Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka
Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ: 1. Miksi ilmastonmuutos kasvin rooli 2. Suomen rooli ja päästöjen lähteet 3. Mikä lämmittää Suomessa Maatiloilla ei ole merkittävää päästöjen vähentäjän roolia 4. Suomen rooli ja sidonta vaiettu hyve 5. Eläinpäästöjen kohtuuton syyllistäminen 6. Miten pidämme sidontaa yllä? - ilmastonmuutokseen sopeutumalla Maatiloilla on ainutlaatuinen päästöjen sidonnan rooli
Miksi ilmastonmuutos? Prof. Thomas Kätterer, SLU, 10.1.2017 EP, Brysseli: https://climate.nasa.gov/evidence/
Bronson et al. 2017. PNAS October 31:114 (44) 11645-11650 Natural Climate Solutions
Bronson et al. 2017. PNAS October 31:114 (44) 11645-11650
Suomen osuus päästöistä Globaalit 50 000 EU 5000 Suomi 50 milj. tn. CO2-ekv. vuodessa 1,3 % http://ec.europa.eu/eurostat/statistics
Suomen päästöjen lähteet Kasvihuonekaasupäästöt Energiateollisuus Maatalous 11 %* Liikenne Teollisuus ja rakentaminen 15 % Liikenne 25% Energia 39 % Lähde: SVT 2016 Teollisuus ja rakentaminen Maatalous Rakennusten lämmittäminen Muu * Maatalouskaasut metaani ja dityppioksidi, + hiilidioksidipäästöt ja energia = noin 15%
Mikä lämmittää Suomessa? Prof. Markku Ollikainen HY, 12.9.2017
Suomen sidonta vaiettu maatilojen hyve Prof. Hannu Ilvesniemi, LUKE 10.1.2017 EP, Brysseli Lähde: www.tilastokeskus.fi
Suomen KHK-kaasupäästöt ja -poistumat raportoitu EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle
Meillä on kasvun avaimet, maata ja vettä Mahdollisuudet fotosynteesiin - vihreään kasvuun Olemme biotalouden ja luonnonvarojen suurvalta Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Uusiutuvaa Energiaa, Puuta Maaperään Hiiltä, Rehua ja Ruokaa
Meillä on monipuoliset mahdollisuudet sitoa hiiltä ja tuottaa biomassoja Metsissä Kasvatus- ja uudishakkuiden energiapuuta Pelloilla Ympäristönurmet biokaasua
Eläinpäästöjen kohtuuton syyllistäminen Eläimet osana hiilen kiertoa - olemme rehumaa PÄÄSTÖT PIENIÄ SUHTEESSA REHUJEN SIDONTAAN TAI FOSIILISTEN PÄÄSTÖIHIN Lannan sijoituksella merkitystä ammoniakin ja typen käytön tehokkuuteen ei juuri kasvihuonekaasupäästöihin: Suomen miljoonan naudan metaanipäästöt 2 milj. CO2-ekv /v Suomen päästöt 50 ja sidonta >100 - rehu sitoo takaisin
Nykyisen kauden indikaattoreita muut kaasut kuin CO2 Toimenpide ja laskennalliset indikaattorit Arvioitu päästövähenemä, tonnia CO2 ekvi- valenttia, (N2O päästöt) 2015 2016 Lietteen sijoitus, epäsuora 4 750 4 440 dityppioksidi Monivuotinen ympäristönurmi 1 500 1 600 Yhteensä (R18) 6 251 6 038 Toimenpide ja laskennalliset indikaattorit Arvioitu päästövähenemä, tonnia NH3 2015 2016 Lietteen sijoitus, NH3 (R19) 1 232 1 151 ammoniakki - ei ole KHK!
Case metaani Fotosynteesi: VEDESTÄ VALOSTA JA HIILIDIOKSIDISTA BIOMASSAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45% hiiltä: 10 tn hiiltä painaa 16,5 tonnia CO 2 Suomen miljoonan naudan metaanipäästöt 2 milj. CO2-ekv /v https://www.nasa.gov/feature/jpl/nasa-led-study-solves-a-methane-puzzle/ 3.1.2018 But when these (emission) estimates were added to estimates of other sources, the sum was considerably more than the observed increase. / Combining isotopic evidence from ground surface measurements with the newly calculated fire emissions, the team showed that about 17 teragrams per year of the increase is due to fossil fuels, another 12 is from wetlands or rice farming, while fires are decreasing by about 4 teragrams per year. The three numbers combine to 25 teragrams a year -- the same as the observed increase.
Maatilatalouden rooli ratkaisijana 1. Hiilensidontaa kasvaviin kasveihin 2. Maaperän hiilivaraston kartuttaminen 3. Fossiilisten korvaaminen uusiutuvalla energialla 4. Kaasujen kierrätys takasin kasveihin 5. Päästöjen ehkäisy: Ravinteiden kierrätys lannankäsittely - merkitys kasvaa jos eläinmäärä kasvaa symbionttinen typensidonta VIITE: Fotosynteesi 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä 3,7 * hiilen massa = hiilidioksidiekvivalentti VIITE: Metaanin hajoaminen hiilidioksidiksi ja vedeksi
Miten pidämme sidontaa yllä? Politiikan tuettava ja kannustettava: Uusi CAP ja ilmastotoimet On sopeuduttava ilmastonmuutokseen: MÄRKYYS VIE HAPEN Valumavesien hallinta - Maatiloilla - Maatilojen ulkopuolella Peruskuivatus
Valmistelemme uutta CAP:a On nähtävä yli EU:n lainsäädännön, joka ei tunnista hiilensidontaa kokonaan Biopolttoaineet auttavat maataloutta: 1. ESR tavoitteissa liikenteen päästövähennykset ESR Maatalous: N2O CH4 HIILIJOUSTOT* LULUCF Metsätalous CO2 2. Biomassojen tuotanto vähentää pellon kaasupäästöjä Liikenne Asuminen Jätesektori *jos hiilidioksidia sidotaan enemmän kuin päästetään Maatalous CO2
YDIN: On nähtävä luonnon aikajänne ja kierto Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan
KOLME SANAA KOTIIN: 1. SIDOMME 2. KIERRÄTÄMME 3. UUSIUTUVALLA KASVULLA Kiitos