Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org
Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Valuma-alue 92 km2 Peltoa 30 % Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Tuusulanjärvi ja sen valuma-alue Tuusulanjärven pinta-ala 6,0 km2 Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Keskisyvyys 3,2 m Mäyränoja Maksimisyvyys 10,0 m Vuohikkaanoja Valuma-alue 92 km2 Peltoa 30 % Asutus 20 % Maaperästä savikkoa 65 % Suuret laskupurot: Sarsalanoja Mäyränoja Vuohikkaanoja km2 19 km2 16 km2 13
Fosforikuorma tonnia / vuosi Järven fosforipitoisuus µg/l 18 160 16 14 12 10 8 6 4 2 140 120 100 80 60 40 20 0-70 -72-74 -76-78 -80-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12-14 Jätevesikuorma Hajakuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Järven fosforipitoisuustrendi 0 Vuosi Tuusulanjärven fosforikuormituksen ja järven fosforipitoisuuden kehitys vuosina 1970-2014
Kunnostushanke Kuntien ja valtion rahoitus 1998 Vuosibudjetti 200 000 2,7 /asukas Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maatalous ja haja-asutus Taajamien hulevedet Kosteikot Sisäisen kuormituksen vähentäminen Hapetus Ravintoketjukunnostus Virkistyskäyttöedellytysten parantaminen Rantojen hoito
Ravintoketjukunnostus Syysnuottaukset 1997 lähtien joka vuosi Talvi- ja kevätnuottaus 1998-2007 Isorysäpyynti kevätkesällä 1997-2005 Petokalojen istutukset ankerias: 120 000 kpl 1990-2014 kutukypsä made: 5 000 kg 2001-2003 satunnaisesti muita lajeja, kuten haukea
Tonnia 120 100 80 Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta 60 40 20 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kokonaissaalis 1997-2013
Tonnia 120 100 80 60 40 20 lahna pasuri lapa särki kiiski ahven kuore kuha muut 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kokonaissaalis 1997-2013
Ennätyssaalis syksyllä 1997 Kuva: Ilkka Sammalkorpi
Syysnuottaukset Nuottausponnistus vaihdellut 18-96 apajaa Kalastusrajoitukset Alkuvaiheessa (1997-2003) yksivuotiset sopimukset 4 nuottakuntaa 2004-2005 kaksivuotinen sopimus 2006 lähtien kilpailutettu kolmevuotiskaudeksi (2+ optiovuosi) Vetokohtainen hinta Saaliin vaikutus (150/600 kg) Kaikuluotauksella havaittuihin kalaparviin Myöhäinen syysnuottaus tehokkainta Veden sameus haittaa (syksyn sateet) Petokalat vapautettu Kuha > 100 kpl/apaja, hauki < 10 kpl/apaja, ankerias 1-5 kpl/apaja Uudenmaan ympäristökeskus osallistui vuoteen 2010 asti
Pieni ahven Särki Salakka Lahnavaltainen Pasurivaltainen Syksyn 2003 nuotta-apajat, pääsaalislaji painossa mitaten ja osa-aluejako (1-8). Kuva: Arto Hautala
vuosi vetoja saalis (tn) saalis/veto kg/ha /vuosi /kg 1997 27 69 2556 117 29000 0,42 1998 25 18 720 31 12000 0,67 1999 96 75 781 127 63000 0,84 2000 33 20 606 34 21000 1,05 2001 18 11 611 19 11000 1,00 2002 30 13 433 22 20000 1,54 2003 91 68 747 115 63000 0,93 2004 72 39 542 66 47000 1,21 2005 71 38 535 64 46000 1,21 2006 45 29 644 49 32000 1,10 2007 40 14 350 24 24000 1,71 2008 40 19 475 32 16000 0,84 2009 54 64 1185 108 44000 0,69 2010 53 48 906 81 37000 0,77 2011 64 48 750 81 35000 0,73 2012 46 20 435 34 26000 1,30 2013 56 26 464 44 32000 1,23 2014 58 39 672 66 31000 0,79 yhteensä 919 658 589000 Syysnuottaussaalis ja kustannukset 1997-2014
Kalojen käsittely Ensimmäisinä vuosina kuljetus minkki-, kettu- ja villisikatarhoille 2000-luvun alkupuolelta luomutilalle kompostoitavaksi hevosenlannan, turvekuivikkeen ja niitettyjenvesikasvien kanssa Viime vuosina huomattavan osan saaliista ovat noutaneet aasialaiset maahanmuuttajat
Kalaston seurantatutkimukset Koekalastukset (RKTL) VPD-seuranta Särkikalojen populaatiotutkimus (HY) Särkikalojen kannat Ulappa-alueen kaikuluotaustutkimus (HY) Kuhanpoikaset ja kuore Kasvu- ja ravinnonkäyttötutkimuksia (HY, RKTL) Lisätietoa: www.tuusulanjarvi.org
6,0 Särkikalat Kg/verkko 600 5,0 Kpl/verkko 500 4,0 400 3,0 300 2,0 200 1,0 100 0,0 1996 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2012 0 Koekalastustulokset (kuva: Jukka Ruuhijärvi, RKTL)
Tehokalastuksen vaikutuksia Särkikaloja yhä liikaa ja ekologinen tila vain välttävä Särki vähentynyt, mutta lahnakanta edelleen suuri Sisäinen kuormitus vähentynyt Kalojen mukana poistuu n. 200 kg fosforia/v Kalojen aiheuttama sisäinen kuormitus vähentynyt n. 500 kg/v Hapetuksen merkitys? Kuhakanta säilynyt hyvänä
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 a-klorofylli (µg/l) 120 100 80 60 40 20 0 HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN Jätevedet pois Kunnostushanke Klorofylli-a määrän muutokset 1974-2014
Tuusulanjärven tulevaisuus Hyvä ekologinen tila vuonna 2021? Järven nykyinen kuormitustaso kaksinkertainen sietokykyyn nähden Hoitotoimia jatkettava, jos nykyinen parantunut vedenlaatu halutaan säilyttää Ulkoisen kuormituksen tuntuva vähentäminen edellytys järven tilan pysyvälle parantamiselle Uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn Ilmaston lämpeneminen voi lisätä sademääriä ja leutoja talvia Eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät