TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Nro 5/2015 Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto 4 Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto Aika 30.9.2015 klo 16.00 18.28 Paikka Keskusvirastotalo, Kh:n istuntosali Asia nro 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 44 Pöytäkirjan tarkastajat 6 45 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 7 46 Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston marraskuun kokouksen siirtäminen 8 47 Osallistuminen jätelautakuntien neuvottelupäiville 11. 12.11.2015 9 48 Nokian kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 11 49 Lempäälän kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 23 50 Mänttä-Vilppulan kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 35 51 Parkanon kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 46 52 Pälkäneen kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 57 53 Ruoveden kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 67 54 Sastamalan kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 77 55 Vesilahden kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 87 56 Virtain kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 99 57 Ylöjärven kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen 111 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus 122
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 5 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Jatej 30.9.2015 Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Jätehuoltojaosto päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 6 44 Pöytäkirjan tarkastajat Jatej 30.9.2015 Pöytäkirja on tarkastettavana keskusvirastotalossa viimeistään perjantaina 2.10.2015. Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Jätehuoltojaosto päättää valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Emilia Olkanen ja Kalle Hyötynen sekä varalle Matti Järvinen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 7 45 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Jatej 30.9.2015 Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Jätehuoltojaosto päättää myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden jaoston kokouksissa vs. tekninen johtaja Hannu Kemppaiselle (Mänttä-Vilppula). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 8 Dnro TRE:7141 /00.00.03/2014 46 Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston marraskuun kokouksen siirtäminen Jatej 30.9.2015 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila: Jätehuoltojaosto on päättänyt huhtikuun 2015 kokouksessa pitää kokouksen 11.11.2015. Esitän, että kokous siirretään jaoston esittelijän ja puheenjohtajan esteiden vuoksi pidettäväksi 5.11.2015. Päätösehdotus. Puheenjohtaja: Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto päättää, siirtää 11.11.2015 kokouksen pidettäväksi torstaina 5.11.2015. Kokous pidetään Keskusvirastotalolla, Kaupunginhallituksen istuntosalissa klo 16.00. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Virastomestarit, Naulo Katri, kohtituli
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 9 Dnro TRE:5862 /01.04.01/2015 47 Osallistuminen jätelautakuntien neuvottelupäiville 11. 12.11.2015 Lisätietoja valmistelusta: jätehuoltosuunnittelija Mari Karjalainen, puh. 040 596 4737; etunimi.sukunimi@tampere.fi Jatej 30.9.2015 Jätehuoltosuunnittelija Mari Karjalainen 23.9.2015: FCG Koulutus Oy järjestää valtakunnalliset jätelautakuntien neuvottelupäivät 11. 12.11.2015 Jyväskylässä. Tilaisuus on tarkoitettu jätelautakuntien jäsenille, esittelijöille ja valmistelijoille sekä muille kuntien jätehuollosta vastaaville henkilöille ja kuntien jätehuoltoyhtiöiden henkilöstölle. Jätehuoltojaoston jäsenille koulutus on erityisen hyödyllistä ja tarpeellista jaostolle lähiaikoina päätettäväksi tulevien asioiden vuoksi. Kyseisillä neuvottelupäivillä käsitellään mm. jätehuollon vastuita ja konserniohjausta, tuottajavastuun huomioimista jätehuoltomääräyksissä, pakkausjätteen aluekeräyksen tilannetta, jätehuollon palvelutason määrittämistä sekä ajankohtaisia oikeudellisia tulkintakysymyksiä. Voimassa olevien ohjeiden mukaan luottamushenkilöille tarkoitettuun maksulliseen koulutukseen voidaan esittää pääsääntöisesti yhtä osallistujaa. Seutukunnallisten luottamushenkilöelinten, joiden toimintakustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken, osalta esitys voidaan kuitenkin tehdä kahdesta henkilöstä. Tilaisuuden osallistumismaksu on 545 euroa + alv 24 %, lisäksi tulevat matka- ja mahdolliset ansionmenetyskorvauskustannukset. Tilaisuuden ohjelma on liitteenä. Päätösehdotus. Jätehuoltoinsinööri Toppila: Jätehuoltojaosto päättää esittää Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolle, että se oikeuttaisi jätehuoltojaoston jäsenet Esa Alanteen ja Aarne Raevaaran osallistumaan FCG Koulutus Oy:n järjestämille valtakunnallisille jätelautakuntien neuvottelupäiville 11. 12.11.2015 Jyväskylässä ja että tilaisuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan luottamushenkilökoulutukseen varatuista määrärahoista. Päätös Päätösehdotus hyväksyttin. Ilmoitus nimetyt, Mäkinen Merja/päva
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 10 Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Kirsi Grönberg, puh. 040 806 3502, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liite Neuvottelupäivien ohjelma
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 11 Dnro TRE:8351 /11.02.04/2014 48 Nokian kaupungin hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen Lisätietoja valmistelusta: Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi Jatej 30.9.2015 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila 23.9.2015: Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon lainsäädännöllinen tausta Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Kunnan on huolehdittava, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta ei voi siirtää jätelain 32 :n säätelemää järjestämisvastuuta yksityisille kuljetusyrittäjille, vaan vastuu säilyy aina kunnalla, vaikka kuljetus järjestettäisiin kiinteistön haltijan järjestämänä. Kuntavastuulle kuuluvan jätteen jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Uuden jätelain mukainen ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus (jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunta järjestää kuljetuksen hankkimalla palvelut yksityisiltä yrittäjiltä. Kuljetuspalvelut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja siten, että kuljetusyrittäjillä - myös uusilla ja erikokoisilla yrityksillä - on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kilpailutuksen ja sopimuksen tekee kunnan jäteyhtiö. Urakka-alueiden määrä ja suuruus riippuu kunnan, kaupungin tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pidetään riittävän pieninä, jotta myös pienemmät kuljetusyritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Jätelaki mahdollistaa myös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnan, mutta kyseinen kuljetusjärjestelmä on jätelain mukaan poikkeus, jonka valinnalle tulee olla erityisiä perusteita. Jätehuoltoviranomaisen päätösvaltaa asiassa on rajattu aiemmin voimassa olleeseen jätelakiin verrattuna, ja uuden jätelain myötä edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle ovat tiukemmat kuin vanhan jätelain mukaiset edellytykset. Kyseisen kuljetusjärjestelmän käyttöönotosta voidaan päättää vain, mikäli jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii yksityisen kuljetusyrityksen kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätösvallan rajaaminen on ollut tarpeen kiinteistön haltijan oikeusturvan turvaamiseksi. Lisäksi päätösvallan rajaamisella on pyritty siihen, että kunnan on kuljetusjärjestelmää valitessaan varmistettava jätelain 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 12 osalta kuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi. Jätelain 37 :n sanamuodon mukaisesti kunta voi tehdä päätöksen kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ainoastaan, mikäli lainkohdan edellytykset täyttyvät. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä, vaikka jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset täyttyisivätkin. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Lain mukaan kuntien, jäteyhtiön tai muiden asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt huomioon. Jätehuoltoviranomaisen päätösharkinnan perusteena ovat jätelain noudattaminen, jätehuoltonäkökohdat sekä jätehuollon yleinen toimivuus jätehuoltojaoston toimialueella. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita vain, jos: - tarjolla on jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (vaatimus on yhdenmukainen kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta koskevien yleisten vaatimusten kanssa); - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Tämän päätöksen valmistelussa on huomioitu uuden jätelainsäädännön ja jätelakia koskevan hallituksen esityksen perustelut jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksenteosta sekä Suomen Kuntaliiton 29.1.2013 päivätty yleiskirje Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Alueellisen jätehuoltojaoston päätös 24.4.2013 18 koskien asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämistä jaoston toimialueella Jätelain 149.4 :n mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, oli tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden jätelain 37.1 :ssä säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella, ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli viimeistään 1.5.2013. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 ( 18), että kiinteistönhaltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus päättyy 31.12.2016, ja että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätehuoltojaoston päätös koski sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suoden-
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 13 niemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa. Päätös liitteineen on oheismateriaalina. Jätehuoltojaoston päättäessä kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän puolesta vuonna 2013, päätöksenteon tueksi toteutettiin kattavat selvitykset (mm. Pöyry Finland Oy:n selvitys kuljetusjärjestelmän nykytilasta, alueellisen jätehuoltojaoston yksityiskohtainen arvio jätelain 37.1 :ssä asetettujen edellytysten täyttymisestä ja kuntakohtainen arvio jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä, oheismateriaalina). Jätehuoltojaoston päätöksen liitteenä oleva kattava aineisto osoitti yksiselitteisesti, etteivät jätelain 37.1 :n edellytykset kokonaisuudessaan täyty jätehuoltojaoston toimialueella, eikä kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus toimi jätelain edellyttämällä tavalla. Kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko tapahtuu laillisuusperiaatteella, kun tarkastellaan, täyttyvätkö jätelain edellytykset. Vuonna 2013 esitettyjen tietojen valossa jätehuoltojaosto ei voinut päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumisesta, koska päätös olisi ollut jätelain vastainen. Vuoden 2013 päätöksenteon yhteydessä osa toimialueen kunnista kannatti lausunnoissaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumista. Jätelainsäädäntö ei mahdollistanut näiden näkemysten huomioonottamista päätöksenteossa, koska jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönotolle eivät täyttyneet. Jaosto halusi kuitenkin jättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kannalla oleville kunnille mahdollisuuden puuttua vuoden 2013 päätöksenteossa havaittuihin epäkohtiin ja ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Tämän vuoksi jaosto päätti 24.4.2013 ( 18) lisäksi, että lietteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Tällöin kunnan on tehtävä hakemus jätehuoltojaostolle 1.1.2015 mennessä. Jaoston vuoden 2013 päätöksen lähtökohtana oli, että kunnalla annetaan noin 1 ½ vuotta aikaa ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen epäkohtien osalta. 1.1.2015 mennessä kunnan on osoitettava jaostolle, että korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty, jonka vuoksi tilanne kunnassa on olennaisesti muuttunut vuoden 2013 päätöksenteosta. Lähtökohtana siis on, että korjaaviin toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä, jotta jätelain edellytykset kunnan alueella saataisiin täyttymään. Poikkeamishakemuksessaan kuntaa pyydettiin erityisesti selvittämään niitä seikkoja, joissa havaittiin eniten epäkohtia vuoden 2013 päätöksenteon yhteydessä. Näitä olivat mm. hinnoittelun tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus sekä palvelun kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot sekä laskutuksen jätelain 85 :n vaatimusten täyttymisen varmistaminen. Lisäksi kuntaa pyydettiin selvittämään, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydettiin varmistamaan, että kunnan alueella sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat kattavasti järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä pääsääntöisesti noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin asianmukaiseen käsittelyyn, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää myös kaivojen tyh-
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 14 jennysten optimointia. Lisäksi kuntaa pyydettiin erityisesti selvittämään, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydettiin selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydettiin erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kunnan hakemus kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi Jätehuoltojaoston mahdollistaman poikkeamismenettelyn mukaisesti Nokian kaupunki on anonut, että kunnan alueella voisi jatkua kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus 1.1.2017 alkaen. Hakemus on liitteessä 1. Nokian kaupungin poikkeamishakemus perustuu kuljetusyrittäjien edunvalvontajärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kunnille toimittamaan hakemuspohjaan. Siinä poikkeamishakemusta perustellaan mm. sillä, että kunnan alueella on tyhjennystoimintaa saatavissa kattavasti ja luotettavasti. Yritysten hinnoittelu ei ole mitään aluetta syrjivää. Tyhjennyspalvelujen tarjonta kaupungin alueella on erittäin runsasta ja yritysten välinen kilpailu kovaa, mikä pitää asiakkaiden hinnat kohtuullisina. Laskutus täyttää jätelain 85 :n mukaiset edellytykset. Hakemuksen mukaan jäteyhtiön kilpailutus vaikuttaisi tarjonnan vähentymiseen alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsisivät. Kilpailun katoaminen alueelta nostaa myös hintoja. Jäteyhtiön kilpailutus hävittää alueelta ylimääräisen kuljetuskapasiteetin, joka aiheuttaa ongelmia kriisitilanteiden hoidossa. Nykyinen järjestelmä tukee jätehuollon yleistä toimivuutta siten, ettei kerralla tule isoja asiakkaiden vaihdoksia, joista seuraa aina suuria ongelmia. Tämän lisäksi lähiseudun toimijat tietävät paikalliset olosuhteet parhaiten. Päivystys myös toimii 24 h/vrk, joka on tärkeä asia lietteiden kuljetuksissa. Kunnan poikkeamishakemuksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaivoja tyhjennetään tilausten ja täyttöasteen mukaan. Kunnan järjestelmässä ne tyhjennetään ennakolta suunnitellun aikataulun mukaan, jonka johdosta tulee ylimääräisiä tyhjennyskäyntejä, kun kaivoja joudutaan tyhjentämään liian usein. Kunnan järjestelmässä kaivojen tyhjennys voi tulla epäsopivana aikana. Asiakkailta peritään kunnan järjestelmässä hukkanoutomaksuja. Hakemuksen mukaan alueellinen yhteistyö tehostuu, kun lietteet voidaan viedä lähimmälle jätevedenpuhdistamolle tai muulle vastaanottopaikalle, kuten nyt on toimittu. Kunnan hakemuksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei aiheudu sen enempää haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle kuin kunnan järjestelmästä, koska lakisääteiset ympäristövaatimukset eri toiminnoille ovat samat. Paikkakunnan asukkaat huolehtivat oman asumisviihtyvyyden takia oikeasta lietteiden tyhjennysaikataulusta, ja viranomaiset valvovat tämän toteutumista jätteenkuljetusrekisterin avulla. Päätöksen vaikutuksia kotitalouksien asemaan kunta perustelee mm. sillä, että kotitalouksilla on mahdollisuus valita mieleisensä kuljetusyritys, joka on positiivinen asia. Jos palvelu ei toimi, asiakas voi vaihtaa toiseen yritykseen, joka parantaa asiakkaan oikeusturvaa. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän po-
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 15 sitiivisia vaikutuksia nykyisten yritysten toimintaan arvioidaan useassa kohdassa hakemusta. Hakemuksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus kehittää elinkeinotoimintaa ja mahdollistaa uudet innovaatiot alalle, jonka ohella yritysten ja työntekijöiden verotulot vahvistavat paikkakunnan taloutta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa markkinat keskittyvät voimakkaasti ja paljon kuljetusyrityksiä on joutunut lopettamaan toimintansa. Lisäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen negatiivisia yritysvaikutuksia perustellaan mm. sillä, että julkiseen kilpailutukseen osallistuminen on haastavaa kuljetusyrittäjille. Kaupungin hakemuksen mukaan viranomaisten toimintaedellytyksiä arvioitaessa jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Hakemukseen on liitetty Nokian Kullaanvuoren ja Siuron jätevedenpuhdistamojen vastaanottamat lietemäärät vuosilta 2011 2014. Lisäksi kaupungin hakemusta varten on selvitetty kaupungin haja-asutusalueella syntyvien jätevesilietteiden määrää ja nykyistä tyhjennystoimintaa. Selvitystä varten on arvioitu, että Nokian kaupungin haja-asutusalueella sijaitsee yhteensä vähintään noin 1 540 kiinteistöä, joilla on oletettavasti yksi tai useampi tyhjennystä vaativat jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kaupungin tekemien laskelmien ja ilmoitusten mukaan lietekuljettajien asiakasmäärät kattavat siten enintään noin 60 % potentiaalisesta asiakaskunnasta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan lietteentyhjennyksen nykytilaa ilmoitettujen ja laskennallisten lietemäärien perusteella. Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että Nokian haja-asutusalueella syntyisi laskennallisesti noin 14 100 m 3 jätevesilietettä vuodessa. Selvityksen mukaan haja-asutusalueella syntyvästä lietteestä kerättäisiin siten lainmukaisesti enintään 45 %. Noin 7 700 m 3 lietettä jäisi vuoden aikana tyhjentämättä tai tyhjennettäisiin laintai ympäristönsuojelumääräysten vastaisesti. Selvityksessä todetaan, että lietteen kuljetus muihin kuntiin merkittävässä märän on epätodennäköistä Nokian vesihuoltolaitoksen muita toimijoita alhaisemman hinnoittelun vuoksi. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että tulokset ovat laskelmiin ja yleistyksiin perustuvia arvioita, joten selvityksen luotettavuuden parantamiseksi on yleistyksiä tehtäessä pyritty valitsemaan varovaisin arvio. Koska kunnan alkuperäisessä hakemuksessa ei otettu kantaa kaikkiin jätehuoltojaoston vuoden 2013 päätöksen liitteessä 9 esitettyihin asioihin, jätehuoltojaosto pyysi 18.2.2015 kuntaa täydentämään hakemustaan. Hakemuksen täydennys on liitteessä 2. Täydennystä varten tietoa on kerätty viideltä alueella toimivalta toiminnanharjoittajalta sekä Nokian Vesi Oy:ltä. Täydennyksen mukaan kaupungin alueella tarjolla olevat palvelut kattavat koko kunnan alueen. Ne lietteenkuljettajat, joilta asiaa tiedusteltiin, ovat tehneet ilmoituksen ELYkeskuksen jätehuoltorekisteriin, yksi toiminnanharjoittaja oli lähettämässä ilmoitusta. Kunnan alueella toimiviin pienempiin toimijoihin liittyen kunta toteaa, että sopimusperusteinen järjestelmä mahdollistaa kunnalle tuntemattoman yrityksen toiminnan alueella, jonka vuoksi kunta saa tiedon vasta, kun yritys on toimittanut asiakasrekisteritiedot jätehuoltojaostolle. Tällöin voidaan varmistaa, että yritys on tehnyt ilmoituksen jätehuoltorekisteriin. Hinnoitteluun liittyen täydennyksessä todetaan, että kiinteistön haltijan järjestelmässä lietekaivojen tyhjennyshinta määräytyy vapailla markkinoilla. Asiakas itse kilpailuttaa ja valitsee lietteenkuljettajan. Hinta kuljetuksen
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 16 osalta vaihtelee eri toimijoiden välillä 70-204 (hinta 5 m 3 :n umpi- tai sakokaivolle sis. alv + jätevesimaksun). Hinta perustuu ajettuihin kilometreihin ja Nokian Veden jätevesimaksuun. Palvelut ovat sijoittuneet laajalti koko Nokian alueelle. Kiinteistön omistajan on mahdollista tilata tyhjennys lähinnä olevalta kuljetusyrittäjältä ja näin ollen säästää kustannuksissa. Kaikille ei hinta kuitenkaan ole ainoa valintaperuste, vaan tärkeää on myös hyvä palvelu ja sen nopea saatavuus. Paikkakuntalaiset yritykset huolehtivat pääsääntöisesti kunnan alueen tyhjennyksistä. Kunnan alueella toimii myös ulkopaikkakuntalaisia kuljetusyrittäjiä, minkä vuoksi heidän lietekaivojen tyhjennyshinta on korkeampi perustuen ajettuihin kilometreihin ja esim. Tampereen Veden jätevesimaksuihin, mitkä ovat huomattavasti korkeammat kuin Nokialla. Laskutus on järjestetty laskuilla ja pankkisiirroilla sekä yhdessä tapauksessa käteisellä. Kuljetusyrittäjän lähettämässä laskussa on myös jätevesimaksun osuus, jolloin kiinteistön omistaja saa vain yhden laskun kaivon tyhjennyksestä. Nokian Vesi laskuttaa kuljetusyrittäjää kuukauden välein. Lietteenkuljettajilla on olemassa asiakasrekisteri ja halukkuus kehittää siitä reaaliaikainen järjestelmä. Täydennyksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kaivojen tyhjennysten optimointi tapahtuu kaikkein tehokkaimmin. Kuljetusyrittäjät optimoivat mahdollisuuksien mukaan tyhjennyksiä alueittain ja huolehtivat tehokkaista tyhjennysreiteistä. Umpisäiliöt tyhjennetään niiden täytyttyä ja kuljetuksia yhdistellään. Lietteet viedään lähimmälle vastaanottopaikalle, jolloin kuljetusmatkat saadaan minimoitua. Kuljetusyrittäjät voivat tarjota palveluitaan myös kuntarajojen ulkopuolelle ja ne voivat tarjota palveluitaan myös toisille kuljetusyrittäjille. Kiinteistön haltijan järjestelmässä alueellinen kehittäminen on mahdollista, koska tyhjennykset voidaan suorittaa yli kuntarajojen, jolloin kiinteistön omistajilla on mahdollisuus valita mielekäs yrittäjä. Nokian kaupungin tekemässä haja-asutusalueen jätevesihuoltoa koskevassa selvityksessä todettiin, että kuljetusyrittäjien potentiaaliset asiakaskunnat kattavat enintään noin 60 % potentiaalisesta asiakaskunnasta ja että haja-asutusalueella syntyvästä lietteestä kerättäisiin lainmukaisesti enintään 45 %. Täydennyspyynnössä Nokian kaupunkia pyydettiin selvittämään, miten havaittuun epäkohtaan aiotaan puuttua. Täydennyksen mukaan Nokian kaupungin lieteselvityksestä puuttui erään kuljetusyrittäjän tiedot, joten ottaen huomioon nämä tiedot, asianmukaiseen käsittelyyn päätyvän lietteen määrä on ollut noin 50 %. Muutoin Nokian kaupunki toteaa, että Pöyry Oy:n selvitys on ollut virheellinen, ja todellisuudessa kerätyt lietemäärät kiinteistöä kohti ovat vuodessa huomattavasti pienemmät eikä tutkimuksessa ole huomioitu kalkkistabiloinnin mahdollisuutta. Nokialla on paljon kiinteistöjä, missä on pieniä sakokaivoja ja puhdistamoita, joista kerätään vuosittain lietettä 0,5-1,5 m3. Tämä muuttaa oleellisesti laskelmaa ja näin ollen keräilyn piirissä on tälläkin hetkellä suurin osa kiinteistöistä. Nokialla on tavoitteena 100 %:n keräily. Vuonna 2014 on Nokian jätevedenpuhdistamolle toimitettu jo huomattavasti suurempi määrä lietettä kuin v. 2012. Epäkohtiin puuttuminen vaatii ajan tasalla olevaa asiakas- ja kaivorekisteriä, minkä jälkeen valvontaviranomainen voi kehottaa omistajia noudattamaan säädöksiä ja tarvittaessa käynnistämään hallintopakkomenettelyn asioiden korjaamiseksi. Täydennyksessä Nokian kaupunki ilmoittaa osoittavansa tarvittaessa lisäresursseja asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi.
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 17 Jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisen arviointi Jätelain 37.1 :n mukaisessa tarkastelussa ei ole kyse siitä, onko kiinteistön haltijalla oltava oikeus valita itse, kuka lietekaivon tyhjentää, kuinka usein tai kuinka joustavasti. Tarkastelussa ei myöskään vertailla eri kuljetusjärjestelmien paremmuutta, vaan tarkastellaan, täyttyvätkö jätelain edellytykset kunnan alueella tällä hetkellä. Nokian kaupungin hakemuksessa ja täydennyksessä esitetyt asiat on otettu arvioinnissa huomioon siltä osin kuin niissä on esitelty perusteltuja ja konkreettisia näkemyksiä niistä seikoista, jotka liittyvät jätelain edellytysten arviointiin. Hakemuksessa on esitetty myös runsaasti muita asioita, jotka eivät ole tarkastelun kohteena, eikä niitä siten voi ottaa arvioinnissa huomioon. Näitä ovat mm. elinkeinopolitiikka sekä oletukset kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen toimintatavoista. Jätehuoltojaosto on vuoden 2013 päätöksessään arvioinut, etteivät jätelain 37.1 :n edellytykset täyty Nokian kaupungin alueella. Vuoden 2013 arviot sekä kuljetusjärjestelmäpäätöstä koskeva tarveharkinta ovat tämän päätösehdotuksen oheismateriaalina. Uusi arviointi jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä Nokian alueella on esitetty liitteessä 3. Nokian kaupunki on jaoston vuoden 2013 päätöksen jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kaupungin alueella järjestelmän piirissä olevien kiinteistöjen määrä on kasvanut miltei 30 %:lla vuosien 2013 2014 aikana. Lisäksi asianmukaisen käsittelyyn päätyvän lietteen määrä on lisääntynyt miltei 20 % vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 havaitut epäkohdat ovat pääsääntöisesti korjaantuneet. Jätelain 37.1 :n mukaisen arvioinnin yhteenvetona voidaan erityisesti todeta, että jätelain ehto kuljetuspalvelujen saatavuudesta kattavasti ja luotettavasti näyttää toteutuvan kunnan alueella. Nokian kaupungin alueella kaivojen tyhjennysten hinnoittelussa ei ole merkittäviä eroja, mutta tämän hetkisten tietojen valossa ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti osoittaa, että hinnoitteluperiaatteet olisivat syrjimättömiä koko kunnan alueella. Jätehuollon yleiseen toimivuuteen liittyvät seikat (palvelujen saatavuus, joustavuus, määräysten ja säädösten noudattaminen sekä lakisääteisen seurannan toteutuminen) ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla, joten kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida katsoa heikentävän jätehuollon yleistä toimivuutta kunnan alueella. Jätehuollon alueellisen kehittämisen osalta voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei mahdollista jätehuollon alueellista kehittämistä samalla tavoin kuin kunnan järjestämä jätteenkuljetus, mutta kunnan varatessa tähän resursseja, alueellista kehittämistäkin voidaan jossain määrin tehdä. Kunnan alueella merkittävä osa (90 %) viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä näyttäisi olevan järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä vuoden 2014 tietoihin perustuen, ja suuri osa kunnan alueella laskennallisesti syntyvästä lietteestä päätyisi asianmukaiseen käsittelyyn (70 %). Näiden tietojen valossa voidaan katsoa, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei enää lisäisi merkittävästi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuljetusjärjestelmäpäätöksen myönteisiä vaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että kotitalouksien kannalta nykyjärjestelmässä on vahvuuksia (mm. kulje-
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 18 tusyrittäjän valinnanvapaus ja joustavuus), mutta edelleen myös heikkouksia (mm. hinnoittelun läpinäkyvyys, kunnan järjestelmän mahdollisesti alhaisemmat hinnat). Yritysten osalta voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus tukee olemassa olevien yrittäjien asemaa, mutta kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaisi paremmin uusien yritysten markkinoille pääsyn. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutukset viranomaistoimintaan ovat suuremmat kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Järjestetyn jätehuollon ulkopuolella on kuitenkin enää vähän, noin 10 %, kiinteistöistä, joten rekisteristä saataisiin kattava verrattain vähäisemmällä työmäärällä. Kaikki kunnan alueella toimivat kuljetusyrittäjät ovat toimittaneet vuosittain lakisääteiset kuljetustietonsa ja tietojen laatu on merkittävästi parantunut vuodesta 2013. Lisäksi kunta on varautunut osoittamaan tarvittaessa lisäresursseja asianmukaisen valvonnan järjestämiseen. Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen Alueellinen jätehuoltojaosto on ennen päätöksen tekemistä varannut kaikille, joiden oloihin päätöksen tekemisellä on huomattava vaikutus, mahdollisuuden saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikutusmahdollisuuksien varaamiseksi niille, joihin asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, tiedotettiin asian vireillä olosta hallintolain 41 :ssä edellytetyllä tavalla. Asiaa koskeva ilmoitus on ollut nähtävillä poikkeusta anoneiden kuntien sekä Tampereen kaupungin ilmoitustauluilla. Ilmoitus asiasta on ollut nähtävillä Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Parkanon, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven virallisilla ilmoitustauluilla 19.5. 17.6.2015 välisenä aikana. Lisäksi asiaa koskeva ilmoitus taustamateriaaleineen on ollut kuulutusaikana nähtävillä alueellisen jätehuoltojaoston verkkosivuilla. Asiaa koskeva lehti-ilmoitus on julkaistu poikkeusta anoneiden kuntien seuraavissa ilmoituslehdissä: Lempäälä-Vesilahden Sanomat 27.5.2015 KMV-lehti 21.5.2015 Nokian Uutiset 20.5.2015 Ylä-Satakunta 21.5.2015 Sydän-Hämeen Lehti 20.5.2015 Ruovesi-lehti 27.5.2015 Tyrvään Sanomat 21.5.2015 Suomenselän Sanomat 21.5.2015 Ylöjärven Uutiset 27.5.2015 Mahdolliset mielipiteet ja lausunnot Nokian kaupungin hakemuksesta on jätetty kuulutusaikana yksi mielipide. Mielipide on kokonaisuudessaan liitteessä 4. Mielipiteessä todetaan, että Nokialla tulisi jatkaa lietteenkuljetusta kiinteistön haltijan järjestämänä. Järjestelmä on toiminut hyvin ja asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Lietteenkuljettajat ovat ELY-keskuksen rekisterissä ja palvelua on tarjolla kattavasti koko kunnan alueella. Mielipiteen jättäjän mielestä kunnan alueella täyttyvät jätelain mukaiset edellytykset jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Lisäksi mielipiteessä tuodaan esille, että olisi
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 19 kaikkien etu, että kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen siirtyisivät aluksi siihen halukkaat 6 kuntaa, ja muille kunnille annettaisiin mahdollisuus jatkaa keräilyä kiinteistön haltijan järjestämänä. Toimivan järjestelmän luominen ottaa aikaa, eikä se ole helppo tehtävä lietteenkeräilyssä. Mielipiteen jättäjän mukaan esimerkiksi Lakeuden Etapilla siirtymävaihe on kestänyt useamman vuoden ja siirtyviä kuntia oli paljon vähemmän kuin Pirkanmaalla. Mielipiteen jättäjästä tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että 1.1.2017 kaikki 17 kuntaa olisivat mukana kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa. Alueellinen jätehuoltojaosto on 1.7.2015 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa kuntansa poikkeushakemuksesta. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa erityisesti jätelain 37.1 :n kohtien 2 ja 3 edellytysten täyttymiseen (mm. kuljetusjärjestelmän mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen tarkastelu sekä kuljetusjärjestelmän vaikutukset ympäristönsuojeluvalvontaan ja viranomaistoimintaan). Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on liitteessä 5. Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan lautakunnalla ei ole huomautettavaa kunnan poikkeamislupahakemukseen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäpäätöksestä (kh 15.12.2014 441), jossa Nokian kaupunki anoi poikkeusta päätöksestä ja nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumista. Lisäksi lausuntoa on 1.7.2015 päivätyllä kirjeellä pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausuntopyynnössä pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa jätelain 37.1 :n 2 ja 3 kohdissa esitettyjen vaatimusten täyttymiseen (mm. kuljetusjärjestelmän mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen tarkastelu sekä kuljetusjärjestelmän vaikutukset ympäristönsuojeluvalvontaan ja viranomaistoimintaan). ELY-keskuksen lausunto on kokonaisuudessaan liitteenä 6. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tämän hetkinen sopimusperusteinen jätteenkuljetus ei täytä jätelain lietteiden jätehuollolle asettamia vaatimuksia. Tampereen kaupungin teettämän konsulttiselvityksen mukaan Pirkanmaan sako- ja umpikaivolietteistä vain alle puolet päätyy asianmukaiseen jätehuoltoon. Kunnissa ei ole ajantasaista rekisteriä kiinteistöistä, joilta lietteiltä kuljetetaan. Kuntien hakemusten perusteella kuntien tiedossa on vain osa kaikista kunnan alueella toimivista kuljetusyrittäjistä. Kiinteistöt ovat voineet solmia tyhjennyssopimuksen myös muualla kuin Pirkanmaalla kotipaikkaansa pitävän yrittäjän kanssa. Valvonnan edellytys on kattava rekisteri kiinteistöistä, joilta lietteitä tyhjennetään. Monessa kunnassa ei ole rekisterin luomiseen ja ylläpitoon riittävästi henkilöstöä. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon valvonta ei hakemusten perusteella ole kunnissa riittävää. Osa kunnista on ilmoittanut lisäävänsä resursseja valvontaan. Silti osassa kunnista valvonta jää todennäköisesti edelleen hoitamatta. Kuntien järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta voidaan toteuttaa yhtä tasokkaana kaikissa kunnissa, mikä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei aina ole mahdollista. ELY-keskus katsoo myös mm., että jätehuoltoyhtiöllä on yksittäisiä kuntia paremmat valmiudet sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon kehittämiseen, neuvontaan, tiedotukseen ja valvontaan. ELY-keskus pitää tärkeänä, että kuntien järjestämässä sako- ja umpikaivojen jätehuollossa kuljetusmatkat optimoidaan ja lietteen käsitellään mahdollisimman lähellä syntypaikkaa ympäristöluvallisessa käsittelypaikassa. Kunnan järjestämä lietteenkuljetus ei saa olla esteenä uusien lietteen käsittelyn kehittämisideoille.
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 20 Kuntien jäteyhtiöltä, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä, on myös pyydetty lausuntoa kunnan poikkeamishakemuksesta koskien kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamista 1.1.2017 alkaen. Lausunnossa pyydettiin erityisesti ottamaan kantaan siihen, kuinka jätelain 36 :n tai 37 :n mukaiset kuljetusjärjestelmät edistävät jätehuollon yleistä toimivuutta ja tukevat jätehuollon alueellista kehittämistä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella. Lisäksi lausunnossa pyydettiin yleisesti tarkastelemaan sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen vaikutuksia Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteaa lausunnossaan, että se täydentää 31.8.2015 annetulla lausunnolla asiasta aikaisemman päätöksenteon yhteydessä (5.4.2013) antamaansa lausuntoa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n näkemyksen mukaan siirtyminen sako- ja umpikaivolietteiden osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen edistää jätehuollon yleistä toimivuutta ja alueellista kehittymistä. Lausunnossa esitetään, että kunnan järjestämän kuljetuksen toteuttaminen keskitetysti kilpailuttamalla luo yrityksille tasavertaiset mahdollisuudet toimia alueella ja se helpottaa myös uusien yritysten markkinoille tuloa. Kilpailutuksen myötä lietettä kuljettavat ainoastaan jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toimijat ja lietteet päätyvät viranomaisten hyväksymiin vastaanottopaikkoihin. Tarvittaessa myös kuljetuskaluston kuntoon voidaan vaikuttaa. Ajojen suunnittelulla voidaan minimoida ympäristövaikutuksia ja tasata jätevedenpuhdistamoiden kuormituspiikkejä. Lausunnossa esitetään myös, että siirtymällä kunnan järjestämään lietteiden keräykseen, tilauksien, asiakaspalvelun, kuljetusten, laskutuksen ja viestinnän koordinointivastuu on Pirkanmaan Jätehuollolla. Näin myös alueellinen kehittäminen, yhteistyö ja jätelain toteutumisen valvonta yhteistyössä mm. viranomaisten ja jätevedenpuhdistamoiden kanssa on sujuvaa ja tehokasta. Tämä myös takaa asiakkaille toimivan tyhjennyksen sijainnista huolimatta, lainmukaisen jätelaskun, kunnan hyväksymän ja tasapuolisen taksan, oikeuden jätemaksumuistutukseen ja oikeuden hakea kohtuullistamista. Asiakasrekisteri, ajonohjausjärjestelmä ja laskutustietojen siirtyminen sako- ja umpikaivojen tyhjennystapahtumasta asiakkaan laskulle toimivat vastaavalla tavalla kuin tietojen siirtyminen kiinteiden jätteiden astiatyhjennyksissä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lausunto 5.4.2013 on esitetty liitteessä 1 (24.4.2013 18 päätöksen liite 8) ja 31.8.2015 annettu lausunto on kokonaisuudessaan liitteessä 7. Vastine asiasta annettuihin lausuntoihin Mielipiteessä ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esittämät asiat on otettu huomioon päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla. Pirkanmaan ELY-keskus nostaa lausunnossaan esille, etteivät jätelain 37.1 :n edellytykset täyttyisi missään toimialueen kunnassa. ELY-keskus perustelee näkemystään mm. sillä, että vain puolet kunnissa syntyvästä lietemäärästä päätyisi asianmukaiseen käsittelyyn, ja että kunnissa ei ole ajantasaista rekisteriä kiinteistöistä, joilta lietteiltä kuljetetaan. Nokialla tilanne on kuitenkin erilainen kuin muissa poikkeusta anoneissa kunnissa, kuten edellä on jo kuvattu. Rekisteröityjen kuljetusyrittäjien toiminnan pii-
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 21 rissä on 90 % tyhjennysvelvollisista. Alueen kuljetusyrittäjät raportoivat tyhjennystietonsa jätehuoltoviranomaiselle. Näistä seikoista johtuen, verrattain pienellä työmäärällä rekisteristä saataisiin kattava. Myös asianmukaiseen käsittelyyn päätyvän lietteen määrä on vuoden aikana kasvanut merkittävästi, ollen tämän hetkisten tietojen valossa noin 70 %. Asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi kunta on myös varautunut palkkaamaan lisäresursseja. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille nostamat epäkohdat ovat monelta osin korjaantuneet vuoden 2013 päätöksentekohetkestä, ja jätelain 37.1 :ssä asetetut edellytykset täyttyvät pääsääntöisesti. Tästä huolimatta järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan edelleen toimenpiteitä, mutta vaaditut toimenpiteet ovat kuitenkin verrattain vähäisiä. Asiassa on myös huomioitava, että jaoston on jätelain 37.3 :n mukaan seurattava ja valvottava tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä. Mikäli järjestelmässä havaitaan puutteita, eivätkä jätelain edellytykset enää täyty, jaoston on käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnoissa on nostettu esille myös jätehuollon alueelliseen kehittämiseen liittyvät asiat. Molemmat tahot katsovat, että jäteyhtiöllä on yksittäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet jätehuollon alueelliseen kehittämiseen. Myös jaosto katsoo, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei mahdollista jätehuollon alueellista kehittämistä samalla tavoin kuin kunnan järjestämä jätteenkuljetus, mutta kunnan varatessa tähän resursseja, alueellista kehittämistäkin voidaan jossain määrin tehdä. Johtopäätös Nokian kaupungin sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollossa on tapahtunut merkittäviä parannuksia jaoston 2013 päätöksentekohetkestä. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi jaoston 24.4.2013 18 tekemää sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöstä on mahdollista arvioida nyt eri tavalla. Jätelain 37.1 :ssä määrätyt edellytykset täyttyvät pääosin Nokian kaupungin alueella. Jätelain 37 :n mukaisesti jaosto voi päättää, että Nokian kaupungin alueella jatketaan vanhan jätelain (1072/1993) mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta uuden jätelain (646/2011) mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätehuoltojaoston on jätelain 37.3 :n mukaan seurattava ja valvottava kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä. Jaoston on tarvittaessa muutettava jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa päätöstä, mikäli jätelain edellytykset eivät enää täyty (37.3 ). Jaosto seuraa jätteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä säännöllisesti. Päätösehdotus. Jätehuoltoinsinööri Toppila: Jätehuoltojaosto päättää että Nokian kaupungille myönnetään poikkeus jätehuoltojaoston 24.4.2013 18 tekemästä päätöksestä, että Nokian kaupungin alueella jatketaan vanhan jätelain (1072/1993) mukaista sopimusperusteista jätteenkuljetusta uuden jätelain (646/2011) mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena,
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 22 että Nokian kaupungin on huolehdittava, että jätelain 37.1 :ssä asetetut edellytykset täyttyvät kunnan alueella, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on voimassa kunnan alueella niin kauan kuin jätelain 37.1 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Jätehuoltojaosto ottaa kuljetusjärjestelmää koskevan asian uudelleen päätettäväksi, mikäli käy ilmi etteivät jätelain edellytykset (37.1 ) enää täyty kunnan alueella. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Sasi saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 16.08, jäsen Satu Kiuru klo 16.17 ja Mänttä- Vilppulan vs. tekninen johtaja Hannu Kemppainen klo 16.17 sekä jäsen Reeta Ahonen klo 16.51. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Jäsenkunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Pirkanmaan ELY-keskus / Y- vastuualue, mielipiteen jättäneet Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Kirsi Grönberg, puh. 040 806 3502, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet Oheismateriaali 1. Nokian kaupungin hakemus 2. Nokian kaupungin hakemuksen täydennys 3. Arvio jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä 4. Pasi ja Mari Savian mielipide 5. Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto 6. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 7. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lausunto Alueellisen jätehuoltojaoston päätös liitteineen asumisessa syntyvän sakoja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämisestä 24.4.2013 18 Alueellisen jätehuoltojaoston päätös sako- ja umpikaivolietteen toimituspaikoista 5.3.2014 7
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 23 Dnro TRE:8351 /11.02.04/2014 49 Lempäälän kunnan hakemus sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 1.1.2017 alkaen Lisätietoja valmistelusta: jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi Jatej 30.9.2015 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila 23.9.2015: Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon lainsäädännöllinen tausta Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Kunnan on huolehdittava, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta ei voi siirtää jätelain 32 :n säätelemää järjestämisvastuuta yksityisille kuljetusyrittäjille, vaan vastuu säilyy aina kunnalla, vaikka kuljetus järjestettäisiin kiinteistön haltijan järjestämänä. Kuntavastuulle kuuluvan jätteen jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Uuden jätelain mukainen ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus (jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunta järjestää kuljetuksen hankkimalla palvelut yksityisiltä yrittäjiltä. Kuljetuspalvelut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja siten, että kuljetusyrittäjillä - myös uusilla ja erikokoisilla yrityksillä - on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kilpailutuksen ja sopimuksen tekee kunnan jäteyhtiö. Urakka-alueiden määrä ja suuruus riippuvat kunnan, kaupungin tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pidetään riittävän pieninä, jotta myös pienemmät kuljetusyritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Jätelaki mahdollistaa myös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnan, mutta kyseinen kuljetusjärjestelmä on jätelain mukaan poikkeus, jonka valinnalle tulee olla erityisiä perusteita. Jätehuoltoviranomaisen päätösvaltaa asiassa on rajattu aiemmin voimassa olleeseen jätelakiin verrattuna, ja uuden jätelain myötä edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymiselle ovat tiukemmat kuin vanhan jätelain mukaiset edellytykset. Kyseisen kuljetusjärjestelmän käyttöönotosta voidaan päättää vain, mikäli jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii yksityisen kuljetusyrityksen kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätösvallan rajaaminen on ollut tarpeen kiinteistön haltijan oikeusturvan turvaamiseksi. Lisäksi päätösvallan rajaamisella on pyritty siihen, että kunnan on kuljetusjärjestelmää
TAMPEREEN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä 24 valitessaan varmistettava jätelain 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta kuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi. Jätelain 37 :n sanamuodon mukaisesti kunta voi tehdä päätöksen kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ainoastaan, mikäli lainkohdan edellytykset täyttyvät. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta päättää kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä, vaikka jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset täyttyisivätkin. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Lain mukaan kuntien, jäteyhtiön tai muiden asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt huomioon. Jätehuoltoviranomaisen päätösharkinnan perusteena ovat jätelain noudattaminen, jätehuoltonäkökohdat sekä jätehuollon yleinen toimivuus jätehuoltojaoston toimialueella. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita vain, jos: - tarjolla on jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (vaatimus on yhdenmukainen kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta koskevien yleisten vaatimusten kanssa); - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Tämän päätöksen valmistelussa on huomioitu uuden jätelainsäädännön ja jätelakia koskevan hallituksen esityksen perustelut jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksenteosta sekä Suomen Kuntaliiton 29.1.2013 päivätty yleiskirje Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Alueellisen jätehuoltojaoston päätös 24.4.2013 18 koskien asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestämistä jaoston toimialueella Jätelain 149.4 :n mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, oli tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden jätelain 37.1 :ssä säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella, ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli viimeistään 1.5.2013. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto päätti 24.4.2013 ( 18), että kiinteistönhaltijan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus päättyy 31.12.2016, ja että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätehuoltojaoston päätös koski sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkka-