Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 30.8.2003. yritysjohtaja, joka tuntee omakseen Rautavaaran musiikin. Toisaalta jo pelkkä Rautavaaran mainosarvo

8 Tapio Rautavaaraseura ry:n puheenjohtaja Leena Rautavaara ja tiedottaja Leo Silolahti istuvat kahvilan pöytään kanssani. He kertovat, että Tapion nimipäivänä 12 laulajaa nousi vuorotellen lavalle tulkitsemaan ikimuistoisia kappaleita. Kyseessä oli joka vuotinen, nyt neljännen kerran järjestetty, Tapio Rautavaara -karaokekilpailu, jonka voitti kouvolalainen Esa Kiintola. Karaokekilpailulla halutaan pitää yllä kunnon lauluperinnettä kuin myös muistuttaa ihmisiä näistä radiouudistuksen jalkoihin jääneistä kappaleista. - Esimerkiksi Rautavaaraa, Malmstenia ja Virtaa ei radiosta juurikaan enää kuule. On suuri vaara, että ihmiset unohtavat. Ainakin karaokessa on mahdollisuus tuoda esiin nimenomaan ja vain näitä kappaleita, toteaa Leena Rautavaara. -Laulelmamusiikin säilyminen on hyvin tärkeää, muistuttaa Leo Silolahti ja kiittää samalla karaokelaitteiden valmistajia siitä, että monessa levyssä on mukana Tapio Rautavaaran laulamia kappaleita karaokeen sopivassa muodossa. Ja kun kunnon musiikista tehdään karaokekilpailu ja tiedotetaan siitä, niin ihmiset osaavat myös kysellä enemmän näitä kappaleita. Ja sitä kautta karaokeisännät niitä sitten voisivat hankkia. Pelkästään Rautavaaran tutuiksi tekemiä kappaleita on karaokeversioina lähes 40. Vaikka karaoke on koko kansan huvi ja lähes joka miehen oikeuksiin lukeutuva lysti, ei tusinatulkintoja kilpailuissa ole kuultu. Kilpailuun osallistuneet ovat olleet hyviä laulajia ja kilpailun tuomariston mieliä on lämmittänyt suuresti se, että myös naiset ovat uskal- Tapio Rautavaara Reppu ja reissumies, karaokea ja karismaa tautuneet tulkitsemaan miehisiä lauluja. Tasosta kertonee jotain myös se, että muutaman vuoden takainen voittaja kilpaili tänä kesänä Seinäjoen tangomarkkinoiden finaalissa. Tapio Rautavaara seura ry toivoo saavansa yhteistyökumppaneita, jotka tukisivat ja mahdollistaisivat mainonnan. Leo Silolahti toteaa, että pienellä seuralla, jolla käyttövaroja ei juurikaan ole, on mahdoton mainostaa. Ja kun uutiskynnyksen ylittäminen riippuu toimittajan kiinnostuksesta, on mainonta tärkeässä asemassa. Myös toiminnan laajentaminen valtakunnalliseksi kiinnostaa Tapio Rautavaara seura ry:n tiedottajaa. - Karaokekilpailussa voisi olla alkukilpailuita eri paikkakunnilla ja loppukilpailu olisi jossain määrätyssä paikassa. Sopiva yhteistyökumppani olisi sel- Sanna Pauliina Vuorilainen yritysjohtaja, joka tuntee omakseen Rautavaaran musiikin. Toisaalta jo pelkkä Rautavaaran mainosarvo saattaa olla sellainen houkutin, joka saa yhteistyön käynnistymään. Vuonna 1994 rekisteröity seura on saanut käynnistettyä karaokekilpailun lisäksi myös patsashankkeen, jonka aikaansaannosta voi käydä ihailemassa Oulunkylän torilla. Kulkurin uninimisen patsaan on veistänyt Veikko Myller ja se rahoitettiin ennen kaupungille lahjoittamista mm. pienoispatsain. Tulevaisuudesta vielä sen verran, että 18.6.2004 järjestetään Tapio Rautavaara karaokekilpailu ja 2005 vietetään suurta juhlaa, sillä taiteilijan syntymästä tulee kuluneeksi tuolloin 90 vuotta. Ja jos mieleesi muistuu tapaaminen Tapio Rautavaaran kanssa, voit kirjoittaa kokemuksesi ja tuntemuksesi tuolloisesta kirjeeseen ja kirjeen Tapio Rautavaara-seura ry:n osoitteeseen Antti Korpin tie 4 A1 00600 Helsinki Vielä muutama vinkki karaokekuninkuutta halajaville: Boxerin korttipeli, kiiltomato idylli eli lyhty öisessä metsässä ja lentokentän kissa, hymyilee Leo Silolahti. Noita kappaleita Mestari itse lauloi esiintyessään, muttei kuitenkaan syystä tai toisesta niitä levyttänyt. Leena Rautavaara kääntyy hieman, madaltaa aavistuksen ääntään ja viittaa lännenlauluun Kohti Alaskaa. Sanna Pauliina Vuorinen Leena Rautavaara ja Leo Silolahti Tapio Rautavaaran patsaan äärellä Huumeitta ry avasi toimitilansa Maunulaan Huumeitta ry avasi toimitilansa Maunulaan, osoitteeseen Metsäpurontie 26 A lt 1. Toimitilat on tarkoitettu alle 25-vuotiaiden, huumeiden käytöstä eroon haluavien nuorien tukitapaamisia varten. Tämän takia tiloihin ei tule neulojenvaihtoa, eikä lääkehoitoa. Toiminta on maksutonta nuorille ja tukitapaamisien ohella nuoret voivat saada tiloissa henkilökohtaista atk-opetusta Samassa tilassa on myös yhdistyksen toimisto. Huumeitta ry tukee, kannattaa ja edistää huumeetonta elämäntapaa. Samalla yhdistys pyrkii ehkäisemään huumeiden käyttöä nuorten keskuudessa. Yhdessä tekeminen, liikkuminen ja henkilökohtaiset tukitapaamiset ovat keinoja, joihin yhdistyksessä uskotaan. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet saavat toimipisteestä tietoa ja voivat tulla mukaan vaikkapa vapaaehtoistyöntekijöinä. Huumeitta ry tekee mielellään myös yhteistyötä huumeiden käytön vähentämiseksi toimivien tahojen kanssa. Vuonna 2000 perustetulla Huumeitta-yhdistyksellä on noin 80 jäsentä ja muutama kymmenen vapaaehtoistyöntekijää. Mukaan toimintaan pääsee soittamalla tai saapumalla Myllypuron Liikuntamyllyyn salibandyvuoroon, jotka ovat tiistaisin ja lauantaisin klo 20. Lisätietoja www.huumeitta.fi tai Pekka Takavuorelta numerosta 044-3310131. Mukaan toimimaan! - Huumeitta ry auttaa selviytymään huumeettomaan huomiseen, toteaa toiminnanjohtaja Petri Takkavuori. SIENINEUVONTAA Oulunkylän Liikekeskuksessa Spar Ogelin kulmalla maanantaina 8.9.2003 klo 16-18 Paikalla sienineuvoja Uudenmaan Martat ry:stä. Tutustu neuvojan mukanaan tuomaan sieniin, tuo tunnistettavaksi löytämiäsi sieniä. Järjestää: Oulunkylän Martat ry Tanssiopisto Oulunkylän Martat ry TUNNE ALUEESI JÄRJESTÖT Merja Lappi ja Anne Merisaari-Varis kertovat, että Oulunkylän Martat ry järjestää taas sienineuvontatilaisuuden Anne Merisaari-Varis ja Merja Lappi kuuluvat Oulunkylän Marttoihin. - Mielestäni se on kuulumista mukavaan naisjoukkoon, yhdessä tekemistä, uusien asioiden oppimista ja tietysti osa maanlaajuista Marttaorganisaatiota, vastaa Anne, kun kysyn millaista on kuulua tähän yhdistykseen. Merjalle Oulunkylän Martat ry on harrastus. Myös yhdistyksen arvot ja arvomaailma merkitsevät paljon. - Kun muutin tälle alueelle lähtökohtanani oli tutustua myös alueen ihmisiin. Sosiaalinen puoli on hyvin tärkeää ja samoin kosketus aikuismaailmaan. Martat mielletään hyvin usein kodinhengettäriksi, jotka laittavat kodinhoidon ohella myös maistuvia aterioita ja huolehtivat jälkikasvustaan. Toimintaan mahtuu paljon muutakin, kertoo Anne. Esimerkiksi Marttailloissa on hyvin usein luentoja, jotka eivät keskity pelkästään käsillä tekemiseen. Äskettäin olleella luennolla keskityttiin ihmissuhteisiin ja syksyllä on luvassa Japani-aiheinen, vieraista kulttuureista kertova luento. - Virallisesti Martat on kotitalousneuvontajärjestö, mutta kotitalous käsite ei ole pelkästään ruoanlaittoa, vaan todella kaikkea muutakin. Alunperinhän idea on lähtenyt siitä, että sivistyneet naiset kaupungissa halusivat sivistää myös maaseudun naisia. Kodin hyvinvoinnin katsottiin lähtevän sen sydämestä, keittiöstä, kertoo Merja. Vuonna 1999 Martta järjestö täytti sata vuotta ja se on elänyt ja muuntunut ajan mukana koko ajan. Ja koska jokainen yhdistys päättää itse omasta ohjelmastaan, voivat jäsenet oikeasti vaikuttaa tuleviin tapahtumiin. Piiriliiton muutaman vuoden takaisen toiminnanjohtajan Kaija Kangasniemen evästys opi, vaikuta ja virkisty, onkin osunut oikeaan Merjan mielestä Oulunkylän Martat ry:ssä, sillä Marttojen arvomaailman puitteissa vain mielikuvitus on rajana. Anne muistuttaa, että yhdistyksenä Oulunkylän Martat ry voi tehdä aloitteita paikallisesti, esimerkiksi koulutien turvallisuuden takaamiseksi. - 1.4.1998 perustettu Oulunkylän Martat ry täytti 5 vuotta, mutta alueella on aiemminkin ollut toimintaa. 1994 silloinen yhdistys oli toiminut viitisenkymmentä vuotta, mutta toiminta päätettiin lopettaa väen ikääntymisen johdosta, kertoo Anne. - Kun Martat saavutti sadan vuoden merkki-iän, otti järjestö vuotta aiemmin tavoitteekseen saada uusia yhdistyksiä. Alkoi värväys kampanja kautta maan ja Uudenmaan Martat ry, piiriliitto, laittoi lehti-ilmoituksia toiminnasta kiinnostuneita varten. Ensimmäisessä tapaamisessa ei vielä päätetty mitään, mutta seuraavalla kerralla kahdeksan naista ottivat asiakseen perustaa Oulunkylän Martat ry:n, muistelee Merja. Nykyisin jäsenmäärä on jo 23 ja ikäjakauma 30-69 vuotta. Mukaan mahtuu ja kaikki ovat tervetulleita, sillä jokaiselta oppii aina jotain ja erilainen näkemys sekä elämänkokemus tuovat mukanaan mielipiteitä. Lisätietoja Marttaliiton internetsivuilta, Oulunkylän kirkolta tai Oulunkylän liikekeskuksesta 8.9.2003 klo 16-18, jolloin luvassa on mm. asiaa sienistä ja vuoden vihanneksesta. Sanna Pauliina Vuorinen

30.8.2003 Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 9 Asumisneuvojalle tarvetta Maunulassa Asumisessa voi olla monenlaisia pulmia. Kaikki eivät osaa ongelmia kohdatessaan hakeutua oikeisiin paikkoihin apua saamaan. Maunulassa on käynnissä asumisneuvojakokeilu. Kokeilu alkoi viime vuoden elokuussa. Maunulan asunnot on tarjonnut asumisneuvojalle työtilat. Asumisneuvojan palkan maksaa projekti. Asumisneuvoja Eliisa Iivanaisella on työssään ehdoton vaitiolovelvollisuus. Asumisneuvoja pyrkii minimoimaan turhia häätöjä. Hän selvittää asiakkaan kanssa, mistä hänen ongelmansa todella johtuvat ja mitä niille voisi tehdä. Myös naapurikinoja on selvitetty paljon. Asumisneuvojan työpanos on vapauttanut isännöitsijöiden aikaa muihin tehtäviin. Asumisneuvoja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen, kirkon, päihdehuollon ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Ohjaukselle on tarvetta silloin, kun omia resursseja ei ole ollut tarpeeksi. Oleellista on erottaa turhat ja aiheelliset häädöt. Vuoden kokemusten pohjalta voi sanoa kokeilun onnistuneen hyvin. Asiakaskuntia on tähän mennessä ollut yli 260. Asiakkuuden syinä on ollut ennen kaikkea vuokravelkoja ja naapuriristiriitoja. Maunulan kokeilua tutkitaan ja arvioidaan Helsingin yliopistossa ja sen tuloksista julkaistaan ensi Maunulan keskustan tontinvuokrausasiat kiinteistölautakunnassa Kiinteistölautakunta siirsi tiistaina 19.8.2003 Maunulan keskustan tonttiasioiden käsittelyä kahdella viikolla eteenpäin tiistaihin 2.9.2003. Kiinteistövirasto on esittämässä lautakunnalle, että Suursuon ostoskeskuksen tontin vuokra-aikaa pidennetään 5 vuodella. Alun perin kiinteistöviraston virkamiehet olivat kolmen vuoden jatkoajan kannalla. Pidennykseen on vaikuttanut lautakunnan puheenjohtajan kanta ja Suursuon ostoskeskuksen omistajien ja yrittäjien yhteydenotot. Maunula-Seura ja Maunulan Asukasyhdistys jättivät kiinteistölautakunnan jäsenille kirjelmän, jossa vastustetaan Suursuon ostoskeskuksen vuokra-ajan pidentämistä enemmän kuin kolmella vuodella. Perusteluina on kaupungin kokonaisetu mm. nykyisen ostoskeskuksen aiheuttama turvattomuus sekä vaikutus alueen asuinkiinteistöjen arvoihin. Helsingin kaupunki on samaan aikaan myymässä pientalotontteja Maunulasta Lampuotilantieltä. Suursuon asunto-osakeyhtiöt ovat keväällä 2002 valittaneet ostoskeskuksen ravintoloiden aiheuttamista häiriöistä ja turvattomuusongelmasta Tuotevalvontakeskukselle ja antaneet asiasta lausunnon Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Suursuon ostoskeskus on todettu Maunulan alueen tärkeimmäksi turvallisuusongelmaksi esim. YKS-rikosturvallisuusprojektin kyselyssä joulukuussa 2002. Kiinteistöviraston esitys on ristiriidassa kaupunkisuunnittelulautakunnan suosituksen kanssa. Kaupunki-suunnittelulautakunta suositteli Suursuon ostoskeskuksen tontin vuokra-ajan pidentämistä ainoastaan 3 vuodella eli sen verran kuin Pakilantien länsipuolen suunnittelu ja rakentaminen vie aikaa. Asukasjärjestöt suunnittelevat ideakilpailua Maunulan asukasjärjestöt ovat kaavailemassa ideakilpailua Maunulan keskustan suunnittelun edistämiseksi. Kilpailulla haetaan uusia, luovia ideoita keskustan suunnitteluun. Ideakilpailun kilpailuoh- Mobiilimaunula Maunulassa pohditaan jo Maunulan tietotekniikan kehittämisen kolmatta aaltoa. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden aikana loppuraportti. Projekti on osa Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Lähiön sosiaaliset yrittäjät projektia. Projektia koordinoi Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Asumisneuvontaa on Helsingissä Maunulan lisäksi kokeiltu myös Kontulassa. Tällä hetkellä asuntoneuvojaprojekteja on käynnissä myös Myllypurossa, Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä. vuosina 1999-2001 luotiin asuinalueen toimivat kotisivut Helkan Kotikatuprojektin puitteissa. Toisessa aallossa vuosina 2001-2003 Nettimaunulaprojektissa tehtiin Maunu- Mediapajasta toimiva jelman laajuus ja toiminto-lajen sijaintitavoitteet on joh-nettikeskusdettu kaupunkisuunnittelu-lutettiin internetin käytös- asukkaita koulautakunnan 15.5.2003 hy-säväksymästä ja maunula-edullisia, kiinteitä interne- asuinalueelle hankittiin laisten kannattamasta C-tyhteyksiä sekä kehitettiin vaihtoehdosta. Siinä Paki-Nettimaunula-yhteisöverkkolantien länsipuolelle syn-ohjelmatyy Maunulan uusi keskus- Kolmas aalto on ristitty ta, jonne sijoitetaan super-mobiilimaunulaksimarket (2000 kem2), muuta on tarkoitus edistää mobii- Siinä liiketilaa ja tiloja julkisille lin tietotekniikan sovelta- Mobiilitekniikka tar- toiminnoille kuten kirjas-mistatolle. Pakilantien itäpuolel-koittale eli nykyisen Suursuon liikenneyhteyksien käyttöä. langattomien tieto- ostoskeskuksen paikalle ra-teema-alueikskennetaan asuntoja, joiden 1) hot spotien luominen on ideoitu kivijalkaan tulee liiketilaa. Maunulan liikekeskuksiin, Ideakilpailu julkistettai-2siin syyskuun lopulla ja tomuus kotona, 3) mobiili kotimobiili eli langat- töiden palautus olisi lo-turvatekniikkkakuun lopulla. Kilpailun biilit kotipalvelut. Ensim- sekä 4) mo- voittajat valittaisiin marras-mäinekuun alussa. Kilpailun tee-tyä Saunabaarin liikekes- hotspot saattaa synmana olisi Mobiilimaunu-kustaala. Teemaan kytkeytyy sekä Wanhaan Maunulaan (Met- Kahvilakonditoria Jokeri-linjan käynnistymi-säpurontinen vuonna 2005 että uu-rassilla ohikulkija voisi tar- 20). Kahvilan teden mobiilin informaatio-kistatekniikan aiheuttamat muu-nettavastaan ja samalla sähköpostinsa kantokset ihmisten julkisten ti-nauttilojen käyttötavoissa. kahvilan hyvistä tuotteista. Lisää tietoja: www.maunula.net ja www.kaupunginosat.net/ maunula Vain sinä tiedät mikä tekee asunnostasi kodin Muut asumisen huolet voit jättää meille. www.nordea.fi/koti Nordea Pankki Suomi Oyj Käpylä - Oulunkylä - Pakila puh. 0200 3000 (pvm) ma-pe klo 8-21 OULUNKYLÄN KUNTOUTUS Mäkitorpantie 19, 00640 Helsinki Puh. 728 2475 Fax 752 1580 fysioterapia lymfaterapia akupunktio vyöhyketerapia hieronta kuivakuppaus jalkojenhoito KYSY RYHMÄJUMPISTA! Eläintarvikekeskus Aukioloaika ma-pe 10-18, la 11-15 Siltavoudintie 4 (postin talo), P. 728 7858 SADE- JA TOPPAPUVUT SEKÄ TURVAHEIJASTIMET. TARJOUKSIA! www.elainpalvelukeskus.net p. 0600 41990, 1,67/min Myytävät ja Uutta kotia etsivät eläimet Hoitopaikat, yksit. + hoitolat Kasvattajat Rotutietous Löytöeläimet Lemmikkieläinten Tarvikkeet ja Ruoat KOTIINKULJETUS Kysy myös kanta-alennuskorttia! Tervetuloa testaamaan kotikulmasi uusi pihviravintola Paloheinän golfkentälle! Olemme avoinna ympäri vuoden. Kuusmiehentie 13 Keittiömme on avoinna: 00670 Helsinki ma-pe 14-22 puh. (09) 7562 4414 la-su 11-22 Kierrättää vai eikö? Maunula haastaa naapurikaupunginosat Tiesitkö, että sinulle on paljon halvempaa viedä vanha jääkaappi kierrätykseen YTV:n jäteasemalle kuin taloyhtiöllesi? Vielä kalliimmaksi käy, jos laitat sen jätelavalle. YTV laskuttaa koko lavasta ongelmajätteenä. Sama koskee kaikkia sähkölaitteita. Joten kierrätys kannattaa! Tässä vain yksi esimerkki kierrätyksen kannattavuudesta. Kierrätys on kuitenkin välillä vaikeaa. Keräyspisteet voivat olla kaukana ja varsinkin autottoman (ekologisen) ihmisen on vaikea toimittaa erikoisjätteitä eteenpäin. Uutta ostaessa liikkeet onneksi tarjoavat kierrätyspalvelujaan., mutta jos pitää päästä vain vanhasta eroon, homma käy vaikeammaksi. Maunulassa olemme järjestämässä kierrätysasioita kuntoon. Haastammekin nyt Oulunkylän ja muut lähialueet kilpasille, hyvässä naapuruushengessä. Ismo Pykäläinen on Maunulan kierrätyspäällikkö. Hän työskentelee Maunulan Asukasyhdistyksessä/ Maunulan Avussa ja järjestää SE-romun (sähkö- ja elektroniikkaromun), metallin ja tekstiilien kierrätystä, kerrostalokompostointia sekä pienlaitteiden ja autojen yhteiskäyttöpalveluja. Ismon tavoittaa sähköpostilla osoitteesta: kierratys.neuvoja@posti.net ja puh. 050-465 4815. Maunulan kierrätysneuvoja Ismo Pykäläinen auttaa kierrätyspulmissa KAHVIPAIKKA - LEIPÄPAIKKA - HERKKUPAIKKA PULLAUKKO OY Oulunkylässä ja Käpylässä Tule tutuksi KAHVILA - KONDITORIA - MYYMÄLÄ PULLAUKKO OY Oulunkylä Siltavoudintie 4 Puh: 754 5906 Avoinna: Ark. 08.00-17.00 La suljettu Leipomo Käpylä Pohjolankatu 1 Puh: 726 1080 Avoinna: Ark. 09.00-17.00 La suljetu

10 Liikunta on puoli ruokaa Tänä syksynä ylös, ulos ja lenkille! Helsingin säästöt aiheuttavat muutoksia ohjatun liikunnan ryhmiin. Useita aikuisten ohjattuja kuntosaliryhmiä on jouduttu siirtämään omatoimiseen harjoitteluun. Näin ohjaajien kapasiteettia voidaan suunnata lasten uimaopetukseen, erityisliikuntaan ja vanhusten liikuntaan. Ensi vuoden alusta myös joitakin liikuntaryhmiä joudutaan lopettamaan säästösyistä. Liikuntavirasto on muuttanut tänä syksynä liikuntaryhmien ilmoituskäytäntöä. Kun aiemmin samat liikkujat pääsivät automaattisesti mukaan seuraavalla kaudella, uusia liikkumaan halukkaita ei ole mahtunut mukaan. Tänä syksynä kaikki aikuiset ja lapset ilmoittautuivat kursseille uusina asiakkaina. Tämä piti paikkansa myös vesivoimistelun kohdalla. Entinen käytäntö on ollut voimassa vain erityis- ja senioriryhmien liikunnassa ja liikkumaan on voinut ilmoittautua ennakkoon. Erityisryhmien liikuntaan ilmoittautumisajat olivat elokuun loppupuolella. Kysy tilannetta ja vapaita paikkoja puh. 310 87816, 310 87818, 310 87819, 310 87858 tai 310 87403. Ohessa Helsingin liikuntaviraston palvelut, jotka ovat lähellä pohjoisen suurpiirin asukkaita. Mitä liikkuminen maksaa? Syyskaudella 2003 liikuntapalveluista peritään seuraavat maksut: - Lasten uimakoulu (7-10 kertaa) 17,50 25 - Nuorisoaerobic 18,50 - Lasten temppujumppa 18,50 - Aikuisten ohjattu kuntosaliharjoittelu, kuntoklubi 45 - Aikuisten tuettu kuntosaliharjoittelu 35 - Aikuisten starttikurssi (5 kertaa) 20 - Aikuisten kuntovoimistelu 34-36 - Aikuisten uimakoulu (7-10 kertaa) 35-47 - Aikuisten perheliikunta 36 - Aikuisten vesivoimistelu 68 - Aikuisten dydrobic 70 - Seniorien ohjattu kuntosaliharjoittelu 19 - Senioreiden kuntovoimistelu 17-18.50 - Senioreiden vesivoimistelu 34 - Itsenäinen kuntosaliharjoittelu aikuisilta 55-80 - Senioreilta 38-45 - Erityisryhmien kuntosali ja voimistelu 17 - Erityisryhmien vesivoimistelu 30 Mistä liikuntamahdollisuuksia löytyy? Käpylän Käärmetalossa, Mäkelänkatu 86-96 Puh. 7988 510, 050-401 3582 Sähköposti: mirja.ahti@hel.fi Käskynhaltijantie 11 puh. 310 87885, 050-401 3594 Sähköposti: oulunkyla.lios@hel.fi Pirkkolantie Puh. 310 879113, 050-401 3610 Sähköposti: ismo.tolkki@hel.fi LÄHIÖLIIKUNTA Lähiöliikuntaa on pohjoisessa suurpiirissä Maunulassa. Lähiöliikuntaan ei ole ennakkoilmoittautumista. Se on tarkoitettu alueen asukkaille. Osallistumismaksu 7 kaudelta eli 4 kuukaudelta. Passin voi ostaa lähiöliikuttajilta. Toiminta alkaa viikolla 36 eli 1.9. Maunulan lähiöliikuttaja Hannele Haverinen Puh. 310 49010, 050-362 7017 Maunulan liikuntahalli - ke 18.00-18.50 hikijumppaa - ma 16.30-17.20 rapakuntojumppa - ke 14.00-15.00 salsa - ma 10-00-12.00 omatoimiset sulkapallotreenit - ti 14.30-17.00 omatoimiset sulkapallotreenit - ma 10.00 sauvakävely. Kokoontuminen liikuntahallin edessä. LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Uimakoulut Alkeet on tarkoitettu uimataidottomille. Alkeisjatko on uimakoulu uimataidottomille, jotka osaavat sukeltaa. Jatkoon pääsevät vähintään 10 metriä uivat ja opetus on isossa altaassa. Tekniikka on tarkoitettu vähintään 25 metriä uiville. Kurssilla on eri uimatapojen tekniikkaharjoittelua. Pirkkolan uimahalli 1.9.-20.10. Lasten uimakoulu, 8 kertaa. - ma 16.30-17.15 uimisen tekniikka - ma 17.15-17.45 uinnin alkeisjatko 5-6 vuotiaat - ma 18.00 18.30 uinnin alkeet 5-6 vuotiaat Temppujumppa Temppujumppa on leikinomaista liikuntaa telinein ja välinein. - ti 15.30-16.00 3-4-vuotiaille - ti 16.00-16..45 5-6-vuotiaille. AIKUISTEN LIIKUNTA- RYHMÄT Perheliikunta Perheliikunta on tehokasta ja hauskaa perusliikuntaa aikuiselle ja lapselle yhdessä. - ma 12.00-12.45 äiti-vauvajumppaa 3-9 kk. vanhan lapsen kanssa - to 11.00-12.00 äiti-vauva kuntosali 3-9 kk. vanhan lapsen kanssa Ohjattu kuntosaliharjoittelu Yhteinen ohjattu alku- ja loppuverryttely. Tunneilla suoritetaan oma henkilökohtainen ohjelma ohjaajan valvonnassa. Kuntoklubi on mahdollisuus valita itse harjoitteluaika. Tasatunnein ohjattu alkulämmittely ja lopussa venyttely. - ma 16.00-17.00 miehet - ma 17.00-18.00 miehet - ma 18.00-19.00 miehet - ti 10.00-11.00 naiset - ke 16.00-17.00 kuntoklubi, naiset - ke 17.30-19.00 kuntoklubi, naiset - ti 16.00-17.30 kuntoklubi, naiset ja miehet - ti 17.30-19.00 kuntoklubi, naiset ja miehet Kuntosali-starttikurssi ssa - 16.9.-14.10. (5 kertaa) ti 17.45-19.00, naiset ja miehet - 28.10.-24.11. (5 kertaa), ti 17.45-19.00, naiset ja miehet Circuit Verryttelyä, eri pisteissä sykettä nostavia perusliikkeitä tai lihaskuntoliikkeitä. Rata kierretään 2-3 kertaa. Lopuksi venytellään. Sopii kaikenkuntoisille naisille ja miehille. ssa - ma 18.00-18.50 naisille ja miehille Aikuisten uimakoulu Alkeet on tarkoitettu uimataidottomille. Alkeisjatko on uimakoulu uimataidottomille, jotka osaavat sukeltaa. Jatkoon pääsevät vähintään 10 metriä uivat ja opetus on isossa altaassa. Tekniikka on tarkoitettu vähintään 25 metriä uiville. Kurssilla on eri uimatapojen tekniikkaharjoittelua. ssa - 15.9.-17.11. (10 kertaa) ma 19.00-19.45 tekniikka - 17.9.-19.11. (10 kertaa) ke 19.00-19.45 alkeet Vesivoimistelu Tehokasta liikuntaa veden vastusta hyväksi käyttäen. Puolituntinen koostuu alkulämmittelystä, lihaskuntoosuudesta ja venyttelystä. Ohjatun osuuden jälkeen on 15 min. uintimahdollisuus. Hydrobic on nopeatempoista vesiaerobiciä. Harjoitus kestää 45 min. - ma 16.30-17.00 naiset - ma 17.15-17.45 naiset - ti 18.45-19.15 naiset ja miehet - ti 19.15-19.45 naiset ja miehet Aikuisten voimistelu Voimistelua musiikin tahdissa. Osalla tunneista on pianosäestys. Voimistelu kehittää liikkuvuutta, lihasvoimaa, koordinaatiota ja tasapainoa. Sopii kaikenkuntoisille. Myös välineitä voidaan käyttää tunnilla. Aerobic on musiikkiliikuntaa, jonka aerobinen osuus kehittää elimistön hapenottokykyä. Myös lihasvoimaa, koordinaatiota ja liikkuvuutta edistetään. Tunnit koostuvat lämmittelystä, aerobisesta osuudesta, lihaskunto-osuudesta ja venyttelystä. - to 18.00-18.50 kevyt aerobic naisille - ma 13.00-13.50 kuntovoimistelua naisille ja miehille - ma 19.00-9.50 aerobic naisille ja miehille - ti 17.00-17.50 aerobic naisille ja miehille - ti 18.00-18.50 kevyt aerobic naisille ja miehille - ke 14.00-14.50 kuntovoimistelu säestyksellä naisille ja miehille - ke 19.10-20.00 venyttely naisille ja miehille - to 9.00-9.50 aamujumppa naisille ja miehille - ti 17.30-18.20 hallijumppaa SENIOREIDEN LIIKUNTA Ohjattu kuntosaliharjoittelu - ma 12.00-13.00 naiset - ke 10.00-11.00 miehet - ke 13.00-14.00 naiset - ke 14.00-15.00 naiset - pe 11.00-12.00 naisille ja miehille - ma 9.00-10.00 miehet - ma 10.00-11.00 miehet - ma 11.00-12.00 miehet - ma 13.00-14.00 naiset - ma 14.00-15.00 miehet - ti 15.00-16.00 naiset - ke 11.00-12.00 naiset ja miehet - to 9.00-10.00 miehet - to 10.00-11.00 miehet - to 11.00-12-00 miehet - to 12.00-13.00 naiset - to 13.00-14.00 naiset ja miehet Vesivoimistelu - ma 12.15-12.45 miehet - ma 13.00-13.30 naiset ja miehet - ma 13.45-14.15 naiset - ma 14.30-15.00 naiset - ma 15.15-15.45 naiset - ke 13.15-13.45 naiset - ke 14.00-14.30 naiset - ke 15.15-15.45 naiset Pirkkolan uimahalli - ma 14.00-14.30 naiset ja miehet - ma 14.30-15.00 naiset ja miehet - ma 15.00-15.30 naiset ja miehet - ti 14.30-15.00 naiset ja miehet - ke 14.30-15.00 naiset ja miehet - ke 15.00-15.30 naiset ja miehet - to 14.30-15.00 naiset ja miehet Seniorvoimistelu - ma 9-00-9.50 naiset - ti 9.30-11.00 tasapaino ja kuntosali, naiset ja miehet - ke 13.00-13.50 voimistelu säestyksellä, naiset - to 10.00-10.50 venyttely naiset ja miehet - pe 10.00-10.50 kuntovoimistelu naiset ja miehet - ti 13.00-13.50 hallijumppa Itsenäinen kuntosaliharjoittelu aikuisille ja senioreille - ti 16.00-19.00 naiset ja miehet - to 16.00-19.00 naiset ja miehet - la 11.00-14.00 naiset ja miehet ERITYISRYHMÄT Itsenäinen harjoittelu Omatoimisesti tai avustajan kanssa altaassa ja kuntosalissa. Lämminvesialtaalla nostolaite. Kausimaksu 17. - pe 10.00-15.30 naiset ja miehet Pyörätuoliaerobic - ti 15.00-15.50 naiset ja miehet Vesivoimistelu - aivohalvaantuneille ti 11.00-11.30 naiset ja miehet - reumapotilaille ti 14.15-14.45 naiset ja miehet - reumapotilaille ke 16.00-16.30 naiset ja miehet - reuma- ja tules-potilaille to 16.30-17.00 naiset ja miehet - reuma-ja tulespotilaille to 17.15-17.45 naiset ja miehet

30.8.2003 Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 11 Klaari-koordinaattori vaihtui Ismo Sato vetoaa alueen vanhempiin Klaari-toiminnan muututtua projektista kaupungin vakiintuneeksi toiminnaksi viime vuoden alussa, pohjoisen suurpiirin Klaari-verkon kutonut projektikoordinaattori Eija Krogerus palasi varsinaiseen virkaansa Oulunkylän nuorisotalo Nuottaan. Eijan vapaaksi jättämiä tehtäviä hoitamaan tuli Ismo Sato. Hän aloitti tehtävässä toukokuun alussa. Ismo on 28-vuotias nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja asuu tätä nykyä Puistolassa. Klaari-tehtäviin hän tuli sosiaalipäivystyksen nuorisoryhmän kenttätyön tiimistä. Aikaisempaa työkokemusta on leikkipuistosta, nuorisotalolta ja nuorisokodista. Ismo Saton löytää Klaari-työpisteestä, joka sijaitsee Maunulassa A-klinikan tiloissa osoitteessa Suursuonlaita 3 C. Näin, jos Ismo ei ole kierroksella alueella. Klaari-työhän on sitä, että alueella toimivien viranomaisten, seurakunnan, järjestöjen ja muiden tahojen ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyväksi verkotetaan ja kudotaan yhtenäiseksi hyvinvointiverkoksi. - Aloitin Klaarissa 5.5. ja kesän olen ollut lomalla, joten vielä en ole kauan aikaa päässyt töitä tekemään, Ismo kertoo. Olin aikaisemmin tehnyt kolme vuotta töitä nuorisoasiainkeskuksessa. Klaari on tehnyt paljon yhteistyötä keskuksen kanssa, joten Klaari-toiminta oli jo jollain tavalla tuttu asia työtä aloittaessani. - Tällä hetkellä tutustun ja opettelen pohjoisen suurpiiriin aluetta, kierrellyt eri puolilla tutustumassa ihmisiin ja kysellyt, mitä odotuksia heillä on. Klaari-ohjaajan tehtäviinhän kuuluu ehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja koordinointi. Käytännössä se on erilaisten tapahtumien ja koulutuksen organisointia ja verkostojen kokoamista. - Klaarin tavoitteena on edelleenkin lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen ja vähentäminen. Perusrunko toiminnassa tulee varmaankin jatkumaan hyvin paljon samanlaisena kuin aikaisemminkin Eija Krogeruksen aikana. Minusta tärkeää on, että Klaari on edelleen hyvä ehkäisevä päihdetyön verkosto, joka koostuu mahdollisimman monesta eri tahosta. Moniammatillisuus on aina hyvä asia tällaisessa työssä. - Tulevaa syksyä olen päässyt miettimään vasta vähän aikaa sitten, kun aika on mennyt alueen tutustumiseen.. Kouluille olisi mahdollista järjestää erilaisia koulutuksia ja tapahtumia niin henkilökunnalle kuin oppilaillekin. - Toivon alueen asukkailta hyvää yhteistyötä ja sitä, että mahdollisimman monelta vanhemmalta löytyisi kiinnostusta ehkäisevää päihdetyötä kohtaan. Klaaria tarvitaan. Klaari on linkki eri hallintokuntien välillä ja uskon sen helpottavaan myös monien muiden työtä. Oulunkylän Kuntoutus 15 vuotta Fysioterapeutti Riitta Rajapaltion Parantavat kädet aloitti 15 vuotta sitten veteraanien kuntoutuksella Oulunkylään, Mäkitorpantielle vastavalmistuneessa Veteraanitalossa. Veteraanit ja ikääntyvä polvi muodostaa edelleenkin suurimman asiakasryhmän, työikäisten osuus fysioterapiakäynneistä on 30 prosenttia. Toistakymmentä vuotta kestänyt asiakassuhde on monilla. Oulunkylän Kuntoutus toimii nyt talon toisen rakennusvaiheen valoisissa tiloissa. - Meille ikäihmiselle on tärkeää, että ulkoa löytyisi sopivin välimatkoin penkkejä, joille voi istahtaa lepäämään ja hengähtämään. Dementiaa poteva tai vaikkapa näkövammainen voisi polun reunassa olevan kaiteen turvin kiertää reittiä, kunhan sellaisia vain olisi. Riittävä valaistus, tasainen polun pinta ja riittävä liukkauden esto tekevät liikkumisen turvalliseksi. Tätä kaikkea suunnittelin kilpailutyössäni, Salme kertoo. - Hoitotavat ovat näiden 15 vuoden kuluessa muuttuneet yhä enemmän toiminnalliseen kuntoutukseen, jossa painopiste pitkälti on kuntoutettavan toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Kun asiakas tulee meille kuntoutukseen, niin ensimmäisellä kerralla tehdään arvio hänen toimintakyvystään ja kartoitetaan ongelma-alueet. Kun niistä löytyy heikkoja kohtia, se saattaa olla yllätys asiakkaallekin, jolloin hän ymmärtää, miksi hänen pitää harjoitella, paneutua alaselän heikkouteen, lonkkien kireyteen, lihasvoiman heikkouteen, tiivistää Riitta hoitotoimenpiteiden kirjon. - Meillä on erikoistunte- - Viime kevättalvella sain tapaturmassa murtuman käteen ja jalkaan. Tuskin olin toipunut, kun liukastuin kellarin portaissa ja kaksi kylkiluuta murtui. Sitten tuli molemminpuolinen keuhkoveritulppa. Hyvä, kun selvisin hengissä. Liikkeelle on kuitenkin päästävä nopeasti, muuten ei kuntoudu. En alkuun uskonut tarvitsevani rollaattoria, mutta siihenkin oli turvauduttava. Polulla olisi ollut minulle käyttöä jo tänä kesänä, Sal- musta geriatriasta sekä tuki- ja liikuntaongelmista. Niiden osaamista ylläpidetään henkilöstön jatkuvalla koulutuksella. Akupunktio on fysioterapian yksi osaalue, kun hoidetaan tuki- ja liikuntaelinongelmia sekä erilaisia kiputiloja. Siitä on saatu positiivisia kokemuksia myös verenpaineeseen ja vatsaongelmiin. Kuntosalimme kalusto on enemmän ikäihmisten kuntoutusta varten, mutta samalla kalustolla kuntoutetaan tehokkaasti myös työikäiset asiakkaat. Oulunkylän Kuntoutuksen 15-vuotisjuhlaa vietettiin 15.8. sen omissa tiloissa torvisoiton, mieskuorolaulun ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Kuntosalin laitteisto on koottu eritoten ikäihmisten kuntouttamista ajatellen. Salme Kurki: Ei sovi sydänvikaisille Esteetön ulkoilupolku valmistumassa Maunulaan Maunulassa saadaan marraskuussa valmiiksi ikäihmisille ja liikuntaesteisille helppokulkuinen ulkoilureitti, josta maunulalainen Salme Kurki palkittiin ideakilpailussa jo kuusi vuotta sitten v.1997. Arvi Vuorisalo me naurahtaa. 76-vuotiaalla aktiivieläkeläisellä riittää siis ammattitaitoa rakenteilla olevan polun arviointiin. - Rakennusviraston suunnitteleman polun profiilia kyllä ihmettelen. Taitavat nuoret suunnittelijat kuvitella meidän ikäihmisten tarvitsevan kunnon kohentamista, kun suuri osa polusta on tehty ylämäkeen. Ei sellainen sovi heikolle vanhukselle tai sydänvikaiselle. Loivaakin ylämäkeä noustessa rinnasta alkaa nopeasti puristaa. Parempi olisi ollut, jos polku olisi tehty tasamaalle. Sitäkin Pirkkolassa kyllä riittää. - Ei tässä iässä enää kuntoa saa juuri nostettua, kun vanhuuden vaivat lisääntyvät vuosi vuodelta. Raitis ulkoilma ja ulos luontoon pääsy ovat tärkeämpiä. Voisikohan polun profiilia vielä muuttaa ja tehdä sen tasamaalle, Salme Kurki kehottaa Rakennusvirastoa vielä pohtimaan. Salme Kurki ARVI VUORISALO Hienosta nimestään huolimatta Paloheinän golfkentän sivussa sijaitseva golf-lounge on kaikelle kansalle tarkoitettu ravintola. Jos ensihavainnot ruuasta pitävät jatkossakin paikkansa, olemme saaneet alueelle uuden, kipeästi kaivatun, hyvän ruokaravintolan. Paloheinä Golfin uusi ilme Uusi ravintola Paloheinän golfkentälle Pihviravintola Big Horn avasi ovensa uudessa Paloheinässä heti heinäkuun alussa. - Asiakkaiden reaktiot ovat olleet erittäin rohkaisevia, ravintolapäällikkö Pekka Nikumatti kiittelee. Big Horn Steakhouse on suosittu norjalainen ravintolaketju. Hyväksi havaittu toimintakonsepti tuotiin Paloheinään ja nyt meillä on täällä Suomen ensimmäinen Iso Sarvi. Ravintola on erikoistunut laavagrillissä valmistettuihin pihveihin, mutta tarjoilee yhtä lailla myös kala- ja kanaruokia kasvissyöjiä unohtamatta. -Meillä on myös raikas salaattipöytä joka päivä, Nikumatti muistuttaa. Lounasaikaan tarjoilemme kohtuuhintaisia arkiruoka-annoksia, sämpylöitä ja kahvia. Lapsille on omia ruokalajeja, ja meillä on myös herkullinen jälkiruokamenu. Viinilista on rakennettu mahdollisimman monipuoliseksi. - Sinun ei tarvitse olla golfari syödäksesi täällä etkä tarvitse golfmailaa juodaksesi vaikka lasillista viiniä pelin jälkeen. Terassilta ja ikkunoista voit katsella juomisen ja syömisen ohessa, miten viereisellä radalla lauotaan golfpalloja Ravintola Big Horn on auki arkisin kello 14-22, lauantaisin ja sunnuntaisin 11-22. Ravintola on tupakoimaton ravintola. Uudessa ravintolassa on reilut 80 istumapaikkaa, radan vieressä olevalla terassilla saman verran. Kaikelle kansalle avoin golf-kenttä Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen vihki käyttöön Paloheinä Golf Oy:n golfkeskuksen elokuisena perjantai-päivänä. Paikalla oli kymmeniä kutsuvieraita. Heidän joukossaan myös maailmankuulu ruotsalainen golfguru Henri Reis. Siitonen toivoi avauspuheessaan etenkin nuorten ottavan golf-kentän palvelut omakseen. Avajaistilaisuuden yhteydessä ylipormestari paljasti golfkeskuksen seinään kiinnitetyn laatan ja pelasi kierroksen golfia Henri Reisin ja Paloheinä Golf Oy:n toimitusjohtajan Hanna Teerijoen kanssa. - Emme halua kutsua tä- tä miksikään klubitaloksi, joka on auki vain harvoille ja valituille. Haluamme olla helposti lähestyttävä, tärkeilemätön ja kaikille avoin jokamies- ja jokanaiskenttä, Teerijoki totesi puheessaan. Paloheinän golfin opetus- ja koulutustoiminta on jatkunut vilkkaana koko kesän. Paloheinän 9-reikäinen golfkenttä (par 33) sijaitsee Paloheinässä keskuspuiston kupeessa. 1996 perustettu, tasoituskelpoinen Paloheinä on Suomen Golfliiton hyväksymä jokamieskenttä. Se sopii kaikentasoisille pelaajille. Pelivaatimuksena on, että vähintään yhdellä pelaajalla ryhmässä on ns. vihreä kortti eli Green Card. Lisätietoja kentästä löydät verkosta osoitteesta: www.paloheinagolf.fi

12 I Hufvudstadsbladet av den 20.3.1907 läser vi : Från Åggelby meddelas : Västerom målskjutningsbanan och i skogsbrynet nedåt Vanda å uppföres äfvenledes ett större antal villor å godsägare Lönngrens mark. Villorna utgöras dels af nybyggnader, dels af äldre trähus, som ditflyttats från staden. Af större dimensioner blifva de villor, som här uppföras av handlande Ek och trävaruhandlanden Jansson. Vem var då denne trävaruhandlande? Anders Johansson Jansson var bondson på Pehrs i Pedersörebyn Östensö, han var född 3.12.1858. Hans äldre bröder ärvde hemmanet, men det fanns gott om arbete för snickare och timmermän i Jakobstad. Som 22-åring reste han från Bennäs med postskjuts till Helsingfors, där han erhöll arbete vid Sörnäs ånghyvleri och Snickeri Ab. Han vann snabbt uppskattning och utsågs till arbetsförman. Småningom avancerade han till byggmästare. År 1884 gifte han sig med bonddottern Maria Jakobsdotter Kass och blev måg på hennes hemgård i Pedersöre. Bonde blev han aldrig, gården såldes år 1892 och familjen jämte Marias mor flyttade till Helsingfors, där Anders redan var hemmastadd. När Johanneskyrkan byggdes i Helsingfors 1887-1891 fick Sörnäs-firman entreprenaden. Enligt den nygotiska kyrkornas vanligaste mönster gjordes inredningen av trä med synliga träbjälkar och dekorativa träpaneler. Altaret och predikstolen gjordes av ek. Alla dessa träarbeten, även bänkarna, utfördes av Sörnäs- firman under ledning av Anders Jansson. Anders behövde dugliga arbetare och han kallade till sig sin hembygds duktiga snickare och timmermän. Så kom det sig att också min morfar Erik Westerlund, som redan befann sig i huvudstaden, fanns med i Anders och Maria Jansson BYGGMÄSTARE ANDERS JANSSON arbetslaget. Det sägs att de österbottniska timmermännen skar in sina hemmans bomärken under bänkarna på läktaren. OCH HANS VILLA I ÅGGELBY Johanneskyrkan, eller Nya kyrkan, som den i början kallades, invigdes 1891. Under augustistormen 1890 rasade byggnadsställningarna i kyrkans torn men ingen kom till skada. Kyrkan är ritad av den svenske arkitekten Adolf Emil Melander. Stora uppdrag väntade dock Anders Jansson. Vid världsutställningen i Paris år 1900 hade Finland för första gången en egen paviljong, vilket den ryska överheten inte såg med blida ögon. Arkitekttrion Saarinen-Lindgren-Gesselius gjorde ritningarna. Snickeriet i Sörnäs fick uppdraget att göra inredningen och Anders var deras förman. Med sig i arbetet hade han de österbottniska timmermännen. Två gånger fick männen göra Paris-resor, först vid uppförandet och sedan då paviljongen revs ner. När den finlandssvenska sångfesten skulle hållas i Kaisaniemi 6-9 juni 1907 uppfördes sångarestraden av Sörnäs hyvleri och Snickeri Ab med Anders Jansson som arbetsledare. Sångfestens arrangör var Svenska Folkskolans vänner och arkitekt Bruno Aspelin ritade estraden. Anders tillkallade ännu en gång sina yrkeskunniga vänner från Österbotten och i maj 1907 påbörjades arbetet.var det bara en tillfällighet att sångarestraden i Kaisaniemi byggdes och revs samma år som Anders Jansson byggde sin villa i Åggelby? Min tro är att åtminstone en del av virket till hans villa härstammar från sångarestraden. Men Anders Jansson Anders Janssons villa i Lindsved i Åggelby glömde inte sin nya hemort Åggelby. År 1915 kunde Åggelby FBK efter villkorligt tillstånd av befästningskommendanten fira en högst pittoresk johannefest med entré. Programmet bestod av hornmusik, dans på dansplan och förlustelser på en enkom av byggmästare Anders Jansson förfärdigad rutschbana. Miniatyr- johannebrasor fanns i bergsskrevorna. Åggelby låg enligt ryssarna inom befästningsområdet och vid dess lantfront. Eldarna skulle inte få synas utåt eller upplysa höjden och berget. Anders Jansson hade efter att ha flyttat till Åggelby anslutit sig till Åggelby FBK och tillhörde bärgningsgruppen. Vid kårens 20-årsjubileum 1920 mottog han förtjänstmärket för 10 års välgjort arbete i kårens led. Av de 22 andra 10-årsjubilarerna må här nämnas Ola Fågelberg, som var Kalle Träskalles andlige fader och Runo Viberg, senare överste vid brigaden i Dragsvik. Inte länge därefter nämns Anders Janssons namn åter i kårens årsberättelse. Han dog i november 1920 i Åggelby och kåren saknar honom som brandman och i egenskap av vald medlem i villasamhällets brandnämnd Anders och Maria hade fyra barn, av vilka en dotter dog som barn och en son som nybliven student. I dottern Hilda Marias ( f. 1884) äktenskap med Leonard Henriksson föddes sonen Lars Anders den 31.10.1925. Lasse Henriksson var både geni och särling. Redan som barn fyllde tågen hela hans intresse, han tuffade till skolan som ett litet tåg och han kunde alla tågtidtabeller utantill. Det dröjde inte länge förrän han blev Tjuge-Lasse för sina jämnåriga. Han var en god elev i skolan, blev student och var otroligt musikalisk. Han anställdes vid stationerna i Malm, Dickursby och Grankulla. Lasse lärde aldrig känna sin morfar Anders men han bodde hela sin barndom och ungdom i morfars villa. Det berättas att Lasse avskydde fil, men fick han ta sin filbunke till morfars punchtorn, åt han snällt upp innehållet. För ett antal år flyttade han till Sverige och ingen i Åggelby vet något om hans senare öden. Anders och Marias son August Evert ( f. 1892) hoppade backe i Norskibacken i Lillforsbergen och var på sin tid finsk mästare i backhoppning. Han tillhörde Åggelby fotbollsklubb och som sin far var han medlem i Åggelby FBK. Han blev dipl. ingenjör, chef för Fiskars bruk, för Sandvikens skeppsdocka, för Chrigton Vulcan i Åbo och för Dalsbruk i Kimito. Han och hans hustru Tekla Pehrs hade två barn, Marianne, ( f. 1923) som var sjuksköterska och Jan- Erik, ( f. 1921) professor vid Tekniska högskolan och generaldirektör för Sjöfartsstyrelsen åren 1977-1988. År 2007 fyller Anders Janssons villa i Åggelby Linsved 100 år. Många vackra Åggelby-villor från tidigt 1900-tal har rivits, men den här står kvar ännu i dag. När villans nuvarande ägare, Kirsti och Mauno Hari övertog husbondeskapet, genomgick villan en grundlig reparation och fick alla bekvämligheter. De bor där och trivs, och känner helt säkert historiens vingslag i det gedigna, gamla huset. Britta Holmlund Källor: Anna och Birgit Kass i Pedersöre Tidskriften Släkt och Bygd i Jakobstad Åggelby FBK:s 25-årsskrift H ufvudstadsbladetissa 20.3.1907 luki: Oulunkylästä tiedotetaan: Ampumaradan länsipuolelle ja Vantaanjoelle viettävään metsään pystytetään suurehko määrä huviloita tilanomistaja Lönngrenin maille. Rakennuksista osa on uudisrakennuksia ja osa vanhempia hirsitaloja, jotka siirretään sinne kaupungista. Kauppias Ek ja puutavarakauppias Jansson rakentavat kooltaan suurimmat talot. Kuka sitten oli tämä puutavarakauppias? Anders Jansson oli RAKENNUSMESTARI ANDERS JANSSON JA HÄNEN HUVILANSA OULUNKYLÄSSÄ syntynyt vuonna 1858 Pietarsaaren lähettyvillä. Vanhemman veljen periessä kotitilan oli Andersin aloitettava elannon hankkiminen kirvesmiehenä ja puuseppänä. Hän muutti Helsinkiin 22-vuotiaana saaden työpaikan Sörnäisten Höyryhöyläämö ja Puusepänverstas Oy:ssä. Hän saavutti nopeasti arvostusta ja nimitettiin pian työnjohtajaksi. Vähitellen hän eteni rakennusmestariksi. Vuonna 1884 hän avioitui talontyttären Maria Jaakopintytär Kassin kanssa ja tuli vävyksi vaimon kotitilalle Pedersöreen. Maanviljelijää hänestä ei koskaan tullut; tila myytiin 1892 ja perhe sekä Marian äiti muuttivat Helsinkiin, jossa Anders oli jo kirjoilla. Kun Johanneksen kirkkoa alettiin rakentaa 1887, sai Andersin työnantaja urakan. Sisustuksessa käytettiin uusgoottilaisten kirkkojen mallien mukaisesti puuta. Nämä puutyöt tehtiin Anders Jans- sonin johdolla. Hän tarvitsi hyviä työntekijöitä, joita hän kutsui kotiseudultaan. Näin liittyi myös minun äidinisäni Erik Westerlund Andersin työporukkaan. Suuret tehtävät odottivat kuitenkin Anders Janssonia. Pariisin maailmannäyttely pystytettiin 1900. Suomella oli ensi kertaa oma paviljonki. Tätä eivät venäläiset vallanpitäjät katsoneet suopeasti. Paviljongin piirustukset laati kuuluisa arkkitehtiryhmä Saarinen- Lindgren-Gesellius. Pavil- jongin sisustustyöt annettiin Sörnäisten Höyryhöyläämö ja Puusepänverstas Oy:lle ja Anders toimi Pariisissa Pohjanmaalta olevien kirvesmiesten ja puuseppien vastaavana mestarina. Kun suomenruotsalaisten laulujuhlat päätettiin pitää Kaisaniemen kentällä 6.-9. kesäkuuta 1907, laululavan pystytyksen hoiti Andersin työnantaja Andersin ollessa työnjohtajana. Laulujuhlien järjestäjänä oli Ruotsalaisen Kansakoulun ystävät ja arkkitehti Bruno Aspelin laati piirustukset. Anders kutsui vielä kerran ammattitaitoiset työntekijät Pohjanmaalta ja rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1907. Oliko vain sattuma, että Kaisaniemen laululava rakennettiin ja purettiin samana vuonna, jolloin Anders Jansson rakensi huvilansa Oulunkylään? Uskon, että ainakin osa huvilaan tarvittavasta puutavarasta on peräisin tästä laululavasta. Anders Jansson ei laiminlyönyt uutta kotipaikkaansa Oulunkylää. Vuonna 1915 saattoi Oulunkylän Vapaapalokunta linnoituksen komendantin luvalla järjestää ohjelmallisen juhannusjuhlan. Ohjelma käsitti torvimu-

30.8.2003 Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 13 Jokainen asuinalue ja kotikatu on osa Siistiä Stadia Tämäkin laiton kaatopaikka on puhdistettu Siisti Stadi -projektin toimesta. Siisti Stadi Viime vuonna käynnistetty luvattomien kaatopaikkojen puhdistaminen on myös kuluvana vuonna jatkunut tuloksellisena: alkuvuodesta on puhdistettu 146 eri suuruista kohdetta ja niistä on kertynyt erilaista seka- ja ongelmajätettä yhteensä yli 40 000 kiloa. Luvattomia kaatopaikkoja on löytynyt eniten Vantaanjoen varsilta ja Keskuspuistosta. Tietoja näistä kohteista jätteiden kerääjät ovat saaneet eritoten alueiden asukkailta ja ulkoilijoilta. Heidän aktiivisuutensa ansiosta maastosta on kerätty muun muassa merkittäviä määriä ongelmajätteitä, kuten auton akkuja. Syyskauden käynnistyminen tuo mukanaan myös töhryjen lisääntymisen. Useimmassa tapauksessa ne puhdistetaan lyhyen ajan sisällä, joten viime vuosina saavutettu töhryistä vapaa kaupunkikuva säilyy. Jokainen kiinteistö, jonka kohteita töhrijät sotkevat, tekee viisaasti sekä oman että koko alueen ilmeen kannalta, kun puhdistaa kohteet töhryistä välittömästi. Luvattomista kaatopaikoista ja yleisten kohteiden töhryistä pyydetään, puhdistustoimenpiteitä varten, ilmoittamaan numeroon 166 5632. Luvattomia, eritoten sähköjakokaappeihin kiinnitettyjä ilmoituksia on Helsingissä alkuvuoden aikana poistettu yli 11 000 kappaletta. Kun usein paikallisten yhdistysten ja muiden ryhmien tilapäiseksi ilmoitteluksi tarkoitettujen mainosten poistamisesta ei niiden liimaajien taholta huolehdita, kärsii siitä koko alueen katukuva. Luvatonta ilmoitustilaa käyttävät monasti myös paikalliset pienyritykset. Tärkeää on töhryjen välitön puhdistaminen Jos töhryjä ei poisteta, syntyy uusia toisten viereen. Töhryt tuovat alueelle myös muuta ilkivaltaa ja kohteen yleisilme rapistuu. Luvattomat kaatopaikat hävitettävä Siisti Stadi -projekti siivoaa kaupungin yleisille alueille syntyneet luvattomat kaatopaikat. Ilmoita havannoistasi. Alueellinen yhteistyö tuo tehokkuutta Naapureiden keskinäinen yhteistyö tuo tehokkuutta ja säästää kustannuksia. Yhteistyö Siisti Stadi -projektin kanssa HKR-Tekniikan projektiyksikkö on kilpailuttamisen kautta valinnut kaupungin kohteita puhdistavat alan yritykset, joiden palveluista saa tietoja Siisti Stadi -projektilta. Ympäristön turmelemista ei saa vähätellä Ympäristön turmeleminen on rikos. (Jätelaki 1072/93, 19 ). HKR-Tekniikka Projektiyksikkö, Siisti Stadi, Vihdintie 19, 00320 Helsinki. Ilmoitukset luvattomista kaatopaikoista ja töhryistä puh. 166 5632, Fax (09) 166 5644. Jätteiden vastaanottopaikkoja Aluekeräyspaikat: astiat lasillle, paperille, kartongille, paristoille ja pienelle metalliromulle. YTV:n Kivikon jätepalvelukeskus, Kivikonlaita 5, (karttalehti 67, ruutu 82/92) puh. 1561 433. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Kyläsaarenkatu 8, (karttalehti 52, ruutu 77/87) puh. 584 00 160. Kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Lisäneuvoja: YTV:n asiakaspalvelu puh. 1561 611 ja kotisivut www.ytv.fi. Kyliltä kuultua Paasilinna ja Liikanen Maunulassa Lähempänä sataa oleva osanottajajoukko pohti kesäkuun puolivälissä Maunulan kirkossa järjestetyssä Maunulan seitsemännessä kesäseminaarissa, saatiinko Maunulaan aikaan asuinalueen tietoyhteiskunta. Seminaariin oli saatu mukaan EU:n tietoyhteiskuntakermaa. Mukana olivat sekä EU-komission tietoyhteiskuntakomissaari Erkki Liikanen että EU-parlamentissa tietoyhteiskuntaasioissa kunnostautunut ja useita raportteja laatinut parlamentin jäsen, yht.tri Reino Paasilinna. Seminaarin avasi naapurikaupunginosassa Käpylässä asuva Reino Paasilinna. Hän vaati puheessaan digitaalista tasa-arvoa ja digitaalisia kansalaisoikeuksia jokaiselle. Paitsi että ihmiset saadaan oppimaan verkkopalvelujen käyttöön. heidän on saatava myös käytännön edellytykset kaikille sopivassa muodossa palveluihin kohtuuhinnalla, Paasilinna muistutti. Nettimaunulan saavutuksia esitteli Heli Rantanen. Euroopan tasoiset tietoyhteiskuntatavoitteet esitti komissaari Erkki Liikanen. Helsingin yliopiston tutkija Pasi Mäenpää arvioi Nettimaunulan vaikutuksia. Maailmanlaajuista näkökulmaa verkon käyttöön otossa esitteli päätoimittaja Veli-Antti Savolainen. PULMUlla uusi kauppa-auto - PULMUn kauppaostospalvelu on ollut tosi suosittua kesän aikana. Töitä on tehty hiki hatussa ja hellettä on piisannut, Pohjois-Helsingin lähimmäistyön toiminnanohjaaja Laura Parviainen kertoo. Keskikesän helteet osoittivat, että ilmastoitua kuljetusvälinettä tarvitaan elintarvikkeiden kuljettamiseen. Tutuksi tullut PUL- MUn valkoinen kauppaostosauto vaihtuikin elokuussa uuteen. Nyt ostoksia kuskataan ilmastoidulla ja väriltään sinisellä autolla. - Muistathan, että ostosapua voi tilata PULMUsta. Kauppaostosten lisäksi autamme ikäihmisiä kaikissa muissakin askareissa. Olemme saaneet lisää henkilökuntaa, joten apua kyllä järjestyy. Soita puh. 754 3854 ja tilaa apua. Jos olemme kotikäynnillä, jätä meille soittopyyntö puhelinvastaajaan. - PULMU ry tuottaa kotiapua Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Meillä on ostopalvelusopimus kaupungin kanssa. Palvelut ovat luotettavia ja meillä on ammatti-ihmisiä töissä, Parviainen muistuttaa. Taipale ehdottaa: Uusi silta Vantaan yli Kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale esitti maaliskuun puolivälissä Helsingin kaupunginhallitukselle uuden jalankulkusillan rakentamista Vantaanjoen yli Viikinmäen asuinalueen kohdalla. Asiasta vastaava vt. apulaiskaupunginjohtaja ei kokonaan tyrmännyt esitystä heinäkuun alussa antamassaan vastauksessa. Timo Honkala totesi, että sillat ovat erityisen tärkeitä Viikinmäen tulevan asuinalueen kannalta. Helsinki-puiston ja Pikkukosken uimarannan ja sen lähialueen yleissuunnitelmassa on selvitelty joen ylitysmahdollisuuksia. Alueelle on osoitettu peräti kaksi uutta kevyen liikenteen siltaa. Pohjoisempi silta voisi tulla Pikkukoskelle Pirunkallion itäpuolelle. Eteläisempää siltaa Vantaan yli pääsisi uimarannalle. Yleissuunnitelmassa olevien kahden sillan rakentamiseen ei ole varauduttu kaupungin taloussuunnitelmaehdotuksessa ennen vuotta 2008. Viikinmäen rakentaminen voi alkaa Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Viikinmäen länsiosan kaavan muutosluonnosta elokuun lopun kokouksessaan. 50 hehtaarin suuruiselle alueelle rakennetaan asuntoja noin 2 000 asukkaalle, lähipalveluja ja puistoa. Liikenne johdetaan asuinalueelle Harjannetietä, jota pitkin alkaa kulkea bussi. Harjannetieltä on yhteys myös Jokeripysäkille. siikkia, tanssia tanssilavalla ja huvittelua rakennusmestari Anders Janssonin erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistamassa liukumäessä. Pieniä juhannuskokkoja oli lupa polttaa kallionkoloissa. Anders Jansson oli muutettuaan Oulunkylään liittynyt Oulunkylän Vapaapalokuntaan ja kuului sen pelastusryhmään. Palokunnan 20-vuotisjuhlassa hänelle luovutettiin tunnustuksena ansiomerkki hyvin suoritetusta työstä. Ansiomerkinsaajia oli kaikkiaan 22. Heistä voidaan mainita Ola Fågelberg, joka muistetaan Pekka Puupään luojana ja piirtäjänä sekä Runo Viberg, joka saavutti everstinarvon toimien Dragsvikin prikaatissa. Pian tämän jälkeen mainitaan Anders Janssonin nimi jälleen palokunnan vuosikertomuksessa. Hän kuoli Oulunkylässä marraskuussa 1920. Palokunta muistaa häntä palomiehenä ja huvilayhdys-kunnan palolautakuntaan valittuna jäsenenä. Andersilla ja Marialla oli neljä lasta, joista yksi tytär kuoli jo lapsena ja poika vastavalmistuneena ylioppilaana. Hilda Marian (s. 1884) avioliitosta Leonard Henrikssonin kanssa syntyi poika Lars Anders 1925. Tämä Lasse Henriksson oli sekä nero että omituinen. Jo lapsena junat olivat hänelle kaikki kaikessa. Hän puuskutti kouluun kuin pieni juna ja hän osasi ulkoa kaikki juna-aikataulut. Samanikäiset koulutoverit antoivat hänelle nimeksi Juna-Lasse. Hän oli koulussa hyvä oppilas, pääsi ylioppilaaksi ja oli uskomattoman musikaalinen. Hän työskenteli Malmin, Tikkurilan ja Kauniaisten asemilla. Lasse ei koskaan oppinut tuntemaan äidinisäänsä Andersia, mutta hän asui koko lapsuutensa ja nuoruutensa isoisänsä huvilassa. Kerrotaan, että Lasse inhosi viiliä, mutta jos hän sai viedä viilikuppinsa isoisän punssitorniin, söi hän sen siellä kiltisti. Muutaman vuoden kuluttua hän muutti Ruotsiin eikä kukaan Oulunkylässä tiedä mitään hänen myöhemmistä vaiheistaan. Andersin ja Marian poika August Evert (s.1892) harrasti mäkihyppyä Pikkukoskella ja oli aikanaan mäkihypyn suomenmestari. Hän oli myös Oulunkylän jalkapalloseuran jäsen ja isänsä tavoin vapaapalokunnan jäsen. Hänestä tuli diplomi-insinööri, Fiskarsin tehtaan, Sandvikenin telakan, turkulaisen Chrigton Vulcanin ja Kemiön Taalintehtaan johtaja. Hänellä ja hänen vaimollaan Tekla Pehrsillä oli kaksi lasta, Marianne (s.1923), sairaanhoitaja ja Jan-Erik (s. 1921) Teknillisen korkeakoulun professori ja merenkulkuhallituksen pääjohtaja 1977-1988. Vuonna 2007 täyttää Anders Janssonin huvila Oulunkylän Pellavakaskessa 100 vuotta. Monet kauniit 1900-luvun alussa rakennetut huvilat on purettu, mutta tämä talo on vielä jäljellä. Kun huvilan nykyiset omistajat, Kirsti ja Mauno Hari ostivat talon 1980-luvun alussa, suoritettiin siinä perusteellinen kunnostus ja talo varustettiin nykyajan mukavuuksilla. He asuvat ja viihtyvät, ja tuntevat aivan varmasti historian siipien havinaa vankassa, vanhassa talossa. Britta Holmlund Lähteet: Anna ja Birgit Kass Pietarsaaressa Släkt och Bygd i Jakobstad-lehti Oulunkylän VPK:n 25-vuotislehti

14 Esterin Serkku Kolumni Kesän kuumimpina päivinä ei Esterin Serkku ole paljon korvaansa lotkauttanut valtakunnan saati maailman asioille. Olen nauttinut kesästä ja toivonut sen jatkuvan ihanana ja helteisenä niin pitkälle kuin mahdollista. Muutama seikka on kuitenkin pistänyt silmiin tai sanoisinko tarttunut korvaan sähköisistä tiedotusvälineistä. Kesäkuun puolivälissä julkaisivat Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos tutkimuksen, joka koski eläkeläisten toimeentuloa. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo oli 1990-luvulla muuta väestöä vakaampaa eli elkkuporukka sinnitteli melko hyvin lamankin kourissa. Kun tutkimusta sitten selailee pidempään, käy kuitenkin ilmi, ettei eläkeläisten taloudellinen nousu lamasta ollutkaan yhtä nopeaa kuin muitten väestöryhmien. Ja kulutuskin kasvoi hitaammin kuin kaikkien kotitalouksien, mikä tietysti on itsestään selvää, kun ei ole mistä ottaa. Eläkeläistaloudet ovat useammin pienituloisia kuin työikäisten taloudet. Onneksi eläkeläisiä ei sentään uhkaa työikäisten vitsaus _ työttömyys. Eritoten eläkeläisnaiset joutuvat panemaan suun säkkiä myöten. Miesten eläkkeet ovat keskimääräisesti selvästi suurempia kuin naisten eläkkeet. Eläketurvaan tehtiin monia heikennyksiä 1990-luvulla ja eläketulojen verotus kiristyi. Muistamme kaikki mitä tapahtui kansaneläkkeen pohjaosalle, jonka monet menettivät. Eivät puheet raippaverosta nekään olleet tuulesta temmattuja. Kesken pahimpien heinäkuun helteitten maan hallitus kokoontui hyvin lämmitettyyn budjettiriiheen. Ja kappas vain, ulos tultiin sellaisten rätinkien kanssa, että eläkeläiset saivat taas kerran jäädä nuolemaan näppejään. Verohelpotusta eivät eläkkeensaajat näytä tälläkään kertaa saavan. Aivan elokuun alkupäivinä kansalaisia onnellistettiin sellaisella tiedolla, että kansanedustajien palkkioihin tulee 9,4%:n korotus. Pahasti ovatkin luottamusmiehemme olleet palkkakuopassa, vaikka edellinen rutka korotus tehtiin vasta kolme vuotta sitten. Palkkiotoimikunnan esityksen mukaan uuden kansanedustajan alkupalkka olisi nyt 4970 euroa eli noin 29 550 mummon markkaa. Korotus on kuulemma linjassa yleisen ansiokehityksen kanssa. Eläkekehitys ei sen sijaan näytä kansanedustajia huolettavan, mutta onhan toki niin, että oma suu on säkin suuta lähempänä. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Mutta mitäpä näistä aineellisista. Puhutaan sen sijaan aineettomista arvoista, joita toivon mukaan ainakin ikäihmiset osaavat arvostaa. Kuten jo aikaisemmin on tämän lehden palstoilla kerrottu, puuhaa Oulunkylä-Seura Oulunkylän historiikin kakkososaa. Historiikki toimikunta toivoo, että entiset ja nykyiset oulunkyläläiset ottaisivat seuraan yhteyttä, kertoakseen muisteluitaan. Otamme niitä mielellään vastaan kirjallisina, mutta kyllä suullisetkin muistelut taltioidaan. KÄPYLÄN HAUTAUSPALVELU Täyden palvelun hautaustoimisto Koskelantie 56 p. 798 526 www.hautaus.com OULUNKYLÄN SEURAKUNTA SYKSYN 2003 TOIMINTAKALENTERI MESSUT sunnuntaisin klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10 sunnuntaisin klo 12 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15 LÄHETYSPYHÄ su 21.9. klo 10 Oulunkylän kirkossa ja klo 12 Maunulan kirkossa. ILTAEHTOOLLINEN Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12, kuukauden ensimm. keskiviikkona, seuraavan kerran 3.9. ja 1.10. klo 19. LASTEN PYHÄKOULU Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin alkaen 14.9. klo 10. MUKULAMESSU su 19.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTOIMINTA PERHEKERHOT - Oulunkylän kirkossa alkaen ma 8.9. klo 10 11.30, lastenhoito järjestetty. - Maunulan kirkossa alkaen ti 9.9. klo 9.30, ei järj. lastenhoitoa. - Avoin perhekerho Veräjälaakson korttelitalossa Otto Brandtintie 13, alkaen ti 9.9. klo 9.30-11.30, ei järj. lastenhoitoa. LASTEN MUSIIKKIRYHMÄT 25.9. alkaen torstaisin Maunulan kirkossa: klo 9.15-10 (3-6v), klo 10.00-10.30 (1-2v) ja klo 10.30-11 (0-1v). Ohj. Maija Pesonen-Kareinen, puh. 050 563 9085. +/-3-KYMPPISTEN SYKSY Tapahtumaillat Oulunkylän kirkolla lauantaisin klo 17.30 20.30 seuraavasti: 13.9., 27.9., 11.10. (yleisötilaisuus, Salme Blomster), 8.11. ja 22.11. KESKIVIIKKOKERHO 17.9. alkaen keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän ja Maunulan kirkossa RAAMATTUPIIRIT - Oulunkylän vanhalla kirkolla alkaen 15.9. klo 18.30-20 (parilliset viikot) - Työikäisten raamattupiiri Oulunkylän kirkolla alkaen 22.9. klo 18.30 20 (parittomat viikot) - Muista raamattupiireistä lähempiä tietoja kirkkoherranvirastosta AVOIN SURURYHMÄ Oulunkylän kirkolla 10.9. alkaen keskiviikkoisin klo 18 LÄHETYSPIIRIT - Bangladesh-piiri kerran kuukaudessa Oulunky län kirkolla messun jälkeen, alkaen 5.10. - Etiopiapiiri kuukauden toinen ma Oulunkylän kirkolla, alkaen 8.9. klo 18, mukana Kirsti Viita saari - Päivälähetyspiiri Oulunkylän kirkolla torstaisin, alkaen 18.9. klo 13, mukana Kirsti Viitasaari - Senegal- ja Israelpiirit Maunulan kirkolla joka toinen tiistai, alkaen 16.9. klo 13-15. KUTOMAKERHO os. Teinintie 8 (2. krs) PUHALLINYHTYE harjoittelee Oulunkylän kirkolla maanantaisin klo 18.30. Yhteyshenkilö Timo-Matti Haapiainen, puh. 040-5442204. ARVI VUORISALO Rauno Myllylä (vas.) ja Mikko Peltokorpi lauloivat konsertissa solistiesitysten lisäksi myös duettoja. CHORUS SINE NOMINE harjoittelee Oulunkylän kirkolla n. kaksi kertaa kuukaudessa lauantaisin. Uudet laulajat tervetulleita! Yhteydenotot Katja Kivelään puh. 050 322 5174. MAUNULAN KIRKON MUSIIKKIRYHMÄ harjoittelee10.9. alkaen keskiviikkoisin klo 18.30 20.30, ohj. Maija Pesonen-Kareinen. NUORILLE tiistai K-17 ILTA 16.9. alkaen Seuriksella, Maunulantie 21, klo 18-20 joka toinen viikko, keskiviikko IsKe-KOULUTUS vuoroviikoin, uudet 10.9. alkaen Seuriksella klo 18-20 ja vanhat 17.9. alkaen Oulunkylän kirkol la klo 18 20, torstai NUORTENILTA 21.8. alkaen klo 18 21 Seuriksella joka torstai. NUORTEN ILTAKIRKKO la 6.9. klo 19 Maunulan kirkossa NUORTEN LEIRI 26-28.9. (ilmoittaudu viimeistään 18.9.) APOSTOLIN ASKELISSA, lukiolaisten raamattukurssi Elämännokassa 17-19.10. MUUT TILAISUUDET OULUNKYLÄN KIRKKO URUT 30 VUOTTA 7.9. klo 18, Marjukka Anderson, Jukka Ahokas ja Katja Kivelä. SIIONINVIRSISEURAT su 14.9. klo 18 Oulunkylän kirkossa, Heikki K. Järvinen, Paavo Untamala. UUDEN FLYYGELIN VIHKIÄISKONSERTTI pe 19.9. klo 18, Jussi Siirala, työkauden avajaiset. LASTEN KONSERTTI ZOOPPERA, mitä arkissa tapahtui?, Jukka Salminen, sekä v. 1999 syntyneiden 4-vuotissynttärit su 28.9. klo 15. ELÄMISEN ESTEISTÄ TÄYTEEN TUNTEMI- SEEN 11.10. klo 17.30, Salme Blomster. MAUNULAN KIRKKO VIRSI-ILTA su 21.9. klo 18, Veli-Pekka Väisänen, Maija Pesonen-Kareinen MAALAISMYYJÄISET la 11.10. klo 10-13 LÄHETYKSEN MUSIIKKI-ILTA la 11.10. klo 18 MOZART-KONSERTTI su 26.10. klo 18, Exultate-kuoro joht. Heikki Poutanen. VERÄJÄLAAKSO PERHETAPAHTUMA su 14.9. klo 13 16, ohjelmaa ja tarjoilua, paikka ilm. myöhemmin. PALVELUKESKUS SAUNABAARI Kauneimmat hengelliset laulut yhteislaulutilaisuus ti 9.9. klo 13,, Maija Pesonen-Kareinen. OULUNKYLÄN SEURAKUNTA SÄHKÖISESTI www.kirkkohelsinki.net/oulunkyla KOTIKIRKON suorat lähetykset, ohjelma-arkisto, nettidiakoni ym, www.kotikirkko.com KIRKKOHERRANVIRASTO avoinna: ma, ti, to ja pe klo 9-14 ja ke 12-16, osoite: Teinintie 10, puh. 728 2233, email: oulunkyla.srk@evl.fi Suvisia säveliä Hyvän Paimenen kirkossa Rauno Myllylä ja Mikko Peltokorpi, laulu, sekä Miikka Lehtoaho, piano, konsertoivat Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa sunnuntaina 27.7. Tunnelmallisen kahvikonsertin Suvisia säveliä ohjelma koostui vanhemman polven kotimaisten säveltäjien kuulijoille tutuista sävellyksistä. Konsertti osoitti, että Hyvän Paimenen kirkko on suurten musiikkitapahtumien lisäksi hyvä konserttisali myös solistisille esityksille. Kirkon uusi flyygeli oli konsertissa ensi kertaa käytössä. Urut valmistuvat vielä tämän vuoden aikana. (AV)

30.8.2003 mv Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit 15 PAKILAN SEURAKUNTA KUTSUU Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 su 24.8. klo 10 Yhdennentoista helluntain älkeisen sunnuntain messu Antti Kylliäinen, Leo Norja ja Raakel Kaltakari. su 31.8. klo 10 Kahdennentoista helluntain Leo Norja, Anita Ahtiainen. su 7.9. klo 10 Kolmannentoista helluntain (Perhemessu) Anita Ahtiainen, Elias Muilu ja Raakel Kaltakari. Pakilan alaasteen musiikkiluokan kuoro. Nuorten lauluryhmä. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä. su 14.9. klo 10 Neljännentoista helluntain Annele Martin, Leo Norja ja Raakel Kaltakari. Hannele Soljander-Halme, laulu. Annele Martinin kappalaisen virkaan siunaaminen. su 21.9. klo 10 Viidennentoista helluntain Satu-Elina Ansas, Annele Martin ja Rauno Myllylä. Samuli Hyvärinen, sello. su 28.9. klo 10 Kuudennentoista helluntain Leo Norja, Anita Ahtiainen ja Raakel Kaltakari. Pakilan musiikkiopiston oppilaita. su 5.10. klo 10 Mikkelinpäivä. Perhemessu. Satu-Elina Ansas, Taru Matikainen, Tanja Berg, Satu Laakso ja Rauno Myllylä. Tuula Honkanen, huilu. su 12.10. klo 10 Kahdeksannentoista helluntain Anita Ahtiainen, Elias Muilu ja Raakel Kaltakari. Marika Pitkälä ja Anna-Maria Lehtoaho, nokkahuilu. su 19.10. klo 10 Yhdeksännentoista helluntain Taru Matikainen, Leo Norja ja Rauno Myllylä. Pekka Silèn, nokkahuilu. Muuta toimintaa Hyvän Paimenen kirkolla: JÄTKIEN ILTA 12-14 vuotiaille miehen aluille kerran kuussa torstaisin kello 18.00-19.30. Eka tapaaminen 11.9 Laita päälle verkkarit ja lenkkarit ja reipasta mieltä. PAKILAN MARTAT aloittavat 9.9. klo 17.30. Uudet jäsenet tervetulleita! Ensimmäisellä kerralla mukana pastori Satu-Elina Ansas. Toimintaa muualla: Kodeissa kokoontuva lähetyspiiri aloittaa toimintansa, 26.8. klo 13 Matikaisilla, Alkutie 6-8 A 5. Piiri tukee nimikkolähettimme Marja Alastalon työtä Botswanan luterilaisessa kirkossa. Pyhäkoulut: Alkavat su 14.9. klo 10 Hyvän Paimenen kirkolla, klo 11 Paloheinän kirkolla, Torpparinmäen korttelitalolla sekä Itä-Pakilan seurakuntakodilla. Eläkeikäisten kerhot: Alkavat syyskuun ensimmäisellä viikolla klo 13 maanantaisin Torpparinmäen Korttelitalolla, keskiviikkoisin Hyvän Paimenen kirkolla sekä Itä-Pakilan seurakuntakodilla. Paloheinän kirkko, Repovuorentie 21 Paloheinämessu on nuorten ja nuortenmielisten oma jumalanpalvelus. Musiikista vastaa nuorten musaryhmä. su 7.9. klo 18, Antti Kylliäinen su 5.10. klo 18, Elias Muilu su 2.11. klo 18, Antti Kylliäinen su 7.12. klo 18, Elias Muilu Syksyn lähetysillat Lauletaan lähetyksen hyväksi. Illan aluksi pienimuotoiset ruokamyyjäiset. Seuraavat kerrat 24.9. klo 18.30-21.00 29.10. klo 18.30-21.00 26.11. klo 18.30-21.00 Ylistyslauluryhmä aloittaa maanantaisin harjoitukset klo 18.30, alkaen 25.8. Ilta Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaipäivinä. Alkaa ti 9.9. klo 19. Raamatun tutkiskelua Luukkaan evankeliumin avulla. Mukana Jukka Lehtonen ja Tapio Knuuttila. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8.00. Sanan ja rukouksen illat: su 21.9. klo 17. Seppo S. Kosonen vierailee ja puhuu aiheesta Siunatkaa, että siunauksen perisitte. Seuraavat illat su 19.10. ja 16.11. Itä-Pakilan seurakuntakoti, Yhdyskunnantie 21 Kirjallisuuspiiri kokoontuu joka toinen keskiviikko kello 18.30-20. Ensimmäinen kokoontuminen ke 8.10. Kari Hotakainen vierailee, haastattelijana Yrjö Salin. Tervetuloa! Torpparinmäen seurakuntakoti, Lainlukijantie 10 Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Tervetuloa sekä vanhat että uudet jäsenet! Tiedustelut Irma Koskinen, puh. 724 9364. LYHTYJEN ILTA to 28.8. klo 19-22. Tule viettämään tunnelmallista iltaa omenapuiden katveeseen. Musiikkia, mm. Monochromatic-yhtye, lapsille laululeikkejä ja muuta tekemistä. Torpparinmäen Marttojen puffetista saa vohveleita, kahvia ja mehua. Ota mukaasi lyhty ja huopa tai muu istuinalusta, eväskori juomineen sekä perhe ja ystäväsi. VARHAISNUORTEN KERHOT: Hyvän Paimenen kirkko Palosuontie 1 Ma 17-18 tyttöjen toimintakerho 7-10v. Ti 18-19.30 11-13v. tyttöjen ja poikien kokkikerho (joka toinen ti) Ilmoittautuminen Tiialle/Sinikalle Ke 18-19 näytelmäkerho 10-13v. tytöille ja pojille To 17-18 lapsikuoro 8-11v. tytöt ja pojat johtaa kanttori Raakel Kaltakari Pakilan NMKY:n talo Palosuontie 4 Ti 16.00-17.00 tyttöjen sähly 7-10v. Ti 17.00 18.00 tyttöjen sähly 11-14v. Ti 18.15-19.30 isä-poika sähly Paloheinän kirkko Repovuorentie 12 Ma 16.30-17.30 tyttöjen toimintakerho 9-12v. kädentaitoja yms. mukavaa Ti 18.45-19.30 poikien toimintakerho 7-11 Ke 17-18 tyttöjen toimintakerho 7-9v. Itä-Pakilan ala-aste Etupellontie 4 To 14.15-15.00 poikien sähly 1-2lk To 15.15-16.00 poikien sähly 3-4lk To 16.15-17.00 poikien sähly 5-6lk Torpparinmäen korttelitalon srk-koti Käräjätuvantie 3 Ke 17-18.30 11-13v. tyttöjen ja poikien kokkikerho (joka toinen ti) Ilmoittautuminen Sinikalle/Tiialle Ke 18-19 poikien toimintakerho 7-10v. To 16-17 tyttöjen toimintakerho 7-9v. To 17-18 tyttöjen toimintakerho 10-13v. Torpparinmäen peruskoulu Ylä-Fallintie 54 Ma 16-17 poikien sähly 9-12v. Itä-Pakilan srk-koti Yhdyskunnantie 21 Ma 16.30-18 poikien kokkikerho 10- (joka toinen viikko, alk. 8.9.) Ilmoittautuminen Tiialle Ke välipalakurssi, katso sisäsivulta Ke 17-18 tyttöjen toimintakerho 7-9v. Ke 17-18 tyttöjen toimintakerho 10-13v. Pe 17.15-18 poikien toimintakerho 7-10v. Tiedustelut kerhoista ja kaikesta varhaisnuorisotyöstä eli kouluikäisten tyttöjen ja poikien parissa tehtävästä työstä: Sinikka Simola 2727 3322, 050 351 0297 sinikka.simola@evl.fi Tiia Kivi 2727 3322, 050 337 9367 tiia.kivi@evl.fi Hannele Nevalainen (oikealla) vastaanottamassa koululahjoituksen kunniakirjaa pankinjohtaja Kirsti Mantilalta. Oulunkylän yhteiskoulu sai lahjoituksen Sammolta Sampo Pankki myönsi elokuun puolivälissä 5 000 euroa Oulunkylän yhteiskoululle oppilaiden ensiapukurssien järjestämiseen. Lahjoitus on osa Sammon yhteiskuntavastuuhanketta. Sampo keskittää tämän vuoden lahjoitusvaransa suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden tukemiseen. Lahjoitusprojekti otettiin kouluissa myönteisesti vastaan ja määräaikaan mennessä Sampoon tuli yli 900 hakemusta. Suuren suosion vuoksi Sampo päätti lisätä lahjoituksen määrää ja saajajoukkoa. Alun perin tarkoitus oli jakaa enintään 150 000 euroa 30 kohteelle. Lahjoitukset myönnettiin 57 koululle eri puolille maata. Sammon panostus koulu työn tukemiseen oli yhteensä lähes 200 000 euroa. Lahjoitusten saajia oli valitsemassa raati, joka koostui OAJ:n, Suomen Lukiolaisten Liiton ja Sammon edustajista. - Lahjoitusten saajien joukossa on lukuisia kirjaja ulkoliikuntavälinehankintoja. Kansalaistaitojen kehittävistä kursseista tyypillisimpiä olivat juuri ensiapukurssit, kertoo Oulunkylän yhteiskoululle lahjoituksen luovuttanut pankinjohtaja Kirsti Mantila. Helsingissä lahjoituksia myönnettiin kaikkiaan viidelle koululle yhteensä 21 000 euroa. Espoossa ja Vantaalla lahjoituksen sai kolme koulua.

16 Oulunkylän Valoviikot 1.-7.12. on avoin kulttuuriviikko Asukastalo Seurahuoneella. Valoviikolle toivotaan paljon ohjelmaa, tapahtumia ja näyttelyjä, oulunkyläläisiä taiteilijoita ja harrastelijoita ja eri yhdistysten osallistumista. Valoviikon huipennus on itsenäisyyspäivä 6.12. kaikkine Seurahuoneen juhlallisuuksineen. Valoviikon ohjelmaa koordinoi Oulunkylä-Seura. Onko Sinulla ajatuksia liikenneturvallisuuden parantamisesta alueella? Oulunkylä-Seuralta on pyydetty kannanottoa asiasta. Ota yhteyttä Seuran jäseniin ja kerro ajatuksistasi. Lisätietoja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta osoitteesta: www.hel.fi/ksv/ Pohjois-Helsingin kaupunginosaja asukasyhdistyksiä PAKINTALO Etupellontie 2, 00680 Helsinki (Itä-Pakila) Pakintaloa vuokraa kokous-, juhla- ja pitopaikaksi Pakila-Seura r.y. Tilavaraukset vahtimestarilta p. 728 4275. Jätä viesti vastaajaan. Kansainvälisen kiinteistövälitysketju ERA:n ja Suomen kiinteistövälittäjäliiton jäsentoimisto Markkinoi kotisi nopeasti, luotettavasti ja laadukkaasti Löydät meidät Ogelin ostoskeskusta vastapäätä. Tervetuloa kahville! Merja Rautio p. 040 5600 775 Merja Vähätiitto p. 0500 440 887 ERA Galleria kiinteistötoimisto Merja Rautio Lkv (A) Asuntokauppaa alueellasi alkaen jo 1988. Siltavoudintie 2, Helsinki 64. P. 0201 55 66 55 Koskela-Forsby-seura ry Puh.joht.Pertti Mattila puh. 0500-412025 Siht.Anna-Maija Räty puh. 09-7570631 Jäseneksi voit liittyä maksamalla jäsenmaksun 5 Euroa seuran tilille Aktia 405542-299285. Metsälä-Seura Puheenjohtaja Jyri Suvanto Henkivartijantie 14 00620 Helsinki puh. 777 2046 Metsälä-Seuran hallitus kokoontuu n. 1,5 kk:n välein. Lisätietoja puheenjohtajalta. Maunula-Seura Puheenjohtaja Raimo Puronen Liesipolku 3 A 00630 Helsinki puh. 724 0933, 040-716 5987 Sihteeri Petu Tapio 040-5666116 petu.tapio@1posti.net Tietoa yhdistyksen toiminnasta löydät Maunulan kotisivuilta www.kaupunginosat.net/ maunula. Jäseneksi voit liittyä Maunulan Mediapajassa (Metsäpurontie 19-21), josta saat liitymiskaavakkeita. Jäsenmaksu on 7 euroa Oulunkylä-Seura Puheenjohtaja Erwin Woitsch Jokiniementie 4 C 21 00650 Helsinki puh. 757 0501 erwin.woitsch@edu.espoo.fi Johtokunnan jäsenet v. 2003: Vesa Hongisto vpj.,orvokki Jokinen, Eija Krogerus, Eija Kärnä, Kari Lehtola, Marja Leppisaari, Harri Nygren, Matti Perttilä, Maija-Kaarina Saloranta, Juhani Vierimaa. Sihteeri Tuula Kuuluvainen Liity jäseneksi ilmoittamalla tiedot: Päivi Wieser, Tunnelitie 9 G 51, 00320 Helsinki, xiwi@welho.com. Jäsenmaksu 10 euroa. www.kaupunginosat.net/ oulunkyla Pakila-Seura Puheenjohtaja Matti Enroth Palosuontie 16, 00660 HKI Puh. ilt. 754 1052 Sihteeri Seppo Latvala p. 050-538 2846 seppo.latvala@luukku.com Pakila-Seura vuokraa Pakintaloa, Etupellontie 2, 00680 Helsinki (Itä-Pakila) kokous-, juhla- ja pitopaikaksi. Vahtimestari ja tilavaraukset p. 728 4275. Jätä viesti vastaajaan, otamme yhteyttä. Lisätietoa netistä: Pakila-Seura ry:n kotisivut: www.kaupunginosat.ne Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Puheenjohtaja Veli-Pekka Kantanen puh. 724 9978 Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys toimii alueen asukkaiden edunvalvojana viihtyvyyden lisäämiseksi aluellisen omaleimaisuuden pohjalta. Asukkaille avoimet kokoukset ovat syys- ja kevätkokous, joista tiedotetaan yhdistyksen vihreällä tiedotteella. Toivotamme kaikki alueen asukkaat tervetulleiksi yhdistyksen toimintaan. Myös yritykset voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.