ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET



Samankaltaiset tiedostot
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohikantojen tila

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohikalojen tilanne merialueella

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Pohjanlahden lohikantojen tila

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

AJOTAITOKISA Kuorma-auto Kesäpäivät 2013, Kajaani

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Ravinto ja ilmastonmuutos

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kangasalan seurakunta Pöytäkirja 2/2016 1/10. Kirkkoherranvirasto, Myllystenpohjantie 2, Kangasala

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Meritaimen Suomenlahdella

SM-maantiejuoksu. SAUL SM puolimaraton Joukkuetulokset. 3 jäsenten määrä joita käytetään tuloksissa. Joukkue: Aika: 04:03:18 Joukkue sija: 1

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

MÄKIHYPYN JA YHDISTETYN SM-KISAT ERIKOISMÄKI HS130

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu

HAPPIRADIKAALI- JA ANTIOKSIDANTTIPUOLUSTUS- MITTAUSTEN OPTIMOINTI LOHIKALOJEN VERELLE JA SILMÄLOISILLE.

SM-kilpailut Tulokset. Helsingin Työväen Luistelijat ry. Helsingin Luistinkiitäjät ry. 500m Miehet 1.osa 2.osa

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

Huippuyksikköseminaari Leena Vähäkylä

SM-WATERCROSS TOUR 2012 SM Ski 800 Stock SM1,SM 2 & SM3

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maakuntaviesti Pieksämäki

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

RKTL:n Kalageneettinen tutkimus, jotta monimuotoisuuden suojelu ei olisi pelkkää puhetta Marja-Liisa Koljonen

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

SM-WATERCROSS TOUR 2012 SM Ski 800 Stock SM1,SM 2 & SM3

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

SEASON CLOSING RACE Lauantai Iso rata 100 m M45 YLI-OJANPERÄ Mikko : Iso rata 500 m L SISSO-KORISEVA Marja :51.

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

SEASON CLOSING RACE Tulokset

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

PAIKKOJA EHDOKAS PUOLUE ÄÄNIÄ VERTAUSLUKU STATUS. Träskbäck, Jocka * KOK ,000 Valitaan. Rajamäki, Minna * KESK ,000 Valitaan

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

SEASON CLOSING RACE, to , Seinäjoki 400 m track Open air City of Seinäjoki

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD)

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

4-Aika-ajoa / Tulokset

WWF kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa:

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Orgaaniset tinayhdisteet Saaristomerellä: Kerääntyminen ja vaikutukset vesisiippaan. Thomas Lilley Ekologian osasto Biologian laitos Turun yliopisto

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

RANKING Suomen Taidoliitto ry Finnish Taido Association

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A)

Transkriptio:

ITÄMEREN LOHI JA MUUTOKSEN TUULET Kristiina A. Vuori Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö Ympärist ristö- ja evoluutiofysiologian tutkimusyksikkö Eläinfysiologian Laboratorio, Biologian Laitos Turun Yliopisto

Kuva: Mirella Kanerva

60 0

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (+) Vähentynyt kalastuspaine Lähde: ICES WGBAST Report 2008

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (+) Vähentynyt kalastuspaine Villiä alkuperää olevien lohien huomattava lisää ääntyminen Kantojen vahvistuminen Lähde: ICES WGBAST Report 2008

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (+) Vähentynyt kalastuspaine Villiä alkuperää olevien lohien lisää ääntyminen Kantojen vahvistuminen RKTL 14.10.2008:

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (-) Ruskuaispussipoikasten M74-oireyhtym oireyhtymä

Lähde: ICES WGBAST Report 2008

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (-) Ruskuaispussipoikasten M74-oireyhtym oireyhtymä Heikentynyt selviytyminen merivaelluksen alussa

Lähde: ICES WGBAST Report 2008

ITÄMEREN LOHIKANTOJEN NYKYTILAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖIT ITÄ (-) Ruskuaispussipoikasten M74-oireyhtym oireyhtymä Heikentynyt selviytyminen merivaelluksen alussa Itämeren ekosysteemimuutokset

Huomattava ekosysteemimuutos keskisellä itämerell merellä 80-luvun lopussa. Muutokset aiheutuivat pääp ääosin lämpl mpötilan noususta ja laskeneesta suolapitoisuudesta, lisäksi kalastus sekä sisäiset iset prosessit. Lähde: ICES WGIAB Report 2008

Ravintoverkkomuutokset Ympärist ristöperäinen stressi vaikuttavat voi heikentää lohen ravinnon yksilöiden iden laatuun ja ja populaatioiden saattavat terveyttä, aiheuttaa, selviytymistä ympärist ristöperäist ja lisää istä ääntymismenestystä. stressiä Lämpötila Kuva: Mirella Kanerva

Oksidatiivinen stressi on ympäristöperäistä stressiä, joka voi Ympärist ristöperäinen stressi? aiheutua suoraan mm. kohonneesta lämpötilasta, ympäristömyrkkyjen lisääntyneestä aineenvaihdunnasta tai välillisesti mm. ravintoverkkojen ja ravinnon kemiallisen koostumuksen muutosten kautta.

Meneillää ään n oleva tutkimusprojekti: Ympärist ristötekijöiden iden vaikutus oksidatiivisen stressin esiintymiseen Itämeren lohella Ympärist ristöperäisen stressin ajallinen ja paikallinen vaihtelu syönn nnöslohipopulaatiossa Ympärist ristöperäisen stressin yhteys lohipopulaatioden terveyteen ja lisää ääntymismenestykseen Monitorointisovellukset, perustutkimus

1999 2006 2007 2008 Jatkuu vuoteen 2011 BS-C BS-S GoF GoB 23 9 50 52 50 33 52 25 6 20 30 25 5 60 0

Sample sex weight lenght wild/hatchery smolt years sea years spawned Stock 28/1 N 5,2 81 1 2 1 0 Lule 28/2 N 4 74 1 4 1 0 Tornio-W 28/9 K 6,6 90 2 0 Daugava 28/12 N 6,7 82 2 1 0 Neva-FI 28/17 N 4,9 82 1 3 1 0 Tornio-W 28/22 N 2,6 69 2 1 0 Angerman 28/26 N 2,9 72 1 3 1 0 Vindel 28/27 N 7,9 91 1 2 1 0 Dal 28/30 K 7,9 88 2 2 0 Oulujoki 28/31 N 9,2 102 1 2 2 0 Simojoki 28/35 N 11,5 108 1 2 2 0 Morrums 28/36 N 4,1 76 1 3 1 0 Tornio-W 28/46 K 5,1 89 1 3 1 0 Byske 28/58 N 4,5 87 1 3 3 1 Tornio-W 28/59 N 2,1 69 1 3 1 0 Tornio-W 28/60 N 5,4 82 2 1 0 Neva-FI 25/1 N 12,5 107 1 3 5 1 Tornio-W 25/14 N 6,3 97 1 2 3 0 Logde 25/26 K 3,2 70 2 2 0 Lule 25/27 N 3 73 2 2 0 Vindel 25/28 N 4,5 80 2 2 0 Ume 25/29 N 6,5 89 2 3 0 Daugava 25/30 N 3,7 76 2 2 0 Indals 25/31 N 3,5 77 1 3 3 0 Tornio-W

AhR CYP1A Lipid peroxidation Protein carboxylation ROS SOD H2O2 CAT H2O+O2 NADP Vitamins A,E,C Carotenoids GSSG GP GR G6PDH H2O GSH NADPH Stable compound Substrate- OH GST Substrate- Sg Glucose-6- phosphate 6-phosphogluconolacton TK

Oksidatiivisen stressin alueellinen vaihtelu syönn nnöslohipopulaatioissa vuonna 2006 C1 x-axis: SOD + GST+ GR+ G6PDH+ GP+ AhR+ GSH/GSSG CAT SOUTHERN & CENTRAL BALTIC 06/07 - + GULF OF FINL 06/07 BOTHNIAN SEA 06/07 Lähde: Vuori et al. ES&T 2008

Lähde: Vuori et al. ES&T 2008

Syönn nnösvaelluksen aikaisessa ympärist ristöperäisessä stressissä esiintyy huomattavaa alueellista ja paikallista vaihtelua 2006 1999 2008 2007

Kantakohtainen syönn nnösvaelluksen aikaisen oksidatiivisen stressin ja siihen vaikuttavien ympärist ristötekijöiden iden arviointi

Lohikalojen "hyvinvointiin" merivaelluksen aikana vaikuttavat ilmasto- ja ekosysteemi-muutokset, muutokset, ravinnon saatavuus ja laatu, saalistus, ympärist ristömyrkyt ja kalastuspaine. Itämeren lohen syönn nnöslohipopulaatioiden oksidatiivisessa stressissä esiintyy huomattavaa paikallista ja ajallista vaihtelua. Vaihtelu liittyy ympärist ristötekijöiden iden vaihteluun. Lisää ääntynyt puolustautuminen oksidatiivista stressiä vastaan vaatii energiaa ja voi heikentää yksilöiden iden ja populaatioiden terveyttä, selviytymistä ja lisää ääntymismenestystä.

Oksidatiivistä stressiä kuvaavat biomarkkerit sopivat hyvin ympärist ristöperäisen stressin ja ekosysteemin terveyden arviointiin. Monivuotisen syönn nnösvaelluksen aikaisen ympärist ristöperäisen stressin ja siihen liittyvien tekijöiden iden seurannan tarpeellisuus.

Rahoitus: Suomen Akatemia, Suomen Luonnonsuojelusää äätiö,, Koneen sääs äätiö,, Turun Yliopistosää äätiö Suomalaiset avomerikalastajat, Stockholm Natural history museum's Environmental Specimen Bank "Team OxStress": Mirella Kanerva, Hanna Liukko-Sipil Sipilä,, Johanna Maja, Jarkko Penna, Henriikka Eronen, Anna Äikää,, Jenni Keränen, Ella Karjalainen, Aleksiina Joensuu Mikko Nikinmaa ja CoE Yhteistyö: Juha Flinkman Kari Lehtonen Maiju Lehtiniemi Markku Viitasalo, Merikeskus Erkki Ikonen, RKTL Mikko Kiljunen, Jyväskyl skylän n Yliopisto Marja-Liisa Koljonen, RKTL PerkinElmer Wallac