Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO Dnro j%y ympäristökeskus KEHN71612017 Työ- ja elinkeinoministeriö Hanna Liski-Wallentowitz PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 24.3.2017 Viite: Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö 17.2.2017, Dnro TEM1763/00.02.01.01./2016 Lausunto hallituksen esitykseen laiksi työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta Työ- ja elinkeinoministerlö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi julkisen työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämä-kokeilua koskevasta kokeilusta. Lapin TE-toimisto yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa haluaa nostaa esille seuraavia näkemyksiä liittyen hallituksen esitykseen, joka koskee työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevaa kokeilua. Lapissa on käynnistymässä lakiesityksen antamien valtuuksien pohjalta viiden kunnan yhteinen aluekokeilu, jossa kokeitukunnille siirretään määräaikaisesti toimivatta työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamiseen kokeilun asiakaskohderyhmälle. Lapin alueellisessa kokeilussa isäntäkuntana toimisi Rovaniemen kaupunki ja kokeilualueeseen kuuluisivat lisäksi Kemi, Kemijärvi, Sodankylä ja Tornio.. Lapin alueellisen kokeilun asiakaskohderyhmänä ovat yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina vähintään 12 kuukautta olleet, jotka eivät edellä mainittuna aikana ole olleet työttömyysturvalain tarkoittamassa työllistymistä edistävissä palveluissa. Lapin kokeilussa ei kuntouttavaa työtoimintaa korvaavia palveluja alkuperäisen suunnitelman mukaan ole ajateltu kokeiltavan, mutta lain 15 antaa kunnille kuitenkin mahdollisuuden halutessaan järjestää tyäelämäkokeiluja. TE-toimisto on osallistunut kokeiluun valmisteluun joiltakin osin, mutta pääasiallinen kokeilun valmistelu on ollut kuntien vastuulla. Lapin TE-toimistolle ei ole vielä täysin hahmottunut, miten kunnat tulevat toteuttamaan kokeilun, mutta ainakin lähikontaktointia asiakkaisiin kokeilussa tullaan lisäämään. Henkilöstöresurssia tullaan suuntaamaan kokeiluun TE-toimistosta siirtyvien henkilöiden lisäksi ilmeisesti sosiaali- että terveyspalveluista, kuntien työllisyydenhoidon ja elinkeinotoimen palveluista, kuntien toteuttamista ESR-hankkeista ja kuntaomisteisista säätiöistä, joiden rooli kokeilun palvelujen tuottamisessa on todennäköisesti merkittävä. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www,elv-keskus.fihlappi 96101 Rovaniemi
2(6) Syntyykö tuloksia lyhyessä ajassa? Alueellinen kokeilu toteutetaan hyvin lyhyessä ajassa, joka on lisäksi pääuekkäinen maakuntauudistukseen valmistautumisen intensiivisemmän vaiheen kanssa. Nähtäväksi jää, syntyykö lyhyessä ajassa tuloksia, jotka ovat hyödynnettävissä tulevassa aluehailinnossa, jossa maakunta vastaa kasvupalvelujen järjestämisestä kilpailulliseen markkinalähtöisyyteen perustuen ja jossa myös asiakkailla on valinnanvapautta valitsemiensa palvelujen suhteen. Jos kokeilun kautta on syntymässä tuloksia uusista toimintamalleista tai palveluista, niitä voitaisiin todennäköisemmin hyödyntää maakunnassa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja ja kasvupatveluja sisättävien palveluketjujen rakentamisessa tiettyjen kohderyhmien osalta. On hyvä, että kunnat jo tässä vaiheessa arvioivat valmiutensa kasvupalvelujen tuottamiseen ja valmistautuvat mahdolliseen palvelujensa yhtiöittämiseen. Se, että tulevissa kasvupalvelujen monituollajamallissa tuottajina olisi myös juikisomisteisia yhtiöitä yksityisten yritysten ja yhdistysten nnnalta voisi taata palvelujen paremman saatavuuden ja riittävyyden asiakkaillen palvelutarpeisiin pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Lapissa. Kokeiluajan lyhyys on kuitenkin kunnille haasteellinen oman roolin ja potentiaalin hahmottamiseksi. Kokeilun aikana kunnat tavoittelevat asiakaskohderyhmänsä parempaa työllistymistä ja tarvittaviin palveluihin ohjautumista ja samalla vähentyneitä työmarkkinatuen maksuosuuksia. Pitemmäflä tähtäimellä hyöty voi perustua ainakin kuntien etinvoima- ja työllisyyspalvelujen kehittymiseen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut joka tapauksessa siirtyvät maakuntaan. Olisi hyvä, että kokeilun aikana kunnat kehittäisivät yhteistyötään myös yksityisten palvelutuollajien kanssa, jotta kokeilujen toteuttamiseen saataisiin monipuolisesti tarvittavaa osaamista. Kohderyhmän palvelutarpeen arvioinnit haastatteluin, neuvonta ja palveluihin ohjaaminen näyttävät korostuvan Lapin kokeilussa, ja tämä voisi mahdollisesti osin kytkeytyä jatkossakin kuntien elinvoimatehtäviin tai olla kuntien yhtiöiden roolia tulevien kasvupalvelujen tuottamisessa. Toivottavaa myös on, että kunnat hahmottavat ja ottavat käyttöön moderneja asiakkuuden haltuunottomalleja esim. hyödyntämällä etäyhteyksiä asiakaspalvelussa. Riskinä on, että asiakaskontaktointien määrä vähenee, jos kaikkikanavaisuutta ei hahmoteta hyödynnettäväksi osana asiakaspalvelua. Lapin TE-toimisto ja ELY-keskus eivät puolia kuntien mahdollista esitystä kokeilun jatkamisesta maakunnan perustamisvaiheen yli. Kokeilun toteuttaminen Kokeilu toteutetaan varsin raskaalia tavalla, verrattuna malleihin, jotka olivat suunnitelmissa alkuvaiheessa Lapin alueella käydyissä keskustelussa, Tällöin lähdettiin kumppanuussopimusten laatimisesta kuntien ja TE-toimiston välillä ja yhteisten asiakasprosessien kehittämisestä ilman erityisesti määrileltyä
3(6) kohderyhmää. Lakiehdotuksen luvussa 3.2 Toteuttamisvaihtoehdot (s. 23) kuvattu vaihtoehtoinen malli kokeilun toteuttamiseen perustamalla yhteinen kokeiluyksikkö TE-toimiston yhteyteen ilman palvelujen tarjoamista koskevan toimivallan siirtoa kunnille olisi jo riittävällä tasolla tukenut alkuperäistä suunnitelmaa. Jos tämä vaihtoehtoinen malli olisi valittu, alueellinen kokeilu olisi voinut käyn nistyä jo vuoden 2017 alussa. Nyt kokeilun käynnistäminen YT-prosesseineen ja tehtävänkuvien muokkauksineen ja uudelleen arviointeineen tuo huomattavankin paljon ylimääräistä työtä TE-toimistolle jo aiemman valmistelun lisäksi. Vaikka kokeilun kohderyhmä on Lapin kokeilun osalta selkeä ja helposti tunnistettavissa, asiakkaiden siirrot kokeiluu n tapahtuvat man uaalisesti ja kohdistuvat kokeitun käynnistyessä ajallisesti virastojen kesälomakauteen, jos kokeilut käynnistyvät ennen 1.9.2017. Samoin asiakkaille viestiminen siirtymisestä kotikuntaan tuo lisää asiakasviestinnän ja -ohjauksen tarvetta. Huolena on, että myös kokeilun toteuttaminen tuo erilaista hallinnollista ja ohjauksellista lisätyötä TE-toimistolte. On toivottavaa, ettei kuntien asiantuntijoiden perehdyttäminen URA-järjestelmään ja julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin jää TE-toimiston vastuulle, kuten ei myöskään prosessien ja toiminnan oikeudellisuuden seuranta, vaan että TEM ja KEHA ottavat vastuuta riittävän perehdyllämisen järjestämisestä ja myös kokeilun valvonnasta. Kokeilualueitten oikeudellinen neuvonta tulisi järjestää vastaavalla tavalla kuin TE-toimistojen Henkilöstösiirrot Kokeilun henkitöstösiirrot toteutetaan virkamieslain 20 pykälän mukaisina osittaisina tai kokonaisina tehtävänsiirtoina kokeiluun. Osittainen siirto mahdollistaa sen, että saman asiantuntijan työpanos voidaan jakaa TE-toimiston ja kokeilun välillä. Osittaista siirtoa voidaan toteuttaa esim. työvoimapoliittisten lausuntojen osalta niiden jäädessä TE-toimiston tehtäviksi. Aiempien ESR-hankkeista saatujen kokemusten pohjalta asiantuntijoiden työpanoksen jako sekä TE-toimiston että kuntien työnjohdolliseen alaisuuteen siten, että sama asiantuntija vastaisi sekä kokeituun liittyvän asiakasryhmän että TE-toimiston muiden asiakasryhmien palveluista, ei ole koettu käytännössä toimivaksi ratkaisuksi. Osa siirtyvästä toimivaltuudesta koskee palveluja, joiden tarve kohderyhmän osalta voi olla hyvinkin vähäinen tai sitä ei ole lainkaan, esimerkkinä starttiraha. Olisi hyvä, että työpanosta ei tältä osin tarvitsisi hyvin tarkkaan yt prosessissa määritellä, vaan malli olisi mahdollisimman joustava ja tapauskohtainen, esimerkiksi niin, että toimivaltuus palvelujen tarjoamiseen säilyisi TE-toimistolla. Lapin kokeilun osalta esitetään vielä harkittavaksi, että valtuudet ammatinvalintapsykologin palvelujen ja startti rahan osalta säilyisivät TE-toimistolla.
eikä myös kuntien kansallisten ja ESR-hankkeiden henkilöstölle? Lapin alueellisessa kokeilussa tarkoituksenmukaisinta olisi, että ainakin osa TE-toimiston siirtyvien henkilöiden tehtävänkuvista olisi alueellisia. Siten asiantuntijoilla tulisi olla käyttöoikeudet koko kokeilualueen asiakaskohderyhmän tietoihin. Kokeiluun liittyvien asiakastietojärjestelmämuutosten toteuttamisessa tulisi huomioida tarpeet kokeilun ja TE-toimiston vastuulle jäävien asiakkuuksien 4(6) Asiakasnäkökulma Kokeilun kohderyhmä siirtyy lyhyeksi aikaa kotikuntansa asiakkaaksi ja vuoden 2019 alusta mahdollisesti tulevan maakunnan asiakkaaksi. Tilanne voi näyttäytyä asiakkaiden näkökulmasta sekavalta ja huoli siitä, kuka palveluista vastaa ja kenen puoleen missäkin asiassa kääntyä suuri, Siksikin on tärkeätä, että erityisesti siirtymävaiheet hoidetaan hyvin. Kokeilun ja TEtoimiston asiakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että julkisia työvoima- ja ytityspalveluita toteutetaan ja tulkitaan samalla tavalla TE-toimistossa ja kunnissa. Asiakastuloksia, -kokemuksia ja -tyytyväisyyttä kokeilun aikana on tärkeätä selvittää ja seurata. Kunnan tarjoamat palvelut ja asiakasprosessivastuu Kuntapohjaisissa kokeiluissa kunta vastaa kokeilun asiakaskohderyhmän palveluprosessista ja voi ohjata asiakkaansa 10 mukaisesti asiantuntija arviointeihin, valmennukseen, kokeiluun sekä työvoimakoulutukseen. Kunta voi ohjata kokeilun asiakkaita ilmeisesti Euroopan Sosiaalirahaston osarahoituksella toteutettaviin hankkeisiin ja sieltä toteutettaviin työllisyystoimenpiteisiin p1. palkkatuen myöntäminen, joka on ohjeistettu 12 :n mukaisesti TE-toimiston tehtäväksi. Työllistämistoimenpiteitä ei kuitenkaan voi olla ESR-hankkeissa käynnissä enää toukokuun 2018 jälkeen. Yhtenä kokeilun tavoitteena on kehittää työttämille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja. Työhallintoa on velvoitettu palvetuita suunnitellessaan ja hankkiessaan lain 21 :n perusteella neuvottelemaan kokeilualueiden kuntien kanssa. Huomioiden kuitenkin se, että kokeilun toteuttamisaika on lyhyeksi ja asiakkuuksien haltuunotto vie oman aikansa kuten myös neuvottetemalla suunniteltujen uusien hankintojen kilpailuttaminen, on todennäköistä, että uusien yhdessä suunniteltujen palveluiden käyttäaika jää lyhyeksi. Aslakastietojärjestelmä Lakiehdotuksen 20 :n mukaan TE-toimisto myöntää käyttäolkeuden asiakastietojärjestetmään kokeilualueen kunnan virkamiehelte, joka hoitaa tämän lain mukaisia tehtäviä. Tähän tarvitaan selventävää ohjeistusta siitä, milloin käyttöoikeudet on mahdollista myöntää. Onko tulkittavissa myös niin, että kuntaomisteisten säätiöiden henkilöstölle käyttöoikeuksia ei myönnetä
5 (6) näkökulmasta huomioiden mm. TE-toimiston tekemät palkkatukipäätökset kunnille kokeilun asiakkaista. Seurantamahdollisuuksien tulisi kattaa asiakkuudet ja asiakastapahtumat sekä määrärahat. URA-tietojärjestelmä muutokset heijastuvat tilastopoimintojen kautta myös työnväl itystilasto n tuottamaan tietoon, joten muutokset olisi at-vioitava myös työnvälitysti lastojäijestelmän näkökulmasta. Työllisyysmäärärahojen jako, osoittaminen ja myöntäminen Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa työllisyysmäärärahan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, jotka osoittavat määrärahat työ- ja elinkeinotoimistoille ja kokeilualueiden kunnille. On kuitenkin epäselvää kokeilulakiesityksen perusteella, miten määrärahan jako käytännössä tapahtuu. Myöntääkö ELY keskus työllisyysmäärärahaa jokaiselle yksiifäiselle kokeiluun osallistuvalle kunnalle vai olisiko kokeilussa kyse yhteisestä määrärahasta kokeilun kuntien kesken? Jos määräraha on yhteinen TE-toimiston ja kuntien kesken ja vastuu määrärahan riittävyydestä yhteinen, huolena on, miten lopulta voidaan varmistaa määrärahojen riittävyys koko Lapin alueella? Lapin TE-toimiston näkökulmasta oli ratkaisu sitten kuntakohtainen tai kuntia yhdessä koskeva, määrärahan pitäisi olla erillinen TE-toimistolle myönnettävästä määrärahasta. Lain 10 :n mukaan kunta voi myöntää palkkatukea, starttirahaa, harkinnanvaraista kulukorvausta ja asiantuntija-arviointeihin liittyviä harkinnanvaraisia etuuksia. Ko. pykälän lain yksityiskohtaisessa perustetussa mainitaan, että kunta voi myöntää edellä mainittuja korvauksia työllisyysmäärärahasta. Mitä tässä kohdin työllisyysmäärärahoilla tarkoitetaan? Tarkoitetaanko vain momentti 32.30.51 rahoja vai huomioidaanko, että vuosina 2017-2018 palkkatuen ja työttömien starttirahan rahoillamiseen käytetään valtion ansiopäivärahan pewsosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja, eli sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työttömyysetuusmäärärahojen momentti 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 rahoja? Palkkatuki ja työttömien starttirahapäätökset edellyttävät sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen. Jos työltisyysmäärärahoilla tarkoitetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön momenteilta tulevia määrärahoja, osoitetaanko myös niitä kunnalle/kunnille vai vain momentti 32.30.51 määrärahoja? Määrärahan osoittamisessa ja seurannassa käytännön haasteita tuo mom. 51 työllisyysmäärärahojen jakaantuminen vuodelta 2076 siirtyneeseen ja vuoden 2077 määrärahaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön momenttien jakaantuminen kolmeen määrärahaan työttömyysetuuslajin mukaan. Palkkatuen ja työolosuhteiden järjestelytuen myöntämistä kunnalle on rajoitettu lain 12 :ssä. Pitäisikö lakiluonnoksessa olla myös mainintaa valtiolle työllistämisestä tai siihen liittyvä päätöksenteko-oikeus kokeilun asiakkaille. Valtiolle työllistämiseen ei määrärahaa ELY-keskuksille jaeta vaan se on päätöksenteko-oikeutta.
6 (6) Tulosten ja toiminnan seuranta On selvää, että jo kokeilun valmistelu on tuottanut kustannuksia ja toteuttaminen myös tuo niitä esim. liittyen asiakastietojärjestelmää koskeviin muutoksiin tai haflinnollisiin kustannuksiin, kun tuloksia, toimenpiteitä ja määrärahoja seurataan niin TE-toimistossa, kokeilukunnissa kuin ELY:ssäkin. Kokeilun yhteyteen on hyvä suunnata tutkimusta ja seurantaa siitä, millaiset ovat alueellisten kokeilujen yhteiskunnalliset tulokset suhteessa niiden kustannuksiin. Tuija Ohtonen yksikönpäällikkö Lapin ELY-keskus una Keranen johtaja vs. Lapin TE-toimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus O TE-palvelut tjänster 1 services