Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelut Esiselvitysvaihe II loppuraportti 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi

Sisällysluettelo 1. Tärkeimmät nostot (dia 3) 2. Viestit jatkovalmisteluun sekä jatkotoimenpiteet ja esitykset VATEn ratkaistavaksi/ päätettäväksi esitettävistä asioista (dia 4) 3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi (diat 5-14) 4. Yhteistyö, oppiminen ja tiedon jakaminen (diat 15-16) 5. Jatkotoimenpiteet (diat 17-18) 6. Riskienhallinta (dia 19) 7. Lasten ja perheiden palvelujen jatkovalmistelu (dia 20) 8. Liitteet 8.1. Lasten ja perheiden palvelujen sote-ryhmän integroitumis- ja järjestämisesitys ( dia 22) 8.2. Perhekeskuspalvelut ja perhekeskusalueet (diat 23-35) 8.3. Lapset, nuoret ja perheet Pirkanmaalla 2016 2017. Hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja asiakastyytyväisyyden tarkastelua viidellä alueella. (diat 36-37) 8.4. Lasten ja perheiden perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen palvelukuvaukset, kriteerit palvelujen saamiseksi ja tuotantotapaesitykset (diat 38-39) 30.7.2018 2 www.pirkanmaa2019.fi

3 1. Tärkeimmät nostot Onnistumiset Kehittämisehdotukset Työryhmä on työstänyt lasten ja perheiden palvelut perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palveluihin. Perhekeskusalue-ehdotukset on työstetty yhdessä kuntien kanssa. Työryhmän työllä on vahva STM:n ja OKM:n tuki ja ohjaus. LAPE-hankkeessa on pilotoitu uudistuksen mukaisia toimintamalleja. Alkuperäisen työryhmän tehtävien jaon myötä sote-valmistelu on muuttunut systemaattisemmaksi ja hallittavammaksi. Työryhmän ja alatyöryhmien jäsenten sitoutuminen työskentelyyn on ollut alusta lähtien vahvaa ja tuottaa tulosta. Työryhmän jäsenet työstättävät valmistelussa olevia asioita omissa ala- tai taustaryhmissään. Työhön on osallistettu laaja joukko ammattilaisia, esimiehiä, johtoa ja asiakkaita sote-, sivistys-, järjestö- ja seurakunta-, yritys- ja oppilaitoskentältä. Yhteistyötä eri työryhmien kanssa on hyvä tiivistää. Erityisesti liikelaitostyöryhmällä, lasten ja perheiden palvelujen, aikuisten sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, vammaispalvelujen, sote-keskuksen sekä ICMT-työryhmien työllä on vahva yhteinen pinta. Luovuttavien organisaatioiden satsaus valmistelutyöhön on merkittävä. Työpanoksen kohtuullistamiseksi valmistelutyö tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi (esimerkiksi oleelliset valmistelussa tarvittavat tiedot tulisi olla helposti käsiteltävässä muodossa, täsmälliset tehtäväksiannot, työnjaot ja osallistamisen laajuuden mietintä). Riskit Sote- ja maakuntauudistuksen toteutumiseen liittyvä epävarmuus heikentää valmisteluun osallistuneiden sekä heidän taustaorganisaatioidensa ammattilaisten sitoutumista valmistelutyöhön. Sote- ja maakuntauudistuksen monituottajamalli hajottaa nykyiset lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudet. LAPE-hankkeella pyritään rakentamaan vahvat yhteistyökäytännöt ennen järjestämisvastuu jakautumista. On riski, että hankkeen aikana työstetyt toimintamallit eivät jää eloon. Tuleva muutos on haastaa erityisesti terveydenhuollon sisäistä integraatiota ja luo terveyspalvelujen työntekijöille uudenlaiset työmarkkinat. On riski, että osaajat siirtyvät yksityissektorin palvelukseen, jos maakunta ei houkuttele työnantajana. Tämä heikentää maakunnan tarjoaman hoidon/hoivan tasoa ja kilpailukykyä.

Viestit jatkovalmisteluun Ensivaiheen linjattavat/päätettävät asiat Myöhemmässä vaiheessa päätettävät asiat (VATE) 2. Viestit jatkovalmisteluun sekä jatkotoimenpiteet ja esitykset VATEn ratkaistavaksi/ päätettäväksi esitettävistä asioista Lasten ja perheiden palvelujen työryhmän työn on hyvä jatkua; työn laajuus, keskeneräisyys ja linkitys LAPEhankkeeseen. Erityisesti liikelaitoksen ja sen sisäisten substanssiryhmien sekä ICMT-työ hyvä integroida nykyistä vahvemmin yhteen. Toivotaan linjattavan valmistelun tarkkuustaso. Valmistelun resurssointi vuodesta 2019 lukien tulee olla suhteessa valmistelun laajuuteen ja vaadittavaan tarkkuustasoon. Perhekeskusalueet ja perhekeskustoimintamalli. Lasten ja perheiden palvelujen digitalisointisuunnitelma ja toimenpiteet valmisteluvaiheessa. Pirkanmaan palvelukuvaukset ja kriteerit. Järjestämissuunnitelma lasten ja perheiden palvelujen osalta. Lasten ja perheiden palvelujen organisoituminen, palvelupisteet ja organisaatio viranhaltijoineen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Päätösten hallittu siirto maakuntaan. 30.7.2018 4 www.pirkanmaa2019.fi

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Nykytilanteen kuvauksen täydennystarpeet pyydetään kunnista. Riskienhallinta valmistuu. 1/2018 3 Koostettu nykytilanteen täydennystarpeet joulukuussa 2018. Tehty kartoitusta palvelujen käytöstä, lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä taustatiedoista Sotkanet-, AvoHilmo- ja tilastokeskuksen tietojen pohjalta. Viiden alueen/perhekeskusalueiden alueanalyysit valmistuivat kesäkuussa. Riskienhallintaa työstettiin väli- ja loppuraportointivaiheissa alatyöryhmissä ja pääryhmässä. Tehtävä valmistui aikataulussa. Tarkempi kysely palvelujen käytöstä ja henkilöstöresursseista lähtee kuntiin sen jälkeen, kun lait hyväksytään. Työryhmästä on esitetty toive, että indikaattoritieto koottaisiin niin, että se olisi tarjolla valmisteluun osallistuville helposti käytettävässä muodossa. Tehtävänä syksy 2018-2019: Nykytilan kuvauksen täydentäminen vuoden 2017 toimintalukujen, talouden ja henkilöstötietojen osalta.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Lasten, nuorten ja perheiden palveluverkkoesitys valmistuu (sis. sähköiset palvelut). Käsitellään järjestäjän ja tuottajan tehtävät. Väliraportti valmistuu. 5 Palveluverkkotehtäväksianto valmistui aikataulussa. Työryhmästä tehtiin esitys perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen integroitumis- ja järjestämisesityksen maakuntavalmistelun johtoryhmälle ja ohjausryhmälle. Saatiin linjaus, että valmistelutyötä voidaan jatkaa tehdyn esityksen pohjalta. Perhekeskuspalvelujen verkoston alue-ehdotukset käsiteltiin kuntien LAPEryhmissä, maakunnan LAPE-ryhmässä ja sote-valmisteluryhmässä. Valmistunut ehdotus luovutettiin palveluverkkotyöryhmän käsittelyyn kesäkuussa. Sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet on työstetty ja toimitettu eteenpäin Pirkanmaan valmistelussa. Sähköistä perhekeskusta työstetään valtakunnallisesti, Pirkanmaalla valtakunnallisessa valmistelussa on iso rooli. Järjestäjän ja tuottajan tehtäviä on käsitelty perusteellisesti esiselvitysvaihe I:n aikaan, tarkennettu tehtäviä eri keskusteluissa. Tehtävänä syksy 2018-2019: Perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen ja henkilöstön sijoittumisesitys, yhteistyö palveluverkkotyöryhmän kanssa. Sähköisten palvelujen käytön laajentaminen ja tarvittavan kehittämistyön käynnistäminen

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Tarveselvitys lasten, nuorten ja perheiden palveluille vuodelle 2020 ja 2025 valmistuu. 4/2018 2 Valmistelutyö tarveselvityksen osalta etenee. Palvelukuvaukset, kriteerit eri palvelujen saamiseksi, tuotantotapa ja kriteerit täyttävien palvelua tarvitsevien määrästä valmistuvat kesäkuun aikana. Tarveselvityksen tekeminen ja painopisteen siirtosuunnitelma edellyttää kuitenkin tarkempaa pohjatietoa ja vahvempaa yhteistä keskustelua työryhmässä. Tästä syystä palvelutarveselvitys siirrettiin käsiteltäväksi syksyyn, jolloin kuntakyselyn tulokset on käytettävissä. Tehtävänä syksy 2018-2019: Palvelutarve-esitys eri palvelujen osalta ja painopisteiden valintaesitys vuodelle 2020 ja vuodelle 2025. (Säästöesitys samassa) Resurssien allokointiesitys täydentyvän ja tarkentuvan alueanalyysin pohjalta.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Syötteet maakuntastrategiaan ovat valmistuneet. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyö käynnistyy. 3/2018 4 Lasten ja perheiden palvelujen strategiatyöpaja pidettiin 10.3.2018 ja syötteet maakuntastrategiatyöhön valmistuivat. Työpajatyöskentelyyn osallistui lasten ja perheiden palvelujen työryhmän jäseniä, maakunnan LAPE-ryhmän jäseniä, LAPEhanke Pippurin koordinaattorit, nuoria ja kokemusasiantuntijoita sekä valtakunnallista lapsistrategiatyössä mukana oleva MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen ja projektipäällikkö Riku Siren Pirkanmaan liitosta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyö käynnistettiin samassa yhteydessä. Kesäkuussa valmistunut alueanalyysitieto toimii käynnistyvän keskustelun ja työn pohjana. Tehtävänä syksy 2018-2019: Maakunnallisen lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman systemaattinen ja suunnitelmallinen työ käynnistyy. Suunnitelma valmistuu vuoden 2019 aikana.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Valinnanvapauden vaikutusten arviointi. Asiakassetelipalveluehdotukset valmistuvat. 4/2018 4 Valinnanvapauden vaikutuksia käsiteltiin työryhmässä huolellisesti. Työryhmän johtopäätökset syötettiin Pirkanmaan liiton valinnanvapauslausuntoon. Asiakassetelipalveluehdotukset käsiteltiin aikataulussa (ei ehdotettu vietävän uusia palveluja asiakassetelipalveluiksi vuoden 2020. Ehdotetaan hallittua ja suunnitelmallista laajentamista, mikäli maakunnassa palveluvalikoiman laajennukseen päädytään). Tehtävänä syksy 2018-2019: Osallistuminen asiakassetelipalvelun valmisteluun (etenkin kotipalvelun osalta). Lasten ja perheiden näkökulma tuottaminen sote-keskuksen palveluihin ja erityisesti sosiaaliohjauspalvelun rakentamiseen. Maakunta työnantajana: henkilöstön vetovoimaan vaikuttavat tekijät on kartoitettu. 5/2018 3 Henkilöstön vetovoimaan vaikuttavat tekijät on kartoitettu ja käsitelty työryhmässä. Tarkempi substanssikohtainen työ jatkuu syksyllä 2018. Tehtävänä syksy 2018-2019: Tehdään suunnitelma erityisesti rekrytointihaasteellisten ammattiryhmien rekrytoinnin edistämiseksi.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Perhekeskustoiminta- ja esitykset yhdyspintatoimintamalleiksi ovat valmistuneet. Loppuraportti valmistuu. 6/2018 4 Raami Pirkanmaan perhekeskustoimintamalliksi työstettiin maakunnallisessa kehittämisryhmässä ja sitä pilotoidaan kokonaisuudessaan Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla sekä Hervanta-Vuores alueilla. Eri osakokonaisuuksien pilotointi on meneillään eri puolilla Pirkanmaata. Kansallisen tason yhdyspintatoimintaesityksiä on käsitelty eri foorumeilla ja viety tiedoksi myös muille valmistelijoille. Loppuraportti valmistui aikataulussa. Tehtävänä syksy 2018-2019: Pirkanmaan perhekeskustoimintamalli valmistuu lopulliseen muotoonsa. Toimintamalli levitetään ja juurrutetaan käytäntöön koko maakunnan tasolla. Yhdyspintatyön nykyistä vahvempi kehittämistyö käynnistyy vuonna 2019. LAPE-muutosakatemiat toteutetaan pirkanmaalaisille lasten ja perheiden palvelujen esimiehille syksyn 2018-kevään 2020 välisenä aikana.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeet on kartoitettu. Päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointiprosessi on kuvattu ja pilotoitu. 6/2018 4 Henkilöstön koulutus- ja osaamistarpeita on kartoitettu alatyöryhmissä ja LAPEtyössä. Koulutussuunnitelma valmistuu loppuvuodesta 2018. Lapsivaikutusten ennakkoarviointimallia on työstetty maakunnallisesti Pirkanmaan LAPE-hankkeessa ja sitä pilotoidaan Nokialla, Tampereella ja Mänttä-Vilppulassa. Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista on järjestetty maakunnallinen koulutustilaisuus. Tehtävänä 2018-2019: Lapsivaikutusten ennakkoarviointimalli työstetään lopulliseen muotoonsa. Käyttöönoton levittämiseksi järjestetään maakunnallinen koulutustilaisuus ja jalkautetaan mallin käyttöönotto kuntiin kuntien toivomalla tavalla. Varmistetaan, että lapsivaikutusten arviointi on ennakkoarvioinnin osa-alue maakunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Muu valmistunut työ 4 Palvelukuvaukset, kriteerit palvelujen saamiseksi ja tuotantotapa valmistuivat lasten ja perheiden palvelujen osalta kesäkuun loppuun mennessä. Tehtävänä 2018-2019: Pirkanmaan palvelukuvauksen kaikki tietotarpeet lasten ja perheiden palvelujen osalta työstetään loppuun. Työstetään tuotannon käsikirja valmiiksi.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Viestintä 4 Sote- ja LAPE-työryhmien työskentely sekä jalkautumiset kuntiin, eri työryhmiin ja asukastilaisuuksiin ovat muodostuneet viestinnän vuorovaikutteiseksi osaksi. Lasten ja perheiden palvelujen sote- ja LAPE-työn puitteissa kuntakäyntejä on ollut erittäin paljon. Maakunnan LAPE-ryhmässä on kaikkien kuntien, PSHP:n, sosiaalialan osaamiskeskuksen, järjestöjen, seurakuntien ja oppilaitosten edustajat, joten kyseinen työryhmä on muodostunut erittäin tärkeäksi vuorovaikutteiseksi viestintäryhmäksi. Sote-alaryhmistä äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen, oppilas- ja opiskeluhuollon ja lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen työryhmä ovat järjestäneet maakunnalliset seminaarit. Yhteisiä tilaisuuksia ovat olleet strategiaseminaari 10.3.2018, maakunnallinen LAPE-info 10.4.2018, sivistys- ja sote-johtajien kesäpäivät 15.6.2018 sekä lukuisat maakunnalliset LAPE-tilaisuudet, joita on järjestetty keväästä 2017 lähtien. Lasten ja perheiden palvelujen sote-valmistelusta ja LAPE-hankkeen etenemisestä kirjoitetaan säännöllisesti uutiskirje, jota jaetaan sähköpostitse sekä sosiaalisen median kautta laajalle joukolle. Valmistelusta viestitään aktiiviesti Facebookin ja Twitterin kautta. Blogeja on kirjoitettu useita.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Osallistaminen 4 Lasten ja perheiden palvelujen työryhmä on osallistanut laajaa joukkoa ammattilaisia. Työryhmän tehtäviä käsitellään jokaisessa viidessä alatyöryhmässä ja LAPEkoordinaattoreiden työryhmässä. Jokaisessa maakunnallisessa tilaisuudessa on tarjottu mahdollisuus osallistua valmistelutyöhön tai vähintäänkin kommentointimahdollisuus tehtyyn valmistelutyöhön. Lasten ja perheiden palvelujen sote-valmistelun asioita käsitellään maakunnan LAPEryhmässä ja kuntien LAPE-ryhmissä. Tällä tavoin jokaisen kunnan, PSHP:n, sosiaalialan osaamiskeskuksen, oppilaitosten, järjestöjen ja seurakuntien ääni saadaan kuuluviin. Lasten ja perheiden palvelujen ammattilaisia on mukana maakunnallisessa LAPE-työssä useita satoja. Vaikuta lasten ja perheiden palveluihin kyselyyn on saatu yli 900 vastausta eripuolilta Pirkanmaata. Saatuja kehittämisehdotuksia on hyödynnetty sote- ja LAPEvalmistelutyössä. LAPE-kehittämisryhmissä ja seminaareissa on mukana kokemusasiantuntijoita. Sote- ja LAPE-työn osalta on osallistuttu useisiin kuntalaisuuksiin, joissa on voitu osallistaa asukkaita ja ammattilaisia.

3. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Erityisesti alkuvuodesta 2018 yhteisiä tehtäväksiantoja oli paljon, mikä hidasti työryhmän oman työn etenemistä. Tiettyjen tehtäväksiantojen muuttuminen kesken työstön aiheutti hämmennystä. Tietoon perustuvan suunnittelun haaste on suuri, työryhmillä ei ole käytettävissä ajantasaista tietoa, eikä tieto ole helposti käsiteltävässä Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen Arvosana 1-5, 1=heikko, 5 = erinomainen Kommentit Kokonaisarvio työryhmän työstä 5 Työryhmä on työskennellyt tiiviisti ja aktiivisesti. Keskusteluilmapiiri on turvallinen. Kokousten ulkopuolella on tehty työmäärä on suuri. Alatyöryhmien puheenjohtajilla on ollut erityinen vastuu oman työryhmänsä työn etenemisestä ja substanssinäkökulman tuomisesta yhteiseen keskusteluun. Työryhmän työskentely on selkeytynyt esiselvitysvaihe I:stä. Alkuperäisen työryhmän tehtävät jaettiin kolmelle työryhmälle, alatyöryhmien työskentelyä on selkiytettiin ja työtä koordinoidaan vahvemmin. Kokonaisarvio esivalmistelun II vaiheesta Lasten ja perheiden palvelujen sote-valmistelun ja LAPE-hankkeen sidos on helpottanut valmistelun konkretisointia, joskin aiheuttanut tunteen, että tehtävää on todella paljon. Osa tehtävistä on vastuutettu LAPE-hankkeelle. Tämä on mahdollistanut kehitettävien mallien pilotoinnin ja toimeenpanon käytäntöön eri puolilla Pirkanmaata. Toiminta- ja työskentelymallit palvelukokonaisuuksissa ja eri kokonaisuuksien kesken valmistuvat syksyllä 2018. 4 Työryhmien työn aiempaa vahvempi yhteinen koordinointi on selkeyttänyt tehtävää työtä ja tuonut ryhtiä valmisteluun.

4. Yhteistyö, oppiminen ja tiedon jakaminen Missä onnistuttiin Kommentit Yhteistyön toteutuminen Oma työryhmä: työryhmän rakenne on monialainen ja tukee itsessään yhteistyön toteutumista. Jalkautumista on tehty eri tahoille huomattavassa määrin. Integraation näkökulma on laajentunut; yhteinen pinta ja työ sote, sivistys- järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa. Valmistelu on ollut asiakaslähtöistä ja asukkaiden näkökulmaa painotetaan, ammattikuntien edunvalvonta-asiaa ei ole juuri esiintynyt. Tahtotila on ollut olemassa siihen, että parhaita mahdollisia ratkaisuja etsitään. LAPE-hanke tukee työtä tähän suuntaan. LAPEkieli on muodostunut yhteiseksi kieleksi työryhmässä ja kentällä. Yhteistyö muihin ryhmiin: Lasten ja perheiden palvelujen edustajat ovat palveluverkkotyön alaryhmässä, asiakas- ja palveluohjaus-, ICTM- ja TKI-, osallistumisen työryhmissä. Lasten ja perheidenpalvelujen työryhmässä on vammaispalvelujen edustaja. Kaksisuuntainen viestintä näihin ryhmiin toimii. Muiden työryhmien osalta yhteistyökäytänteissä kehitettävää. Tiedon jakaminen Oma työryhmä: Hyvällä tasolla, ks. Viestinä ja osallistaminen kohta.

4. Yhteistyö, oppiminen ja tiedon jakaminen Mitä pitäisi parantaa ja kehittää Kommentit Yhteistyön toteutuminen Yhteistyö muiden valmistelutyöryhmien kesken tulisi olla suunnitelmallisempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä. Työryhmätyöskentely on vienyt paljon työaikaa luovuttavista organisaatioista. Valmistelun jatkuessa luovuttavien organisaatioiden kanssa on hyvä käydä keskustelua oleellisesti valmisteluun osallistuvien henkilöiden työajan käytöstä. Tiedon jakaminen Tulosten hyödyntäminen ja jalkauttaminen Sähköpostitse tai työtilatyöskentelyn kautta jaettava tieto ei ole riittävää eikä aika riitä muiden työryhmien työn seuraamiseen sitä kautta. Oleellinen tieto tulisi olla helposti sisäistettävässä muodossa tarjolla kaikille työryhmän jäsenille. Lisäksi valmistelutyön näkökulmasta oleellinen indikaattori- ja tilastotieto tulisi olla helposti käytettävissä ja löydettävissä työryhmän työntekijöille päällekkäisen tiedonkeruun välttämiseksi. Tiedon jakaminen on haaste, johon on työryhmän jäsenten osalta vaikea keksiä ratkaisua. Liiton valmistelijoiden osalta tiimien ja scrum-työskentelyn myötä paremmalla tasolla. LAPEn kautta on voitu hyödyntää ja jalkauttaa tehtävää työtä. Pilotoitu kokonaisuuksia. Kehitettyjen ja pilotoitujen kokonaisuuksien systemaattisempi levittäminen ja juurruttaminen käynnistyy syksyllä 2018. Valmistelutyötä on tehty laajan ammattilaisjoukon kanssa ja mukana olevia organisaatioita on paljon. Tämä itsessään on käynnistänyt muutosajattelun luovuttavissa organisaatioissa. Päätöksentekojärjestelmään ei ole vielä viety muita kuin hankkeen aikana työstettyjä asioita.

Toimenpide 5. Jatkotoimenpiteet Kommentit Mahdolliset jatkoprojektit: Lasten ja perheiden palvelujen työryhmän työskentelyn jatkuminen syksystä 2018 lukien. Nykyisen LAPE-hankkeen saattaminen loppuun vuoden 2018 loppuun mennessä. LAPE-työn rahoitus osajatko vuodelle 2019. Työryhmän työn on tarkoituksenmukaista jatkua myös esiselvitysvaihe II:n jälkeen. Kokonaisuus on laaja ja tehtävä on kesken. STM:n kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun, sote-ryhmässä tehtävä työ tukee myös hanketta ja päinvastoin. LAPE-työn rahoitus vuoden 2019 osalta on selkeytynyt; muutosagenttien rahoitus jatkuu, kunta-agentit voidaan palkata erva-alueille, LAPE-muutosakatemiat tarjotaan maakuntiin ja tiettyjä osakokonaisuuksia viedään eteenpäin kansallisen tason ohjauksella. LAPE-työ tulee viedä sote-toimintaan ja rakenteisiin, huomioon otettava organisaatiota ja organisoitumista, palvelukuvauksia ja ketjuja sekä asiakasohjausmalleja valmisteltaessa. Pirkanmaan perhekeskustoimintamalli valmistuu lopulliseen muotoonsa. Toimintamalli levitetään ja juurrutetaan käytäntöön koko maakunnan tasolla. Varhaiskasvatuksen, koulu-, oppilaitos- ja vapaa-aikapalvelujen kehittämistyö valmistuu. Lastensuojelun systeemisen tiimimallin käyttöönottoa laajennetaan ja uusia tiimejä koulutetaan systeemiseen työskentelyyn. Horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön toimintakäytännöt kuvataan lopulliseen muotoonsa ja toimintamallit levitetään ja juurrutetaan koko Pirkanmaan tasoisiksi. OT-keskustoimintamalli on työstetään valmiiksi STM:n ohjauksessa ja vahvassa yhteistyössä Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sekä muiden viiden erva-alueen maakuntien kanssa. OT-keskuksen rahoitus ja muut toimintaedellytykset on varmistettu. Lapsivaikutusten ennakkoarviointimenettely kuvataan ja otetaan käyttöön eri puolilla Pirkanmaata. Yhdyspintatyön vahva kehittämistyö käynnistyy vuonna 2019. LAPE-muutosakatemiat toteutetaan pirkanmaalaisille lasten ja perheiden palvelujen esimiehille syksyn 2018-kevään 2020 välisenä aikana. Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyvä työstää valmiiksi vuoden 2019 aikana. Maakuntatasoinen lasten ja nuorten palvelujen johtoryhmä/lape-ryhmä on hyvä perustaa, kunnissa vastaavat

Toimenpide 5. Jatkotoimenpiteet Esitykset VATEn ratkaistavaksi/ päätettäväksi esitettävistä asioista Kommentit Ryhmän työskentelyn jatko ja rooli suhteessa muiden työryhmien työskentelyyn. Perhekeskusalueet toivotaan linjattavan jo poliittisessa ohjausryhmässä ja johtoryhmässä. Tämä mahdollistaisi etupainotteisen konkreettisen toimeenpanon. Valmistelun tarkkuustaso on hyvä linjata ja kohdentaa valmisteluresurssointi tämän mukaisesti. Lasten ja perheiden palvelujen digitalisaation edistämistä edellyttävät konkreettiset toimenpiteet on hyvä linjata mahdollisimman nopeasti. VATE-vaiheessa ratkaistavat/päätettävät asiat: Valmistuvat Pirkanmaan palvelukuvaukset ja kriteerit palvelujen saamiseksi. Järjestämissuunnitelma lasten ja perheiden palvelujen osalta. Lasten ja perheiden palvelujen organisoituminen, palvelupisteet ja organisaatio viranhaltijoineen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Päätösten hallittu siirto maakuntaan; tehtävä etupainotteisesti esitykset siitä, että kuinka järjestämisvastuun siirto huomioidaan päätöksiä tehtäessä viimeistään vuoden 2019 aikana. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hallittu siirto.

6. Päivitetty riskienhallinta Valmistelun riskienhallintateemaa on käsitelty lasten ja perheiden palvelujen työryhmässä sekä sen alaryhmissä. Työryhmän näkökulmasta keskeisimmät riskit ohessa: Valmistelevat kokonaisuudet ovat laajoja, rajaaminen on vaikeaa ja yhdyspintoja sekä katvealueita on erittäin paljon. Erityisesti nuoret ryhmänä ovat sellainen, joka uhkaa jäädä valmistelussa lasten ja perheiden sekä aikuisten palvelujen valmistelutyön ulkopuolelle. Valmistelua tehdään omien töiden ohella, tiukalla aikataululla ja riittämättömin lähtötiedoin. Tämä vaikuttaa valmistelutyön laatuun. Yhteistyö muiden valmisteluryhmien kanssa jää vähäiseksi. Tämä lisää päällekkäisen työn tekemistä ja heikentää valmistelun tasoa. Henkilöstön, asiakkaiden ja alueen eri kuntien osallistaminen jää riittämättömäksi. Tiedottamisesta huolimatta lähiesimiehet, työntekijät ja kuntalaiset eivät hahmota muutoksen merkittävyyttä. Uudistukseen ja lainsäädännön etenemiseen liittyvä kasvava epävarmuus sekä epätietoisuus lakien yksityiskohdista ja tulkinnoista vaikuttavat valmistelutyöhön sitoutumiseen sekä valmisteluvaiheen tuotosten eteenpäin viemiseen. Palveluverkon suunnittelussa ja tuotannon organisoinnissa ei kyetä tekemään tarkoituksenmukaista jakoa resurssien ja palveluiden suhteen. Tiedolla johtamisen tai valmistelun työkalut ovat olemattomat. Tämä lisää riskiä, että tehdään vääriä johtopäätöksiä tai valintoja valmistelussa. 30.7.2018 19 www.pirkanmaa2019.fi

7. Lasten ja perheiden palvelujen jatkovalmistelu Täydennetään nykytilan kuvausta vuoden 2017 toimintalukujen, talouden ja henkilöstötietojen osalta. Tehdään palvelutarve-esitys sekä painopisteiden valintaesitys vuodelle 2020 ja vuodelle 2025. (Säästöesitys samassa) Tehdään perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen ja henkilöstön sijoittumis- ja resurssien allokoimisesitys eri alueille yhteistyössä palveluverkko- ja liikelaitostyöryhmän kanssa. Laajennetaan sähköisten palvelujen käyttöä ja käynnistetään tarvittava kehittämistyö yhteistyössä kuntien ja PSHP:n kanssa. Lapsi- ja perhepalvelut Työstetään LAPE-hankkeessa maakunnalliset toimintamallit loppuun ja tarkennetaan toimintamallien osalta tehtyä levittämis- ja juurruttamissuunnitelmaa. Viedään toimintamallit maakunnan LAPE-ryhmän kautta kunnalliseen päätöksentekoon. Sisällytetään kehitetyt ja maakunnallisesti hyväksytyt toimintamallit lasten ja perheiden palvelujen ammattilaisten työtä ohjaavaan tuotannon käsikirjaan. Tehdään tiivistä yhteistyötä liikelaitosvalmistelun kanssa. Osallistutaan asiakassetelipalvelun valmisteluun (etenkin kotipalvelun osalta). Tuotetaan Lasten ja perheiden näkökulma sote-keskuksen palveluihin ja erityisesti sosiaaliohjauspalvelun rakentamiseen. Käynnistetään maakunnallisen lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman systemaattinen ja suunnitelmallinen työ yhteistyössä kuntien kanssa. Suunnitelma valmistuu vuoden 2019 aikana. Pirkanmaan palvelukuvauksen kaikki tietotarpeet lasten ja perheiden palvelujen osalta työstetään loppuun. Työstetään tuotannon käsikirja valmiiksi. Yhdyspintatyön nykyistä vahvempi kehittämistyö käynnistyy vuonna 2019. LAPE-muutosakatemiat toteutetaan pirkanmaalaisille lasten ja perheiden palvelujen esimiehille syksyn 2018- kevään 2020 välisenä aikana. Tehdään suunnitelma erityisesti rekrytointihaasteellisten ammattiryhmien rekrytoinnin edistämiseksi. 30.7.2018 20 www.pirkanmaa2019.fi

8. Liitteet 30.7.2018 21 www.pirkanmaa2019.fi

8.1. Lasten ja perheiden palvelujen sote-ryhmän integroitumis- ja järjestämisesitys Malli verkostoi maakunnan, kunnan, yritysten, järjestöjen, seurakuntien ja valtion palvelut asukas-/asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Sote-palvelut lihavoitu. Painopisteen siirto perhekeskustason palveluihin lisää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tuottaa kustannussäästöjä. OT: Pirkanmaa,Kanta- Häme, Etelä- Pohjanmaa n. 880.000 asukasta Päihdehuollon erityispalvelut näiden valmistelu omassa työryhmässä Vaativa taso: 512.000 asukasta (koko Pirkanmaa) Asiakaslähtöinen yhteistyö (sovitut konsultaatio- ja työparikäytännöt sekä palveluketjut), sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät. Yhteistyö myös aikuisten palvelujen kanssa. TAYS keskitetyt nuorisopsykiatriset palvelut (avo- ja osastohoito) Eva-osasto Alaikäisten oikeuspsykiatria OT-keskus Lasten ja nuorten somaattisen erikoissairaanhoidon avovastaanotto Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta TAYS keskitetyt lastenpsykiatriset palvelut (avo- ja osastohoito) Lastenpsykiatrinen aluepoliklinikka Nuorisopsykiatrinen aluepoliklinkka Varhaiskasvatus, Perusopetus, oppilaitokset ja kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta TAYS keskitetyt lasten ja nuorten somaattiset palvelut Asiakasohjaus Luotsi Keskusäitiysneuvola Maakunnan omat/yksityiset lastensuojelulaitokset Lastensuojelun sosiaalityö, Äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, erotyö, lapsiperheiden sosiaalityö, tukihenkilö- ja tukiperhepalvelut, vertaistukipalvelut, kohtaamispaikat, asiakas- ja palveluohjaus. Omissa työryhmissä valmisteltavat: Sotekeskus. Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto. Toiminta-, puhe- ja fysioterapiapalvelut. Perhekeskus on verkostomainen ja yhteen sovitettu palvelukokonaisuus, joka on tarjolla 30 000 50 000 asukkaan väestöpohjille. Tehostettu perhetyö Järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut KELA Perhekeskustaso: 30.000-50.000 asukasta Perhehoidon tuki Kolmannen sektorin ja yritysten tuottamat erityispalvelut Adoptiopalvelut Päiväperhon päihde- ja mielenterveyspalvelut lapsiperheille Rikosseuraamuslaitoksen palvelut Perheoikeudelliset palvelut Vammaispalvelut näiden valmistelu omassa ryhmässään Erityistaso: 80.000-115.000 asukasta

8.2. Perhekeskusalue-ehdotukset 30.6.2018 30.7.2018 23 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskuksen maakunnallinen työstö Perhekeskuksen tehtävät ja perhekeskustasolle kuuluvat palvelut määritelty kansallisessa ja maakunnallisessa LAPE-työssä. Perhekeskuksen toimintamallia on työstetty maakunnallisissa kehittämisryhmissä. Tällä hetkellä on menossa kehitettyjen toimintamallien pilotointivaihe. Verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen alueen määrittely on nähty tärkeäksi arkityön yhteistyökäyntänteiden ja verkoston johtamisen näkökulmasta. Alue-esityksiä on työstetty maakunnallisesti seuraavasti: Kunnilta on pyydettiin näkemys optimaalisiksi perhekeskusalueiksi omalla alueellaan (viidestä valmistelualueesta) 10.5.2018 mennessä. Kuntien vastaukset olivat käsittelyssä maakunnan LAPE-ryhmässä 14.5.2018, lasten ja perheiden palvelujen sote-ryhmässä 21.5.2018, palveluverkkotyöryhmän alaryhmässä etelän osalta 24.5.2018 ja kuntien sote- ja sivistysjohtajien kesäpäivillä 15.6.2018. Ehdotukset lähetettiin vielä pikakommenteille kuntiin siten, että vastaukset pyydettiin 10.6.2018 mennessä. Alueista erityisesti itä on sellainen, josta ei ole saatu yhtenäistä näkemystä. Keskisen alueen osalta alue-ehdotuksia tulee vielä tasapainottaa. Muiden alueiden osalta kuntien näkemys alueiksi on hyvin yhtenäinen. Verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen johtamisen kysymyksiä on työstetty LAPEn maakunnallisessa johtamisen kehittämisryhmässä sekä sivistys- ja sote-johtajien kesäpäivillä. Työ jatkuu elokuussa 2018. Perhekeskuspilotit arvioidaan syksyllä 2018. Pirkanmaan perhekeskusmalli työstetään valmiiksi maakunnallisessa kehittämisryhmässä, maakunnan LAPE-ryhmässä sekä lasten ja perheiden palvelujen sote-ryhmässä. 30.7.2018 24 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskuksen tehtävät ja palvelut 30.7.2018 25 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskuksen tehtävät Perhekeskuksen tehtävät määritelty kansallisesti. Pirkanmaan edustus on ollut mukana miettimässä tehtäviä.

Perhekeskustoimintamallin palvelut Kokonaisvaltaista ja asiakaslähtöistä apua oikeaan aikaan

Perhekeskustoimintamallin palvelut ja toiminnot Ennen lapsen syntymää 0 6 v. 7 12 v. 13 16 v. 17 20 v. Äitiysneuvola Lastenneuvola Varhaiskasvatus ml. avoin varhaiskasvatus Esiopetus Opiskeluhuolto Perusopetus Opiskeluhuolto Nuorisopalvelut Perusopetus Opiskeluhuolto Nuorisopalvelut Toisen asteen koulutus Opiskeluhuolto Nuorisopalvelut KAIKISSA IKÄVAIHEISSA TARJOLLA OLEVAT PALVELUT JA TOIMINNOT Kohtaamispaikka Vertaistuki Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Suun terveydenhuolto Lääkäripalvelut Ehkäisyneuvonta Kotipalvelu Perhetyö Kasvatus- ja perheneuvonta Eropalvelut Psykologipalvelut Fysio-, puhe- ja toimintaterapia Ravitsemusterapia Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Sosiaalityö Kelan etuudet ja palvelut Muut lapsiperheiden ja aikuisten palvelut

Perhekeskusalue-ehdotukset 30.6.2018 30.7.2018 29 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskusalueet/etelä Perhekeskus 1: Valkeakoski Akaa Urjala (väestöpohja 42 734 as, lasten määrä 8746) Perhekeskus 2: Lempäälä Vesilahti (väestöpohja 27 289, lasten määrä 7490) Perhekeskus 3: Hervanta Vuores (väestöpohja 28 808, lasten määrä 4532) Perhekeskus 3, n. 29 000 as. Perhekeskus 2, n. 27 000 as. Perhekeskus 1, n. 42 00 as. 30.7.2018 30 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskusalueet/lounas Perhekeskusalue 1: Sastamala ja Punkalaidun (väestöpohja 27 769, lasten määrä 5242) Perhekeskusalue 2: Nokia (väestöpohja 33 322 as. lasten määrä 7691) Perhekeskusalue 3: Tesoma, Rahola, Myllypuro-Kalkku, Haukiluoma-Ikuri-Lamminpää (väestöpohja 29 647 as., lasten määrä 6123) Perhekeskus 1, n. 28 000 as. Perhekeskus 2, n. 33 000 as. Perhekeskus 3,. 29 647 as. 30.7.2018 31 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskusalueet/luode Perhekeskus 1: Parkano, Kihniö, Ikaalinen, Hämeenkyrö (+ Viljakkala Ylöjärvestä, mahd. Pohjois-Kuru) Asukkaita 26 495, lapsia 5088. Luvut ilman Viljakkalaa ja Pohjois-Kurua. Perhekeskus 2: Ylöjärvi (ilman Siivikkalaa, Viljakkalaa ja Pohjois-Kurua) Asukkaita 32 799, lapsia 8585. Näistä ei ole vähennetty Siivikkalan, Viljakkalan ja Pohjois- Kurun väestöpohjaa. Arvio asukasmääräksi n. 27 000 as. Perhekeskus 1, Asukkaita > 26 500 Perhekeskus 2, Asukkaita n. 27 000 as. Perhekeskus 3 Asukkaita n. 20 000 Perhekeskus 3: Luoteis-Tampere, Lielahti, Lentävänniemi, ml. Siivikkala. Asukkaita ilman Siivikkalaa 12 662, joista lapsia 2290. Tarkistettava väestöpohjat. 30.7.2018 32 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskusalueet/itä vaatii jatkotyöstöä Perhekeskus 1: Vaihtoehto a) Virrat, Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Juupajoki (asukaspohja 33 199 as., lapsia 5 081) Vaihtoehto b) Virrat, Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Kämmenniemi, Olkahinen, Tasanne,Terälahti (sis. Teisko), Velaatta+ Orivesi Teisko, Aitolahti (väestöpohja 38 513 as., lapsia 6 836) Perhekeskus 1, asukkaita vaihtoehdosta riippuen n. 33 00 38 000. Perhekeskus 2: Kangasala, Pälkäne, Kuhmoinen (asukaspohja 40 256 asukasta, lasten määrä 8946) Perhekeskus 3: Vaihtoehto a) Linnainmaa, Aitolahti, Kaukajärvi, Kämmenniemi, Teisko, Leinola, Vehmainen, Holvasti, Olkahinen, Tasanne, Takahuhti, Pappila, Terälahti, Velaatta+ Orivesi (asukaspohja 59 641, lapsia 12 272) Perhekeskus 2, asukkaita n. 40 000. Vaihtoehto b) Linnainmaa, Leinola, Vehmainen, Kaukajärvi, Holvasti, Takahuhti, Pappila, Messukylä (väestöpohja 36 849 as., lapsia 7 702) 30.7.2018 33 www.pirkanmaa2019.fi

Perhekeskusalueet/keskinen väestöpohjat täydentyvät myöhemmin, vaatii jatkotyöstöä Perhekeskus 1: Pirkkala/Härmälä HATANPÄÄ, Multisilta, Härmälä-Rantaperkiö, Koivistonkylä, Peltolammi, Killo, Suuppa, Toivio (väestöpohja 19 316 as., lapsia 3 539), Pirkkala n.18 500 (Luvut ilman Pirkkalaa, Killoa, Suuppaa ja Toiviota) yht. 37 815 Perhekeskus 2 (Tammerkoskesta itään): Tammerkoski, Kaleva, Keskussairaala-alue, Kauppi, Kissanmaa, Lapinniemi, Käpylä, Nekala, Osmonmäki-Petsamo (väestöpohja 48 065 as., lapsia 6 125) Perhekeskus 3 (Tammerkoskesta länteen): Itä-Amuri-Tammerkoski, Länsi-Amuri, Pispala, Tahmela, Tampere keskus läntinen (väestöpohja 17 096 as., lapsia 2016) TIPOTIE PERHEIDEN TALO HÄRMÄLÄ-HATANPÄÄ / PELTOLAMMI? 30.7.2018 34 www.pirkanmaa2019.fi

Kommentit kunnista itä ja keskinen alue Idän alueen osalta suurin eriävä näkemys liittyy siihen, että a) kuuluisikovatko Orivesi ja tietyt Tampereen alueet samaan alueeseen? kannatus: Orivesi, Mänttä-Vilppula, Virrat, Juupajoki, Ruovesi b) muodostaisivatko Orivesi, Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Virrat, Ruovesi sekä tietyt Tampereen alueet yhden perhekeskusalueen? (kannatus: Tampere). Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten alueen osalta ei ole tullut muutosesityksiä näiden kuntien muodostavaan perhekeskusalueeseen (perhekeskus 2) Keskisen alueen kuntia ovat Tampere ja Orivesi. Tarpeet jatkotyöstölle: Ehdotetut perhekeskusalueet ovat epätasapainossa väestö- ja lapsimäärän suhteen. Tältä osin kummastakin kunnasta tuli ajatus tarkentaa keskisen alueen perhekeskusalueita. Tampere tuonut karttaan esiin hyvinvointikeskukset perhekeskusalueiden sijaan. Valmistelun aikana on tullut muualtakin toive, että verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen ja hyvinvointikeskusten yhteyttä aukaistaan jatkovalmistelussa. 30.7.2018 35 www.pirkanmaa2019.fi

8.3. Lapset, nuoret ja perheet Pirkanmaalla 2016 2017 Hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja asiakastyytyväisyyden tarkastelua viidellä alueella 30.7.2018 36 www.pirkanmaa2019.fi

Tehdyn työn taustasta ja sijainnista Harjoittelija Essi Vallbacka on työstänyt harjoittelunsa (2.4.-29.8.2019) aikana aluekuvauksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitiedoista, palvelujen käytöstä sekä Vaikuta lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista. Pohjana työssä on käytetty viiden alueen mallia sekä edellä tässä loppuraportissa mainittuja perhekeskusalueita. Työ on vaillinainen Tampereen tietojen osalta, koska julkisista tietolähteistä ei saada ulos tietoja postinumeroalueittain. Tästä johtuen koko keskisen alueen hyvinvointi- ja palvelujen käyttötieto uupuu. Neljän muun alueen osalta perhekeskus 3 versioista ei ole tietoja (alueet muodostuvat Tampereen kaupunginosista). Valmistelun edetessä täydennetään aluetietoa siltä osin kuin Tampereelta saadaan postinumerokohtaista tietoa. Valmistunut raportti sekä aluekohtaisesti kootut tiedot löytyvät Lasten ja perheiden palvelut työryhmäsivustolta kansiosta Essi Vallbackan harjoittelussa työstämiä aineistoja. 30.7.2018 37 www.pirkanmaa2019.fi

8.4. Lasten ja perheiden perhekeskus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen palvelukuvaukset, kriteerit palvelujen saamiseksi ja tuotantotapaesitykset 30.7.2018 38 www.pirkanmaa2019.fi

Tehdyn työn taustasta ja sijainnista Lasten ja perheiden palvelujen osalta palvelukuvaustyö on käynnistetty syksyllä 2017 ns. tuotannon käsikirjan pohjalta. Valmistelun edetessä palvelujen kuvaustoivetta esitettiin mm. järjestäjän, talouden ja tietohallinnon tarpeisiin. Tästä johtuen lasten ja perheiden palvelujen työsuunnitelmaa muutettiin niin, että kuvataan suppeammin kaikkien lasten ja perheiden palvelujen osalta palvelukuvaukset, kriteerit palvelujen saamiseksi ja tuotantotapa 30.6.2018 mennessä annetun yleisen tehtäväksiannon mukaisesti täydennetään pyydetyt muut tietotarpeet annetun aikataulun mukaisesti (30.9.2018) mennessä kirjoitetaan tuotannon toiminnan tarpeisiin tuotannon käsikirja myöhäisemmässä vaiheessa (aikataulua tarkennetaan sen jälkeen, kun on valtakunnan tason tieto uudistuksen etenemisaikataulusta). Palvelut on kuvataan toimeksiannon mukaisesti yhteiseen palveluluokitus dokumenttiin. Lasten ja perheiden palvelukuvaukset (41 kpl) on viety yhteen word-dokumenttiin perhekeskusja erityis- ja vaativan tason palvelukokonaisuuksiin jaoteltuina. Kyseinen dokumentti löytyy Lasten ja perheiden palvelujen työryhmäsivuston etusivulta sekä kyseisen linkin takaa https://pirkanmaa.sharepoint.com/:w:/r/sites/lasten_perheiden_palvelut/_layouts/15/doc.aspx?so urcedoc=%7b9d72c638-dd31-4a80-861b- B524539A8C7C%7D&file=lasten%20ja%20perheiden%20palvelujen%20palvelukuvaukset%203 0.6.2018%20suppea.docx&action=default&mobileredirect=true 30.7.2018 39 www.pirkanmaa2019.fi