Tilannekatsaus: kasvupalvelut syksy 2018

Samankaltaiset tiedostot
Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

Kasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Kasvupalvelupilotit ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen Elisabet Heinonen

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Kasvupalveluvalmistelu. Piia Rekilä

Kasvupalvelu-uudistus

Maakuntauudistuksesta ja kasvupalveluista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Säädösvalmistelun tilanne

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Mitä ovat tulevat kasvupalvelut sekä meneillään olevat pilotit?

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

Tilannekatsaus: Aluekehittämis- ja kasvupalvelut syksy 2018

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Elinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut

Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut

Kasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot

Kasvupalvelut tilannekatsaus Jarkko Tonttila

Kasvupalvelu-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu. Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kasvupalvelu-uudistus

Ajankohtaista kasvupalveluiden valmisteluista

Kasvupalveluiden valmistelu Kjell Henrichson

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Työllisyys- ja yrityspalvelut

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Maakunnan keskeiset palvelut/ Kasvupalvelut. Anne Jortikka Kehittämispäällikkö Satakunnan ELY-keskus Kasvupalveluvalmistelija Satakuntaliitto

HE-luonnokset Kasvupalveluvirastosta ja kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä Sirpa Alitalo, TEM

Työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelutarpeet: hankinnat, laatu ja riittävyys

Rovaniemen kaupunki Ote pöytäkirjasta 9/ (6) Kaupunginhallitus

Osaamisen kehittämispalveluina maakuntien tulisi järjestää kasvupalvelukoulutusta sekä ammatinvalinta- ja uraohjausta.

Palvelurakenteen kehittäminen. Jari Aaltonen

Markkinaehtoinen kasvupalvelujen tuottaminen

MAAKUNTAUUDISTUS. Kasvupalvelut

Kasvupalvelupilotit Pohjois-Pohjanmaa

Katsaus kasvupalveluiden Uudenmaan erillisratkaisuun. Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö Vantaan kaupunki

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Palvelut monialaisessa maakunnassa

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Aktiivinen työnhaku - Alustavia ehdotuksia työttömyysturvan seuraamusmuutoksiksi

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Kasvupalvelujen valmistelu. Valmistelijat Anne Jortikka ja Teemu Niemelä

Kasvupalvelut / Etelä-Savo

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Mitä TYPissä tapahtuu?

Elinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut

Työllisyys- ja yrityspalvelut

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

Keski-Suomen TE-palvelut

Kasvupalveluita koskevan uudistuksen tilannekatsaus

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Maakuntauudistuksen kasvupalvelut. Ulvilan elinkeinotiimi Ylijohtaja Marja Karvonen

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus

Allianssi : kenen kanssa tehdään allianssia. Vaikeasti työllistyvien palvelut/ Sote-integraatio

Alue- ja kasvupalvelu-uudistus. Marjukka

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Kasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos

Työ- ja elinkeinopolitiikan keinot kestävään kasvuun. Missä mennään kasvupalvelu-uudistus

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Eduskunnan talousvaliokunta

1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2.

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Asiantuntijalausunto Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja Vantaan kaupunki

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Suomen kasvupalveluiden tuottajat ry (jäljempänä Kaspa) lausuu yleisesti esityksestä seuraavaa:

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

Työllisyydenhoito kunnassa

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset (kuntavetoiset) kokeilut TYÖLLISYYDEN ALUEELLISILLA KOKEILUILLA KOHTI 2021

KASVUPALVELUIDEN VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Pekka Voutilainen, ,

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Kasvupalvelu-uudistus ja kunnat

4 Kasvupalvelujen tilanne valtakunnallisesti ja alueellisesti. 5 Alatyöryhmien (yrityksen ja henkilöasiakkaat) työskentely ja tulosten esittely

Transkriptio:

Tilannekatsaus: kasvupalvelut syksy 2018 Kasvun eväät Työ- ja elinkeinoministeriö

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Hallintovaliokunta ilmoittanut, että käsittely jatkuu 2019 Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä (mahdollistaa kasvupalvelupilotit) HE 35/2018 vp valiokuntakuulemiset pidetty keväällä HE 62/2018 vp valiokuntakuulemiset Käynnissä Laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä HE 93/2018 vp valiokuntakuulemiset osittain käynnissä Laki kasvupalveluvirastosta ja Laki kasvupalvelujen asiakastiedon käsittelystä HE marraskuu 2018 (vko 48) Laki omatoimisen työnhaun mallista (tullaan asettamaan kolmikantatyöryhmä) Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille (seuraava hallituskausi) Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM, 2019)

Valtion työllisyyspalvelu jatkossa 3

Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. Palveluilla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palveluita yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, innovaatioiden kehittämiseen, kansainvälistymiseen Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta 4

järjestäjä-tuottajamalli ja sopimusohjaus Järjestelmävastuu, mm. sopimusohjaus Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Maakunnan kasvupalvelutehtävät Palvelujen tuottaminen Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on maakunnan tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Ulkoisena tuotantona Konsernin omana tuotantona Maakunta voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Jos kilpailutilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailutilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään 5

Maakunnilla velvollisuus työllisyyden edistämiseen (HE 35/2018) Maakunnan on käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa järjestettävä alueellaan riittävästi maakunnallisia kasvupalveluja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnan tulee järjestää kasvupalveluja erityisesti heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymiseksi. TEM seuraa työllisyyskehitystä sekä työllistymistä ja osaamisen kehittämistä edistävien palvelujen saatavuutta valtakunnallisesti ja maakunta omalla alueellaan. Jos maakunnan työllisyystilanne tai palvelujen saatavuus poikkeaa merkittävästi muista maakunnista tai maakunnan eri osien kesken valtio ja maakunta käsittelevät tarvittavia toimia ja niiden edellyttämiä resursseja ja maakunta päättää toimenpiteiden toteutuksesta 8.11.201 7

Työnhakijan palvelut 7

Minkä viranomaispalvelun voi tehdä tuottaja? Työnhakijan palveluprosessiin liittyvät toimet* Työnhakijan informointi Työnhakijan palvelutarpeen arviointi Palvelun tarjoaminen ja palveluohjaus Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (kasvupalvelujen osalta) Muut palvelut, joilla Tuetaan rekrytointeja ja työnhakua Kartoitetaan ja kehitetään henkilöasiakkaan osaamista Lisätään henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja tuetaan heidän työllistymistään Rekrytointipalvelut ja kansainvälinen työnvälitys** Osaamisen kehittämispalvelut Ammatinvalinta- ja uraohjaus** Kasvupalvelukoulutus (nykyisin työvoimakoulutus ) Työkokeilu Asiakkaan ohjaaminen työkokeiluun (maakunnan harkinnan mukaan)** Työkokeilusopimuksen tekeminen (maakunnan harkinnan mukaan)* * Tehtävä, jonka hankkiminen nykyisin ei ole mahdollista ostopalveluna ** Tehtävä, jonka hankkiminen nykyisin on mahdollista ostopalveluna, mutta tuotetaan pääosin viranomaisen toimesta Työkokeilun järjestäminen (maakunnan harkinnan mukaan) 8

Työnhakijan palveluprosessin alkuvaihe Työnhaku alkaa ensisijaisesti verkossa Työnhaku voi alkaa myös pyytämällä sitä henkilökohtaisesti maakunnalta Maakunnan on järjestettävä alueelleen riittävä määrä palvelupisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla. Ensimmäisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä: Selvitetään työnhakijan omat työtä ja osaamisen kehittämistä koskevat tavoitteet Selvitetään työnhakijan ammattitaito, työkyky, työnhakutaidot ja muut työllistymiseen vaikuttavat seikat Tehdään arvio työttömän valmiuksista työllistyä avoimille työmarkkinoille ja työttömyyden pitkittymisen todennäköisyydestä. Ensimmäinen palvelutarvearvio on useimmiten digitaalinen ja tapahtuu työnhaun aloituksen yhteydessä Asiakkaat, joilla ei ole tarvetta harkinnanvaraisille kasvupalveluille, ohjautuvat käyttämään avoimia kasvupalveluja (Työmarkkinatori, yhteiset CC-palvelut) Osa asiakkaista voi digitaalisen palvelutarve-arvion perusteella ohjautua suoraan käyttämään harkinnanvaraisia kasvupalveluja Maakunnan tai palveluntuotta jan on arvioitava työnhakijan palvelutarve kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta Tarvittaessa palvelutarpeen tarkempi arviointi ja asiakkaan ohjaus palveluihin ja mahdollisesti valinnanvapauden käyttöön Maakunta tai palveluntuottaja arvioi tarkemmin erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen ja/tai monialaisten palvelujen tarve tai muu erityisen tuen tarve

Työnhakijan palveluprosessi työttömyyden pitkittyessä Jos työttömyys pitkittyy, työnhakijan palvelutarve arvioidaan 3 kuukauden välein Työttömänä pidettäisiin työnhakijaa, joka ei tee kokoaikaisesti työtä yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa tai opiskele päätoimisesti säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin piiriin kuuluvien määrä laajentuisi, sillä sen piiriiin kuuluisivat myös osa-aikatyötä tekevät ja ns. nollatyösopimuksella olevat, joille ei tosiasiallisesti ole kokoaikatyötä tarjolla. Seuraavien palvelutarpeen arviointien yhteydessä arvioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista. Jos työtön tarvitsee monialaista palvelua -> Maakunnan tai palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan viimeistään, kun työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 pv työttömyyden perusteella 25 vuotta täyttänyt ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 12 kk Alle 25-vuotias ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 6 kk Monialaisen yhteispalvelun tarve: Työtön tarvitsee kasvupalveluja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja tarkoituksenmukaisena palvelukokonaisuutena

Työvoimapalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittaminen Yhteensovittaminen olennaista heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelupoluissa Voimassa oleva laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TEtoimisto, kunta, Kela) purkautuu, kun toimijoiden vastuut muuttuvat. Tarve monialaisella palvelulle säilyy. Yhteensovittaminen huomioitu sekä TEM:n kasvupalvelusäädöksissä että STM:n sotesäädöksissä. HE 93/2018: Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työttömän monialaisen yhteispalvelun tarve Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä Kelan kanssa tarvittava määrä toimipisteitä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun voisi osapuolten välisellä sopimuksella osallistua myös kunta ja muita toimijoita. 11

Kasvupalvelupilottien projektisuunnitelmat Kasvupalvelupilotteja käynnistetään kaikissa maakunnissa. Osa piloteista koostuu useammasta osaprojektista. Pilottien kohderyhmät, arvioitu asiakasmäärä (henkilöasiakkaat) noin 50 000 Rekrytointi/ kohtaanto 4 Yrityspalvelu 5 Kotoasiakkaat 1 Heikossa työmarkkina-asemassa olevat 10 Monialainen yhteispalvelu sekä sote-integraatio on mukana heikossa työmarkkinaasemassa olevien työnhakijoiden piloteissa Pilotin toteutusmallit: Valtaosassa pilotteja toteutusmallina on tulosperusteinen hankinta. Hankintoja ja palkkiomalleja valmistellaan markkinavuoropuhelussa ja yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Allianssi 3, lisäksi monessa pilotissa tähdätään vahvaan kumppanuuteen ja sopimuspohjaiseen yhteistyömalliin (kohti allianssia, kevytallianssi). Yrittäjyys 1 Yhtiöittäminen 1 Toteutusaikataulu Tavoitteena on pilottien käynnistyminen alkuvuodesta 2019. Pilottien toteutus voi ulottua vuodelle 2021 (optioehdot tms. sopimusten siirtyessä maakuntiin) 12

Tulospalkkioista Uudistuksen keskeisenä pidemmän tähtäimen tavoitteena on kilpailutukset, jossa palveluntuottajilta ostetaan kokonaisuuksia ja maksetaan työllistymistuloksista. Tulospalkkaus sidotaan riittävän tarkkaan asiakassegmentointiin. Tilanteessa, jossa myös pitkittyneen työttömyysriskin asiakkaiden tulospalkkio on sidottu työllistymiseen ja esim. palveluun ohjaamisesta ei makseta tulospalkkiota, voitaisiin tulospalkkio maksaa, kun koko segmentissä saavutetaan tietty työllistymistulos. Esimerkiksi tietty prosenttiosuus. Yhtenä kannusteena voisi olla esimerkiksi se, että palveluntuottajan asiakkaaksi ohjataan laajemmalla skaalalla asiakkaita siinä suhteessa, miten he onnistuvat työllistämään vaikeammin työllistyviä. Tuloksen maksamiseen voidaan asettaa segmentin mukainen tavoitetaso, jonka ylittämisen jälkeen palkkioiden suuruus kasvaa selkeästi. Myös palveluntuottajat voisivat muodostaa kaupallisia alliansseja, jossa he keskenään sopivat, miten julkishallinnon maksama kokonaistulos ohjataan eri toimijoille. Hankintoihin sisältyisi aina laatukriteerit, riittävä läpinäkyvyys ja maakunnan omavalvonta 13

Tietosuoja ja suhde valmisteilla olevaan kasvupalvelujen asiakastietolakiin Työnhakijaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä (JulkL 24.1 25 k.). Työnhakijaa koskevat tiedot ovat henkilötietoja, joiden käsittelyyn sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta. Tietoturvallisuudesta säädettäisiin lisäksi laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Asiakastietojen käsittelystä säädettäisiin laissa kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä. Laki sisältäisi sekä JTYPL:n 13 lukuun että yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettuun lakiin sisältyvän sääntelyn tarpeellisilta osin muutettuna. HE on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 47 Työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä hoitavalle henkilölle, joka on joko maakunnan tai kyseisiä tehtäviä hoitavan palveluntuottajan palveluksessa, voitaisiin myöntää käyttöoikeus asiakastietojärjestelmään. Käyttöoikeus olisi henkilökohtainen ja sen myöntäminen edellyttäisi, että kyseinen henkilö hoitaa työnhakijan palveluprosessiin liittyviä tehtäviä. Oikeus tietojen käsittelyyn on tarpeen, jotta henkilön olisi mahdollista huolehtia työnhakijan palveluprosessiin liittyvistä tehtävistä. Palveluntuottajan palveluksessa olevaan henkilöön sovellettaisiin virkavastuuta koske-via säännöksiä vastaavasti kuin virkamieheen. Palveluntuottajaan sovellettaisiin myös hallinnon yleislakeja, mukaan lukien julkisuuslakia, niiden hoitaessa laissa säädettyjä tehtäviä.

Kiitos! Rakennetaan yhdessä kasvun eväät! Työ- ja elinkeinoministeriö