KK 879/1997 vp Kirjallinen kysymys 879 Sulo Aittoniemi /kesk: Somalilasten lähettämisestä Suomeen ilman vanhempiaan Eduskunnan Puhemiehelle Kuten viime päivien eräistä televisio-ohjelmista on saatu nähdä, Somaliassa on keksitty ja kehitetty tietynasteinen pakolaisautomaatti, joka varmistaa somaliperheiden muuton Suomeen, oli sitten pakolaisstatus olemassa tai ei. Ensin lähetetään mieron tielle yksi tai kaksi perheen alle 1 0-vuotiasta lasta, jotka saapuvat Suomeen. Sen jälkeen muuttaa koko kymmenhenkinen Muhammadin perhe suomalaisen yhteiskunnan elätettäväksi. Herää kysymys siitä, miten se, että lähettää pienet lapsensa maailmalle tuntemattomiin olosuhteisiin, voi luoda jollekin perheelle oikeuden elää lopun elämäänsä suomalaisten kustannuksella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä estääkseen sellaisen jopa epäinhimillisen pakolaiskeinottelun, jolla somaliperheet varmistavat pääsynsä Suomeen lähettämällä ensin alaikäiset lapsensa tietyllä tavoin oman onnensanojassa hankkimaan turvapaikan? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997 Sulo Aittoniemi /kesk 270136
2 KK 879/1997 vp Eduskunnan Puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitioniemen kirjallisen kysymyksen n:o 879: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä estääkseen sellaisen jopa epäinhimillisen pakolaiskeinottelun, jolla somaliperheet varmistavat pääsynsä Suomeen lähettämällä ensin alaikäiset lapsensa tietyllä tavoin oman onnensanojassa hankkimaan turvapaikan? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Turvapaikanhakijalle voidaan ulkomaalaislain säännösten mukaan myöntää pakolaisasema, mikäli hakija täyttää Geneven sopimuksen 1 artiklan pakolaismääritelmän. Mikäli tämä edellytys ei täyty, mutta hakijaa ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa turvallisesti, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi. Edelleen ulkomaalaiselle voidaan ulkomaalaislain mukaan myöntää oleskelulupa painavasta humanitaarisesta syystä,jollaisena syynä hallituksen esityksen mukaan voidaan pitää ulkomaalaisen koti- tai vakinaisessa asuinmaassa vallitsevan sisällissodan tai tapahtuneen luonnonmullistuksen aiheuttamaa katastrofia. Somalian kansalaisten osalta voidaan todeta, että suurin osa turvapaikanhakijoista on saanut oleskeluluvan painavasta humanitaarisesta syystä ja vain harvat pakolaisaseman tai oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi. Ketään ei ole palautettu Somaliaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii, ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan hyvinvoinnin vuoksi tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Suomen ulkomaalaislaissa perhe-elämän suojelun periaate on kirjattu 18 :n 1 momenttiin, jonka mukaan oleskelulupa voidaan myöntää, jos ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suomessa. Hallituksen esityksen mukaan lähiomaisella tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa, alle 18-vuotiaita naimattomia lapsia sekä vanhempia samoin kuin muuta sukulaista, joka on täysin riippuvainen Suomessa pysyvästi asuvasta ainoasta omaisestaan. Silloin kun yksin tulleelle alaikäiselle on myönnetty oleskelulupa Suomessa, myös hänen vanhempansa ja alaikäiset naimattomat sisaruksensa voivat saada oleskeluluvan. Tämä perustuu voimassa olevan lain säännöksiin. Kun Suomesta ei Somaliaan palauteta ketään, ei voida myöskään edellyttää, että asianomainen perhe yhdistyisi siten, että Suomessa oleva lapsi palaisi perheensä luo. Oleskeluluvan myöntämisen vaihtoehto olisi lapsen ero vanhemmistaan, mitä lopputulosta ei voida pitää oikeana. Suomea velvoittavana kansainvälisen oikeuden normina on voimassa YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka 3 artiklan mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevissa viranomaistoimissa. Monien EU:n jäsenvaltioiden ja muidenkin länsimaiden tiukentunut maahanmuutto-ja turvapaikkapolitiikka on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että alaikäisiä pyritään lähettämään yksin tai saattajan mukana turvapaikanhakijaksi länsimaihin. Lapsen on usein helpompi ylittää rajanylityspiste siitä syystä, ettei lapsilta vaadita omaa matkustusasiakirjaa vaan he voivat sisältyä aikuisen passiin. Tämän yleisesti tiedossa olevan väärinkäyttömahdollisuuden vuoksi Ulkomaalaisvirasto on vuoden 1997 alusta alkanut myöntää muukalaispasseja myös lapsille, jotta lapsen henkilöllisyys on valokuvan avulla passintarkastuksessa todettavissa. Tämä pätee myös Somalian kansalaisiin, joille Ulkomaalaisvirasto myöntää ulkomaalaislain 5 :n nojalla hakemuksesta Suomen muukalaispassin, koska virasto ei pidä Somalian passia luotettavana matkustusasiakirjana. Somalit saapuvat Suomeen käyttäen monia muitakin matkustusasiakirjoja. Lapsen lähettäminen yksin tulisi estää jo ennen kotimaasta tai turvapaikkamaasta lähtöä. Tähän Suomella ei ole mahdollisuuksia, koska
KK 879/1997 vp 3 Suomi voi vaikuttaa ilmiöön vasta omassa oikeudenkäyttöpiirissään. Yhteistyö muiden maiden kanssa ilmiön estämiseksi on vättämätöntä. Suomi osallistuu Euroopan unionissa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvaan yhteistyöhön laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi. Schengenin sopimuksen voimaan saattamiseen liittyvien säädösmuutosten yhteydessä tulee Suomessa harkittavaksi muun muassa mahdollisen sakkorangaistuksen asettaminen kuljetusyhtiöille, jotka ottavat kuljetettavakseen henkilöitä ilman tarvittavia matkustusasiakirjoja. Hyvin toimiva rajavalvonta ennalta ehkäisee osaltaan kysymyksessä tarkoitettua lasten hyväksikäyttöä. Esimerkiksi ED-maissa toimivaan rajavalvontaan kiinnitetään lisääntyvässä määrin huomiota. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
4 KK 879/1997 vp Tili Riksdagens Talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 879: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för att förhindra den nästan omänskliga flyktingspekulation som somaliska familjer anlitar för att garantera sin inresa tili Finland genom att först skicka sina minderåriga barn för att söka asyl på sätt och vis lämnade åt sitt öde? Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt följande: En asylsökande kan enligt bestämmelserna i utlänningslagen beviljas flyktingstatus, om sökanden uppfyller kraven i flyktingdefmitionen i Genevekonventionens artikel 1. Om detta krav inte blir uppfyllt, men den sökande inte tryggt kan återsändas tili sitt hemland eller det land där han eller hon är fast bosatt, kan han eller hon beviljas uppehållstilistånd på grund av behov av skydd. Dessutom kan en utlänning enligt utlänningslagen beviljas uppehållstilistånd av vägande humanitära skäl. Som sådana skäl kan enligt regeringens proposition betraktas ett inbördeskrig eller en naturkatastrof i utlänningens hemland eller det land där han eller hon är fast bosatt. Vad gäller medborgare isomaliakan det konstateras att merparten av asylsökande har beviljats uppehållstilistånd av vägande humanitära skäl. Endast ett fåtal av dem har fått flyktingstatus eller uppehållstilistånd på grund av behov av skydd. Ingen har återsänts tili Somalia. Enligt artikel 8 i Europeiska konventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna har envar rätt att åtnjuta respekt för sitt familjeliv. Offentliga myndigheter får inte störa åtnjutandet av denna rättighet med undantag för vad som är stadgat i lag och i ett demokratiskt samhälle och är nödvändigt med hänsyn tili landets yttre säkerhet, den allmänna säkerheten, landets ekonomiska välstånd, förebyggandet av oordning och brott, hälsovården, skyddandet av sedligheten eller skyddandet av andra personers fri- och rättigheter. 1 Finlands utlänningslag regleras principen av skydd för familjeliv i 18 1 mom. Enligt detta får uppehållstilistånd beviljas om en nära släkting tili utlänningen bor i Finland. Med en nära släkting avses enligt regeringens proposition utlänningens maka/make eller sambo, ett ogift barn som är under 18 år och föräldrar samt någon annan släkting som är helt beroende av sin enda släkting som är fast bosatt i Finland. Då ett minderårigt barn som inrest ensam har beviljats uppehållstilistånd i Finland, kan även barnets föräldrar och minderåriga ogifta syskon få uppehållstilistånd. Detta baserar sig på bestämmelserna i gällande lag. Eftersom ingen blir återsänd från Finland tili Somalia, kan man inte heller förutsätta att ett barn som vistas i Finland skall återvända tili sin familj. Alternativet tili beviljande av uppehållstilistånd är att barnet blir skilt från sina föräldrar vilket inte kan anses som ett rättvist resultat. FN:s konvention om barnets rättigheter är i kraft som en för Finland bindande norm av internationell rätt. Enligt artikel 3 i denna konvention skall barnets bästa komma i främsta rummet vid alla åtgärder som rör barn och vidtas av myndigheter. En strängare invandrar- och flyktingpolitik i många av EU:s medlemsstater och också i andra västerländer har bidragit tili strävan att skicka minderåriga barn som asylsökande tili västerlandet ensamma eller med ledsagare. Det är ofta lättare för ett barn att passera ett gränsövergångsställe därför att man inte kräver egna pass av barn utan de kan ingå i passet av en vuxen person. På grund av denna allmänt kända missbruksmöjlighet har utlänningsverket sedan början av 1997 börjat bevilja även barn främlingspass så att barnets identitet med hjälp av ett fotograft kan styrkas vid passgranskningen. Detta gäller också för medborgare i Somalia som på ansökan i enlighet med 5 utlänningslagen beviljas finskt främlingspass av Utlänningsverket, eftersom Utlänningsverket inte anser somaliska pass vara tillförlitliga resedokument. Vid sin ankomst tili Finland använder somalier många andra slag av resedokument. Att skicka barn ensamma iväg borde förhin-
KK 879/1997 vp 5 dras redan innan de lämnar hemlandet eller asyllandet. Finland har inga möjligheter tili detta, eftersom Finland kan påverka fenomenet först inom sitt eget rättstillämpningsområde. Samarbete med övriga Iänder är nödvändigt för att förebygga denna företeelse. Finland deltar i samarbete inom Europeiska unionen och i övriga internationella fora för att förebygga illegal invandring. 1 samband med ändringarna i bestäm- melser som förknippas med införande av Schengenavtalet skall man i Finland överväga om de transportföretag som åtar sig att transportera personer utan resedokument eventuellt skall åläggas ett bötestraff. En väl fungerande gränsbevakning förebygger för sin del det utnyttjande av barn som avses i spörsmålet. Man fåster t.ex. i ökande mån uppmärksamhet vid gränsbevakningen i EU-länderna. Helsingforsden 15 oktober 1997 Inrikesminister Jan-Erik Enestam