä, turvallisesti itseään haastaen. Reitin suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon lyhyemmät ympyräreitit molempiin lähtöpäihin niin Pyhätunturille kuin Luostotunturille, jolla saadaan tarjontaa lapsille, lapsiperheille, sekä yrityksille jotka tarjoavat pyöriä vuokralle. Reitti antaa myös pohjan alueen yritystoiminnan kehittämiselle varsinkin kesämatkailun osalta. Varsinainen hanke toimii yleishyödyllisenä kahden kunnan ja matkailukeskuksen yhdistävänä tekijänä, joka myös antaa elinvoimaisuutta Pyhäjärven ja Suvannon kyliin. Varsinainen hanke antaa myös mahdollisuuden pyöräilytapahtumien järjestämiseen, pyöräilykisojen järjestämiseen, polkujuoksukisoihin, pyöräilyleireille jne tämän lisäksi antaa myös alueen kesämatkailuun tarvittavaa vetovoimaa. Edellä mainittujen seikkojen takia yrityksiltä lähtenyt idea tarvitsee esiselvityksen jotta varsinainen hanke voidaan ylipäätään toteuttaa. Ha 3. HANKKEEN TAVOITTEET Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Selvitetään luonnossa maastopyörällä ja mönkijöillä liikkuen missä mahdolliset reitit voivat kulkea ja samalla mitä toimenpiteitä reittien tekeminen vaatii esim. pitkospuut soiden yli tai sorastusta pahimpiin kivikoihin, rumpuja ja siltoja ojien ja jokien ylityksiin jne.. Tätä ennen on tutkittu kartalta ja maastosta potentiaaliset reittivaihtoehdot. Kun reittivaihtoehdot on kartoitettu ja saadaan selville kenen kaikkien maiden läpi paras mahdollinen reitti tulisi kulkemaan niin että otetaan huomioon luontoarvot ja aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Reitti tulee suunnitella niin, ettei siitä koidu haittaa alueen eläimille tai ihmisille. Asiakaslähtöisyys tulee myös ottaa huomioon niin, että luonnossa maastopyöräilevä ihminen kokee ja aistii alueen arvokkaan ja hienon maiseman, puhtaan ilman ja veden sekä kokee onnistumisen riemuja ja liikunnan iloa reitillä, turvallisesti itseään haastaen. Reitin suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon lyhyemmät ympyräreitit molempiin lähtöpäihin niin Pyhätunturille kuin Luostotunturille, jolla saadaan tarjontaa lapsille, lapsiperheille, sekä yrityksille jotka tarjoavat pyöriä vuokralle. Reitti antaa myös pohjan alueen yritystoiminnan kehittämiselle varsinkin kesämatkailun osalta. Varsinainen hanke toimii yleishyödyllisenä kahden kunnan ja matkailukeskuksen yhdistävänä tekijänä, joka myös antaa elinvoimaisuutta Pyhäjärven ja Suvannon kyliin. Varsinainen hanke antaa myös mahdollisuuden pyöräilytapahtumien järjestämiseen, pyöräilykisojen järjestämiseen, polkujuoksukisoihin, pyöräilyleireille jne tämän lisäksi antaa myös alueen kesämatkailuun tarvittavaa vetovoimaa. Edellä mainittujen seikkojen takia yrityksiltä lähtenyt idea tarvitsee esiselvityksen jotta varsinainen hanke voidaan ylipäätään toteuttaa.
Rahoitussuunnitelma Julkinen rahoitus 90 % 15 000 josta EU+Valtio 100% 15 000 Talkoo 10% 1 667 Julkinen rahoitus yhteensä 16 667 Yksityinen rahoitus 10% 1 667 josta rahallinen osuus 0% 0 Vastikkeeton osuus 100% 1 667 Yksityinen rahoitus yhteensä 1 667 Hankkeen kustannukset yhteensä 16 667 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Esiselvityshankkeessa kartoitetaan olemassa olevia reittipohjia, joita olisi mahdollista käyttää sekä käytetään projektin vetämiseen Mika Tenhusen työtunteja (Pelkosenniemen elinkeinokoordinaattori) sekä Pelkosenniemen teknisen osaston rakennusmestari Jarkko Vuorelan ja suunnitteluinsinööri Ville Mäkitalon osaamista ja työpanosta. Reittien pitää olla turvallisia, hyviä pitää kunnossa, asiakkaille kiinnostavia, palveluita lähellä, niihin täytyy saada luvat maan omistajilta sekä metsähallitukselta. Esiselvitys pitää tehdä huolella ennen varsinaista hanketta, sillä jos lupaa maanomistajilta ei saada niin koko hanketta ei voida toteuttaa. Hankkeessa töitä tekevät seuraavat henkilöt: Mika Tenhunen toimii projektin vetäjänä ja vastaa esiselvityshankkeen suunnittelusta, koordinoinnista, tehtävien teosta, suunnittelupalavereiden pitämisestä ja organisoinnista sekä osallistuu maastopyöräilyn pitkäaikaisena harrastajana reittivaihtoehtojen kartoittamiseen maastossa sekä suunnitteluun. Kustannus on noin yhden kuukauden työtunnit (4 855 ) Jarkko Vuorelan tehtävänä on Pelkosenniemen kunnan puolelta teknisenä asiantuntijana osallistua reittivaihtoehtojen suunnitteluun, kentällä tehtävään kartoittamiseen, maanomistajien yhteystietojen etsiminen ja yhteydenotto sekä suunnittelupalavereihin osallistuminen ja kustannuslaskelmana tekeminen. Kustannus on noin yhden kuukauden työtunnit ( 4000 ) Ville Mäkitalon tehtävänä on Sodankylän kunnan puolelta teknisenä asiantuntijana osallistua reittivaihtoehtojen suunnitteluun, kentällä tehtävään kartoittamiseen, maanomistajien yhteystietojen etsiminen ja yhteydenotto sekä suunnittelupalavereihin osallistuminen ja kustannuslaskelmana tekeminen. Kustannus on yhden kuukauden työtunnit ( 5 500 ) Hankkeessa selvitetään luonnossa maastopyörällä ja mönkijöillä liikkuen missä mahdolliset reitit voivat kulkea ja samalla mitä toimenpiteitä reittien tekeminen vaatii esim. pitkospuut soiden yli tai sorastusta pahimpiin kivikoihin, rumpuja ja siltoja ojien ja jokien ylityksiin jne.. Tätä ennen on tutkittu kartalta ja maastosta potentiaaliset reittivaihtoehdot. Kun reittivaihtoehdot on kartoitettu ja saadaan selville kenen kaikkien maiden läpi paras mahdollinen reitti tulisi kulkemaan niin että otetaan huomioon luontoarvot ja aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa luonnolle. Reitti tulee suunnitella niin, ettei siitä koidu haittaa alueen eläimille tai ihmisille. Asiakaslähtöisyys tulee myös ottaa huomioon niin, että luonnossa maastopyöräilevä ihminen kokee ja aistii alueen arvokkaan ja hienon maiseman, puhtaan ilman ja veden sekä kokee onnistumisen
riemuja ja liikunnan iloa reitillä, turvallisesti itseään haastaen. Reitin suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon lyhyemmät ympyräreitit molempiin lähtöpäihin niin Pyhätunturille kuin Luostotunturille, jolla saadaan tarjontaa lapsille, lapsiperheille, sekä yrityksille jotka tarjoavat pyöriä vuokralle. Huolella ja hyvin suunniteltu reitti antaa myös pohjan alueen yritystoiminnan kehittämiselle varsinkin kesämatkailun osalta. Varsinainen hanke toimii yleishyödyllisenä kahden kunnan ja matkailukeskuksen yhdistävänä tekijänä, joka myös antaa elinvoimaisuutta Pyhätunturin, Pyhäjärven, Luostotunturin ja Suvannon kyliin. Varsinainen hanke antaa myös mahdollisuuden pyöräilytapahtumien järjestämiseen, pyöräilykisojen järjestämiseen, polkujuoksukisoihin, pyöräilyleireille jne tämän lisäksi antaa myös alueen kesämatkailuun tarvittavaa vetovoimaa. Edellä mainittujen seikkojen takia yrityksiltä lähtenyt idea tarvitsee esiselvityksen, jotta varsinainen hanke voidaan ylipäätään toteuttaa. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt Hakijana on Pelkosenniemen kunta. Hanke on Pyhä-Luoston matkailuyhdistyksen jäsenyritysten hyväksymä ja sille on tarve ollut jo pitempään. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pelkosenniemen Kunta ja elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen. Hankkeen esiselvitykseen tarvittavaa osaamista tuovat Pelkosenniemen teknisenosaston rakennusmestari Jarkko Vuorelan ja suunnitteluinsinööri Ville Mäkitalo Sodankylän kunnasta, joiden työtehtävät ja aikataulu ovat hakemuksessa mukana. Hankkeen toteuttavilla henkilöillä on tarpeellinen kokemus ja ammattitaito reitin suunnitteluun sekä aluetuntemus, jotta esiselvitys voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja selvittää onko edellytykset varsinaiseen hankkeeseen olemassa ja millaisilla kustannuksilla se voitaisiin toteuttaa. Hankkeen kustannuksiin on Pelkosenniemen kunnan ja Sodankylän kunnan tuki. Hankkeen suunnitteluun tehdään myös talkootöitä yhteisten suunnittelupalaverien muodossa. Hanke toteutetaan heinä-elosyys-lokakuun aikana. Pelkosenniemen kunta on hankkeessa toteutus- ja rahoitusvastuussa, kirjanpito on myös Pelkosenniemen kunnalla. Budjetoitu yhden kuukauden työpanos ostetaan Sodankylän kunnalta (suunnitteluinsinööri Ville Mäkitalon työpanos). Osa töistä kuten suunnittelukokoukset tehdään talkootöinä joihin pyydetään kylien ihmisiä mukaan. Samalla hoidetaan myös hankkeesta tiedottaminen. Töitä tehdään siis osittain muiden töiden ohella, mutta esiselvityshankkeen taloudellisen tuen avulla voidaan toteuttaa selvitys ylipäätään ja tehdä se huolella ja varmistaa että varsinaiselle hankkeelle on olemassa tarkat suunnitelmat, kustannukset ja ennen kaikkea maanomistajien luvat. Myös yrittäjien sitouttaminen varsinaiseen hankkeeseen on tämän jälkeen helpompaa ja näin saadaan moninkertainen vaikutus alueelle kuin ilman esiselvitystä. Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan Hankkeessa on riskinä se, ettei saada tarpeeksi työaikaa kuntien jo tiukoista resursseista mutta tämän takia hankkeeseen haetaan rahoitusta, jolloin työ on tehtävä. Toinen riski on se, että reittejä ei suunnitella kunnolla. Tähän riskiin varaudutaan hankkeen vetovastuun osalta niin että Mika Tenhunen pitkään maastopyöräilyä harrastaneena, kerää muualla hankkeissa hyvin onnistuneita toimintatapoja sekä myös kirjaa missä on tehty virheitä, ettei virheitä toisteta tässä hakkeessa. Mika Tenhunen myös kerää testiajajat talkoisiin hankkeessa ajamaan kartoitetun reitin, jotta nähdään onko se sellainen jonne reitti kannattaa pitkään maastopyöräilyä harrastaneiden mielestä tehdä ja millaisia korjauksia, opasteita, palveluita jne reitille tarvitaan. Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Hankkeessa mahdollistetaan kestävän kehityksen mallin mukaista ekologista matkailupalvelua joka myös ottaa huomioon paikallisen väestön ja luo heille mahdollisuuksia taloudellisessa, liikunnallisesa ja ympäristöllisessä mielessä. Hankkeessa otetaan huomioon myös ympäristön rasituksen kasvattaminen, ja ei rasiteta sellaista osaa luonnosta joka olisi erityisen haavoittuvainen. Hankkeessa luodaan reitit joilla liikkujat pysyvät ja näin muu luonto pysyy ennallaan. Hankkeessa ei liikuta moottoriajoneuvoilla ja pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia reittejä hyväksi. 5. YHTEYS PELOTON POHJOISIN STRATEGIAAN JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU? Miten hankkeella edistetään Peloton Pohjoisin Strategian ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? Hankkeessa kartoitetaan Pyhä-Luosto-Suvanto-Pyhäjärvi alueen kesämatkailun kehittämistä pyöräilyturismin kehittämisen keinoin. Hankkeessa otetaan mukaan alueen kunnat, yritykset sekä kylät suunnittelemaan onnistunutta reittiä, joka omalta osaltaan toimii kesämatkailun kehittämisen infrana sekä punaisena lankana. Reitin varrelle voidaan myöhemmässä vaiheessa tuotteistaa pyöräilyn kylkeen tarvittavia ohjelmapalveluita,
majoitusta, ruokailua, huoltoa jne Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Hankkeeseen tehdään huolellinen ja tarkka esiselvitys jonka tuloksena on raportti jossa on kaikki mahdolliset reitit ja niiden tekemisen kustannukset ja suunnitelmat. Samoin esiselvityshankkeen avulla kartoitetaan mahdolliset varsinaisen hankkeen riskit, esimerkiksi hankitaan maanomistajilta luvat, jottei varsinainen hanke kaadu siihen. Esiselvitysvaiheessa suunnitellaan myös reitit niin, että niitä voidaan ylläpitää jatkossa kustannustehokkaasti ja että reittiä voidaan käyttää jatkossa kilpailuihin ja tapahtumiin, jotka ovat alueen kesämatkailun kehittämisen kannalta elintärkeitä. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Reitin tulevat asiakkaat eli kohderyhmä on kotimaiset ja ulkomaiset pyöräilijät ja heidän perheensä. Suomalaiset pyöräilyseurat, maastopyöräilynharrastajat ja sitä kokeilemaan haluavat. Fat-bike ajajat ja kokeilunhaluiset. Pohjoismaissa on paljon maastopyöräilyä harrastavia seuroja jne jotka ovat potentiaalista loppukohderyhmää. Kun palvelukonseptia on muutaman kesän jälkeen kunnossa, ei maastopyöräilyturistien saaminen alueelle ole mahdottomuus. Esiselvityshankkeessa kohderyhmänä on alueen kunnat, yrittäjät, kylät, maanomistajat ja metsähallitus. Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Esiselvityshankkeen kohderyhmänä on ne tahot joita esiselvitys koskee ja joiden osallistumista, osaamista ja talkoohenkeä tarvitaan. Esiselvityshanke on lähtenyt liikkeelle elinkeinokoordinaattori Mika Tenhusen keskusteluista ja tapaamisista alueen yrittäjien ja kylien kanssa. Kuntien, yrittäjien, kylien, maanomistajien ja metsähallituksen kanssa tullaan tekemään talkootyötä suunnittelun osalta. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Pyöräilyn harrastajista koostuva ryhmä, joka talkoina testaa potentiaalisia reittejä osittain ja kertovat mielipiteitään ja neuvojaan. 7. MITEN HANKKEEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? Hankkeesta tullaan tekemään raportti, jossa arvioideen hankkeessa tehdyt työt sekä reittimahdollisuudet. Raportissa on myös kustannuslaskelmat reittien tekemisen osalta. Raportissa selvitetään mitä seikkoja varsinaisessa hankkeessa tulisi tehdä jotta edellä mainitut kohderyhmät saataisiin kiinnostumaan ja heille olisi tarjota erinomainen palvelutuotekokonaisuus. 8. MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? Hankkeessa syntyneen loppuraportin jälkeen yrittäjien, kunnan, metsähallituksen ja kylien kanssa pidetään neuvonpito siitä lähdetäänkö hakemaan varsinaista hanketta. Tämän jälkeen tehdään kuntien virkamiesten toimesta varsinainen hankehakemus, jossa otetaan huomioon myös markkinointi, sosiaalinen media, tapahtumat jne kuitenkin niin että hankkeen kokonaiskustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä ja eivät rasita liikaa omarahoitusosuutena osallistujien taloutta liikaa. 9. TIEDOTTAMINEN Tähän kirjoitetaan tiedotussuunnitelma. Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Hankkeen tiedottaminen tapahtuu suoraan sähköpostilla osallistuville tahoille ja Pyhä - Luosto matkailuyhdistyksen kautta sekä kunnan tiedotteiden kautta. Hankkeen loppuraportti esitettään kunnan hallitukselle sekä matkailuyhdistyksen jäsenyrityksille, kunnille, kylille. 10. ALLEKIRJOITUS JA VAKUUTUS Vakuutan selvityksessä antamani tiedot oikeiksi. Paikka ja aika Hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys