Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Samankaltaiset tiedostot
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Vaikeasti tavoitettavien ryhmien huono-osaisuus: esimerkkina leipa jonot ja terveysneuvontapisteet

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

SOHVI-hanke

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Keitä leipäjonossa olevat ovat? Millaisia ongelmia heillä on? Tutkimusten tuloksia leipäjonoista

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Leipäjonoja vai kynsiä?

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Juho Saari, professori, johtaja, Itä-Suomen yliopisto: SESSIO YHTEISKUNNALLINEN OIKEUDENMUKAISUUS HUONO-OSAISUUS - PAIKALLINEN OIKEUDENMUKAISUUS

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Huono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö?

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Juho Saari, professori, johtaja, Itä-Suomen yliopisto HUONO-OSAISUUS ELÄMÄN EDELLYTYKSET YHTEISKUNNAN POHJALLA

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Sakari Kainulainen, Kalle Karppinen ja Juho Saari. Ruoka-avun kohdentuminen Turussa Selvitys leipää jonottavien ihmisten hyvinvoinnista

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Köyhyyden monet kasvot

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Turvallisuus osana hyvinvointia

Haasteet ja ilmiöt etsivässä nuorisotyössä. Pauliina Koljonen, etsivä nuorisotyö Äänekoski

Kansalaisuuden kynnykset

Itä- Suomen yliopiston Itä- Helsingin osaston tuotoksia 2015

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso välttävä / tyydyttävä hyvä / erittäin hyvä.

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Sosiaaliset etäisyydet politiikassa

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Osastopäällikkö, tutkimusprofessori

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Pro gradu-tutkielma: Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Salla Alila & Nina Koskenkangas

Syrjäytymisen ja hyvinvoinnin kokemuksen tutkimuksesta vapaus käteen jää?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Henrik Rainio

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Hyvinvointikysely. Tämän sivun tiedot täyttää järjestön yhteyshenkilö Tilaisuus/tapahtuma, jossa lomake pyydetään täyttämään.

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Transkriptio:

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen

Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, luottamusta sekä tulonsiirtojen ja palveluiden käyttöä kartoittava tutkimus kerätty vuosina 2013 ja 2014. N 526 Kahdeksan paikkakuntaa: Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu, Hämeenlinna, Joensuu, Kouvola, Kotka Osa HUSO-hanketta; vertailukelpoinen aineisto Leipäjono-tutkimukseen, Helsingin asumispalveluyksikön asiakkaisiin sekä Kelan tuottamaan kansalaiskyselyyn (2013). Laitinen, Uhlbäck, Eskelinen & Saari (2017). Sumuisten sielujen hyvinvointi Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmään kiinnittyminen. Diak työelämä, 9, Diakoniaammattikorkeakoulu. Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon/ Kristiina Laitinen 08.12.2017 2

Taustamuuttujat Valtaosa miehiä (66 %) Nuoria [16-25 v (18 %), 26-35-v (48 %), 36-45-v (26 %), > 45-v (9 %)] Matala koulutusaste: [peruskoulu kesken (10 %), peruskoulu (45%), toisen asteen koulutus (37 %), korkeamman asteen koulutus (8 %)] 80% vastaajien kotitalouksista toimeentulotuella viim. 2kk aikana Asunnottomia noin viidesosa (18 %) % 20 42 9 6 7 4 13 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotona Työtön tai lomautettu Työkokeilussa Opiskelija Töissä määrä- tai osa-aikaisesti Töissä pysyvästi Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon / Kristiina Laitinen 08.12.2017 3

Koettu hyvinvointi Kaikki hyvinvoinnin mittarit aineistossa heikommat kuin väestössä keskimäärin Elämässä pärjääminen alhaisimmalla tasolla verrattuna muihin huonoosaisuuden notkelmiin- Ohisalo & Laitiala & Saari 2015 Esityksen nimi / Tekijä 08.12.2017 4

Huono-osaisuuden mittaaminen - hyvinvointivajeet Huono-osaisuuden mittaaminen erilaisten resurssien puutteena ja niiden kasautumisena, toisaalta subjektiivinen kokemus huonoosaisuudesta tärkeä. Kuinka määritellä olennaiset vajeet (deficits) hyvinvoinnille: Esim. Ohisalo, Laihiala & Saari (YP 80:5, 2015); Karvonen & Kestilä (Suomalaisten hyvinvointi 2014) materiaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus Esityksen nimi / Tekijä 08.12.2017 5

Hyvinvointivajeet ja huono-osaisuuden kokemus Vajeita ilmaiseviksi muuttujiksi valittiin: -Työttömyys (kategoriat kotona, työtön tai lomautettu, työkokeilussa) -Tulojen riittämättömyys menoihin -Asunnottomuus, -Heikoksi koettu fyysinen terveys & henkinen terveys -Riittämättömäksi koettu tuki kaupungilta -Yksinäisyys -Huumeiden käyttö aiheuttaa ongelmia Puolet vastaajista koki itsensä ainakin jossain määrin huono-osaiseksi (väestöstä kymmenesosa). Huono-osaiseksi muita ryhmiä useammin kokivat itsensä asunnottomat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat Esityksen nimi / Tekijä 08.12.2017 6

Hyvinvointivajeiden kasautuminen ja suhde subjektiiviseen kokemukseen Vajeita kasautui runsaasti: 4/5 vastaajasta kasautui kolme tai useampi vaje. Vasta yli neljän vajeen kasautuessa enemmistö alkoi kokea itsensä huono-osaiseksi Huono-osaisuuden kokemukseen selvimmin yhteydessä tyytymättömyys toimeentuloon, tyytymättömyys henk.terveyteen sekä yksinäisyys Riittämätön tuen, huono fyysinen terveys sekä omasta huumeiden käytöstä aiheutuvat ongelmat myös yksittäin analysoituina merkittäviä 0 2% 1 9% 2 10% 3 19% 4 20% 5 18% 6 12% 7 7% 8 2% Esityksen nimi / Tekijä 08.12.2017 7

Palvelujärjestelmän sisä- vai ulkopuolella? Palveluiden käyttö viimeisen 2kk aikana Palvelujen käytön kasautuminen sosiaalitoimiston palvelut päihdepalvelut 72% 78% 4% 5% 24% 17% 25% 20% 21% 23% 23% terveyskeskuksen palvelut 67% 6% 28% 15% työvoimatoimiston palvelut kelan palvelut 30% 51% 7% 5% 63% 44% 10% 10% 11% 9% mielenterveyspalvelut 27% 9% 64% 5% 3% seurakunnan palvelut 25% 4% 71% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 0% 0 1 2 3 4 5 6 olen käyttänyt olen hakenut, mutta en ole saanut en ole käyttänyt Päihdetiedotusseminaari 2017 Lissabon / Kristiina Laitinen 08.12.2017 8

Pohdintaa Huono-osaisuus pitkälti linkittynyt samoihin materiaalisiin tekijöihin kuin yleisesti väestössä: toimeentulon vaikeudet joihin liittyy erityisesti heikko asema työmarkkinoilla Toisaalta henkinen hyvinvointi ja yksinäisyys merkittävässä yhteydessä subjektiiviseen kokemukseen huono-osaisuudesta Sosiaalinen tuki ja mielenterveyspalvelut terveysneuvontapisteiden asiakkaille avainasemassa? Esityksen nimi / Tekijä 08.12.2017 9