Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen

Samankaltaiset tiedostot
MONIMUOTOISET TULVAT

Merkittävät tulvariskialueet

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot

Tulviin varautuminen

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

Kaavaneuvottelijan salkku Paikkatiedot hyötykäyttöön

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VÄESTÖKARTTOJA PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Patorakenteiden periaatekuvia

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

EHDOTUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Luontoperustaiset järjestelmät

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

Miten pääkaupunkiseutu sopeutuu ilmastonmuutokseen? Pirkanmaan ELY-keskus Maaria Parry, ilmastoasiantuntija HSY

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

1. Vuotomaa (massaliikunto)

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen

Erkki Haapanen Tuulitaito

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maisema-analyysi, loppukatselmus

Tilastokeskuksen postinumeroalueittaisen avoimen tiedon käyttäminen ArcGIS Onlinessa

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 4/2008

Työohjeet Jippo- polkuun

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset Koskenniska 2, Vantaa

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Raamatullinen geologia

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

Mallintarkistus ja sen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros,

EHDOTUS KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Paikkatietojen hyödyntäminen SYKEssä

Maanteiden tulvariskien hallinta Tommi Merta

GIS-ANALYYSI PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

EHDOTUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE

HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS

Kenguru 2019 Ecolier 4. ja 5. luokka

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Kuulemisen palautekooste, tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistaminen

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MAAKUNTIEN TULVARIS- KIALUEIKSI

Transkriptio:

Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä myös Suomessa, mikä saattaa lisätä myös tulvien määrää. - Kokeellisessa osuudessa havainnollistetaan sateen ja sen aiheuttaman tulvan vaikutusta vesistöä ympäröivään maaperään. - Paikkatieto osuudessa tutustutaan Suomen tulva-alueisiin ja erilaisiin tulvatyyppeihin. 1. Johdatus aiheeseen Kuvan lähde: IPCC 4th Assessment report 2007 Pohdintakysymyksiä: - Missä kartan alueilla sateen voimakkuus tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä? - Miksi tulvat merkittävä luonnonriski? - Mikä aiheuttaa tulvia? - Millaisia tulvia? - Miten tulvilta voidaan suojautua?

2. Kokeellinen osuus Tulva pesuvadissa : kokeillaan sekä sadeveden vaikutusta maalla että tulvaveden nousua. Tehdään kolme koetta: paljas maaperä, kasvillisuuden peittämä maaperä ja päällystetty maaperä. Tarvikeluettelo: - matala, läpinäkyvä muovilaatikko (esim. Ikea Samla 55 l) http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/00130129/ - tilavuudeltaan pienempi läpinäkyvä muoviastia tai esim. lasipurkki - sanomalehteä - hiekkaa - pieniä kasveja tai rairuohoa tai muovisia kasveja ja kiviä, - vesipullo, johon tehty pieniä reikiä/suihkupullo - muovailuvahaa tai kelmua 2.1. Alkuvalmistelut - rakennetaan rytätyistä sanomalehdistä rinne muovilaatikon toiseen päähän ja päällystetään rinne hiekalla (hiekkaa voi kostuttaa muotoilun helpottamiseksi - rinteen taakse voi tehdä pahvista korkeammat seinät mikäli tarvetta on, yksi takasivuista olisi hyvä jättää näkyviin, jotta voidaan seurata veden imeytymistä - rinteen päälle voidaan asettaa pahvinen talo rekvisiitaksi

2.2. Paljaan maaperän koe - Kaadetaan muovilaatikon tyhjään reunaan vettä kuvaamaan normaalin vedenpinnan tasoa - Nostetaan vedenpinnan tasoa kaatamalla reunaan lisää vettä ja samalla suihkutetaan vettä rinteelle - Mitä vesistöä ympäröivälle maalle tapahtuu sateen ja vedenpinnan nousun myötä? Maaperä lähtee liikkeelle veden vaikutuksesta ja ranta sortuu. Miksi? 2.3. Kasvillisuuden vaikutus - Koe voidaan tehdä samaan laatikkoon tyhjentämällä vesi ja kunnostamalla rinne tai kokonaan toiseen laatikkoon (mikäli käytettävissä on kaksi laatikkoa voidaan tuloksia vertailla samanaikaisesti keskenään) - Istutetaan rinteeseen kasveja ja painellaan ne tukevasti kiinni. Kasveja kannattaa sijoittaa myös aivan rantaviivan lähelle. Mikäli oikeita kasveja ei ole käytettävissä, voidaan kasvillisuuden vaikutusta havainnollistaa tukemalla muovisia kasveja hiekan sisään asetettavilla kivillä. - Toistetaan vedenpinnan nousu ja sade

- Mitä vesistöä ympäröivälle maalle tapahtuu nyt? - Miksi maaperä ei sorru samalla tavalla kuin edellisessä kokeessa? Kasvillisuus sitoo maaperää ja juuret imevät vettä, mikä estää maan sortumisen. Mikäli käytetään oikeita kasveja, voidaan hetken kuluttua nostaa kasvit irti rinteestä ja tarkastella niiden juuripaakkua. 2.3. Päällystetty maaperä - Kolmas koe voidaan tehdä pienempään läpinäkyvään astiaan, mikäli sellainen on käytettävissä ja tarkastella vain läpäisemättömän pinnan vaikutusta sateen kertymiseen - Jos aikaa on paljon voidaan päällyste asetella paljaan maaperän päälle rinteeseen - Päällystetään paljas maaperä muovailuvahalla tai kelmulla, jonka jälkeen toistetaan aiempi koe - Vesi ei pääse imeytymään maaperään vaan kertyy pinnan päälle - Missä tilanne on kokeen kaltainen? Kaupungeissa - Miksi kaupungit eivät täyty sadevedestä? Sadevesiviemärit keräävät ja kuljettavat veden pois (nekin saattavat täyttyä, jolloin vesi ei pääse pois) 3. Paikkatieto-osuus Tarkastellaan pääkaupunkiseudun (tai oman asuinalueen) ja koko Suomen tulvariskiä Paikkatietoikkunassa. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ Esimerkkejä käytettävistä karttatasoista: - Taustakartta - Luonnonriskialueet: Tulvariskialueet - Luonnonriskialueet: Tulvavaaravyöhykkeet vesistötulva (eri aikaskaalat esim 1/2a verrattuna 1/100a)) - Luonnonriskialueet: Tulvavaaravyöhykkeet meritulva (eri aikaskaalat) - Maanpeite: Corine Land Cover 2012 Esimerkkikysymyksiä tarkasteluun: - Missä sijaitsevat pääkaupunkiseudun tulva-alueet ja millaisia tulvia alueella esiintyy? - Miksi tulvariskialueet sijaitsevat juuri näillä alueilla? - Missä muualla Suomessa esiintyy tulvariskialueita ja miksi?

4. Huomioita - Harjoitustyön voi soveltaa eri luokka-asteille muuttamalla syy-seuraus-suhteiden pohdinta-tasoa. Esimerkiksi lukiossa voidaan tarkastella tulvia globaalina ympäristöriskinä. - Työstä voi toteuttaa pelkän kokeellisen osuuden tai paikkatieto-osuuden käytettävissä olevan ajan mukaan - Jos käytettävissä on vain yksi laatikko, jaetaan eri kokeiden tekeminen eri ryhmille - Mikäli materiaaleja on enemmän, kokeellinen työ voidaan suorittaa pienryhmissä niin, että ryhmä tekee kaikki kolme koetta - Kokeiden pohdintakysymyksiin voidaan kirjata vastaukset vihkoon tai vastauslomakkeille tai käydä vain yhdessä ääneen läpi kunkin kokeen jälkeen. Lähteet: https://www.youtube.com/watch?v=6tsna9i6ul4 https://www.youtube.com/watch?v=vgv_hjhbths http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_synt hesis_report.htm https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ Valokuvat: Markus Jylhä