OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 5.7.2018 Anne-Marie Brisson REKISTERÖITYJEN YHTEISÖJEN TAI SÄÄTIÖIDEN PERUSOPETUKSEN JÄRJES- TÄMISTÄ KOSKEVAT LUPAHAKEMUKSET 1 Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä Perustuslain 16 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perustuslain 123 :n 2 momentin mukaan valtion ja kunnan järjestämän muun kuin yliopisto-opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Lupa voi koskea perusopetusta ja sen yhteydessä annettavaa esiopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestämislupa voidaan myöntää, jos lupaa hakeva opetuksen järjestäjä on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen opetuksen järjestämisestä. Tällöin järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen. Erityinen koulutus- ja sivistystarve katsotaan olevan silloin, kun kunnassa on oppivelvollisia, joiden opetuksen järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista muulla tavalla. Koulutuksen tarpeellisuutta arvioidaan esimerkiksi suhteessa asianomaisen paikkakunnan tai alueen koulutuskysyntään ja tarjontaan (HE 86/1997 vp ja KHO 29.12.2006 T 3673). Perusopetuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 86/1997 vp) on todettu, että vaatimuksella sopia opetuksen järjestämisestä kunnan kanssa korostetaan kunnan kokonaisvastuuta asukkaidensa perusopetuksen järjestämisessä. Lupa voidaan myöntää myös ilman kunnan suostumusta, mutta tällöin luvan myöntämisen edellytyksenä on alueellinen tai valtakunnallinen koulutus- tai sivistystarve. Näissä tilanteissa luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voidaan myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen tai erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa opetushenkilöstön määrään ja opettajien pätevyyksiin sekä opetussuunnitelmiin. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään hakijan taloudelliseen asemaan, opetustiloihin ja välineistöön sekä kykyyn huolehtia koulutuksen rahoituksesta pidemmällä aikavälillä.
2 Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta päättää valtioneuvosto perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla. Valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antaman asetuksen (422/2012, tuntijakoasetus) 2 luvussa säädetään opetuksen yleisistä tavoitteista. Asetusta sovelletaan toistaiseksi, ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Asetuksen 3 :n 6 momentissa on säädetty, että erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Myös näiltä osin opetuksen sisällön tulee perustua opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuslain 14 :n mukaan Opetushallitus päättää esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opetussuunnitelman perusteet tulee laatia noudattaen mitä perusopetuslaissa ja sen nojalla on säädetty ja määrätty. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on tehty päätös 22.12.2014 (104/11/2014). Uuden valtakunnallisen normin mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokkien 1 6 osalta 1.8.2016. Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2017, kahdeksannen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2018 sekä yhdeksännen vuosiluokan osalta 1.8.2019. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetussuunnitelman voitiin ottaa käyttöön kaikilla vuosiluokilla 1.8.2016 lukuun ottamatta päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä on todettu. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 11. määrätään erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä. Näitä määräyksiä sovelletaan sellaiseen yksityisen opetuksen järjestäjän antamaan perusopetukseen, jolle valtioneuvosto on opetuksen järjestämisluvassa määrännyt erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan erityisen koulutustehtävän. Lisäksi perusopetuslain 14 :n perusteella Opetushallitus on päättänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 12.6.2017 (OPH-1280-2017) ja valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteista 13.11.2015 (57/011/2015). Opetushallitus on käynnistänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen. Niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.1.2018. Perusopetusasetuksen 20 :n mukaan opetuksen järjestämislupaa on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen. Opetuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot.
3 Valtioneuvosto voi perusopetuslain 7 :n 4 momentin nojalla peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä perusopetuslain 7 :n 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin perusopetuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Laissa säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten täyttyessä luvan myöntäminen on lupa-asian ratkaisevan viranomaisen harkinnassa. Luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupaharkinnassa voidaan päätyä tarkoituksenmukaisuusperustein kielteiseen ratkaisuun, vaikka edellä todetut oikeudelliset myöntämisedellytykset täyttyisivätkin. Perusopetuksen osalta valtioneuvosto on hallituksen esityksessä koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997) todennut, että tarkoituksena on säilyttää kunnan koululaitos perusopetuksen runkona eikä tarkoituksena ole tavoitella valtion tai yksityisten perusopetusta antavien koulujen lukumäärän lisäämistä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan perusopetuksen oppimistapoja ja ympäristöjä päivitetään kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Kouluviihtyvyyteen panostetaan ja lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasoa nostetaan. Syksyn 2017 oppilastiedonkeruun mukaan noin 3,04 prosenttia perusopetuksen oppilaista saa opetusta yksityisessä peruskoulussa (16 645 oppilasta). Valtioneuvoston myöntämän luvan perusteella perusopetusta oppivelvollisuusikäisille järjestää 70 opetuksen järjestäjää. Näiden ylläpitämistä kouluista 23 on steinerkoulua, 15 kristillistä koulua, neljä kielikoulua sekä seitsemän ulkomaankoulua. Lisäksi perusopetusta ja lisäopetusta järjestetään muille kuin oppivelvollisuusikäisille eräissä yksityisissä aikuislukioissa ja 23 kansanopistossa. 2 Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta Valtioneuvoston ohjesäännön 4 :n 7 kohdassa tarkoitetut yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa. Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. 3 Hakemukset, lausunnot ja päätösesitykset 3.1 Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry 3.1.1 Hakemus Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry hakee perusopetuksen järjestämislupaa vuosiluokkiin sitomattoman Reggio Emilia -pedagogisen perusopetuksen järjestämiseksi vuosiluokille 1 6 Ouluun perustettavaan Taikatahdin kouluun. Luvanvaraisen opetuksen suunniteltu aloitusajankohta on elokuu 2018. Opetus on musiikki-, taideja ilmaisupainotteista. Opetuskielenä olisi suomi.
4 Kannatusyhdistys on aiemmin hakenut lupaa vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011, 2013, 2014 ja 2015. Valtioneuvosto on tuolloin hylännyt hakemukset. Hakijana on rekisteröity yhdistys Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys, joka on merkitty yhdistysrekisteriin 30.9.2008. Kannatusyhdistyksen kotipaikka on Oulu. Kannatusyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Musiikkipäiväkoti Taikatahti Oy:n kanssa ja sen järjestämän opetuksen pedagogiset toteutustavat ovat jatkumoa päiväkodin toiminnalle. Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia -pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä edistää Reggio Emilia työmuotoja kokeilevien ja toteuttavien päiväkotien ja koulujen perustamista. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi asianomaisen luvan saatuaan pitää yllä Reggio Emilia työmuotoja noudattavaa koulua ja päiväkotia, hankkia omistukseensa tai muuten käyttöönsä ko. toimintaa varten kiinteistöjä, huoneistoja ja muuta tarpeellista omaisuutta, järjestää näyttelyjä ja kansallisia ja kansainvälisiä koulutus- ja esitelmätilaisuuksia, hankkia, välittää ja tuottaa koulukäyttöön asiaankuuluvaa oppimateriaalia. Hakija hakee perusopetuksen järjestämislupaa Reggio Emilia -pedagogiselle koululle perusopetuksen 1 6 luokille. Vastaavaa pedagogista perusopetusta ei toistaiseksi ole Suomessa saatavilla. Hakijan mukaan kyseinen pedagogiikka on suhteellisen hyvin tunnettua varhaiskasvatuksen keskuudessa kansainvälisesti ja sitä pidetään useiden tutkijoiden keskuudessa parhaimpana pedagogiikkana monimuotoisuutensa ja välittävän vuorovaikutuksensa vuoksi. Hakija on vuodesta 2010 järjestänyt Reggio Emilia pedagogiikkaan perustuvaa opetusta kotikouluperiaatteella perusopetuksen vuosiluokille 1 2 Taikatahti Oy:n kustantamana. Hakijan mukaan erityisesti oppilaat, joilla on ollut tuetun toiminnan tarvetta, oppimisvaikeuksia tai jotka opiskelevat äidinkieltä S2-kielenä, ovat saavuttaneet koulussa pedagogiikan myötä huomattavaa etua. Oulun kaupungin tutkivat koulut ovat arvioineet kotikouluoppilaiden menestymisen positiivisesti niin syys- kuin kevättutkinnoissakin. Lukuvuonna 2017 2018 kotikoulussa on kaksi luokkaa, yhdistelmäluokka sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärät eivät käy ilmi hakemuksesta. Hakijan mukaan koulua kohtaan on kuitenkin esitetty suurta mielenkiintoa vanhempien keskuudessa, mutta koska tällä hetkellä rahoitus on esioppilaiden tulojen varassa, hakija ei voi ottaa kotikouluun enempää oppilaita. Hakija toteaa, että koulun sijainti palvelee lähinnä Uuden Oulun oppilaita. Koulussa oppilaat saavat musiikki-, taide- ja ilmaisupainotteista opetusta. Oppilaat siirtyvät perusopetuksen 7 luokalle Oulun kaupungin järjestämään perusopetukseen. Hakemusasiakirjoissa ja aiemmissa hakemusasiakirjoissa hakija tuo esiin, että Reggio Emilia pedagogiikka on alun perin kehitetty Italiassa, mutta koska pedagogiikka on aina kulttuurisidonnaista, myös Taikatahdissa Reggio Emilia pedagogiikka on sovellettu suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan. Hakija on kiinnostunut rantauttamaan tätä pedagogista toimintamallia myös kunnalliseen koulujärjestelmään esimerkiksi pitämällä ovia avoimena tutumiskäynneille ja koulutuksille. Hakijan kouluun on vuosien 2010 2017 käyneet lukuisat ulkomaalaiset opetus- ja kasvatusalan yhteisöt tutustumassa.
5 Hakija on huolissaan lasten ja nuorten negatiivisten käyttäytymismallien sekä opiskelumotivaation laskemisesta. Erityistä huolta hakija kantaa siitä, kuinka lapsen ja nuoren kuunteleminen, välittäminen ja arvostus ovat unohtuneet taka-alalle. Kunnioituksen auktoriteetteja kohtaan saavutamme vain demokraattisen, yhteisöllisen vuorovaikutuksen välityksellä. Jokainen oppija tulee nähdä tärkeänä osallistujana ja yhteisön äänenä ja tasavertaisena jäsenenä. Yhteisöllisessä, välittävässä vuorovaikutuksessa kasvaneet lapset ja nuoret kokevat olevansa tärkeitä, merkityksellisiä yhteisön jäseniä, jolloin heille ei synny tarvetta hakeutua negatiivisten käyttäytymismallien pariin. Reggio Emilia pedagogiikka on hakijan mukaan vastaus yhteiskunnassamme vallitseviin epäkohtiin aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä läpi elämän kasvun. Opetus olisi vuosiluokkiin sitomatonta. Opetussuunnitelman mukaan vuosiluokkiin sitomaton opetus tarkoittaa oppilaan etenemistä suhteessa kuhunkin oppiaineiseen hänen taito-, tieto- ja motivaatiotason mukaisesti. Etenemistä ei ole sidottu oppilaan vuosiluokkaan. Tällä hetkellä Taikatahti Oy:n rahoittamana kotikouluna toimiva koulu toimii Aleksanterinkatu 33:ssa Oulun keskustassa. Tilat on uudistettu koulutoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja ne ovat hakijan mukaan sekä koululle, varhaiskasvatukselle että koulutukselle sopivat. Bruttohuoneistoala n 1350 m², josta koululle on varattu omat luokkatilansa. Koulu tekee oman vuokrasopimuksensa omasta tilastaan. Lähialueen liikuntapaikat ovat koulun saatavilla. Musiikkipäiväkoti Taikatahdin lapsilukumäärää on nostettu, joten jatkumo oppilaiden suhteen on hakijan mukaan turvattu. Vähintään yksi luokka tulee uusia oppilaita vanhojen oppilaiden poistuessa. Kaikki oppimateriaali, mitä koulussa tarvitaan, on hankittu Taikatahti Oy:n toimesta. Ainostaan oppilaskohtaiset oppikirjat ja lisämateriaali ovat tarpeellisia tulevina vuosina. Oppilashuolto järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Kunta on nimennyt koulun oppilaille oman kuraattorin ja koulupsykologin. Hakijan toimittama käyttökustannuslaskelma on laadittu kahden luokan ja 30 oppilaan mukaan. Hakija on laskenut oppilaskohtaiseksi kuluiksi yhteensä 5 174 euroa ja näin ollen hakijan laskelman mukaan kotikuntakorvaukset riittävät toiminnan järjestämiseen, sillä hakija käyttää rahoituksen vertailulukuna keskimääräistä esi- ja perusopetuksen oppilaan korvausta 6 100 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen perusosa on 6 121,20 euroa, joka kerrotaan 7 12 -vuotiaiden osalta luvulla 1. Käyttökustannuslaskelman mukaan koulun toiminnan pääasiallinen rahoituslähde olisi valtionosuus. Lisätuloja yhdistys kerää koulutusten ja vierailujen avulla. Lisäksi hakija ilmoittaa saavansa tukea Taikatahti Oy:ltä, jos taloudellinen tilanne näyttäisi vaikealta. Taikatahti Oy voisi myös ottaa tiloja omaan käyttöönsä, mikäli jokin luokka jäisi jonakin vuonna vapaaksi. Tämä vähentäisi vuokrakuluja. Hakija näkee yhteistyön Taikatahti Oy:n kanssa taloudellisten kulujen jakamisen kannalta katsoen hyödyllisenä. Yhdistykseltä ei ole tilinpäätöstä, koska se toimii niin pienillä varoilla ennen järjestämisluvan vahvistumista. Taikatahti Oy:n tilinpäätöstietojen mukaan Taikatahti on päätynyt voitolliseen tulokseen vuonna 2015 (67 871 euroa) ja 2016 (10 306 euroa). Aiemmista hakemusasiakirjoista käy ilmi, että taloudellisesti päiväkoti ja koulu toi-
6 3.1.2 Lausunnot mivat kumpikin omavaraisesti eli päiväkoti toimii osakeyhtiömuodossa ja koulu yhdistysmuodossa, voittoa tuottamattomana yksikkönä. Hakija toteaa Taikatahti Oy:n saaneen yrityksen talouden hoidosta vuonna 2013 AAA -luokituksen sekä Kauppalehden Menestyjä- maininnan. Yhtiön taloudellinen tilanne vaikuttaa vakaalta. Hakemuksen mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluu yhteensä neljä henkilöä. Koulussa luokanopettajina toimivista yksi on kasvatustieteen maisteri, joka on myös luokanopettaja. Sivuaineina ovat esi- ja alkuopetus, musiikki ja liikunta. Toinen luokanopettaja on myös kasvatustieteen maisteri pääaineena varhaiskasvatus. Sivuaineena on liikunta. Kolmas luokanopettaja, joka toimii myös vararehtorina, on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon ja hän on myös luokanopettaja. Sivuaineina hän on opiskellut myös liikuntaa ja äidinkieltä. Lisäksi hän on suorittanut 25 opintopisteen laajuiset käsityötieteen perusopinnot ja 15 opintoviikon laajuiset englanninkielisen opetuksen sivuaineopinnot. Rehtorina toimii kasvatustieteen maisteri, joka on lukenut pääaineena varhaiskasvatusta ja sivuaineena yhteiskuntatiedettä. Lisäksi hän on opiskellut sivuaineina myös sosiaali- ja perhetyötä. Lisäksi hän on suorittanut MDD-JET johtamisen erityisammattitutkinnon sekä OPH:n Minustako rehtori? koulutuksen. Hakemusasiakirjoihin oli liitetty todistusjäljennöksiä. Kaikki opetushenkilöstöön kuuluvat ovat saaneet koulutusta Reggio Emilia pedagogiikkaan- Koululla on valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 4 :ssä tarkoitettu johtosääntö. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on antanut lausunnon hakijan hakemuksen johdosta. Lautakunta toteaa 22.3.2018 antamassaan lausunnossa, että Mikäli oppilasmäärä ikäluokkatasolla säilyy ennallaan, Taikatahdin koulussa opiskelee vuosittain noin 60 90 perusopetuksen oppilasta Oulun kaupungin yli 23 000 oppilaasta. Kaupungin oppilasmäärä perusopetuksessa kasvaa edelleen tulevina vuosina. Opetuksen järjestämislupaa hakevan Taikatahdin koulun opetus on uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaista, lapsen omista edellytyksistä lähtevää ja pohjautuu erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään, Reggio Emilia pedagogiikkaan. Myöntäessään opetuksen järjestämisluvan Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle valtioneuvosto laajentaisi yksityisen koulun järjestämänä perusopetuksen pedagogista suuntautuneisuutta Oulussa ja huoltajan valinnanmahdollisuutta opetuksen järjestämiseksi. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta puoltaa perusopetuksen järjestämisluvan myöntämistä Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle/taikatahdin koululle yllä olevan lausunnon mukaisesti. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Opetushallitus on antanut lausuntonsa hakijan opetussuunnitelmasta. Opetushallitus toteaa 7.11.2017 antamassaan lausunnossa, että Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Opetushallitukselta lausuntoa Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:n opetussuunnitelmasta, joka liittyy opetuksen järjestämislupahakemukseen. Lausunto koskee Taikatahdin koulun vuosiluokkien 1 6 opetussuunnitelmaa.
7 Arvioinnin kohdistuminen Opetushallitus on lausunut useita kertoja Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistyksen esiopetuksen ja perusopetuksen luokkien opetussuunnitelmaluonnoksista. Taikatahdin koulun verkkosivujen mukaan koulussa annetaan opetusta esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1 2 kotikouluperiaatteen mukaan. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry on hakenut järjestämislupaa perusopetukselle. Opetushallitus antoi edellisen kerran arvionsa Taikatahdin koulun perusopetuksen opetussuunnitelmasta 27.1.2016. Opetushallituksen arvio opetussuunnitelmista perustuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 määräykseen, jonka mukaan paikallinen opetussuunnitelma tulee laatia ja opetus järjestää. Edellä mainittu opetussuunnitelman perusteet asiakirja sisältää yksityiskohtaisia ohjeita paikallisen opetussuunnitelman laatimiseksi. Opetushallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa. Yleisarvio perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1 6 Taikatahdin koulun vuosiluokkien 1 6 opetussuunnitelma on laadittu pääosin huolellisesti ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräysten mukaisesti. Koulun tuntijako on säädösten mukainen. Opetussuunnitelman yleisissä osuuksissa kuvataan reggiolaista pedagogiikkaa Taikatahdin koulussa selkeällä, koulun käytäntöjä ohjaavalla tavalla. Opetussuunnitelmassa on kuitenkin joitakin korjauksia edellyttäviä kohtia. Korjauksia edellyttävät kohdat Opetussuunnitelman oppimisen arviointia käsittelevä osuus on pääosin perusteiden mukainen. Opetussuunnitelman todistuspohjat eivät kuitenkaan ole määräyksen mukaisia ja seuraavat puutteet tulee korjata opetussuunnitelman mukaisiksi: - Todistuksissa arvioidaan eritellysti äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka vuosiluokalta 1 alkaen. 3. luokalta alkaen myös englannin kieli. Muiden oppiaineiden osalta ilmoitetaan vain luettelo opiskelluista oppiaineista. Tämä ei ole riittävä sanallisen arvioinnin muoto, vähimmäisvaatimus on, että jokaisen oppiaineen osalta kuvataan, onko oppilas saavuttanut tavoitteet hyväksytysti vai eikö ole. - Matematiikan osalta todistuksessa määritellyt osa-alueet, esimerkiksi päässälaskut, eivät vastaa opetussuunnitelman perusteissa ja eivätkä Taikatahdin koulun opetussuunnitelmassa määriteltyä oppiaineen tavoitteenasettelua. Vastaava virhe on myös äidinkielen ja kirjallisuuden osuudessa. - Työskentelyn arvioinnin osalta koulun opetussuunnitelmassa todetaan perusteiden mukaisesti, että työskentely on osa oppiaineiden arviointia. Opetussuunnitelman liitteenä olevissa lukuvuositodistuspohjissa on kuitenkin työskentelyn arviointi erikseen ja joidenkin vuosiluokkien kohdalla työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan yhdessä. Opetushallitus huomauttaa, että työskentely vaihtelee oppiaineittain ja kukin oppiaine sisältää työskentelyyn liittyviä tavoitteita. Työskentelyn arviointi ja palaute
8 annetaan suhteessa näihin tavoitteisiin, ei erillisenä. Eli työskentelyn osalta pitäisi vielä täsmentää sen arviointi osana oppiaineita, perustuen oppiaineiden tavoitteisiin. Reggio Emilian kannatusyhdistyksen Taikatahdin koulun luokkien 1 6 opetussuunnitelmassa on oppimisen ja koulunkäynnin tukea kuvattu monipuolisesti ja käytännön toimintatapoja havainnollistaen. Erityisesti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 7.6 määrätyt Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset oli kuvattu laajasti. Sen sijaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kuvaavat luvut sisälsivät paljon opetussuunnitelman perusteiden tekstiä ja niiden osalta opetussuunnitelmaa olisi hyvä täydentää ennen opetussuunnitelman mahdollista käyttöönottoa. Arvioitavan opetussuunnitelman oppilashuoltoa käsittelevä osuus vastaa pääsääntöisesti oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöä sekä perustenormin 2014 määräyksiä. Opetussuunnitelmatekstiin sisältyy kuitenkin joitakin epätarkkuuksia: - Oppilashuollon yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä on kuvattu virheellisesti ja tulee korjata. - Otsikko yksilöllisestä ja yhteisöllisestä oppilashuollosta tiedottaminen on harhaanjohtava, koska sisällöllisesti osuus käsittelee tietojen luovuttamista ja salassapitoa. Tiedonsiirto -käytänteitä kuvaava osuus vaatii täsmentämistä. Oppilaan ohjausta käsittelevässä osuudessa viitataan koulun opetussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelmaa ei kuitenkaan ollut liitteenä, joten Opetushallitus ei voi sitä arvioida. Koska kyse on yksittäisestä koulusta, voi kaikki ohjauksen periaatteet kuvata myös suoraan opetussuunnitelmatekstissä. Tämä helpottaisi myös tavoitteiden toteutumisen arviointia. Yhteenveto Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistyksen Taikatahdin koulun vuosiluokille 1 6 tarkoittama opetussuunnitelma on pääosin huolellisesti laadittu ja se on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Opetussuunnitelmassa on kuitenkin joitakin edellä kuvattuja virheitä, jotka tulee korjata ennen mahdollista opetussuunnitelman käyttöön ottoa. Virheet voidaan korjata osana tavanomaista opetussuunnitelman vuotuista kehittämistä, eivätkä ne ole esteenä mahdolliselle opetuksen järjestämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lähettänyt Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle tiedoksi Opetushallituksen lausunnon ja antanut hakijalle mahdollisuuden antaa tarpeelliseksi katsomansa selvityksen. Hakija toimitti 21.2.2017 selvityksensä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Hakija toteaa selvityksessään, että se tulee korjaamaan lausunnon mukaiset virheet opetussuunnitelmaansa 31.7.2018 mennessä ennen perusopetuksen aloittamista. 3.1.3 Hakemuksen arviointi ja päätösesitys Hakijana on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on mm. edistää tietoa Reggio Emilia -pedagogiikasta ja sen perustana olevasta menetelmällisestä filosofiasta sekä
9 käynnistää, ylläpitää ja tukea Reggio Emilia työmuotoja kokeilevia ja toteuttavia päiväkoteja ja kouluja. Hakija hakee lupaa järjestää suomenkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 6 Oulussa 1.8.2018 alkaen. Hakija on ylläpitänyt vuodesta 2010 Reggio Emilia pedagogiikkaan perustuvaa opetusta kotikouluperiaatteella perusopetuksen vuosiluokille 1 2 Taikatahti Oy:n kustantamana. Lukuvuonna 2017-2018 kotikoulussa on kaksi luokkaa, yhdistelmäluokka sekä esiopetusluokka. Oppilaat voivat halutessaan siirtyä Taikatahti Oy:n ylläpitämästä päiväkodista ja esiopetuksesta kotikouluun. Oppilaat saavat musiikki-, taideja ilmaisupainotteista opetusta. Oulun kaupunki on antanut lausuntonsa hakijan hakemuksen johdosta. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta toteaa 22.3.2018 antamassaan lausunnossa, että se puoltaa hakijan hakemusta. Lautakunta arvioi, että koulussa olisi oppilaita vuosittain 60 90. Lautakunta toteaa, että koulu laajentaisi perusopetuksen pedagogista suuntautuneisuutta ja huoltajan valinnanmahdollisuutta opetuksen järjestämiseksi. Hakemusasiakirjoihin oli liitetty opettajien todistusjäljennökset. Hakijalla on riittävä vähimmäismäärä kelpoisuussäännökset täyttävää opetushenkilöstöä opetuksen käynnistämiseksi. Toinen rehtori ei ole kelpoinen rehtorin tehtävään, koska hänellä ei ole suoritettuna perusopetuksen opettajalta vaadittavia monialaisia opintoja eikä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 :n 4 kohdan mukainen opetushallinnon tutkintoa. Sen sijaan vararehtori on työskennellyt sekä rehtorin sijaisena että apulaisrehtorina, joten hänellä voidaan katsoa olevan edellä mainitun lainkohdan tarkoittama muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus. Opetustilat ovat tarkoitukseen soveltuvat. Hakijan taloudellinen tilanne vaikuttaa myös vakaalta. Hakijan opetussuunnitelma on pääosin huolellisesti laadittu ja se on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Opetussuunnitelmassa on joitakin Opetushallituksen lausunnossa kuvattuja virheitä, mutta ne ovat lausunnon mukaan sellaisia, jotka voidaan korjata osana tavanomaista opetussuunnitelman vuotuista kehittämistä, eivätkä ne ole esteenä opetuksen järjestämiselle. Hakemusasiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että hakijan järjestämälle opetukselle on perusopetuslain 7 :n edellyttämää riittävää alueellista koulutus- ja sivistystarvetta. Hakijalla on riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset opetuksen aloittamiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon toisen rehtorin kelpoisuudessa olevat puutteet sekä opetussuunnitelmassa vielä olevat pienet puutteet, voidaan opetuksen järjestämislupa valtioneuvoston vakiintuneen käytännön mukaisesti myöntää vain määräajaksi. Lupa opetuksen järjestämiseen voitaisiin myöntää viiden vuoden määräajaksi ja siten ehdollisena, että hakija velvoitettaisiin korjaamaan opetussuunnitelmassa edelleen olevat puutteet sekä huolehtimaan siitä, että rehtorin tehtävää hoitaa siihen kelpoinen henkilö. Päätösesitys: Edellä esitetyn perusteella esitän, että Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:lle myönnettäisiin perusopetuslain 7 :ssä tarkoitettu opetuksen järjestämislupa suomenkieliseen perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetukseen ajalle 1.8.2018 31.7.2023. Yhteenlaskettu oppilasmäärä vuosiluokilla 1 6 voisi olla enintään 90. Lupa myönnettäisiin ehdolla, että hakija korjaa opetussuunnitelman
10 puutteet 1.8.2018 mennessä sekä huolehtii siitä, että rehtorin tehtävää hoitaa siihen kelpoinen henkilö. Lupa myönnettäisiin määräaikaisena siten, että oppilaita voitaisiin ottaa vielä 2022 alkavaan opetukseen ja heille voitaisiin antaa luvassa tarkoitettua opetusta kuudennen vuosiluokan oppimäärän suorittamiseen saakka. Hakijan ammatilliset edellytykset sekä koulutustarve arvioitaisiin vuonna 2022 yhdistyksen mahdollisesti tekemän uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä. 4 Taloudelliset vaikutukset Esityksellä on jonkin verran taloudellisia vaikutuksia. Kunnat ovat perusopetuslain mukaan velvollisia järjestämään perusopetusta niiden alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille. Valtio myöntää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaan kunnille valtionosuutta esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten mukaisesti. Kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon muun muassa kunnassa asuvien 6 15-vuotiaiden lasten määrä. Silloin kun opetuksen järjestää joku muu kuin lapsen kotikunta, kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen lain 38 41 :ssä säädetyllä tavalla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 11 :n mukaan perusopetuslain 7 :ssä tarkoitetun järjestämisluvan saaneelle perusopetuksen järjestäjälle myönnetään toiminnan aloittamiseen rahoitusta aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan mainittua korvausta vastaava määrä. Toiminnan aloittamisessa rahoitus lasketaan arvioidun oppilasmäärän mukaan. Toteutuneen ja arvioidun oppilasmäärän erotus otetaan huomioon kyseistä varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavan vuoden rahoituksessa. Toiminnan aloittamiseen rahoitusta myönnetään silloin, kun yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 7 :n mukainen järjestämislupa tai sitä laajennetaan koskemaan esi- tai perusopetusta ja silloin, kun opetus laajenee uudelle luokka-asteelle. Lisäksi yksityinen opetuksen järjestäjä saa alv-korotuksen, minkä suuruus vuonna 2018 on 3,57 prosenttia. Oulun Reggio Emilia kannatusyhdistys ry:n ylläpitämässä koulussa hakija arvioi olevan lukuvuonna 2018-2019 noin 20 oppilasta. Kotikuntakorvauksen perusosa vuosiluokilla 1 6 vuonna 2017 on 6 511,92 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän oppilaskohtainen kotikuntakorvaus on 94 prosenttia kotikuntakorvauksen perusosasta eli 6 121,20 euroa. Taloudelliset vaikutukset vuositasolla 20 oppilaalla olisivat alvkorotus mukaan lukien noin 126 794 euroa. Vuonna 2018 taloudelliset vaikutukset olisivat alv-korotus mukaan lukien noin 52 831 euroa. Kustannukset maksettaisiin valtiotalousarvion momentilta 29.10.30 (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin).