Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki
Sisävesien vieraslajien arviointitiimi Helsingin yliopisto Kalatalouden keskusliitto Suomen LS-liitto Kuopion yliopisto Jyväskylän yliopisto Kalat Ravut ja muut selkärangattomat Matelijat ja sammakkoeläimet Vesikasvit Tauti- ja loiseliöt Nobanis Lajikohtaisia asiantuntijoita MMM Raputietokeskus RKTL SYKE Evira
Sisävesillä 49 vieraslajia monesta lähteestä Ei alkuperätietoa 2 Mahd. viljelylajeja Pohjois-Amerikka 18 Aasia 3 Eurooppa 9 Venäjä ja Baltia 16 Karttapohja RKTL
Sisävesien vieraslajien ominaisuuksia Vakiintuneisuus 19 vakiintunutta, 26 ei-vakiintunutta Lisääntyminen 20 lisääntyvää, 22 ei lisäänny Runsaus esiintymisalueella 12 yleistä/runsasta, 8 satunnaista Muutossuunta esiintymisalueella 29 vakaa tilanne, 9 yleistyy/siirtyy
Sisävesien vieraslajien vaikutukset Tarkastelun näkökulma Vaikutusarviot Ei ++ --? Ekosysteemi 21 0 13 15 Yhteiskunta 25 6 8 10 Talous 25 7 7 10
Sisävesien vieraslajien haitallisuusluokittelu Eliöryhmä Sisävesiryhmän ehdotukset Haitalliset Potentiaaliset Ei haitalliset Kalat 1 7 18 Ravut ym. selkärangattomat 1 4 4 Matelijat ja sammakkoeläimet 0 0 2 Vesikasvit 2 3 2 Eräät loiset ja epibiontit 2 1 2 Yhteensä 6 15 28
Puronieriä, kaloista haitalliseksi arvioitu Puronieriä Kuva: www.rktl.fi Pohjoisamerikkalainen laji Suomeen 1895 Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin Syrjäyttää taimenen Mutta on myös huomattava, että Taimen Kuva: www.rktl.fi Virkistyskalastukselle merkittävä Korvaava laji vesissä, joista taimen on aikaisemmin hävinnyt Viljellään jonkin verran ruokakalaksi
Vieraita kalalajeja on tarkkailtava Peledsiika Kuva: www.rktl.fi Karppi Jotkin lajit voivat alkaa lisääntyä mm. ilmaston tai olosuhteiden muuttuessa! Kuva: www.rktl.fi Kirjolohi Kuva: www.rktl.fi Harmaanieriä Kuva: www.rktl.fi
Täplärapu, tärkeä ja samalla haitallinen Täplärapu entä jos meille tulee myös marmorirapu? Akvaariolaji Amerikasta (Aasiasta) Päässyt luontoon Keski-Euroopassa Lisääntyy partenogeneettisesti Alkionkehityksen minimilämpö +9 C Potentiaalilaji seurantaan: poikastuotanto kesällä, selviääkö Suomen talvesta? Istutukset ja esiintymät Karttapohja RKTL
Kasvien kaksi haitallista Vesirutto Isosorsimo Kuva: Terhi Ryyttäri Kuvat: Seppo Hellsten Etelä-Euroopasta (hav. 1767) Istutettu karjan rehuksi Nopea kasvullinen lisääntyminen Syrjäyttää muut rantakasvit Hyötyy ympäristön muutoksesta (säännöstely) Amerikan-tuliainen, Suomeen 1884 Leviää verson pätkistä jopa eläinten mukana Hyötyy ilmaston (talvien) lämpenemisestä Syrjäyttää muut vesikasvit Haittaa umpeenkasvulla kaikkea vesien käyttöä Leviää juuri nyt aggressiivisesti Kuusamossa
Amerikasta ja Aasiasta ei-toivottuja loisia Rapuruttotapaukset 1996-2006 Ankeriaan uimarakkoloinen (Anguillicola crassus) 1893 As-tyyppi 1967 Pc1-tyyppi Kuva: Jouni Tulonen Karttapohja RKTL Taiwanista Eurooppaan 1980-luvun alussa Suomessa ensihavainto 2001 rannikolla Mm. Tuusulanjärven ja Rusutjärven ankeriaissa Voi tulla istukkaiden mukana (ei nykyjärjestelyllä) Runsastuu ja yleistyy, löytänyt väli-isäntänsä Mahdollinen uhka ankeriaalle lajina Kansainvälisesti ja Suomessa seurannassa
Kiitos tilaisuudesta Lisätietoja niin kotoisista kuin vieraistakin kaloista ja ravuista www.rktl.fi