Sähköyhtiön asiakaslehti. Sähkön myyntihinta laskee. maaliskuun alusta s. 12

# 109 Sähköyhtiön asiakaslehti Sähkön myyntihinta laskee maaliskuun alusta s. 12

# 109 16 Sähkölämpö pitää pintansa Sähkölämmitys on edelleen uudistaloissa suosituin lämmitysmuoto. Suora sähkölämmitys on vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Matalaenergiarakentaminen vaatii lämmitykseltä ominaisuuksia, jotka sähkölämmityksessä ovat valmiina. 8 Vertailussa suuret astianpesukoneet Päältäpäin katsottaessa astianpesukoneet näyttävät lähes samanlaisilta. Niistä löytyy kuitenkin merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat laitteiden käyttöön sekä veden- ja energiankulutukseen. Näitä asioita selvitettiin TTS tutkimuksen loppuvuodesta 2008 toteuttamassa neljän astianpesukoneen vertailussa. 20 Puhdasta säästöä! Sekä vaatteiden että astioiden pesussa on paljon mahdollisuuksia energiansäästöön pesutuloksesta tinkimättä. Sisältö 4 Ilmasto muuttuu, mikä muu? Ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna korostaa, että lisäksi on kuitenkin mietittävä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua. 6 Turve suomalaista energiaa Turve on suomalaista energiaa, josta tuotetaan lämpöä ja sähköä. Tänä keväänä turpeesta on pulaa, kun kaksi perättäistä märkää kesää on vähentänyt turpeen nostomääriä. Turve on myös tavallista märempää, mikä vähentää lämpöarvoa. Energialaitokset etsivät kuumeisesti korvaavaa ja turpeen sekaan lisättävää poltettavaa voimalaitoksiin. 18 Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella sähkölaskutus uudelle aikakaudelle mittareiden kaukoluennan myötä Energiateollisuuden tavoitteena on, että 1.1.2014 vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Jakeluverkoissa siirretystä energiasta tämä vastaa 95 prosenttia. Muut aiheet Nettivinkki www.energiamaailma.fi Sivustolle on koottu kattava tietopaketti energia-alan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Energia-ala on laaja ja se työllistää nyt ja tulevaisuudessa tuhansia suomalaisia monissa mielenkiintoisissa ammateissa. Sivusto sisältää tietoa, jota myös opinto-ohjaajat voivat hyödyntää omassa työssään. 3 Pääkirjoitus 11 Pikkuelektroniikan sähkönkulutus kuriin 12 Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat laskevat 1.3.2009 alkaen 13 Elämää hehkulamppujen jälkeen 14 Turvallista sähköä 15 Valkeakosken Energia Oy:n asiakaspalvelututkimuksen tulokset 2008 22 Ristikko 23 Sähkövisa

Pääkirjoitus SÄHKÖN HINTA LASKEE 70. vuosikerta ISSN 0355-5356 Toimitus: Adato Energia Oy Fredrikinkatu 51 53 B 00100 Helsinki p. (09) 5305 2700 f. (09) 5305 2800 www.adato.fi Postiosoite: PL 1427 00101 HELSINKI Toimituspäällikkö: Ari J. Vesa p. (09) 5305 2714 ari.vesa@energia.fi Toimituksen sihteeri: Riitta Lahti p. (09) 5305 2715 riitta.lahti@energia.fi Pohjoismaiden vesivarastot ja vesivoiman tuotanto ovat tällä hetkellä jopa keskimääräistä alemmalla tasolla, eikä talvikaan ole erityisen lauha (jos ei erityisen kylmäkään). Onko jotain kummaa sitten tapahtunut kun sähkön hinta laskee? On tapahtunut. Tapahtuu hyvin kummia. Maailmalla myrskyää. Viime syksynä alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut laskusuhdanne ovat johtaneet raaka-aineiden hintojen romahtamiseen kysynnän vähentyessä. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat pudonneet viime kesän huippulukemista takaisin inhimillisemmälle tasolle. Halpoja en sanoisi öljyn tai hiilen olevan vieläkään, enkä varsinkaan maakaasun, jonka hinta seuraa öljyn ja hiilen hintakehitystä pitkällä viiveellä, mutta ne alkavat kuitenkin lähestyä säädyllisempää tasoa kuin mihin viime vuonna saimme tottua. Polttoaineiden hintojen laskun lisäksi teollisuustuotanto on hiipunut ja teollisuutemme tarvitsee entistä vähemmän sähköä kunnes talouden rattaat alkavat jälleen pyöriä ja kysyntä palaa kasvu-uralle. Kysynnän väheneminen on tukenut sähkön tukkuhintojen pudotusta. Valkeakosken Energia Oy haluaa pitää asiakkaistaan huolta ja antaa tämän sähkön tukkuhinnan putoamisen asiakkaidensa hyödyksi. Siksi laskemme toistaiseksi voimassaolevia sähkön myyntihintojamme 1.3.2009 alkaen. Haluamme näin myös osoittaa olevamme vanhojen asiakkaidemme luottamuksen arvoisia ja samalla toivottaa uudet asiakkaamme (teitä on jo aika joukko) tervetulleiksi! Timo Honkanen Toimitusjohtaja: Juhani Kalevi Ulkoasu: Mainostoimisto MBE Kansikuva: Comma Julkaisija: Energiateollisuus ry Päätoimittaja: Pekka Tiusanen Osoitteenmuutokset: paikallinen sähköyhtiö Painopaikka: Hansaprint Oy 2009

Ilmastonmuutos Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Antero Aaltonen Ilmasto muuttuu, mikä muu? Ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna korostaa, että lisäksi on kuitenkin mietittävä, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua. Ilmasto muuttuu. Paluuta nollatilanteeseen ei ole, mutta muutosta voidaan hillitä ja hidastaa. Tällöin jää myös enemmän aikaa sopeutumistoimiin. Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinnan mukaan EU:n puitteissa pyritään siihen, että globaalilämpötilan nousu saataisiin pysähtymään 2 C tasolle eli nykyisestä noususta siihen on suunnilleen 1,5 astetta. Ajatuksena on, että tällöin vältyttäisiin pahimmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta. Globaalilämpötilan nousun oletetaan olevan 1-6,5 C vuosisadan lop- puun mennessä. Suurin epävarmuus tässä haarukassa tulee siitä, miten ihmiskunta tulevat energiatarpeensa hoitaa. Ilmaston oma sisäinen vaihtelu on myös osatekijä, mutta olennaisesti pienempi, mikäli ilmakehän fysikaalinen tila kehittyy kuten ennenkin. Mallintaminen tuottaa myös omat virherajansa ennusteisiin, jotka ovat sitä suurempia, mitä kauemmas tulevaisuuteen ne tähtäävät. Trendi on kuitenkin selvillä: ylöspäin mennään. Nevanlinnan mukaan viimeksi kuluneet kolme vuotta ovat tarjonneet suomalaisille esimakua siitä, mitä seuraa-

vat vuosikymmenet tuovat tullessaan: syksyt pitenevät, talvet myöhäistyvät ja niistä tulee lauhempia ja sateisuus kasvaa varsinkin Etelä-Suomessa. Kevät aikaistuu. Kesälämpötiloissa ei ole vielä suurta muutosta. Muualla tiedossa on toisenlaisia muutoksia. Eräillä maapallon alueilla lähinnä meitä Välimeren maissa ongelmia aiheutuu erityisesti kuivuuden lisääntymisestä. Lisäksi merenpinnan nousu aiheuttaa haittaa alueilla, joissa on runsaasti asutusta alavilla rannikkoseuduilla. Tiet, viemärit ja voimalinjat kovilla Arvioiden mukaan vuoteen 2100 mennessä valtamerten vedenpinnan taso voi nousta jopa yli 60 cm. Nevanlinnan mukaan Suomessa merenpinnan nousua hidastaa merkittävästi menneen jääkauden jälkeinen maannousu, joka ainakin Suomenlahden alueella kääntyy nousuksi ehkä vasta lähempänä vuosisadan puoliväliä tai loppua. Mutta tämäkin täytyy pitkän tähtäyksen suunnittelussa ottaa huomioon. Tavalliselle rantatonttilaiselle Suomen merialueiden nousun vaikutukset eivät ole lähivuosikymmenien ongelma. Keskilämpötila nousee, mutta esimerkiksi lämmitysratkaisuissa pitää jatkossakin varautua luontaisen vaihtelun mukanaan tuomiin paukkupakkasiin. Toisaalta sateisuuden ja yleisen kosteuden lisääntyminen vaikuttanee rakennussuunnitteluun, erityisesti rakennusten lämpö- ja kosteuseristeisiin. Tiestö tulee kärsimään pidentyneestä sadekaudesta: kantavuus huononee ja tiemateriaalien eroosio nopeutuu. Kaupunkioloissa rankkasateet voivat aiheuttaa ongelmallisia tulvatilanteita. Myös esimerkiksi yleinen pohjaveden nousu voi tuoda ongelmia vesihuollolle. Yleistyvät sään ääri-ilmiöt tulevat lisäämään myös sähkönjakelujärjestelmän vaurioita: Esimerkiksi voimajohdot ovat kovilla, kun lämpötilat syksyllä sahaavat nollan molemmin puolin ja sitten tulee kunnon lumimyrsky. Myös tuulisuuden mahdollinen kasvu voi aiheuttaa lisäongelmia varsinkin rannikkoseuduilla. kuitenkin mukanaan uusia rikkakasveja ja tuhohyönteisiä. Kasvillisuus ei myös juurikaan hyödy syksyn pidentymisestä. Valoa on vain niukasti yhteyttämiseen, mutta kun lämpötila pysyy nollan yläpuolella, niin talvikauden lepoakaan ei saada. Lumipeiteaika lyhenee, mikä tuo murheita ainakin Etelä-Suomen talvimatkailuyrittäjille sekä hiihtoharrastajille. Oma varsin traaginen lukunsa ovat ne lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet, jotka joutuvat etsimään suotuisampia elinoloja entistä pohjoisemmasta. Meriliikenteelle jäiden väheneminen talvella on positiivinen asia: Toisaalta pohjoisella napamerellä meriliikenne tulee kasvamaan merijään vähentyessä. Tässä voi olla oiva sauma suomalaiselle laivanrakennustaidolle vaikeissa jääolosuhteissa. Meillähän on tällä alalla laivanrakennustietoa vuosikymmenien ajoilta, jolloin jäätalvet olivat sellaisia, mihin suuntaan ilmasto on kehittymässä napaseudun merialueilla. Torjuntatyö vaatii pitkäjänteisyyttä Heikki Nevanlinnan mukaan päästörajoitukset hidastavat muutosta ja antavat lisäaikaa sopeutumistoimille ja vaikutukset kasaantuvat hitaammin. Ei pidä unohtaa yksittäisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa myös aivan konkreettisiin seikkoihin esimerkiksi energiansäästössä. Nevanlinnan mielestä poliittisilla päättäjillä on yhdestoista hetki ryhtyä tositoimiin. Hän harmittelee, että lyhyen ajan talouskriisit ja esimerkiksi maiden pyrkimykset energiaomavaraisuuteen saattavat vaarantaa hyvät ilmastonmuutossuunnitelmat. Ilmastokysymyksissä tavoitteet pitäisi osata asettaa oikein vuosikymmenien päähän, Heikki Nevanlinna korostaa. Katso myös Ilmatieteen laitoksen uudet ilmastonmuutossivut: http://www.fmi.fi / ilmastonmuutos/ Lumi Etelä-Suomen katoava luonnonvara Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee. Tämä voi tuoda etuja maa- ja metsätaloudelle; toisaalta muutos tuo

Energiantuotanto Teksti: Ari J. Vesa Kuva: Vapo Oy Turve suoma Turve on suomalaista energiaa, josta tuotetaan lämpöä ja sähköä. Tänä keväänä turpeesta on pulaa, kun kaksi perättäistä märkää kesää on vähentänyt turpeen nostomääriä. Turve on myös tavallista märempää, mikä vähentää lämpöarvoa. Energialaitokset etsivät kuumeisesti korvaavaa ja turpeen sekaan lisättävää poltettavaa voimalaitoksiin. Keskustelua käydään myös turpeen varmuusvarastointitarpeesta. Turve on kotimainen voimavara, jolla korvataan öljyä ja kivihiiltä. Turve on kauneutta, kun kylpylät ja kauneushoitolat tarjoavat turvehoitoja. Turvetta käytetään myös viherrakentamiseen, öljypäästöjen torjuntaan ja tekstiileihin. Turve tarjoaa vaihtoehtoja. Monipuolisesta käytöstä huolimatta turvetta riittää Suomessa, kunhan sitä saadaan nostettua riittävästi. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan tarvitaan energia- ja ympäristöturpeiden tuotantoon ensi vuosikymmenelle 70.000 hehtaaria lisää tuotantoalaa. Tämä on kuitenkin vain 0,7 prosenttia maamme suoalasta, jota on peräti kolmasosa maapinta-alasta. Turvetuotannossa on 65.000 hehtaaria, mutta 44.000 hehtaaria siitä poistuu ensi vuosikymmenellä. Suota meillä siis riittää sekä energian tuotantoon että virkistyskäyttöön. Uusiutuuko turve Turpeenkäytön suurin erimielisyys näyttää olevan, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta energiaa, vai onko se jostain siltä väliltä? Omassa ilmastostrategiassamme se on luokiteltu hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Tavoitteena on saada myös EU:lta samanlainen turveluokitus. Turve on EU:ssa nyt samassa luokassa fossiilisten polttoaineiden kanssa. Keskustelua käydään myös siitä, pitäisikö turvetta lainkaan hyödyntää energiantuotannossa. On totta, että turvetuotanto aiheuttaa haittoja. Suurimpia ovat visuaaliset haitat. Tuotannossa olevalta turvesuolta puuttuvat niin hillat, karpalot ja luonnontilaisilla soilla pesivät linnut. Ympäristömääräykset ovat kuitenkin tiukat ja niitä myös valvotaan. Turvetuotannon haitat pystytään hallitsemaan nykyisellä teknologialla ja osaamisella. Pitää muistaa, että tuotannossa on vain alle yksi prosenttia suopinta-alasta. Turvetuottajat panostavat jopa vapaaehtoisesti turvetuotannossa olleiden suomaiden jälkihoitoon määräyksiä enemmän. On jo esimerkkejä, joissa joutsenet ja muut linnut ovat palanneet tuotannosta poistuneille soille, samalla kun suot jatkavat luontaista uusiutumistaan. Turvetta voidaan kasvattaa samalle paikalle mistä sitä on otettukin. Entinen turvetuotantosuo voidaan myös metsittää ja muuttaa esimerkiksi ruokohelpin viljelyalaksi, josta hetken päästä saadaan uusiutuvaa voimalaitosten polttoainetta. Turpeen käyttö nostaa maamme energiaomavaraisuutta. Se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja on tasapainottanut monen kodin lämpölaskua. Lisäksi se työllistää suomalaisia omassa kotimaassaan, etenkin haja-asutusalueilla. Hyvä vaihtoehto Turve on hyvä vaihtoehto energiamuotojen joukossa. Joskus tulevaisuudessa toivottavasti turvekin saadaan korvattua fossiilisten polttoaineiden tapaan uusilla vaihtoehdoilla. Nyt se on vahva kotimainen vaihtoehto hintaepävakaille tuontienergioille. Turvesoissa oleva energiamäärä päihittää Pohjanmeren syvyyksissä olevan öljyn. Turvetta käytetään nykyisin noin

laista energiaa Haluttuun noin 40 % kosteuteen kuivunut turve karhetaan traktorin työntämällä viitotinkarheejalla keskelle sarkaa. 25 terawattitunnin verran vuodessa. VTT:n ja konsulttiyhtiö Pöyryn arvioiden mukaan määrä saattaa nousta 32 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Jos turpeesta ryhdytään valmistamaan biodieseliä, saattaa määrä nousta enemmänkin. Kotimaisella kysyntää Fossiilisten polttoaineiden hintojen rajut muutokset nostavat kotimaisten, hintavakaiden polttoaineiden kiinnostavuutta. Turpeen kilpailuasema paranee hiilen hinnan kallistuessa, vaikka turpeen päästökerroin on ilmastovaikutukseen nähden liian suuri. Myös toimitusvarmuus korostuu ja siitä on pidettävä kiinni. Turpeelle tarvitaan myös varmuusvarastoja, jottei tämän kevään kaltaista tilannetta pääse jatkossa syntymään, sanoo Matti Nuutila Energiateollisuus ry:stä. Uusiutuvien energioiden käyttötavoitteet eivät uhkaa turvetta. Se on tulevaisuudessakin tärkeä puun kumppani. Turpeen tulevaisuuden kannalta tarvitaan kansallisia päätöksiä, jotta turpeen hintakehitys muun muuassa saadaan vakaaksi. Tänä keväänä tilanne turvevoimaloissa on erittäin vakava. Turve on tavallista märempää eikä sitä ole kahden sateisen kesän jälkeen riittävästi saatavilla. Kehnolaatuisen, märän turpeen kulutus on pahimmillaan 30 prosenttia normaaliturpeen kulutusta suurempi. Huono laatu pudottaa hyötysuhdetta voimalaitoksen kattilassa ja rajoittaa tärkeää lämpö- ja sähkötehon saantia. Turvepulasta kustannuspaineita Energiayhtiöt ovat joutuneet etsimään korvaavia ratkaisuja polttoainehuoltoon ja tämä tuo kymmenien prosenttien kustannusnousuja lämmön- ja sähköntuottajille. Tällainen epävarmuus murentaa myös turpeen aiempia vahvuuksia, toimitusvarmuutta ja hintavakautta. Se vaikuttaa luonnollisesti myös investointeihin. Siksi onkin tärkeää että turpeen varmuusvarastointiin saadaan toimiva ratkaisu sadekesien varalle. Myös puun saaminen turvetta korvaavaksi polttoaineeksi takkuaa ainakin paikallisesti. Teollisuuden al- haisen käyntiasteen vuoksi ei esimerkiksi saada normaalia määrää sahojen sivutuotteita. Puuperäisillä polttoaineilla ei myöskään saada yleensä samoja lämpötehoja kuin turpeella. Kaikissa laitoksissa ei puun käyttöä voida myöskään paljoa lisätä. Pienissä laitoksissa puunkäytön lisääminen on helpompaa. Taajamien ja kaupunkien lämmöntuotannon turvaaminen on tärkeää, siksi turpeen ohella on alettu polttaa muun muassa hiiltä tai ulkomailta tuotuja puuperäisiä polttoaineita. Tekniikasta riippuen eivät nämäkään vaihtoehdot sovi kaikkiin voimaloihin. Yhtenä vaihtoehtona lämmöntuotantoon on myös raskaspolttoöljy. Senkin saatavuudessa on rajoitteita ja etenkin suuren kysyntäpiikin aikana myös kuljetusvälineistä tulisi pulaa, muistuttaa Nuutila. Lämmöntuotanto tullaan kuitenkin turvaamaan ja yhteistyötä tehdään koko energiasektorin sisällä. Toivottavasti jatkossa turvesoiden lupamenettely saadaan joustavaksi ja Suomelle kansallinen suo-ohjelma, jolla varmistetaan turpeen käyttö ja tuotanto.

Vertailu Teksti: Ari J. Vesa Vertailu: TTS tutkimus Kuvat: Ari J. Vesa ja Sakari Alasuutari Vertailussa suuret astianpesukoneet Vertaa ennen kuin valitset Päältäpäin katsottaessa astianpesukoneet näyttävät lähes samanlaisilta. Niistä löytyy kuitenkin merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat laitteiden käyttöön sekä veden- ja energiankulutukseen. Näitä asioita selvitettiin TTS tutkimuksen loppuvuodesta 2008 toteuttamassa neljän astianpesukoneen vertailussa. Neljän suuren astianpesukoneen vertailussa vertailtiin erityisesti korien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarpeisiin ja -tilanteisiin. Lisäksi testissä paneuduttiin koneiden ohjelmavalikoimiin ja ohjelmien muunneltavuuteen ja sen onnistumiseen käyttöohjeiden avulla. Myös astianpesukoneiden käyttöturvallisuus arvioitiin. Astianpesukoneet voidaan liittää joko kylmään tai kuumaan, maksimissaan 60 asteiseen veteen. Energiamerkintää varten kokeet tehdään kylmävesiliitäntään liitetyillä koneilla, jossa veden lämpötila on +15 astetta. Suomessa kylmä vesi on yleensä viileämpää ja tämä saattaa hieman nostaa koneiden kulutusta, koska veden lämmittämiseen tarvitaan enemmän energiaa. Lämminvesiliitäntä säästää koneen kuluttamaa sähköä yli 40 prosenttia ja lyhentää pesuaikaa 10 20 minuuttia Ohjelmien kestoissa eroja Energiamerkinnässä käytetty ohjelma on hyvä lähtökohta koneiden vertailemiseen. Tyypillistä näille ohjelmille on matala pesulämpötila, jolla energiankulutus saadaan alhaisemmaksi. Tämä taas edellyttää pitkää pesuaikaa puhtauden varmistamiseksi. Tutkituissa koneissa energiamerkkiohjelman sähverrattuna kylmään tulovesiliitäntään kytkettyyn laitteeseen. Kannattaa kuitenkin aina tarkastaa valmistajan ohjeet liitännästä. Joissain koneissa esimerkiksi kuivausohjelma saattaa perustua kylmävesiliitäntään. Myös pesuainevalmistajat suosittelevat usein kylmävesiliitäntää, jotta pesuaineiden entsyymeillä on paremmin aikaa vaikuttaa. Ohjelmien muunneltavuus Vertailun koneista Cylindan höyrynpoisto tapahtuu puhaltimella ja lämpö poistuu luukun alareunan ritilän kautta ulos. Whirlpoolissa, Boschissa ja Mielessä on kosteuden tiivistävä järjestelmä, joka poistaa höyryn vetenä viemäriin. Pesuohjelmien nimikkeistö on kirjavaa ja tämä vaikeuttaa kuluttajan omaa vertailua ostopäätöstä tehtäessä. Käytännössä koneessa tarvitaan tehokkaasti ja kohtuuajassa puhdistavia ohjelmia ja mahdollisuus eri pesulämpötiloihin. Nopeaan ja kevyeen pesuun sekä toisaalta tiukan, kuivuneen lian poistoon tarvitaan omat ohjelmat. Kaikissa vertailun koneissa oli myös automaattiohjelma, jossa kone määrittää pesuohjelman rakenteen ja pesulämpötilan astioiden likaisuuden ja määrän mukaan. Automaattiohjelma on käyttäjälle helppo valinta, mutta tämän ohjelman kestoaika saattaa olla pitkä. Osassa koneita ohjelman kestoa voidaan hieman lyhentää pikatoiminnon valinnalla.

Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Arvosana 4,2 4 4,5 3,5 YLÄKORIN KÄYTETTÄVYYS Yläkorin korkeus + säädettävissä kahteen asentoon + säätö helppoa + parantaa yläkorin kuppitelineen käyttöä myös mukeille + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin Kuppiteline +/- mahtuu kuppeja ja mukeja ainoastaan kori säädettynä ala-asentoon - kuppitelineen päädyssä ei ole kuppeja tukevaa reunaa Korkeiden kantalasien asettelu - hankalaa yläkoriin johtuen sen rakenteesta, mutta +/- helppoa alakoriin, mutta käyttöohje ei opasta niitä sijoittamaan alakoriin Vatien ja kulhojen sijoittaminen + on mahdollista, koska lautastuet ovat alaskäännettävät RUOKAILUVÄLINEKORIN KÄYTETTÄVYYS Ruokailuvälinekori + on kolmantena tasona + ruokailuvälineet saadaan aseteltua toisistaan erilleen + edistää välineiden puhdistumista +/- taso saattaa rajoittaa kuppitelineelle laitettavien kuppien korkeutta ALAKORIN KÄYTETTÄVYYS Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska kaikki lautastuet ovat alaskäännettäviä ja käyttökorkeus säädettävissä yläkorin korkeussäädöillä + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita +/- kuppiteline kapeille kupeille + kahva helpottaa korin liikuttelua +/- alakorissa tuet kantalaseille, mutta lasien sijoittamista ei opasteta ohjeessa Yläkorin korkeus - / + ei voi säätää, mutta korien välinen etäisyys ja muotoilu korvaa säädettävyyttä, tuo tukevuutta - kuppitelineelle ei mahdu mukeja Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja - mukeja ei mahdu. Ne on sijoitettava yläkorin pohjalle. + telineessä tukeva päätyreuna Korkeiden kantalasien asettelu + onnistuu melko hyvin - veitsiteline saattaa estää jonkin verran niiden mahtumista Vatien ja kulhojen sijoittaminen +/- vaatii jonkin verran asettelua, koska lautastuet eivät ole alaskäännettävät Ruokailuvälinekorin paikka on alakorissa +/- sen paikkaa voidaan muunnella + lokeroita erikokoisille välineille + korissa kahva + teline veitsille ja pitkille välineille yläkorissa ja sen yläpuolella Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska osa lautastuista alaskäännettäviä ja ruokailuvälinekorin paikka muunneltavissa + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita + kahva helpottaa korin liikuttelua Yläkorin korkeus Yläkorin korkeus + säätö helppoa, säädettävissä kolmeen korkeuteen, + säädettävissä kahteen asentoon voidaan säätää vinoasentoon, jolloin 9 säätömahdollisuutta + parantaa yläkorin kuppitelineen käyttöä myös + säätö helppoa + vinoon säädettynä myös mukit mahtuvat kuppitelineelle + mahdollistaa korkeiden kantalasien sijoittamisen mukeille + korkeiden kantalasien sijoittaminen mahdollista + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin + parantaa isojen lautasten sijoittamista alakoriin Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja +/- mukeja mahtuu kuppitelineelle kori vinoon säädettynä. + telineessä tukeva päätyreuna Korkeiden kantalasien asettelu + onnistuu hyvin korirakenteesta johtuen, +/- voidaan sijoittaa myös alakoriin, mutta käyttöohje ei opasta sijoittamaan alakoriin Vatien ja kulhojen sijoittaminen +/- vaatii jonkin verran asettelua, koska lautastuet eivät ole alaskäännettävät Ruokailuvälinekori + on kolmantena tasona + ruokailuvälineet saadaan aseteltua toisistaan erilleen + edistää välineiden puhdistumista +/- taso saattaa rajoittaa kuppitelineelle laitettavien kuppien korkeutta Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen + helppoa, koska osa lautastuista alaskäännettäviä tai irrotettavissa ja käyttökorkeus säädettävissä yläkorin korkeussäädöillä + voidaan sijoittaa myös pienikokoisia astioita + kahva helpottaa korin liikuttelua +/ - alakorissa tuki kantalaseille, mutta lasien sijoittamista ei opasteta ohjeessa JÄTESIIVILÄ JA SUIHKUVARSIEN PUHDISTAMINEN + helppoa + helppoa + helppoa + helppoa OHJELMIEN VALINTA + helppoa, ohjaustaulusta näkee pääosin ohjelmien nimet ja lämpötilat +/- käyttöohje hieman epäselvä + selkeä ja helppoa, ohjaustaulusta näkee ohjelmien nimet ja lisätoimintojen selitykset + käyttöohje melko selkeä + selkeää ja helppoa, ohjaustaulusta näkee ohjelmien nimet ja lämpötilat + selkeä käyttöohje Kuppiteline + mahtuu hyvin kuppeja molemmissa korin säätöasennoissa +/- mukien sijoittaminen vaatii asettelua kuppitelineille, jonne ne mahtuvat ainoastaan kori säädettynä ala-asentoon + säädettävät tukirakenteet estävät kuppien liukumisen telineen päädystä Korkeiden kantalasien asettelu +/- mahtuu useita, mutta vaatii asettelua korirakenteesta johtuen Vatien ja kulhojen sijoittaminen + melko helppoa, koska kuppitelineet säädettävissä eri asentoihin Ruokailuvälinekorin paikka on alakorissa - sen paikka on kiinteä + lokeroita erikokoisille välineille - korkeita välineitä joudutaan asettelemaan suihkuvarren pyörimisen varmistamiseksi + korissa kahva + lisäksi pieni ruokailuvälinekori Erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittaminen +/- joutuu asettelemaan isoja astioita, vaikka lautastuet alaskäännettäviä - ruokailuvälinekorin paikka kiinteä - ei voidaan sijoittaa pienikokoisia astioita, koska pohjarakenteessa osittain isoja aukkoja + /- ohjelman valinta vaatii tutustumista käyttöohjeeseen, koska ohjelmat merkitty symbolein +/- käyttöohje hieman epäselvä

Vertailu Astianpesukoneiden kahden erityyppisen ohjelman kulutusluvut ja pesuaika kylmävesiliitännällä Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Vertailuohjelma Ohjelman nimi Pika 45 Pikapesu Pika 40 C Pika 40 C Pesuaika, min 31 18 36 42 Sähkönkulutus, kwh 0,78 0,16 0,79 0,61 Veden kulutus, l 10 9,7 16 11,1 Pesulämpötila, C 45 31 42 37 Huuhtelulämpötila, C 55 25 45 48 Ohjelman nimi Eko 50 + VarioSpeed Normaalipesu + lämpötila-, kuivaus- ja pika (E)- valinta Kevyt 50 C + Turbo-lisävalinta Antibakteerinen -pesuohjelma Pesuaika, min 76 119 81 114 Sähkönkulutus, kwh 1,44 1,2 1,66 1,43 Veden kulutus, l 12,7 13 15,2 15,2 Pesulämpötila, C 65 67 63 65 Huuhtelulämpötila, C 71 60 70 71 Astianpesukoneiden energiamerkkiohjelman tiedot valmistajan ilmoitusten mukaan kylmävesiliitännällä Energiamerkkiohjelma Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Ohjelman nimi Eko 50 Normaalipesu Energiansäätö Bio 50 C Energiankulutusluokka A A A A Energiankulutus kwh/ohjelma 0,98 1,04 1,08 1,05 Pesutulos A A A A Kuivaustulos A A A A Täyttömäärä (standardiastiasto) 14 12 14 12 Vedenkulutus l/ohjelma 10 9,9 13 13 Ääni db(a) re 1 pw (1 44 46 46 44 Pesuaika, min 140 145 174 195 1) standardin EN 60704-2-3 mukaan Käyttökokeissa korien käytettävyyttä kokeiltiin erilaisilla ruokailu-, tarjoilu- ja ruoanvalmistusastioilla. könkulutus oli 0,98 1,08 kwh, vedenkulutus 9,9 13 litraa ja pesuaika 140 195 minuuttia eli runsaasta kahdesta tunnista yli kolmeen tuntiin. Verrattaessa ohjelmavalikoimaa ja niiden muunnettavuutta olivat pisimmät pesuohjelmat Cylinda DM 55:ssä ja Whirlpool ADP 7979/8 WH:ssa. Niissä päivittäiskäyttöön sopiva, korkean pesulämpötilan ohjelma kesti noin kaksi tuntia. Vastaavasti ohjelmien muuntelumahdollisuutta hyödyntäen Bosch SMV59T00EU/02:ssa ja Miele G 2222 SCU:ssa selvittiin 1h 10 min 1 h 20 min käyttöajalla. Käyttöominaisuudet Talouksien astiastot saattavat poiketa toisistaan suuresti. Siksi korien käsiteltävyydellä on erittäin suuri merkitys ja siksi koreja pitää tarkastella aina talouden omien astioiden perusteella. Suurimmillaan erot näkyivät yläkorien korkeudensäätömahdollisuuksissa. Korkeudensäätö vaikuttaa esimerkiksi kuppien ja mukien mahtumiseen kuppitelineille sekä isojen lautasten mahtumiseen alakoriin. Myös kantalasien, kuten viinilasien sijoittamismahdollisuuksissa oli selviä eroja. Vatien, kulhojen, erimuotoisten ja -kokoisten astioiden sijoittamista ylä- ja alakoriin edistää se, että vähintään osa Astianpesukoneen kokonaistulokset lautastuista on alas käännettäviä ja kodin pohjarakenteen aukot sallivat myös pienten astioiden sijoittamisen. Boschissa ja Mielessä ruokailuvälinekori muodosti koneen yläosaan kolmannen tason, johon ruokailuvälineet saadaan asetettua toisistaan erilleen ja helposti poisotettaviksi. Jätesiivilöiden puhdistaminen oli kaikissa helppoa ja se kannattaa muistaa tehdä säännöllisesti. Ohjelmien valinta ja ohjaustaulujen informaatio oli pääasiassa selkeää, mutta käyttöohjeeseen kannattaa silti tutustua huolella. Sitä tarvitaan varsinkin lisätoimintojen osalta. Bosch SMV59T00EU/02 Cylinda DM 55 Miele G 2222 SCU Whirlpool ADP 7979/8 WH Ohjelmavalikoima ja ohjelmien muunneltavuus 4 3,5 3,8 3 Käsiteltävyys (korien ja ohjaustaulun käytettävyys) 4,2 4 4,5 3,5 Käyttöturvallisuus 3,8 4 4 3,5 Keskiarvo 4 3,8 4,1 3,3

Energiansäästö Teksti: Pekka Tolonen Kuva: Petri Sallinen Pikkuelektroniikan sähkönkulutus kuriin Viihde-elektroniikan osuus kasvaa vauhdilla kotien energiankulutuksessa. Suurin osa laitteista on pienivirtaisia, mutta ongelma on niiden monilukuisuus ja laturi, joka unohtuu pistorasiaan. Kauko-ohjattava lentävä lepakko. Pikkuvempaimien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, eikä loppua tule. Siitä pitää huolen elektroniikkateollisuuden kiihtyvä kehitysvauhti, joka suoltaa jatkuvasti uusia tuotteita. Jokaisen perheenjäsenen taskusta löytyy kännykkä. Jälkikasvun ja trendiaikuisten varusteita ovat lisäksi mp3- soitin musiikin kuunteluun ja mediasoitin videoita varten. Mobiili pelikonsolikin on kätevä kahvitauon tai työmatkan viihdyttäjä. Digipokkari, taskupc ja matkakiintolevy reissaavat myös usein matkassa mukana. Kotiin hankitaan lisäksi kaikenlaisia hupilaitteita, kuten kelluvia kaiuttimia, usb-ohjuksia tai kauko-ohjattavia lentäviä lepakoita ja taas tulee laturille lisäkuormaa! Kelluvat kaiuttimet. Puroista syntyy joki Pikkuvempaimet ovat onneksi pienivirtaisia, mutta ongelman aiheuttaa se, että laitteita löytyy kodista kaikilta perheenjäseniltä. Joka vempaimella on oma laturinsa, joka jää jatkuvasti päälle töpseliin. Paristolaitteita varten taas hankitaan laturi lisäakkuineen, jolla turvataan laitteen jatkuva käyttövalmius. Jos perheessä on neljä henkilöä, ja jokaisella on 2-5 pikkulaitetta, näistä kertyy tusina, kaksikin muuntajaa aina päällä. Kun sähkönkulutus summataan, niistä syntyy pahimmillaan pakastimen tai taulutelevision veroinen virtasyöppö. Energiatehokkuutta lataukseen Pikkulaitteet ovat käteviä, eikä kuluttajaa voi ohjastaa välttämään hankintoja. Järkeä tarvitaankin siinä, miten laitteiden lataus hallitaan energiatehokkaimmin. Ratkaisu syntyy helposti kotikonstein. Paras käytännön energiatehokkuus saavutetaan keskittämällä kaikki muuntajat yhteiseen jatkopistorasiaan. Jos muuntajia on 20, niin hankitaan yksi neljän pistokkeen jatkorasia. Tähän kytketään neljä viiden pistokkeen jatkorasiaa, johon muuntajat liitetään. Tee ajastettu laturikisko Seuraavaksi kytketään pääjatkorasia virtapihiin digitaaliseen tai analogiseen aikakytkimeen, ja säädetään ajastus todennäköisimpään latausaikaan. Työ-, koulu- ja harrastuksista riippuen muuntajat voidaan nyt kätevästi pitää irti sähköverkosta suurimman osan päivästä. Usein riittää ajastus yöksi 24 03. Pikkulaitteet lataavat aamuksi käyttökuntoon, ja ne on helppo muistaa kytkeä lataukseen heti hampaiden pesun jälkeen. Näin sitä sähköä säästetään!

Teksti: Hannu Rastas Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat laskevat 1.3.2009 alkaen Sähkön toistaiseksi voimassaolevat myyntihintamme laskevat 1.3.2009 alkaen. Sähkön päivittäiset markkinahinnat ovat laskeneet johtuen taloustaantuman aiheuttamasta polttoaineiden hinnanlaskusta sekä sähkön kysynnän laskusta raskaan teollisuuden pienentäessä tuotantoaan. Alhaisempi markkinahintataso tulee näkymään osin myös hankintahinnassamme. Myyntihintamme ovat alennuksen jälkeen jälleen hyvin kilpailukykyiset. Energiamaksuissa hinnanalennus on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Asiakaspalvelututkimuksen voittaja Erkki Jokio Loppuvuonna 2008 toteutetun asiakaskyselyn vastaajien kesken arvottiin 150 euron tuotepalkintolahjakortti. Palkinnon voitti Erkki Jokio. Asiakaspalautevoittaja Terttu Kamp Kaikkien vuonna 2008 asiakaslehden asiakaspalautelapun palauttaneiden kesken arvottiin 200 euron tuotepalkinto-lahjakortti. Palkinnon voitti Terttu Kamp.

SÄHKÖN ARVONLISÄVEROLLINEN HINNASTO 1.3.2009 ALKAEN Myynti Siirto Sähkövero* sähköveroluokka 1 Kokonaishinta sähköveroluokka 1 PERUSSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 1x35 A 2,50 4,60 7,10 3x25 A 2,50 5,70 8,20 3x35 A 2,50 12,20 14,70 3x63 A 2,50 29,30 31,80 3x100 A 20,00 55,20 75,20 3x160 A 25,00 119,90 144,90 3x200 A 30,00 185,10 215,10 Energiamaksu snt/kwh 6,10 3,07 1,08 10,25 Valkeakosken Energia Oy PL 89, Roineenkatu 24 37601 VALKEAKOSKI Puh. (03) 5691 101 Faksi (03) 5846 000 Sähköposti valkeakosken.energia@vlk.fi Y-tunnus 1032198-3 Tuulisähkön lisähinta +0,50 snt/kwh myyntihintaan. ETUSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 5,70 9,20 3x35 A 3,50 12,20 15,70 3x63 A 3,50 29,30 32,80 Energiamaksu snt/kwh 5,95 3,07 1,08 10,10 SÄÄSTÖSÄHKÖ 1,2) Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,85 3,68 1,08 11,61 Muu aika 5,30 1,22 1,08 7,60 KAUSISÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 5,00 24,50 29,50 3x63 A 7,00 48,90 55,90 3x100 A 20,00 97,80 117,80 3x160 A 30,00 149,50 179,50 Energiamaksu snt/kwh Talviarkipäivä 3) 6,85 3,68 1,08 11,61 Muu aika 5,40 1,22 1,08 7,70 YÖSÄHKÖ Perusmaksu euroa/kk 3x25 A 3,50 13,60 17,10 3x35 A 3,50 24,50 28,00 3x63 A 3,50 48,90 52,40 3x100 A 20,00 97,80 117,80 Energiamaksu snt/kwh Päivä klo 07 22 6,60 2,55 1,08 10,23 Yö klo 22 07 4,90 1,22 1,08 7,20 *) SÄHKÖVERO lisätään siirtohintoihin (sis. sähkön valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun) Sähköveroluokka 1: 1,07726 snt/kwh (muut asiakkaat) Sähköveroluokka 2: 0,32086 snt/kwh (teollisuus ja kasvihuoneviljely) Perusmaksu määräytyy mittauksen etusulakkeen mukaan. 1) Säästösähköön ei oteta uusia liittyjiä 1.3.2007 alkaen. 2) Säästösähkössä voidaan lyhytaikaisesti rajoittaa sähkölämmitystä. Täysin varaavissa sähkölämmityksissä sovelletaan yhtä sulakeporrasta alempaa perusmaksua. Minimi perusmaksu on kuitenkin 3 x 25 A. 3) Talviarkipäivä on 1.11. 31.3., maanantai lauantai, klo 07 22. 4) Tilapäis- ja vuosisähkömaksuluokat eivät ole vapaavalintaisia. TILAPÄISSÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 0,00 0,00 0,00 Energiamaksu snt/kwh 9,40 9,64 1,08 20,12 VUOSISÄHKÖ 4) Perusmaksu euroa/kk 3,50 1,78 5,28 Energiamaksu snt/kwh 6,40 3,36 1,08 10,84 Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %

Turvallisuus Teksti: Matti Välimäki Kuva: Antero Aaltonen Sähköturvallisuuden perussäännöt kannattaa käydä läpi kodin kaikkien asukkaiden kanssa. Turvallista sähköä Mitä sähkölaitteita perheen lapset saavat käyttää? Sähkölaitteet ovat turvallisia, kun ne ovat kunnossa ja niitä käytetään oikein. Helposti sanottu...ja oikeastaan myös aika helposti tehty. Sähkölaitteiden hyvä kunto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että katkaisijat, pistorasiat yms. kiinteät sähkövarusteet ja johdot ovat ehjiä ja että ne toimivat moitteettomasti. Ehdoton sääntö on myös se, että varsinaisia sähkötöitä ja kiinteitä asennuksia saavat tehdä ainoastaan laillistetut sähkömiehet. Tälläisiä töitä ovat vaikkapa pistorasian siirtäminen tai kiukaan tai lieden asentaminen. Valaisimen asentaminen kattoon on toki sallittua maallikollekin. Sekin on kuitenkin tyypillisesti työ, johon ei kannata ryhtyä, jos ei ole ehdottoman varma siitä, että tietää, mitä tekee. Parempi vaihtoehto on pyytää apuun henkilö, jolla on asiasta kokemusta. Ei melkein-toimivia sähkölaitteita! Mikäli jokin kodinkone menee rikki tai käyttäytyy epätavallisesti, niin se on poistettava välittömästi käytöstä ja korjattava tai vaihdettava uuteen. Ja sama sääntö pätee edelleen: korjauksia saavat tehdä vain alan ammattilaiset, joilla on siihen lupa. Jo sähkölaitetta ostaessa on syytä olla tarkkana. Varmista jo kaupassa, että laitteen mukana on kunnollinen käyttö- ja huolto-ohje. Tarkista myös, että löytyvätkö laitteesta tarvittavat merkinnät ja valmistajan sekä huoltoliikkeen tiedot. Muista kuitenkin, että pelkkä CEmerkki ei sinänsä takaa, että tuote on turvallinen. Mutta jos CE-merkintä ja muut tiedot puuttuvat, niin on syytä epäillä, ovatko muutkaan asiat kunnossa. Valvontaa ja varolaitteita Käyttöohjeet kannattaa myös ihan oikeasti lukea. Ajattelutapa, jonka mukaan käyttöohjeet ovat heille, jotka eivät muuten osaa, ei sovellu 2000-luvun monimutkaisiin sähkölaitteisiin. Käyttöohjeiden lukeminen ja noudattaminen ohjaa käyttämään laitteita turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti ja energiatehokkaasti. Kodin sähkölaitteista esimerkiksi pesukone ja astianpesukone ovat sellaisia, että niitä ei pitäisi jättää päälle ilman valvontaa vaarana on palo- tai vesivahinko. Kotona on tietenkin huolehdittava myös palovaroittimen kunnosta. Uusiin valmistuviin asuntoihin on tänä vuonna tulossa pakolliseksi verkkokäyttöinen palovaroitin, mikä vähentää paristojen vaihdon vaivaa. Entä löytyvätkö kodista alkusammutusvälineet? Muista myös, että ulkona saa käyttää pääsääntöisesti vain ulkokäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita sekä ulkokäyttöön tarkoitettuja maadoitettuja jatkojohtoja, joihin otetaan virta maadoitetusta ulkopistorasiasta. Ulkopistorasiassa samoin kuin esimerkiksi kylpyhuoneen pistorasiassa pitäisi olla vikavirtasuojakytkin. Sulakkeiden suojausta täydentävä vikavirtasuojakytkin suojaa ihmistä, joka koskettaa vahingossa sähkölaitteen tai jatkojohdon vikaantumisesta jännitteiseksi tulleita osia. Uusissa asunnoissa sisällä olevat, muutkin kuin kylpyhuoneessa olevat pistorasiat ovat vikavirtasuojattuja. Lapsilla on mielenkiintoisia ideoita... Sähköturvallisuus on myös asia, jota kannattaa miettiä kodin kaikkien asukkaiden näkökulmasta. Vanhempien olisi esimerkiksi syytä pohtia, mitä sähkölaitteita perheen lapset saavat käyttää ja minkä ikäisinä. Laitteiden oikeaa käyttöä olisi myös harjoiteltava. Kannattaa muistaa, että asiat, jotka ovat itsestäänselviä aikuisille, eivät ole niitä välttämättä lapsille. Mitä esimerkiksi tehdä, jos ja kun leipä juuttuu leivänpaahtimeen? Entä onkohan se halogeenilamppu ihan oikeasti polttavan kuuma? Jossakin vaiheessa tulee yleensä myös ajankohtaiseksi se, että vanhempien on paikallaan ajatella myös omien vanhempiensa sähköturvallisuutta. Kun iäkkään isovanhemman muisti alkaa temppuilla, niin hyvä vaihtoehto keittiöön voisi olla vaikkapa turvaliesi tai liesivahti. Jutun teossa on avustanut STUL - Suomen sähkö- ja teleurakoitsijoiden liitto.

Teksti: Timo Honkanen Valkeakosken Energia Oy:n asiakaspalvelututkimuksen tulokset 2008 Valkeakosken Energia Oy toteutti syys-lokakuussa 2008 asiakaskyselyn, jonka tulokset saatiin loppuvuodesta. Näiden palautteiden perusteella pyrimme kehittämään yhtiön toimintaa asiakkaiden toivomaan suuntaan. Onnistuimme Asiakkaat näkivät yhtiön toiminnan toimintavarmana, luotettavana ja asiantuntevana. Niin sähkö- kuin kaukolämpöasiakkaat pitivät myös toimitusvarmuutta erittäin tärkeänä asiana. Tältä osin asiakkaat olivat yhtiön toimintaan erittäin tyytyväisiä. Toimitusvarmuutta pyritään edelleen varmistamaan jatkuvalla sähkö- ja kaukolämpöverkkojen huoltamisella ja kunnossapidolla, sekä tekemällä jakeluverkkoihin uus- ja korvausinvestointeja, jolla varmistetaan häiriötön sähkön ja lämmön saanti. Kaukolämpöasiakkaat kokivat käyttämänsä lämmitysmuodon vaivattomaksi, helpoksi ja ympäristöystävälliseksi. Tottahan näin onkin kun vertaa vaikka öljylämmitykseen. Lämpöä tulee sen verran kuin tarvitsee, ei tarvitse huoltaa poltinta tai uusia kattilaa, eikä tilata ja läträtä öljyn kanssa. Kaukolämpöä ei kuitenkaan pidetty halpana, tosin ei kalliinakaan lämmitysmuotona. Kaukolämmön hinta Valkeakoskella on ollut öljylämmitystä edullisempi, mutta polttoaineiden hintojen nousu on nostanut myös kaukolämmön hintaa. Hintaetu on ollut koko ajan ja on edelleen kaukolämmön eduksi, mutta kaukolämmön reaalihinta on kalliimpi kuin vielä muutama vuosi sitten. Tämä johtuu polttoaineiden ja päästöoikeuksien maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä. Parantamisen varaa Sähkön hintakilpailukyvyssä nähtiin parantamisen paikkaa. Valkea- kosken Energia on pyrkinyt pitämään hinnoittelupolitiikkansa tasaisena ja maltillisena, mutta vielä viime syksynä päästökauppa ja kohonneet polttoainekustannukset nostivat sähkön tukkuhintoja entistä korkeammalle tasolle, joka heijastui kuluttajahintoihin. Tämä näkyy myös asiakaskyselyn tuloksissa. Vaikka Valkeakosken Energian hinnat ovat kilpaileviin yhtiöihin verrattuna olleet aina edullisimpien joukossa, on kieltämätön tosiasia, että viime syksynä tutkimusta tehtäessä sähkön reaalihinnat olivat nousussa niin muilla yhtiöllä kuin Valkeakosken Energiallakin. Vuoden vaihduttua ja tukkuhintojen käännyttyä laskuun on Valkeakosken Energia laskenut myös omia myyntihintojaan (1.3.2009 alkaen). Näin pyrimme olemaan jatkossakin hintakilpailukykyisiä. Hintakilpailukykymme on näkynyt myös jatkuvana ja kasvaneena uusasiakasvirtana. Sähkölaskujen ymmärrettävyys kaipaa parantamista. Sähkölasku olisi asiakkaiden mielestä varmasti ymmärrettävämpi, jos siihen merkittäisiin vain käytetty sähkömäärä ja loppusumma. Valitettavasti sähkömarkkinalaki määrittelee sähkölaskuun merkittäväksi koko joukon erilaisia asioita kukin eriteltynä ja yhdessä. Tämän asian kanssa joutuvat sähköyhtiöt painimaan koko maassa. Olemme pyrkineet osaltaan parantamaan sähkölaskun luettavuutta ja ymmärrettävyyttä siirtymällä omalla sähköverkkoalueellamme kaukoluettaviin sähkömittareihin, jolloin pääsemme pois vanhasta arviolaskutuksesta ja voimme laskuttaa aina todellisen käytetyn sähkön mukaisesti. Tämän toivomme hieman helpottavan sähkölaskujen ymmärrettävyyttäkin. Paikallisuus tärkeää Lähes poikkeuksetta asiakkaillemme merkitsee yhtiön paikallisuus. Paljon tai erittäin paljon se merkitsee jopa 75 %:lla asiakkaistamme. Tähän on haluttu panostaa olemalla läsnä asiakkaillemme paikallisesti ja mahdollistamalla asiointi niin käymällä, puhelimella kuin internetissä. Tunnemme verkkoalueemme, tunnemme vanhat asiakkaamme ja uusiin asiakkaisiimme haluamme tutustua. Kokonaisuudessaan asiakaspalvelukysely toi yhtiölle arvokasta tietoa siitä missä on onnistuttu ja missä toivotaan toimintaa kehitettävän. Tätä tietoa toivomme asiakkaidemme meille jatkossakin kertovan, että voimme suunnata toimintaamme toiveidenne mukaiseksi. Kaiken kaikkiaan kyselyn perusteella olemme onnistuneet toiminnassamme hyvin. Siitä kertoo jo sekin, että yli 90 % asiakkaistamme suosittelisi meitä muillekin. Valkeakosken Energia Oy kiittää kyselyyn osallistuneita saamastaan palautteesta ja osoittamastanne luottamuksesta!

Lämmitys Teksti: Ari J. Vesa Kuvat: Comma Sähkölämpö pitää pintansa Sähkölämmitys on edelleen uudistaloissa suosituin lämmitysmuoto. Suora sähkölämmitys on vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Matalaenergiarakentaminen vaatii lämmitykseltä ominaisuuksia, jotka sähkölämmityksessä ovat valmiina. Joulukuussa 2008 rakentajien ja remontoijien keskuudessa toteutettu sähköistystutkimus selvitti rakentajien sähköistystä koskevia valintoja. Tutkimus toteutettiin rakentaja.fi -verkkopalvelussa. Tulokset perustuvat 1023 omakotitalon ja 293 vapaa-ajanasunnon rakentajan vastauksiin. Tutkimuksen teettäjänä oli Ensto Oy. Vastaajat edustivat omakoti- ja vapaaajan asunnon rakentajia tyypillisimmillään. Omakotitalorakentajissa suurin osa vastaajista oli perheellisiä 35-44 -vuotiaita kun vapaa-ajan asunnon rakentajat edustivat puolestaan hieman varttuneempaa väkeä, 55-64 -vuotiaita. Rakentajia löytyy kaikista töissä käyvistä talouksista, tulotasosta riippumatta. Sähkölämmitys edelleen suosituin Suora sähkölämmitys oli vuosina 2007-2008 rakentaneiden keskuudessa selvästi yleisin lämmitysmuoto, jonka valitsi 51 prosenttia vastaajista. Omakotitaloissa maalämpöpumput ovat kasvattaneet eniten osuuttaan. 19 prosenttia rakentajista oli valinnut lämmitysmuodoksi maalämmön. Vapaa-ajan asunnoista valtaosa lämpiää sähköllä. Vuosien 2009-2010 aikana rakennettaviin kohteisiin suoraa sähkölämmitystä suunnittelee tai on jo valinnut 36 prosenttia vastaajista. Rakentajista 29 prosenttia suunnittelee maalämpöpumpun hankkimista. Tutkimuksen mukaan suora sähkölämmitys onkin

sellaisenaan vaihtumassa erilaisilla lämpöpumpuilla varustettuihin sähkölämmitystapoihin. Lisälämmönlähteenä puu on selvästi suosituin kaikissa asuinrakennuksissa. Omakotitalot lämpenevät pääosin vesikiertoisella lattialämmityksellä. Vesikiertoisen lattialämmityksen osuus oli 48 prosenttia ja sähkökaapelilla toimivan lattialämmityksen osuus 27 prosenttia. Vapaa-ajan asunnot lämpiävät vastaavasti sähköpattereilla sekä lattialämmityskaapelilla. Sähkö pysyy Jo 1,5 miljoonaa suomalaista on valinnut sähkön kotinsa lämmitystavaksi. Enston teknologiapäällikkö Matti Rae korostaa myös sähkölämmityksen ympäristö- ja turvallisuusarvoja. Sähkölämmitys on jäätymätön ja ympäristöturvallinen, siinä ei ole ongelmajätettä. Sähköllä on myös valmis infrastruktuuri, se on saatavilla lähes kaikkialla. Sähkö on myös ympäristötrendikäs tuote. Vuoden 2005 lukujen mukaan 66 prosenttia siitä on uusiutuvaa tai käytännössä päästötöntä. Sähkölämmitys on myös kustannustehokas. Se ei vaadi kalliita investointeja eikä siinä ole kuluvia pyöriviä osia. Sähkölämmityksen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on vain noin yhdeksän prosenttia. Matalaenergiarakentaminen tulee lisäksi puolittamaan tilalämmitysenergian tarpeen. Sähkö sopii erinomaisesti matalaenergiataloihin, koska sähkölämmityksen hyötysuhde on hyvä ja se reagoi nopeasti esimerkiksi auringon tuomaan ilmaislämpöön. Sähkölämmityksen lämpömukavuus on hyvä myös matalilla pintalämpötiloilla ja lämpötilan pudotusohjaus mahdollistaa asumisen aikatauluihin sovitetun Suorasähkö Öljy Kaukolämpö Maalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumppu Pelletti energiansäästön. Sähköpatterilämmittimet ovat myös 7,9 prosenttia energiatehokkaampia kuin vesikiertoinen lattialämmitys. Kuiviin huonetiloihin sopivat elektronisilla termostaateilla ja lämpötilan pudotusmahdollisuudella varustetut lämmittimet tai jatkuvatoiminen lattialämmitys. Kosteisiin tai kivilattiaisiin tiloihin soveltuu jatkuvatoiminen sähkölämmitys, joka on varustettu lämpötilan pudotuksella varustetuilla termostaateilla tai kellokytkinohjauksella. Energiansäästö helppoa Sähkölämmitystaloissa on helppo toteuttaa energiansäästötoimia. Nykyaikaiset lämmittimet ja hyvät termostaatit takaavat sen, että tiloissa ei kulu ylimääräistä energiaa. Myös oleskelutilojen lattialämmitystä pitää säätää huoneen lämpötilan mukaan. Vanhankin talon ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta voidaan parantaa lämmöntalteenotolla varustetulla ilmastointikojeella. Asuntoon kannattaa asentaa myös kotona pois -kytkin, jolla lämpötiloja saadaan helposti pudotettua poissaolojen ajaksi. Jo 1,5 miljoonaa suomalaista on valinnut sähkön kotinsa lämmitystavaksi! Saneeraamalla saadaan sisäilmasto hallintaan ja samalla energiansäästöä. Lisälämmöneristys kannattaa, samoin ilmastoinnin nykyaikaistaminen. Jälkiasennetulla lämmöntalteenottolaitteistolla saadaan parannettua energiatehokkuuden lisäksi sisäilman laa- Pääenergia Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Omakotitalo % Vapaa-ajan asunto % Suorasähkö 413 201 43 76 Maalämpöpumppu 184 9 19 3 Öljy 88 1 9 0 Kaukolämpö 87 1 9 0 Poistoilmalämpöpumppu 73 11 8 4 Pelletti 21 2 2 1 Muu 84 41 9 15 Valinneet 950 266 99 95 Ei vielä valittu 14 13 1 5 Vastanneet 964 279 tua. Ohjaustekniikan kunnostaminen ja parantaminen tuo toimivat lämpötilanpudotukset, tarkemmat termostaatit, etäohjauksen ja kotiautomaation mahdollisuuden. Kylmä lattia voidaan lisäeristää ja saada ohuilla lattialämmitysmatoilla viihtyisäksi. Nykyaikaisissa sähkölämmittimissä on vakiona tarkka lämpötilanhallinta ja hyvä lämpömukavuus, muistuttaa Rae. Ympäristöasiat huomioidaan Tutkimuksessa mukana olleiden kohteiden sähköistystaso on varsin hyvä. Liiketunnistimet ja valojen himmentimet kuuluvat rakennusten vakiovarusteisiin. Myös kodinohjausjärjestelmät tekevät tuloaan. Omakotirakentajista 13 prosenttia ilmoitti valinneensa kotiinsa jonkun kodinohjausjärjestelmän. 70 prosenttia omakoti-rakentajista ja peräti 75 prosenttia vapaa-ajan asunnon rakentajista ilmoitti valinneensa Enston sähkökalusteet. Rakentajien tärkeimmäksi tiedonlähteeksi on noussut internet. Sähköistystä koskevissa asioissa tietoa hankitaan kuitenkin edelleen myös sähkösuunnittelijalta tai -urakoitsijalta, joka useimmiten löytyy tuttavan suosituksen avulla. Viidenneksessä kohteista sähköurakoitsija myös toteutti sähkösuunnittelun. 10 prosentilla vastaajista sähkösuunnitelmat kuuluivat talopakettitoimitukseen. Ympäristöasioiden merkitys on noussut rakentajien keskuudessa ja ne vaikuttavat valintoihin yhä enemmän. Tutkimuksessa vain noin kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti jättävänsä ympäristön huomioimatta valintoja tehdessään. Muu 0 10 20 30 40 50 60 70 80% Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Kolme neljästä vapaa-ajan asunnosta lämpenee sähköllä.

Teksti: R. Lehtonen Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella sähkölaskutus uudelle mittareiden kaukoluennan myötä Energiateollisuuden tavoitteena on, että 1.1.2014 vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Jakeluverkoissa siirretystä energiasta tämä vastaa 95 prosenttia. Valkeakosken Energia Oy:n jakelualueella tämä tavoite on jo toteutettu lähes sataprosenttisesti ja siirrytty entisestä sähkön arviolaskutuksesta jälkikäteiseen asiakkaiden käytön mukaiseen mitatun energian laskutukseen. Mittareiden kaukoluenta selkeyttää huomattavasti laskun ymmärrettävyyttä, Hinnanmuutostilanteissa laskutus ja hinnan muutos saadaan kohdistettua muutoshetken mittarilukemiin. Luennan piirissä on nyt yli 11800 mittaria, joiden luenta tapahtuu joko muuntopiirin sisällä sähköverkkoa hyödyntäen tai suoraan mittariin asennetun GPRS yhteyden avulla. Mittarit lukee Jyväskylässä oleva palvelun toi- mittaja LANDIS+GYR (entinen Enermet). Luenta tapahtuu mittarista ja kohteesta riippuen joko kerran tunnissa tai kerran viikossa. Kerran tunnissa luetaan ns. tehosähkökohteet eli suurin osa teollisuudesta, kaupat ja muut julkiset kohteet. Kuluttajien mittarit luetaan pääsääntöisesti kerran viikossa vaikka laskutus tapahtuu sopimuksen mukaan kuukauden tai kahdenkuukauden välein. Joissakin kesämökeissä voi laskutusväli olla jopa vuoden. Mittareiden ns. välilukemia hyödynnetään joko muuttojen, myyjän vaihtojen tai muissa mahdollisissa selvittelyissä ja muutoksissa. Omia lasku- ja kulutustietojaan voi seurata www.valkeakoskenenergia.fi sivullamme asiakaspalvelun alla olevasta Kolibri AsiakasOnLine linkin avulla. Oman sähkönkulutuksen seuranta lisää tietoa ja aktivoi entistä enemmän sähkön tehokkaampaan käyttöön ja sitä kautta energian säästöön. Kulutuksen seurannalla voidaan entistä tehokkaammin vaikuttaa oman kiinteistön energian kulutukseen. Kaukoluennan avulla voidaan kehittää tulevaisuudessa uusia palvelutuotteita asiakkaille: uusia mahdollisuuksia ovat sähkökatkojen seuranta ja rekisteröinti, jännitteen laadun seuranta sekä mahdollinen sähkön etäkatkaisu. Kokonaisuudessaan turvallisuus ja sähkön valvonta paranee sekä asiakasyhteyden- 2-AIKAISEN MITTARIN LUKUOHJE Normaalisti mittarin näytössä pyörivät ohjelmoidut tariffit automaattisesti. Pieni kolmio kertoo, kumman tariffin lukemaa näytössä juuri sillä hetkellä näytetään. 1. Tariffin, jota parhaillaan mitataan, lukema on näytössä 20 sekuntia. Pieni kolmio palaa osoittaen tariffin numeron. 2. Tariffin, jota ei mitata, lukema on näytössä viisi (5) sekuntia. Pieni kolmio vilkkuu osoittaen tariffin numeron. Mikäli mittarin näyttöön syttyy oheisen kuvan mukainen hälytysmerkki, voi syynä olla yhden vaiheen katkeaminen.

aikakaudelle ottojen, palautteiden ja reklamaatioiden käsittely helpottuu. Mittarin luku suoraan mittarista. Mittarissa olevan painonapin takana on ns. taustarekistereitä (pvm, klo jne.). Nappia ei ole tarkoitettu normaalisti käytettäväksi, mutta varsinaista haittaa ei napin painamisesta ole ja tilanne palautuu painelun jälkeen hetken kuluttua normaaliksi. Myös kaukoluettavasta mittarista saadaan kulutuslukemat aivan kuten entisestä. Ohessa mittarin lukuohje; sama pätee myös yksiaikaiseen mittariin erotuksella, että näytössä on koko ajan mitattava tariffi näkyvissä. Ohjeessa on kerrottu myös hälytysmerkistä kolmio näytössä. Tämän ilmestyttyä näyttöön on yksi vaihe katkennut ja silloin on tarkistettava kiinteistön päävarokkeet. Päivystäjämme palvelee ja neuvoo 24 h vuorokaudessa numerossa 03 5691 5520. Vaikka olemme saaneet mittarit lähes sataprosenttisesti vaihdettua muutaman kiinteistön tai asunto-osakkeen mittari on lukuisista yhteydenottoyrityksistä huolimatta vaihtamatta. Olemme lähettäneet omistajille kirjeitä, joissa pyydämme ottamaan yhteyttä yhtiöömme mittarinvaihdon sopimiseksi. Mikäli kiinteistön omistaja tiedostaa mittarin olevan vieläkin vaihtamatta pyydämme ottamaan yhteyttä tekniseen asiakaspalveluumme numeroon 040 335 5555. Joka tapauksessa muu- tamat viimeiset vanhat mittarit tullaan vaihtamaan kaukoluettavaksi. pahasti Näin selviät pitkästä sähkökatkosta PAHASTI POIKKI Olemme jo vuosia panostaneet sähkön käyttövarmuuteen ja häiriöttömään toimitukseen asiakkaille minimoimalla katkot mahdollisimman vähiin, mutta jos kuitenkin ja kaikesta huolimatta sähköt katkeavat lähetämme myös Teille oppaan miten selvitä pitkästä sähkökatkosta. IRROITA SIIS OPAS LEH- DESTÄ JA LUETTUASI SEN PISTÄ TALTEEN PAHAN- PÄIVÄN VARALLE. Keväisin terveisin Reijo Lehtonen Valkeakosken Energia Oy Verkkopalvelut Poikki

Energiansäästö Teksti: Ari J. Vesa Kuvat: Antero Aaltonen Puhdasta säästöä! Sekä vaatteiden että astioiden pesussa on paljon mahdollisuuksia energiansäästöön pesutuloksesta tinkimättä. Pesulämpötiloista ei kannata tinkiä! Pyykinpesutavat, vaatteet sekä pesuaineet ovat muuttuneet. Myös koneet ovat nykyään aivan muuta kuin vaikkapa vielä pari vuosikymmentä sitten. Työtehoseuran projektipäällikkö Anneli Reisbacka kertoo, että juuri tekniikan puolella tapahtuu tällä hetkellä paljon. Markkinoille on tullut uusia lämpöpumppu-kuivausrumpuja, jotka ovat menestyneet Työtehoseuran vertailuissa erittäin hyvin. Lämpöpumppu-kuivausrummut jäähdyttävät kylmäaineen avulla kuuman ja kostean ilman, kun taas perinteisissä kuivausrummuissa jäähdytys tapahtuu huoneilmalla. Uudella tekniikalla yhden vesikilon haihduttaminen kuluttaa vain noin 0,5 kwh, kun vanhalla tekniikalla kuivaus kuluttaa noin yhden kilowattitunnin. Säästöpotentiaali on huikea, Anneli Reisbacka kertoo. Pyykin sisäkuivaus kuluttaa energiaa Pyykin kuivaus sisätiloissa on rasti, jossa saattaa kulua yllättävän paljon energiaa: Pyykin kuivaaminen naruilla kylpyhuoneessa on erityisen ongelmallista. Kylpyhuoneessa vaatteet aina välillä pakosta kastuvat ja sitten kuivuminen alkaa taas alusta. Kylpyhuoneessa lämmitysenergiaa kuluu matkan varrella jopa 1,4 kwh haihdutettavaa vesilitraa kohden. Mikäli narukuivaus tapahtuu kuivissa sisätiloissa, on lukema noin 0,7 kwh. Energiatehokkainta olisi tietenkin kuivata pyykki ulkona, mutta sehän ei ole aina mahdollista. Reisbacka kertoo, että koneellisesti pyykkinsä kuivaa vasta noin 10 pro-